Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.7.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Lieksa, Nurmes, Juuka, Kontiolahti ja Joensuu Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon 5.7.2013 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottua poikkeamista vesilain 18 luvun 4 :n nojalla (vaarantorjuntatoimi). Poikkeaminen on tarpeen Pielisen matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Hakemuksessa on pyydetty asian käsittelyä kiireellisenä. Pielisen juoksutukset ja aiemmat poikkeukset Pielisen juoksutussääntö on määrätty Kaltimon voimalaitoksen rakentamista koskevassa Itä-Suomen vesioikeuden 28.6.1979 antamassa päätöksessä 57/Va/79. Juoksutussäännön mukainen Pielisen luonnonmukaista menovirtaamaa vastaava juoksutus Kaltimon voimalaitoksella määräytyy edellä mainitun luvan lupamääräykseen B1 sisältyvästä purkautumistaulukosta. Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta on poikettu vuodesta 1980 alkaen yhteensä kymmenen kertaa vuosina 1981, 1982, 1984, 1988, 1989, 1992, 2004, 2005, 2006 ja 2013. Keväällä 2013 toteutettu poikkeaminen luonnonmukaisista virtaamista toteutettiin aluehallintoviraston päätöksen 29.1.2013 nro 9/2013/2 nojalla Saimaan vedenkorkeuden alenemisen hidastamiseksi saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi. Kevään poikkeusjuoksutus on Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 7.6.2013 tekemän ilmoituksen mukaan toteutettu niin, että luonnonmukaista juoksutusmäärää on lisätty 30.1. 20.3.2013 välisenä aikana, minkä seurauksena Pielisen vedenkorkeus on alentunut luonnonmukaisesta tasostaan. Tämän jälkeen luonnonmukaisen vedenkorkeuden palauttamiseksi on juoksutusta vastaavasti pienennetty luonnontilaista juoksutusmäärää pienemmäksi, kunnes Pielisen vedenkorkeus ja juoksutus on palautunut luonnonmukaista vedenkorkeutta vastaavalle tasolle 7.6.2013 alkaen. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Matalista vedenkorkeuksista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luonnonmukaisesta juoksutuksesta poikettiin viimeksi vuonna 2006 ja tällöin vedenkorkeus laski alimmillaan tasoon NN +92,92 metriä (23.10.2006). Vallitseva vesitilanne Pielisen vedenkorkeus on vuonna 2013 jäänyt lumen pienen vesiarvon ja toukokesäkuun keskimääräistä vähäsateisemman ja lämpimän sään takia alas. Kevään ylin vedenkorkeus NN +93,88 metriä mitattiin selvästi keskimääräistä aikaisemmin. Valuma-alueella maa- ja pohjavesiin sitoutuneet vesivarastot ovat tällä hetkellä pieniä. Pielisen vedenkorkeus oli heinäkuun alussa noin 40 senttimetriä ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Hakