KANNONKOSKELLE. BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille. Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA

[ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2010 ] henki Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA Metsätien kunnostusrahaa KANNATTAA HAKEA NYT BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille Sanna ja Pertti Ahon onnistunut sukupolvenvaihdos TAKAISIN KOTITILALLE KANNONKOSKELLE

Kuvat UPM UPM POHJOIS-EUROOPAN PUUN JA BIOMASSAN HANKINTA KOHTI UUSIA HAASTEITA Haluan korostaa, että uudet linjaukset eivät ole uhka kotimaisen puun kysynnälle, vaan päinvastoin. Perinteinen metsäosasto jäi UPM:ssä historiaan huhtikuussa 2010, jolloin perustettiin kaksi erillistä, mutta keskenään tiivistä yhteistyötä tekevää yksikköä: Pohjois-Euroopan puun ja biomassan hankinta ja Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta. Puun ja biomassan hankinnan vastuulla on puun koko toimitusketju eli osto, korjuu ja kuljetus tehdasasiakkaalle mahdollisimman virtaviivaisesti ja laadukkaasti. Metsäliiketoimintaan taas on keskitetty se osaaminen, jota tarvitaan puuntuotannon, metsätalouden, metsäomaisuuden hallinnan ja metsäpalveluiden saralla. Marraskuun alussa Pohjois- Euroopassa jo käyttöön otettua toimintamallia laajennetaan Esa Retvan siirtyessä vastaamaan UPM:n puun ja biomassan hankinnasta maailmanlaajuisesti. Itse otan nyt vastuun UPM:n puun ja biomassan hankinnasta Pohjois-Euroopassa. Hankinta-alueemme kattaa tällä hetkellä Suomen lisäksi Venäjän, Baltian maat sekä Ruotsin ja Valko-Venäjän. Moinen vauhti ja laajenevat maantieteelliset vastuut ehkä kummastuttavat. Suurempi kokonaisuus tarjoaa meille paremman näköalan siihen, mitä raaka-aine- ja tuotemarkkinoilla tapahtuu, ja siten hyvät edellytykset reagoida ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viime vuosien nopeat ja rajut markkinamuutokset ovat opettaneet meitä seuraamaan toimintaympäristöämme herkällä korvalla. Se on yksinkertaisesti selviytymisen perusedellytys. Hyvinä esimerkkeinä uusista megaluokan trendeistä, jotka tulevat haastamaan perinteisiä rakenteita, ovat EU:n energiapoliittiset linjaukset ja niiden seurauksena EU-maiden hallitusten suunnittelemat moninaiset energiatuet. Siksi laajensimme tehtäväkuvaamme jo tässä yhteydessä puun ja biomassan hankinnaksi. Tämä on signaali siitä, että varaudumme tulevaan ja olemme valmiit muuttumaan maailman mukana. Haluan korostaa, että uudet linjaukset eivät ole uhka kotimaisen puun kysynnälle, vaan päinvastoin. Haluamme jatkossakin priorisoida kotimaisista yksityismetsistä kertyvää puuraaka-ainetta tehtaidemme puuhuollossa. Suomen rajojen ulkopuolelta hankittava raaka-aine täydentää ja varmistaa asiakastehtaidemme puuraaka-ainehuoltoa. Esimerkiksi onnistuminen koivukuitupuun tuonnissa toivottavasti jatkossakin pääosin Venäjältä turvaa osaltaan teollisen kapasiteetin säilyttämistä Suomessa. Itselläni on pitkä ja monipuolinen ura UPM:n ja sen edeltäjäyhtiöiden puunhankinnan eri tehtävissä. Se sisältää sekä ylä- että alamäkiä suhdanteiden jyllätessä. Olemme aina selviytyneet tavalla tai toisella ja uskon, että selviydymme jatkossakin. Jatkossa tosin tarvitaan entistä enemmän neuvokkuutta ja ketteryyttä toimintaympäristön muuttuessa entistä haasteellisemmaksi. Arvostan suomalaista metsänomistajaa. Tarvitsemme toisiamme. Pidän erittäin tärkeänä, että UPM:llä on hyvä maine metsänomistaja-asiakkaidemme keskuudessa ja että tuotteisiimme ja palveluihimme ollaan tyytyväisiä. Tämä koskee erityisesti puukauppaa, mutta yhtälailla myös muita palveluitamme. Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluvalikoimaamme yhdessä Metsäliiketoiminnan kanssa niin, että voimme vastata metsänomistajien erilaisiin palvelutarpeisiin. Palvelut voidaan räätälöidä yksilöllisesti metsänomistajan toivomusten mukaisesti vaikkapa Avaimet käteen -täyden palvelun konseptilla. Haluamme tehdä metsänomistamisen Teille helpoksi ja tuottavaksi. Kiitän kaikkia asiakkaitamme erinomaisesta yhteistyöstä ja toivon, että kuljemme samaa polkua tulevinakin vuosina. Anskaffning av trä och biomassa i Nordeuropa mot nya utmaningar Tiden med en traditionell skogsavdelning inom UPM gick till historien i april 2010, när de två nya skogsenheterna bildades. Det sista steget i den gradvisa utvecklingen togs i november, när hela UPM:s virkesanskaffningsorganisation blev en global aktör på virkesmarknaden under ledning av Esa Retva. Undertecknads ansvarsområde, Anskaffning av trä och biomassa i Nordeuropa, omfattar hela virkeskedjan; virkesköp, drivning och transporter till fabrikskunderna så smidigt och kvalitetsmässigt bra som möjligt. Vi har nära samarbete med Skogsaffärsverket i Nordeuropa, ett verkligt kunskapscenter med expertis inom virkesproduktion, skogbruk, skogsfastigheter och skogstjänster. Under min långa yrkesbana inom UPM och dess föregångare har virkesanskaffningen klarat av både upp- och nedåtgående konjunktursvängningar och nu kavlar vi upp ärmarna igen inför kommande utmaningar för skogsindustrin. Anskaffning av inhemskt virke har högsta prioritet för att vi ska kunna hålla fabrikerna igång, kompletterat med importvirke. Bästa finländska skogsägare, vi behöver varandra! De bägge skogsenheterna inom UPM vill kunna svara på skogsägarnas behov av olika tjänster. Att skapa riktiga och fungerande kanaler mellan UPM och skogsägarna är ett livsvillkor för oss. Ny teknik och bättre betjäning för att vinna och bevara den status våra föregångare haft också i denna sak. PEKKA RAJALA, UPM:n Pohjois-Euroopan puun ja biomassan hankinnan johtaja Direktör, Anskaffning av virke och biomassa i Nordeuropa METSÄN henki 4/2010 6 4 Uutiset 6 YMPÄRISTÖJOHTAJA PÄIVI SALPAKIVI-SALOMAA: Biofore-strategia korostaa kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta 10 metsänomistaja: Sukupolvenvaihdoksen kautta takaisin kotitilalle Kannonkoskelle 14 Tasaiset puumarkkinat: Kaikkien osapuolten yhteinen etu 15 KALVILA 16 Metsäluonto & ympäristö: Metsä on riistan koti 17 lehesvirta 18 18-vuotias satulotta: Metsä tulee olemaan aina tärkeä osa elämääni 20 METSÄTALOUDEN Kannattavuus: Metsien suunnitelmallinen hyödyntäminen 22 maastossa: Metsätalouden matkakulujen vähentäminen metsäverotuksessa 25 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 26 METSÄENERGIATAPAHTUMAT: Uusi puunkorjuumenetelmä työnäytöksineen esiteltiin 14 paikkakunnalla 28 INNOVAATIO: Nerokkaat RFID-etätunnisteet 30 UPM TUTKII: Metsähakkeen aluskuljetus 31 METSÄVINKKI: Hae metsätien kunnostusrahaa 32 VUOSIRENKAAT: Kun puuautot saapuivat 33 Biokemikaalit: Mahdollisuuksien ikkuna 34 ajassa 2 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 3

u u t i s e t Pekka Rajala Nimityksiä Pekka Rajala on nimitetty Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtajaksi. Hän siirtyy tehtävään Pohjois-Euroopan puunhankinnan ostojohtajan paikalta. Pohjois-Euroopan puunhankintaa viime keväästä vetänyt Esa Retva siirtyy UPM:n globaalin puun ja biomassan hankinnan johtajaksi. kuva sami helenius UPM LAHJOITTI 500 000 EUROA SUOMALAISILLE KORKEAKOULUILLE UPM on lahjoittanut viidelle suomalaiselle korkeakoululle yhteensä 500 000 euroa tutkimukseen ja koulutukseen. 100 000 euron lahjoituksen saavat Oulun, Lappeenrannan ja Helsingin yliopistot, Åbo Akademi sekä kauppakorkeakoulu Hanken. Aiemmin tänä vuonna Metsäteollisuus ry ilmoitti Aalto-yliopistolle myönnetystä neljän miljoonan euron perustamispääomalahjoituksesta. UPM on Metsäteollisuus ry:n merkittävä jäsen. Huipputason tieteellinen tutkimus luo perustan innovaatioille ja kansainväliselle menestykselle, jotka ovat edellytys metsäteollisuuden uudistumiselle ja menestykselle tulevaisuudessa, toteaa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Suomalaisella metsäteollisuudella on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia uusiutuvaan raaka-aineeseen sekä hiiltä sitoviin ja kierrätettäviin tuotteisiin perustuvan biotalouden edelläkävijänä. Uudistumiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä eri osapuolilta, Pesonen sanoo. Nyt on aika Suunnitella ensi vuoden metsänhoitotyöt yhdessä UPM:n metsäammattilaisen kanssa ja kaivaa esiin veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ja tositteet. kuva upm Heikki Kalvila kuva upm Heikki Kalvila on nimitetty lakipalvelupäälliköksi vetämään laki- ja asiantuntijapalveluiden yksikköä UPM:n Pohjois-Euroopan metsäliiketoimintaan. Mari Pylvänäinen on nimitetty lakipalveluasiantuntijaksi. Jussi Pesonen TAPASI METSÄN- OMISTAJIA OULUSSA Jussi Pesonen tapasi metsänomistajia alkusyksystä Oulussa UPM:n Oulun metsäpalvelutoimistossa. Keskustelua käytiin muun muassa metsäteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. Kuvassa vasemmalla Jussi Pesonen, hänen vieressään UPM:n Pauli Hänninen ja UPM:n ostopäällikkö Matti Huhtala Kajaanista. Vihreä Kulta ohjelma palkittiin Vuoden metsätekona Suomen Metsänhoitajaliitto ja Nordea Pankki ovat valinneet Vihreä Kulta -ohjelman Vuoden 2010 metsäteoksi. Palkinto luovutettiin ohjelman yhteistyökumppaneille MTV3:lle, tuotantoyhtiö Intervisiolle ja UPM:lle. Vihreä Kulta -ohjelma käsittelee metsiä, niiden hoitoa ja käyttöä monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Tämä näkyy ohjelman aiheiden sekä asiantuntijoiden valinnoissa. Ohjelma on lyhyessä ajassa onnistunut tavoittamaan niin metsänomistajat kuin muut metsäasioista kiinnostuneet katsojatkin mielenkiintoisella tavallaan kertoa metsäasioista, sanoi Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula Jusko Vuoden metsäteko -palkinnon luovutustilaisuudessa. Metsänhoitajaliitto ja Nordea ovat vuodesta 1995 lähtien palkinneet Vuoden metsäteko -palkinnolla ennakkoluulottoman ja näkyvän teon, joka edistää metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Vihreästä Kullasta esitettiin tänä syksynä 14 uutta jaksoa, joissa liikuttiin metsässä ja metsän ulkopuolella. Ohjelmalla on ollut myös omat fanisivut Facebookissa sekä verkkosivut, joilla katsojia on innostettu keskustelemaan muun muassa asiantuntijoiden blogien avulla. Kolmesta ohjelman pääteemasta järjestettiin myös keskustelutilaisuudet. JUKKA-SÄÄKSI LÄHTI AFRIKKAAN Satelliittisääksi Jukka vietti kesän kotikonnuillaan Pälkäneen Mallasvedellä. Jukan edelliskesän pesä oli talven aikana pudonnut. Sääksisäätiön iskuryhmä rakensi linnulle tekopesän, mutta Jukka oli sitä mieltä, että vanhassa vara parempi, ja rakensi uuden pesän samaan paikkaan missä vanha pesäkin oli ollut. Jukka viipyi pesimäreviirillään 160 vuorokautta eli viisi kuukautta ja viikon. Kesän aikana Jukka vieraili muutamaan otteeseen Pohtiolammen sääksialtaalla ja kerran Tampereella. Muuttomatkalle kohti Afrikkaa Jukka lähti 22. syyskuuta. Sääksisäätiön, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja UPM:n yhteistyönä toteutettavaa satelliittisääksiseurantaa ja Jukan touhuja voi seurata osoitteessa: www.fmnh.helsinki.fi/ elainmuseo/satelliittisaakset/jukka/ kuva renforsinranta.fi Palvelinkeskus Renforsin Rantaan Kajaaniin CSC eli Tieteen tietotekniikan keskus Oy perustaa maailman ekotehokkaimpiin kuuluvan palvelinkeskuksen Renforsin Rannan yritysalueelle Kajaaniin, UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. CSC:n ja UPM:n yhdessä rakentama palvelinkeskus tarjoaa huippuluokan ympäristön supertietokoneille, datan tallennukselle ja muille vaativille tietoteknisille järjestelmille. Keskus valmistuu vuonna 2012. Rakennusvaiheessa hanke työllistää kymmeniä ihmisiä. Palvelinkeskukseen odotetaan CSC:n lisäksi muita asiakkaita. Renforsin Ranta on Kajaanissa toimiva yritysalue, jonka UPM perusti paperitehtaan entisiin tiloihin vuonna 2008. Monipuolinen valmis infra tekee Renforsin Rannasta vetovoimaisen kasvualustan uusille yrityksille. Tällä hetkellä alueella toimii 25 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 500 henkilöä. Yhtenä Renforsin Rannan strategisena kasvualueena on mittausja informaatioteknologia. Tietokonesali käyttää runsaasti sähköä, joka Kajaanissa tuotetaan vesivoimalla. Konesalin tarvitsema jäähdytysvesi saadaan läheisestä joesta. UPM ProFi palkittiin UPM ProFi on saanut arvostetun Green Good Design -palkinnon innovatiivisesta ja ympäristöystävällisestä komposiittimateriaalistaan. Palkinnon tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta yrityksistä, jotka toteuttavat kestävän muotoilun periaatteita toiminnassaan. Kyseessä on maailman vanhin muotoilupalkinto. Palkitut ovat nähtävillä nettiosoitteessa www.europeanarch.eu Metsäpalvelutoimistoja uusiin tiloihin UPM:n Pietarsaaren metsäpalvelutoimisto muutti alkusyksystä uusiin tiloihin Alholman sahan yhteyteen osoitteeseen Laukontie 6. Pietarsaaren metsäpalvelutoimisto ehti majailla lähes 20 vuotta vuonna 1869 rakennetussa Malmin huvilassa, jonka Otto A Malm aikanaan osti ja joka sittemmin siirtyi Schaumanin perheen omistukseen toimien muun muassa yhtiön insinööriperheiden asuntona. Oriveden metsäpalvelutoimisto Pirkanmaalla on myös muuttanut ja palvelee nyt asiakkaita osoitteessa Koluntie 4. 4 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 5

Teksti Timo Sormunen Kuvat UPM UPM korostaa uudessa Biofore-strategiassaan kestävän kehityksen ja ympäristövastuun periaatteita, jotka ulottuvat sen kaikkeen toimintaan niin koti- kuin ulkomailla. Yksi tulevan menestyksen avaintekijä löytyy ympäristöjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaan mukaan monimuotoisista ja hoidetuista suomalaismetsistä. METSÄ NÄHDÄÄN TAAS PUILTA Ympäristövastuumme ulottuu muun muassa viranomaisiin, investoijiin, asiakkaisiin, metsänomistajiin, kansalaisjärjestöihin ja tuotantolaitosten lähiasukkaisiin. UPM julkisti vuosi sitten pitkälle tulevaisuuteen katsovan Biofore-strategiansa, jonka myötä se laajentaa repertuaariaan uusille tuotealueille. Perusideana on yhdistää bio- ja metsäteollisuutta rakentaen samalla uutta, kestävää ja innovaatioihin perustuvaa tulevaisuutta. Samalla UPM aikoo pysyä kestävän kehityksen, raaka-aineiden käytön ja ekotehokkuuden edelläkävijänä. Metsänomistajat ovat kuunnelleet uusia linjauksia kiinnostuneina, mutta osin myös hämmentyneinä. Ovatpa jotkut jääneet pohtimaan, onko heidän tiluksillaan kasvaville tukki- tai kuitupuille enää entisen kaltaista kysyntää, kun perinteiset paperit, vanerit ja sahatavarat vaihtuvat tarralaminaateiksi, seinäpinnoitteiksi tai biodieseliksi. Epävarmuutta tulevaisuudesta on lisännyt myös se, että perinteisen puolen tuotantokapasiteettia on karsittu kaikissa metsäyhtiöissä liiketoimintaympäristön muuttuessa pitkin 2000-lukua. Uusia mahdollisuuksia metsänomistajille UPM:n ympäristöjohtajana viime keväänä aloittaneen Päivi Salpakivi-Salomaan mukaan pelot ovat kuitenkin turhia. Biofore-strategia ja siihen liittyvä aiempaa selkeämpi ympäristövastuu ei suinkaan ole uhka, vaan entistä monipuolisempi mahdollisuus kotimaisille metsänomistajille. >> TIESITKÖ? Metsien monimuotoisuutta voidaan vaalia valitsemalla kullekin kasvupaikalle sopiva puulajikoostumus ja kasvatusmenetelmä, säästämällä arvokkaat elinympäristöt ja jättämällä säästöpuita sekä suojavyöhykkeitä. UPM on laatinut yhtiön omiin metsiin monimuotoisuusohjelman, jota toteutetaan useassa eri maassa sekä luonnonmetsissä että puuviljelmillä. UPM on jo pitkään kelpuuttanut raaka-aineeksi vain kestävän kehityksen periaattein hoidetuista ja sertifioiduista metsistä tai kierrätyksestä saatavaa kuitua. EU:n oma ekomittari on tuotteille myönnettävä EU-kukka, joka tarkastelee ympäristöasioita monipuolisesti. Kaiken kaikkiaan ympäristömerkinnän saaneita tuotteita UPM:n repertuaarissa on jo yli sata. 6 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 7

Suunnitelmallinen metsänhoito on sekä ostajalle että myyjälle varmin tae laadusta. Kysyntää on aiempaa laajemmalla ja myös kasvuikänsä puolesta entistä monipuolisemmalla raaka-ainerepertuaarilla. Tavoitteena on myös hyödyntää metsästä saatavaa bioraaka-ainetta monipuolisemmin ja ekotehokkaammin. Yhtiön kaiken toiminnan on täytettävä ympäristökriteerit raaka-aineesta lopputuotteeseen ja kuljetuksiin saakka. Kestävästi hoidetut suomalaismetsät ovat meille selkeä etu, Salpakivi-Salomaa painottaa. Samalla hän tähdentää, että uutta suuntaa hakeva metsäteollisuus pysyy tulevaisuudessakin yhtenä Suomen tukijalkana LUONNONYSTÄVÄN UNELMATYÖ Luonto on vetänyt Kuusankoskella syntynyttä ja Tampereen Pispalassa asuvaa 53-vuotiasta metsänhoitajaa puoleensa pienestä pitäen. Luonnonsuojelu alkoi kiinnostaa Päivi Salpakivi-Salomaata jo koulutyttönä ja teini-iässä alkoivat ympäristöasiat kiinnostaa laajemminkin. Lähes 30-vuotisella urallaan hän on perehtynyt sananmukaisesti pintaa syvemmältä niin kotimaisiin metsiin ja niiden lajirikkauteen kuin ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen. Pitkä pätkä työurasta on kulunut eri tehtävissä UPM:ssä muun muassa puunhankinnassa ja metsänhoidossa. Työssä ja vapaa-aikanaan Salpakivi- Salomaa perehtyy kulloiseenkin kohdemaahan mieluummin saappaat tai vaelluskengät kuin korkkarit jalassa. Eksymisestäkään ei ole pelkoa, sillä nuorena ykköslaji oli suunnistus. Ympäristöjohtajan perustyötä on tukea uutta Biofore-visiota, siihen liittyvää liiketoimintaa sekä vastata UPM:n globaaleista ympäristölinjauksista. Ympäristöasiat liittyvät käytännössä kaikkeen tekemiseemme ja huomioitavia sidosryhmiä on aiempaa enemmän. Ympäristövastuumme ulottuu muun muassa viranomaisiin, investoijiin, asiakkaisiin, metsänomistajiin, kansalaisjärjestöihin ja tuotantolaitosten lähiasukkaisiin, Salpakivi-Salomaa listaa. Ympäristöjohtajan luotsattavana on yhtiön ympäristötoiminto, jonka yhteydessä toimii kaikkiin tuotantolaitoksiin ja hankintaketjuihin ulottuva ympäristöverkosto. Oman työnsä suurimmaksi haasteeksi Salpakivi-Salomaa nostaa segmenttinsä lähes loputtomalta tuntuvan tiedontarpeen, jota eri maiden kulttuurierot vielä korostavat. Se, mikä Suomessa on jo itsestäänselvyys, voi toisessa kohdemaassa olla vielä uutta ja ihmeellistä. UPM:llä on yhteensä 60 tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat 15 eri maassa. Jokaisessa minimoidaan ympäristövaikutukset ja toimitaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Eri maiden yhteiskunnat, kulttuurit ja myös luonnonolot poikkeavat välillä rajustikin toisistaan, mikä tuo mukanaan omat haasteensa. Työni on todellinen näköalapaikka seurata, kuinka ympäristötavoitteita muutetaan konkretiaksi, Salpakivi-Salomaa sanoo. ja kotimaiset metsänomistajat sen tärkeinä yhteistyökumppaneina. Kilpailukykyisimpiä ovat kuitenkin ne, jotka ovat hoitaneet tiluksiaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Suunnitelmallinen metsänhoito on sekä ostajalle että myyjälle varmin tae laadusta, ympäristöjohtaja tähdentää. Lisäarvoa tuo myös sertifiointi. PEFC:n piirissä on jo 95 prosenttia suomalaismetsistä, FSC-sertifioinnin osuus on sen sijaan vielä marginaalinen. Metsäsertifiointi ja valmistetuissa tuotteissa käytettävät ekomerkit varmistavat tuotteen loppukäyttäjälle sen, että metsiä on hoidettu hyvin ja myös monimuotoisuus sekä suojeluasiat on huomioitu, Salpakivi-Salomaa lisää. Hän toivookin, että eri sertifiointijärjestelmien jyrkät erot metsänomistajien piirissä tasoittuisivat vastaavaan tapaan kuin Ruotsissa. Entistä lähemmäksi luontoa UPM:n tuore ympäristöjohtaja on varttunut ja hankkinut kannuksensa vuosikymmeninä, jolloin ympäristö- ja ekoasiat eivät olleet läheskään niin pinnalla kuin tänä päivänä. Metsät nähtiin aiemmin niin teollisuuden kuin metsänomistajien puolella lähinnä raaka-ainelähteinä. Tieto metsien monimuotoisuuskysymyksistä alkoi kuitenkin lisääntyä 1980-luvun lopulla. Tuolloin metsänhoitosuosituksia uudistettiin tutkimustiedon ja metsäammattilaisten kokemusten perusteella. Nyt metsä nähdään taas puilta ja sen monimuotoisuudesta on kaikilla osapuolilla aivan toisenlainen ymmärrys kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Lisäksi metsäkysymyksissä on ilmastonmuutoksen edetessä siirrytty ällistyttävän ripein askelin koko luontoa koskevaan elinkaariajatteluun ja mittaamaan oman toiminnan hiili- ja vesijalanjälkiä. Tänä päivänä jätteet lajitellaan, energiaa säästetään ja luonnon hyvinvoinnista kannetaan huolta, olipa kyse yrityksestä tai tavallisesta kuluttajasta. Lisäksi etenkin maalta kaupunkeihin muuttaneet suomalaiset ovat löytämässä vanhat kotimetsänsä paitsi tulonlähteenä myös virkistys- ja luontokohteina. Hyvä metsän käsittely johtaa monipuoliseen lopputulokseen, ympäristöjohtaja Salpakivi-Salomaa tiivistää. Kuva sami helenius UPM TESTAA SUOMEN FSC-METSÄNHOITOSTANDARDIA OMISSA METSISSÄÄN UPM on käynnistänyt Suomen FSC-standardin testaamisen yhtiön metsissä. Testauksessa selvitetään Suomen FSC-yhdistyksen hyväksymän uuden, Suomessa sovellettavan standardin vaatimusten vaikutuksia ja hyötyjä käytännössä. FSC-metsäsertifiointi on tulevaisuudessa myös yksi yhtiön yksityismetsänomistajille tarjoamista metsäpalvelutuotteista. Suomessa ei ole ollut metsänomistajien laajasti käyttöön ottamaa FSC-standardia, vaikka FSC on yleisesti käytössä useissa merkittävissä metsätalousmaissa. Yhteisymmärrystä FSC-standardista on haettu Suomessa pitkään metsäteollisuuden, kansalaisjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kesken. Neuvotteluissa on kiinnitetty erityistä huomiota taloudellisesti kannattavan metsätalouden, ympäristökysymysten sekä alkuperäiskansojen oikeuksien yhteensovittamiseen. UPM on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin yhtenä teollisuuden edustajana. Kaikki keskeiset ympäristöjärjestöt ovat olleet mukana. Uuteen standardiin pohjautuva metsien FSC-sertifiointi voi alkaa kansainvälisen FSC:n hyväksymisen jälkeen, todennäköisesti vuoden 2011 alusta. UPM:n oman testauksen tulosten odotetaan valmistuvan loppuvuoden aikana. Niiden pohjalta UPM tekee päätöksen yhtiön metsien FSC-sertifioinnista. UPM on jo vuosien ajan tarjonnut erilaisia luonnonhoitopalveluja metsänomistajille, jotka haluavat painottaa riista-, maisema- tai luontoarvoja omissa metsissään. FSC-metsäsertifiointi on tulevaisuudessa myös yksi yhtiön yksityismetsänomistajille tarjoamista metsäpalvelutuotteista. UPM pitää metsien sertifiointia erinomaisena keinona edistää kestävää metsätaloutta tilanteessa, jossa vain vajaa 10 prosenttia maailman metsistä on sertifioitu. UPM haluaa edistää luotettavia metsänhoitostandardeja, kuten kansainväliset PEFC- ja FSC-järjestelmät. Kaikki UPM:n omistamat metsät on sertifioitu; Suomessa ne on PEFC-sertifioitu, Iso-Britanniassa sekä PEFC- että FSCsertifioitu (UKWAS) ja Uruguayssa FSC-sertifioitu. UPM:llä on kokemusta Iso-Britannian suurimman FSC- ja PECF-sertifiointiryhmän vetäjänä. 8 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 9

Kannonkoskella tehtiin ONNISTUNUT SUKUPOLVENVAIHDOS Teksti Nilla Hietamäki Kuvat Pentti Vänskä Sanna ja Pertti Aho ovat nyt Sannan kotitilan omistajia. He tekivät sukupolvenvaihdoksen Sannan isän Kalervo Niskasen kanssa, ja kaikki osapuolet ovat järjestelyyn tyytyväisiä. >> Kalervo Niskanen (oik.) on perehdyttänyt Sannatytärtään ja Pertti-vävyään metsäasioihin. 10 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 11

Sanna ja Pertti Ahon talon ikkunoista Kannonkoskella pohjoisessa Keski- Suomessa avautuu rauhallinen maalaismaisema. Väljällä etupihalla on perinteisiä punaisia piharakennuksia, takapiha on komeaa männikköä. Männikön takana siintää Kivijärvi, josta Sannan isä, tilan vanhaisäntä Kalervo Niskanen kalastaa muikkuja ja kuhaa, ja jossa Pertin ja Sannan pienet tyttäret Stella, 6, ja Iiris, 2, viime kesänä lähestulkoon asuivat. Tilalla tehtiin keväällä sukupolvenvaihdos, jossa tilan omistajiksi tulivat Sanna ja Pertti. Kalervon vanhemmat siirsivät talon sen nykyiselle paikalle 1950-luvulla, ja 1980-luvun alussa tila siirtyi Kalervolle ja hänen vaimolleen. Tila on nykyisin suuntautunut puhtaasti metsätalouteen, kuten valtaosa suomalaisista tiloista. Sanna on asunut tilalla pikkutytöstä. Kun kävi selväksi, että Sannan veli ei aio jatkaa tilalla, tilan siirtäminen Sannalle ja myös Kannonkoskelta kotoisin olevalle Pertille oli luonteva ratkaisu. Tilan siirtyminen vieraalle ei ollut vaihtoehto, Sanna kiteyttää. Veri veti takaisin Sanna ja Pertti Aho ehtivät välillä opiskella ja asua muualla, mutta muuttivat vuonna 2003 takaisin Kannonkoskelle. Joskus nuorempana olin sitä mieltä, että tänne en jää, hymyilee Sanna, joka on ehtinyt vuosien mittaan olla myös Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana ja Pariisissa au pairina. Veri veti kuitenkin takaisin kotiseudulle, eikä Perttikään pistänyt hanttiin, Sanna naurahtaa. Kaupungissa kerrostalossa ei naapuria välttämättä edes tunneta, mutta täällä kaikki sanovat päivää, Pertti kommentoi. Perhe on tehnyt metsäasioissa yhteistyötä UPM:n kanssa pitkään, ja heillä on UPM:n kanssa metsäpalvelusopimus. Paikallinen UPM-yhteyshenkilö on puunostaja Markku Salonen, mutta sukupolvenvaihdosasiat UPM:n Heikki Kalvila oli Sanna ja Pertti Ahon apuna, kun Sannan kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Sanna ja Pertti Ahon oli helppo palata takaisin kotiseudulle Kannonkoskelle, koska molemmille löytyi paikkakunnalta työpaikka. hoidettiin laki- ja veroasioihin erikoistuneen UPM:n Heikki Kalvilan kanssa. Sukupolvenvaihdokseen liittyy monenlaisia koukeroita. Oli hyvä, että meillä oli asiantuntija käytössä, niin saimme sukupolvenvaihdoksesta tehtyä onnistuneen kokonaisuuden, Sanna ja Pertti kiittävät. Sukupolvenvaihdos vaatii monen asian samanaikaista hallitsemista. Paitsi että se on usein monipuolinen juridinen tapahtuma, perhevarallisuuden kuten metsä- ja asuintilan omistusjärjestelyn toimivuutta pitää peilata myös pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi luovutustavan valinnalla voidaan ottaa tilanpitäjän jatkajan sisarusten perintöoikeudellinen asema hyvin ja oikeudenmukaisesti huomioon, Kalvila kiteyttää. Kaupungissa kerrostalossa ei naapuria välttämättä edes tunneta, mutta täällä kaikki sanovat päivää. Vanhempi polvi opastajana metsäasioissa Sanna ja Pertti Aho ovat sopineet, että metsäasiat ovat enemmän Pertin vastuulla. Pertti osti samaan syssyyn aiemmin tänä vuonna metsää myös oman vanhan kotitilansa yhteydestä. Paras opastaja metsäasioissa on Sannan isä Kalervo, joka työskenteli aikanaan pitkään metsurina, ja jonka tietämys metsäasioissa on muutenkin huippuluokkaa. Kalervo on myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Opettelemme asioita hiljalleen. Onneksi Kalervo on apuna ja tukena. Olemme kiertäneet metsiä yhdessä, ja kyllä se Kalervo oli edelleen raivuulla viime kesänäkin. Emme ole kieltäneet häntä sinne menemästä, päinvastoin, Pertti hymyilee. Eikös onnistuneen sukupolvenvaihdoksen yhtenä ideana ole se, että vanhemman sukupolven tietämystä hyödynnetään, Sanna huomauttaa. Koko perhe viihtyy metsässä. Sanna ja Pertti toteavat, että metsässä touhuaminen on mukava harrastus, jossa saa liikunnan ja ulkoilun hoidettua samalla. Myös talossa remontoitiin kesällä yläkertaa, mutta muuten asioissa edetään pikkuhiljaa, sillä kahden työssäkäyvän aikuisen lapsiperheessä riittää säpinää muutenkin. Paluu Kannonkoskelle oli Sannalle ja Pertille siinä mielessä helppo, että molemmat löysivät työtä omalta paikkakunnalta. Tuttavapiiriin kuuluu muitakin kotiseudulle palanneita, ja paluumuuttajia olisi ehkä enemmänkin, jos töitä olisi seudulla enemmän tarjolla. Sanna ja Pertti ovat tyytyväisiä Kannonkosken ja läheisten Viitasaaren ja Saarijärven palveluihin. Kannonkosken hyviin puoliin kuuluu muun muassa Piispalan vapaa-ajankeskus, jossa on erittäin hyvät harrastusmahdollisuudet. 12 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 13

Teksti Nilla Hietamäki Kuvat UPM ja hanna-kaisa hämäläinen TOIMIVAT PUUMARKKINAT OVAT KAIKKIEN ETU Tasaisesti toimivat puumarkkinat ovat kaikkien osapuolten yhteinen intressi niin yksityisten metsänomistajien, metsäteollisuuden kuin muidenkin metsäalan toimijoiden. Syksyllä järjestetyn puumarkkinat toimimaan -keskustelutilaisuuden puhujat olivat tästä yksimielisiä. PEKKA RAJALA, UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja JUHA HAKKARAINEN, MTK:n metsäjohtaja Vihreä Kulta -televisio-ohjelman puumarkkinat toimimaan -jakson jatkoksi Helsingissä järjestetty keskustelutilaisuus keräsi paikalle mukavan määrän yleisöä keskustelemaan ja kuuntelemaan UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtajan Pekka Rajalan, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen ja Metsäteollisuus ry:n metsä- ja infrastruktuurijohtaja Anders Portinin näkemyksiä aiheesta. Tarkoitus ei ole syyllistää ketään. Yli puolet metsänomistajista hoitaa metsäomaisuuttaan aktiivisesti, mutta toisaalta kolmanneksella metsänomistajista ei ole metsänomistukselleen minkäänlaisia tavoitteita, ei taloudellisia eikä ympäristöön liittyviä, kommentoi Anders Portin. Yhteiskunnan, metsäteollisuuden ja metsänomistajien täytyy yhdessä löytää keinoja, joilla saadaan puumarkkinat toimimaan hyvin ja tasaisesti. On mahdollista ottaa käyttöön esimerkiksi erilaisia taloudellisia ja verotuksellisia keinoja aktiivisen metsänomistajuuden edistämiseksi. Metsätilojen pirstoutumista voidaan estää esimerkiksi tekemällä metsän hankkiminen ja myyminen kannattavaksi sekä sisarosuuksia ja yhteisomistusta kehittämällä. Myös metsäalan rakenteita pitää uudistaa ja alan palveluyrittäjyyttä edistää, Portin ehdotti. Myös Juha Hakkarainen kaipasi lisää kannustimia aktiivisille metsänomistajille. Metsätilojen sukupolvenvaihdosjärjestelmää pitää kehittää ja metsänomistajien neuvontaan ja asiakaslähtöisyyteen pitää panostaa. Yhä useampi metsänomistaja on nykyään metsästään etäällä niin henkisesti kuin fyysisesti, Hakkarainen totesi. Paneelikeskustelua alustanut UPM:n yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava johtaja Hans Sohlström toi esiin globaaleilla markkinoilla toimivan metsäteollisuuden näkökulmia. Metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan 50 000 ihmistä, välillisesti jopa puoli miljoonaa. 40 prosenttia hankkimastamme puusta ohjautuu energiaksi, ja 70 prosenttia maamme uusiutuvasta energiasta on peräisin metsäteollisuudesta. Metsäteollisuus panostaa innovointiin ja uudistumiseen ja tuo Suomeen hyvinvointia jatkossakin, kunhan toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Aktiivisen metsänomistuksen edistäminen on metsäteollisuuden kannalta erittäin tärkeää, Sohlström korosti. Kun tehtaat käyvät tasaisesti, ne myös tarvitsevat puuta tasaisesti. Kotimainen puu on meille tärkeää, ja energiapuun ja teollisen puun käyttö täydentävät toisiaan. Nuoretkin metsät kannattaa pitää kunnossa. UPM tarjoaa metsänomistajille kattavaa palvelupakettia, jossa se on valmis hoitamaan kaikki metsänomistajan tarpeet, korosti UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. Kaikki keskustelijat toivottivat tervetulleiksi erilaiset puumarkkinoiden kehittämiseksi kaavaillut toimenpiteet, esimerkiksi kattavan ja puolueettoman puun hinnan tilastoinnin ja erilaiset sähköiset myyntikanavat. ANDERS PORTIN, Metsäteollisuus ry:n metsäja infrastruktuurijohtaja HANS SOHLSTRÖM, UPM:n yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava johtaja KALVILA Meitä on metsän yhteisomistajina neljä sisarusta ja olemme suunnittelemassa suvun yhteismetsän perustamista. Tiluksia yhteismetsään tulisi omistuksessamme olevat noin 200 hehtaaria metsää ja perustamisvaiheessa muodostaisimme myös osakaskunnan. Voinko yhteismetsän osakkaana vähentää yhteismetsässä tekemäni taimikonhoitotöiden matkakulut henkilökohtaisessa verotuksessani? Yhteismetsää verotetaan erillisenä verovelvollisena ja sitä pidetään tuloverolain mukaisena yhteisetuutena. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan veroa 26 prosentin verokannan mukaan, eikä yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta. Tällöin osakkaan omat matkakulut eivät ole vähennyskelpoisia hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan. Olen tehnyt metsänhakkuusopimuksen, joka kaupantekopäivän perusteella kuuluu puun myyntitulon määräaikaisen verohuojennuksen piiriin. Hakkuukohde on talviharvennusta ja korjuuaikaa sovimme kaksi vuotta. Jos sovin pankin kanssa lainajärjestelystä, jossa metsänhakkuusopimukseen perustuva kauppahintasaatava pantataan pankille ja pankki rahoittaisi kauppahinnan vuoden 2010 loppuun mennessä, katsotaanko pankin näin minulle tekemä suoritus osittain verovapaaksi puun myyntituloksi? Mainitussa rahoitusjärjestelyssä on nimenomaan kyse lainasopimuksesta, jossa lainan vakuutena on metsänhakkuusopimukseen perustuva puunmyyntisaatava eikä pankista näin nostamanne laina ole puun myyntituloa. Näin ollen puun myyntitulon verotus määräytyy kaupantekohetken lisäksi niiden määräaikojen perusteella, jolloin puunmyyjä tai tässä tapauksessa hänen määräämänsä pankki saa puun ostajalta metsänhakkuusopimukseen perustuvan kauppahinnan. Tarkoitukseni on lahjoittaa omistamani 30 hehtaarin metsätila tyttärelleni ja pidättää itselleni metsätilaan hallintaoikeus 15 vuoden määräajaksi. Olen itse tällä hetkellä 50-vuotias. Koituuko hallintaoikeuden päättymisestä aikanaan veroseuraamuksia? Mikäli omistajan oikeutta rasittava hallintaoikeus ei lakkaa ennen lahjoituksessa määriteltyä 15 vuoden määräaikaa, hallintaoikeuden päättymisestä ei aiheudu veroseuraamuksia. Hallintaoikeudelle määritellään lahjoitushetkellä arvo pääomittamalla se ja tämä edun arvo vähennetään tyttärenne saannon arvosta, koska se rasittaa saajan omistusoikeutta. Tämä alentaa metsätilan lahjoituksessa omistusoikeuden saajalle määrättävää lahjaveron määrää. Jos edunhaltija luopuu ennen määräaikaa ilman vastiketta hallintaoikeudestaan omistajan hyväksi, luovutus katsotaan veronalaiseksi lahjaksi. Tällöin lahjan arvona pidetään sitä edun pääomitettua arvoa, joka sillä on luopumishetkellä. Jos edunhaltija kuolee ennen hallintaoikeudelle sovitun määräajan päättymistä, ei hallintaoikeuden lakkaamisesta aiheudu tällöin perintö- tai lahjaveroseuraamuksia. Äitini on kärsinyt vaikeasta sairaudesta jo pitkään ja nyt hän joutui pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Laitoshoidon maksun määräämistä varten pyydettiin selvitys perhetilanteesta ja tuloista. Tässä kysyttiin myös onko hänellä metsää. Miten metsänomistus vaikuttaa maksuihin? Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädännön perusteella on tietyissä tilanteissa mahdollista määrätä palvelun käyttäjälle maksukyvyn mukainen asiakasmaksu, joka ottaa huomioon hänen tulonsa. Metsätulo otetaan kuitenkin huomioon laskennallisena Heikki Kalvila ON UPM:n Lakipalvelupäällikkö Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. riippumatta puun myynneistä. Tällöin metsätulona otetaan huomioon metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pintaalalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Tuotto määritellään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain nojalla. Miten kiinteistöhankintaa verotetaan, jos ostan omilla varoillani 40 hehtaarin metsätilan poikani nimiin? Kun varallisuuden hankinta tapahtuu vanhemman varoin toisen perheenjäsenen nimiin, kyse on poikanne saamasta veronalaisesta rahalahjoituksesta, jolla kiinteistön osto katsotaan rahoitetun. Lahjanantajan rintaperilliset kuuluvat I-veroluokkaan, jossa lahjaveroa maksetaan enimmillään 13 prosenttia saadun omaisuuden arvosta. Lahjavero määräytyy maksetun kauppahinnan perusteella. Olen ostamassa 20 hehtaarin metsätilaa erään Etelä-Savon kunnan alueelta. Voiko tässä tapauksessa kunta käyttää etuosto-oikeutta ostaakseen tilan omiin metsätaloudellisiin tarkoituksiinsa? Etuostolain mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Ei siis tässä tapauksessa puuntuotannon metsätalousalueeksi. Etuosto-oikeuden käyttämisen tarkoitus edellyttää, että kyse on yleisen tarpeen vaatiessa kiinteistön hankkimisesta kunnan suunnitelmallisen kehittämisen edellyttämiin tarkoituksiin. 14 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 15

m e t s ä l u o n to & ympäristö Teksti Sami Oksa Kuvat UPM ja Philippe Henry/SKOY METSÄ ON SUOMALAISEN RIISTAN KOTI Monimuotoisuuden ylläpitäminen on metsätalouden tärkein ympäristötavoite. Tavoitteen arvoa kuvaa, että suomalainen metsä on elinympäristö puolelle noin 50 000 lajistamme. Lajien elinympäristöt voivat olla laajoja metsäalueita tai pienialaisia kohteita, esimerkiksi yksittäinen kuollut puu tai lähde. UPM TARJOAA LUONNONHOITO- PALVELUITA Osana laajaa metsäpalveluvalikoimaansa UPM tarjoaa metsänomistajille ympäristönäkökulmia painottavia luonnonhoitopalveluita. Luonnonhoitopalvelut toteutetaan koko metsätilan kattavana suunnitelmana tai yksittäisen kohteen suunnitelmana. Suunnitelmissa painotetaan metsänomistajan valinnan mukaan riistaan, maisemaan, luonnon monimuotoisuuteen tai vesiensuojeluun liittyviä tavoitteita, jotka yhteen sovitetaan tilalle asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Hirven aiheuttamia taimikkotuhoja voidaan estää esimerkiksi metsän uudistamistavalla ja taimikonhoidolla. Metsässä elävät lajit otetaan huomioon elinympäristöjen esimerkiksi lähteet ja paahderinteet sekä metsän rakennepiirteiden, kuten lahopuu ja lehtipuu, kautta. Yksittäisillä kohteilla metsätaloutta voi ohjata myös yksittäinen laji, jolloin siellä toimittaessa otetaan huomioon lajin elinympäristövaatimukset. Riistalajien elinympäristöt otetaan usein huomioon laajemmalla alueella tehtävillä ratkaisuilla. Riistalajeilla, kuten teeri, pyy ja hirvi, maisema on merkittävä tekijä lajien elinympäristöjen muovaajana. Riistan huomioon ottava metsätalous voi olla tasapainoilua metsätalouden ja lajitason tarpeiden välillä. Esimerkiksi hirvi aiheuttaa taimikoissa ajoittain suurtakin tuhoa. Metsänkasvatusmenetelmät ja niiden toimivuus nykyisellä hirvikannalla voivat usein olla hirvituhojen syy. Hirvi hakee taimikosta ravintoa Nykyinen metsätalous luo hirvelle otollisen elinympäristön. Uudistushakkuun jälkeinen taimikko on hirvelle oiva ravintokohde. Aikaisemmin, kun metsien käsittely perustui yksittäisten isojen puiden poistamiseen metsästä, ei nykyisenkaltaisia hirvelle soveltuvia taimikoita syntynyt. Hirvikanta olikin alimmillaan 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin yksilömäärät Suomessa laskettiin sadoissa, ei sadoissa tuhansissa. Nykyistä jaksottaista kasvatusta pitää kehittää hirvien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että metsänkasvatusmalli uudistetaan koko kiertoajaksi tai lisätään erilaisten karkoitteiden tai suojien käyttöä taimivaiheessa. Tärkeätä on keskittyä niihin valintoihin, joita uudistamisessa ja taimikonhoidossa tehdään. Valtaosa metsätaloudelle aiheutuvista hirvituhoista ajoittuu pääosin vaiheeseen, jolloin taimet ovat 0,5 2,5 metrin mittaisia ja sopivasti hirven ulottuvilla. Paikoittain hirvi voi vahingoittaa myös pidempiä taimikoita. Aikuinen hirvi käyttää kesällä ravintonaan helposti sulavia lehtipuita ja metsän aluskasvillisuutta. Talvella ruokavalio muuttuu pääosin männyksi, joskin haavan ja pajujen oksat maistuvat edelleen. Hirven ravinnontarve kesällä on jopa 40 kiloa vuorokaudessa. Talvella vaikeammin sulavaa ravintoa kuluu vähemmän, noin puolet kesälaidunnuksen määrästä. Saadakseen talvella mahdollisimman pienellä energiankulutuksella mahdollisimman paljon ravintoa hirvi syö pääasiassa mäntyä, koska se tarjoaa lehdettömiä puita enemmän ravintoa kerralla. Lehtipuut ovat myös kanalinnuille keskeinen ravintolähde. Pyyn ravintona on leppä, ja sen havaitseekin usein nuorissa kuusikoissa, joissa sekapuuksi on jätetty harmaaleppää. Teeri puolestaan käyttää ravinnokseen koivua. Maisematasolla teerelle riittävä koivusekoitus on 15 20 prosenttia puustosta. Metso puolestaan ruokailee haavalla, joiden säästäminen hakkuissa onkin perusteltua niin riistan ja yleisen monimuotoisuuden kuin metsän kasvun kannalta. UPM:n metsänhoito-ohjeiden yhtenä tavoitteena on varmistaa metsänuudistaminen niin, että alueelle syntyy kasvatuskelpoinen, laadukas ja monimuotoinen taimikko nopeasti ja kestävästi. Ohjeiden tavoitteena on myös vähentää hirvien aiheuttamia tuhoja taimikoissa ja varmistaa riittävä ravinnon ja suojan määrä niin riista- kuin muillekin metsälajeillemme. Lehtipuita havumetsiin Kuusentaimikoissa keskeistä on jättää erityisesti koivua sekapuuksi. Koivun lisäksi säästetään harvalukuisempia lehtipuita, haapaa, raitaa ja harmaaleppää niin monimuotoisuuden turvaamiseksi kuin riistalajien ravinnoksi. Lehtipuita säästetään erityisesti kuusentaimikoissa, joissa hirvituhot eivät yleensä ole merkittäviä. Männyntaimikoissa metsänhoito-ohjeiden yhtenä tavoitteena on vähentää hirvituhoja. Riittävä kasvatustiheys ja lehtipuumäärän vähentäminen taimikon alkuvaiheessa ovat keskeisiä tekijöitä tuhojen välttämiseksi. Useimmiten säästyy riittävä määrä laadukkaita mäntyjä ensiharvennusvaiheeseen saakka, kun männikön tiheys taimikonhoitovaiheen jälkeen on 3000 kappaletta. Tämä männikön kasvatusketju tuottaa tehokkaasti energia- ja ainespuuta ja ensiharvennusvaiheessa hyvälaatuisia ja hento-oksaisia tukkipuun aihioita on riittävästi. Energian ja laadun kasvattaminen kulkevat näin käsi kädessä. Männiköissä on muistettava myös säästää lehtipuita erityisesti taimikon aukkopaikkoihin. Yksi tapa ottaa monimuotoisuus ja riista huomioon metsätaloudessa on säästää riittävä lehtipuusekoitus havumetsissä. Metsätaloustoimenpiteitä voidaan yksilöidä tarkemmin myös tietyn ryhmän, kuten metsäkanalintujen elinympäristövaatimukset erityisesti huomioon ottavaksi. Voidaankin sanoa, että nykyinen monitavoitteinen metsätalous, riistapainotteiset metsäsuunnitelmat ja talousmetsien luonnonhoito ovat monella tavalla edistyksellisiä koko maailman mittakaavassa. Sami Oksa on UPM Metsän ympäristöpäällikkö LEHESVIRTA JALANJÄLKIÄ Luonnonvarojen kulutuksen ja ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia mitataan monenlaisin menetelmin. Jalanjälki-termin saaneet mittarit ovat tärkeitä niin yrityksille kuin yksityisille kuluttajille niiden tulisi antaa mahdollisuus havahtua, ymmärtää ja hallita toiminnan ja oman käyttäytymisen seurannaisvaikutuksia oikealla tavalla. On olennaista, että käytettävät mittarit ovat tarkoituksenmukaisia. Maapallon ekosysteemeissä aineet kiertävät ja energia virtaa. Ihminen elää osana tätä äärimmäisen monisyistä järjestelmää, omine vaikutuksineen maapallon elämään, veteen ja ilmastoon toisaalta yhtenä lajina muiden joukossa, toisaalta muista ainutkertaisesti erottuen. Ympäristön jalanjälkimittarit haastavat jokaisen ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja erottamaan tärkeät asiat vähäpätöisistä. Haastetta helpottaa se, että peruskoulun biologian kirjan tieto, vaikkapa veden ja hiilen kierto luonnossa, antaa jo kelpo eväät seurata tämän päivän ilmasto- ja vesiensuojelukeskustelua. Varsinainen haaste syntyykin tutkijoiden ja muiden mielipidejohtajien erilaisista käsityksistä ja laskentamalleista, joita poliittiset prosessit entisestään sekoittavat. Metsätalous voidaan nähdä uusiutuvan luonnonvaran kestävänä käyttönä. Puun uusiutuvuus on kiistatonta, kestävyys on ennemmin prosessi kuin mitattavissa oleva toiminnan vaikutus. Miten sitten on metsien käytön jalanjälkien laita? Hiilestä on viime aikoine keskusteltu paljon. Metsillä on keskeinen rooli, kun haetaan vaihtoehtoja kehittää ei-fossiilisten energialähteiden käyttöä. Energiapuun poltossakin vapautuu toki hiiltä ilmakehään hiiltä, jota yhä paremmin kasvavat metsät sitovat ja hiiltä, joka kiertää luonnossa joka tapauksessa. Vesijalanjälki on vielä rakentumassa oleva työkalu, joka mittaa käytettävän veden määrää. Puuperäisten tuotteiden vesijalanjälkien osalta on hyvä varmistaa, miten metsän osuus on laskettu mukaan. Jos laskennassa on mukana metsistä ilmaan haihtuva ja yhteyttämisprosessiin kulkeutunut vesi, ei kyseessä ole ainakaan tuotteen valmistuksen kestävyyteen liittyvä mittari. Tarkkuus on valttia toiminnan ympäristövaikutusten hallinnassa. Se on välttämätöntä myös ympäristötutkimusta ja mittaustyökaluja hyödynnettäessä. Timo Lehesvirta, ympäristöjohtaja, UPM 16 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 17

Satulotta Ansiomäki on ollut metsäomistaja 5-vuotiaasta. Nyt 18-vuotias Satulotta peri metsää isoisältään. Myös Satulotan isällä Timolla on metsää Ansiomäkien kotipaikkakunnalla Kuhmoisissa, ja isä onkin ollut tyttärensä paras apu ja opastaja metsäasioissa. Teksti Nilla Hietamäki Kuvat Arto Wiikari ja satulotta ansiomäen albumi Satulotta muistaa, kuinka hänen ollessaan pikkutyttö Timo-isä saattoi näyttää hänelle metsää ja todeta, että tuo kohta vaatii harvennusta. Olemme tehneet metsänhoitotöitä koko perheen voimin, ja isän kanssa olemme keskustelleet vuosien mittaan monesta metsään liittyvästä asiasta, Satulotta kertoo. Eniten olen oppinut tekemällä itse. Olen istuttanut taimia, leikannut visakoivuja ja raivannut taimikoita. Isä hankki minulle hiljattain naisten valjaat ja vähän kevyemmän raivaussahan, joten aion taas sopivana viikonloppuna ryhtyä metsätöihin, suunnittelee Satulotta, joka asuu ja käy lukiota Helsingissä viikot ja suuntaa viikonloppuisin kotiin Kuhmoisiin. Metsässä on toki tullut tehtyä muutakin kuin metsänhoitotöitä. Olen tehnyt metsään nuotiota, rakentanut sinne majaa ja käynyt siellä sienessä, marjassa ja lenkillä. Nyt olen ajatellut, että haluaisin lähteä hirvimetsälle, Satulotta hymyilee. Metsää kannattaa hoitaa Isän kanssa on sovittu, että lukio käydään rauhassa loppuun, mutta Satulotta alkaa hiljalleen perehtyä tarkemmin myös vero- ja muihin metsiin liittyviin talousasioihin. Isä ja tytär ovat metsänhoitoasioissa samoilla linjoilla, mutta vaihtavat toki ajatuksia niistä. JUURET KUHMOISISSA Metsä on pienestä asti ollut tärkeä osa Satulotta Ansiomäen elämää Satulotta Ansiomäki vietti lapsuutensa maalla Kuhmoisissa metsän reunassa. Nykyään hän asuu viikot Helsingissä, josta sieltäkin onneksi löytyy puita. Viikonloppuisin hän suuntaa kotikonnuille. Uuden-Seelannin ainutlaatuinen luonto teki Satulotta Ansiomäkeen vaikutuksen maassa vietetyn vaihto-oppilasvuoden aikana. Maassa on paljon kansallispuistoja. Metsä on omaisuutta, jota pitää hoitaa ja uudistaa, jotta se kasvaa ja tuottaa. Ansiomäet ovat olleet Tehdaspuun asiakkaita vuodesta 1986, ja vuodesta 1996 metsäasioita on hoidettu yhteistyössä UPM:n metsäammattilaisten kanssa. Ansiomäkien UPM-yhteyshenkilö on puunostaja Matti Lantto. Uusi-Seelanti toi uusia näkökulmia Voi olla, että hankin itselleni jonkin muun kuin metsäisen ammatin, sillä metsä tulee joka tapauksessa aina olemaan osa elämääni. Omien juurien tärkeys ja merkitys on kirkastunut Satulotalle paitsi Helsingissä asuessa myös viimetalvisen, Uudessa-Seelannissa vietetyn vaihto-oppilasvuoden myötä. Satulotta asui Uudessa-Seelannin pohjoissaarella lypsykarjatilalla kansallispuistojen ympäröimänä. Luonto oli Uudessa-Seelannissa ainutlaatuinen. 80 prosenttia maan kasvillisuudesta on Uudelle-Seelannille uniikkia. Maassa on geyshirejä ja tippukiviluolia, ja monet metsätkin ovat sen näköisiä, että dinosaurus voisi kävellä niissä vastaan. Uuden-Seelannin hallitus omisti maan metsät 1950-luvulle asti, jolloin se lahjoitti metsät maan alkuperäisasukkaille maoreille. Osa metsistä on maoreille pyhiä alueita, joissa he uskovat esi-isiensä sielujen lepäävän. Näihin metsiin ei kosketa, eikä niihin edes välttämättä pääse käymään, ainakaan ilman opasta. Osa Uuden-Seelannin metsistä on talouskäytössä, ja puuta viedään eri puolille maailmaa. Osa metsistä on raivattu pelloksi, ja maatalous onkin maassa metsätaloutta tärkeämpi elinkeino. Satulotta pääsi Uuden-Seelannin isäntäperheensä isän kanssa kokeilemaan villisian ja peurojen metsästystä. Uuden-Seelannin koulussa oli tarjolla mielenkiintoinen valinnaisaine eli moottorisahakurssi, jonka Satulotta otti opinto-ohjelmaansa. Uusi-Seelanti oli upea luonnoltaan, mutta niin on Suomikin. Kauneus maissa on erilaista. Uuden-Seelannin luontoa on joskus verrattu maanpäälliseen paratiisiin, mutta kyllä Suomeen palatessani minua viehätti myös Suomen keväisen luonnon jylhä kauneus, siinä vaiheessa lehdettömät puut ja graniittiset kalliot. Ja kyllä oma silmäni lepää suomalaisessa järvenrantamaisemassa. Metsä pysyy osana elämää Olisiko metsästä Satulotalle ammatiksi asti, vai säilyykö metsä muuten vain tärkeänä osana elämää? Olen miettinyt asian niin, että en halua opiskeluvalinnoillani rajata itseäni johonkin tiettyyn paikkaan, vaan haluan ammatin, jota voi harjoittaa missä vain. En vielä tiedä mikä minusta tulee isona, mahdollisuuksia on monia. Voi olla, että hankin itselleni jonkin muun kuin metsäisen ammatin, sillä metsä tulee joka tapauksessa aina olemaan osa elämääni. Ehkä teen arkisin muuta työtä, ja iltaisin ja viikonloppuisin teen toista uraa metsäasioiden parissa. Pidän harrastuksista, joissa saa konkreettisia tuloksia aikaiseksi, ja metsänhoito on juuri sellainen harrastus. Siinä tulee myös hyötyliikunta samassa paketissa. 18 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 19

Teksti Pasi Hakkarainen Kuvat Pentti Vänskä Metsätalouden kannattavuuden tärkein tekijä on puunmyyntitulot. Metsätalouden kustannukset muodostuvat pääasiallisesti uudistamis- ja taimikonhoitokustannuksista. Niiden laadulla ja ajoituksella on merkittävä vaikutus puunmyyntitulojen ajankohtaan ja suuruuteen. Metsätalouden kannattavuuslaskelmat osoittavat selkeästi, että metsänuudistaminen, kasvupaikalle parhaaksi soveltuvalla toimenpideketjulla ja jalostetulla metsänviljelymateriaalilla, antaa parhaimman nettokannattavuuden kiertoajan kuluessa pienistä lisäkustannuksista huolimatta. Tilakohtaisen metsäsuunnitelman kuviokohtaisten hakkuu- ja hoitotoimenpidesuositusten sekä niiden ajankohtien noudattaminen ohjaa metsänomistajaa taloudellisesti kannattavan metsätalouden harjoittamiseen. Metsätalousmaan taloudellista tuottoa tarkasteltaessa lähtökohtana käytetään usein niin sanottua paljaan maan laskentakaavaa. Siinä lasketaan nettotulojen sekä investointikustannusten erotuksen nykyarvo etukäteen valitulla korkokannalla. Puunostaja Juha Valkonen, metsänomistaja Markku Häkkinen ja metsätalouspäällikkö Pasi Hakkarainen. MIHIN METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS PERUSTUU? Toinen lähestymistapa, esimerkiksi metsäkiinteistöä ostettaessa, on laskea investoinnin takaisinmaksuaika sekä korkotuotto sijoitetulle pääomalle. Ensimmäisessä laskentatavassa tarkastellaan taloudellista tuottoa yksittäisen metsikkökuvion näkökulmasta. Viimeksi mainitussa tuottovertailun lähtökohtana on koko metsäkiinteistön laskennallinen arvo, ja siihen verrattava taloudellinen tuotto. Oikein valitulla kuusen uudistamistavalla voidaan eniten vaikuttaa yksittäisen metsikkökuvion tuotto-odotuksiin. Edellytys on, että metsäkasvillisuusvyöhykkeen ja kasvupaikkatyypin muodostama metsätyyppi on kuusen kasvupaikaksi suotuisa. Samat laskentaperiaatteet ovat sovellettavissa muidenkin puulajien kasvatuksen tuotto-odotuksiin, mutta toimenpiteet ja niiden ajoitukset ovat puulajikohtaisia. Tässä esimerkissä tarkastellaan kuusen kasvatuksen tuottoodotuksia taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Metsänuudistaminen Uudistushakkuu poistaa puuston haihduttavan vaikutuksen. Kannonnoston yhteydessä tai sen jälkeen tehdään laikkumätästys tai navero- tai ojitusmätästys sen mukaan, kumpaa menetelmää vesitalouden järjestelyt kohteessa edellyttävät. Kannoista ja muista hakkuutähteistä saatava kantorahatulo, yhdistettynä kannonnoston ja muokkauksen yhdistämiseen, on kustannustehokkain maanmuokkaustapa. Laadukkaalla maanmuokkauksella varmistetaan uusien taimien elävyys ja nopea kasvu sekä vähennetään olennaisesti taimikonhoitokustannuksia. Taimikonhoito Nykyään varhaisperkaus toteutetaan reikäperkauksena UPM:n omilla mailla noin viiden vuoden kuluttua kuusen uudistamisesta. Reikäperkauksella poistetaan kasvatettavan puun ympäriltä 1,0 1,2 metrin säteeltä taimen kasvua haittaava puusto. Näin vähennetään kantovesoista syntyvän puuston määrää, eteenkin jos reikäperkaus toteutetaan juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Lopullinen taimikonhoito tehdään 3 4 metrin valtapituudessa. Tämän jälkeen kuusen kasvunopeus on selvästi lehtipuun kasvua nopeampaa eikä vesakon kasvusta tule kuusen kasvun estettä. Tavoiterunkoluku on noin 2000 r/ha, josta lehtipuun osuus noin 200 r/ha. Tällä nostetaan puuston kokonaistuotosta sekä ylläpidetään metsän monimuotoisuutta. Taimikonhoito-ohjeella varmistetaan myös siemensyntyisen rauduskoivun kasvuedellytykset aina uudistushakkuuseen saakka. Emäksinen lehtipuukarike ylläpitää maaperän hajotustoimintaa, ja vapauttaa kasvua lisääviä ravinteita puiden käyttöön. Eläinten ravinto ja monimuotoisuutta yl- läpitävät kasvit säästetään sekä varhaisperkauksessa että taimikonhoidossa. Tavoitteena on toteuttaa taimikonhoidot varhaisessa vaiheessa, kun poistettavan puuston runkoluku ja läpimitta ovat alhaiset. Silloin metsurin työn päivätuotos on korkea ja työn toteuttamiskustannukset jäävät alhaisiksi. Tämä on mahdollista silloin, kun muokkaus ja istutus on toteutettu oikealla, maaperään soveltuvalla tavalla ja käytetään jalostetusta siemenestä laadukkaasti kasvatettuja taimia. Näin varmistetaan kuusikon nopea alkukehitys, ja taimikonhoidot voidaan tehdä varhaisessa vaiheessa kohtuullisin kustannuksin. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö metsänuudistamisessa lisää myös puuston kokonaistuotosta kiertoajan kuluessa kymmeniä kiintokuutiometrejä hehtaaria kohti. Lisäyksellä on merkittävä vaikutus kiertoajan nettokannattavuuteen. Laadukas maanmuokkaus varmistaa uusien taimien elävyyden ja kasvun ja vähentää taimikonhoitokustannuksia. teena on keskittää maapohjan kasvuvoima niihin puuyksilöihin, joilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa runsaasti tukkipuuta päätehakkuuvaiheessa. Tukkipuun merkittävästi korkeampi kantohinta ohjaa metsänkäsittelyä siten, että taloudellisesti kannattavinta on optimoida tukkisaanto uudistushakkuuvaiheessa. Tavoitteeseen päästään noudattamalla puulaji- ja kasvupaikkakohtaisia Kasvatushakkuut Kasvatushakkuita tehdään pääsääntöisesti kaksi kertaa kiertoajan kuluessa. Ne toteutetaan puulajista ja kasvupaikasta riippuen, kun metsikön ikä on 30 55 vuotta. Tavoitharvennusmalleja, jotka määrittelevät oikean harvennusajankohdan sekä jäljelle jäävän puuston tavoitetiheyden. Uudistamispäätös Edellä mainitulla tavalla hoidettujen viljelymetsien kiertoaika on luontaisesti syntyneitä metsiä merkittävästi lyhyempi. Kiertoajan lyhentyminen merkitsee parempaa pääoman tuottoa ja mahdollistaa aikaisemmat ja runsaammat uudistushakkuutulot, jotka ovat metsätalouden kannattavuuden tärkein yksittäinen tekijä. Ensisijainen uudistamiskriteeri on puuston keskiläpimitta. Kun metsikkö täyttää uudistamiskypsyyden kriteerit läpimitan tai iän voi omistaja verrata metsän kasvatuksen taloudellista tuottoa vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoon tai investoinnin rahoituskustannuksiin. Uudistamisläpimittasuositukset perustuvat 2 3 prosentin reaalikorkovaatimukseen. Mikäli kiertoaikaa tästä jatketaan, laskee korkotuotto alle kahden prosentin. Tarkastelussa ei oteta huomioon puun kantohinnassa tapahtuvia muutoksia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa reaalikorkotason laskiessa alle kahden prosentin, alkavat vaihtoehtoiset sijoitukset tuntua houkuttelevilta. Metsäsuunnitelma ohjaa kannattavaan metsätalouteen Tilakohtainen UPM metsäsuunnitelma ohjaa kannattavaan metsätalouteen metsänomistajan määrittelemän arvoperustan mukaisesti. Metsänomistaja voi metsäsuunnitelmatilausta tehdessään määritellä metsänkäytön painopistealueeksi taloudellisen kannattavuuden, monimuotoisuuden ylläpitämisen tai maisema- ja virkistysarvot tai näiden eritasoiset yhdistelmät. Nämä painopisteet eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan laadukkaassa metsäsuunnittelussa ne voidaan sovittaa yhteen ja eri tavoitteet tukevat toisiaan. Metsäsuunnitelma sisältää metsikkökohtaiset puustotiedot sekä kuviokohtaiset käsittelyehdotukset, jotka tukevat sovittuja painopistealueita. Edellytyksenä on, että toimenpiteet tehdään suunnitelman esittämänä ajankohtana ja laadukkaasti. Jutussa on käytetty lähteinä UPM:n metsienhoito-ohjetta ja kasvatusmalleja sekä Tapion metsänhoidon suosituksia. Pasi Hakkarainen on UPM:n metsätalouspäällikkö 20 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 1/2010 21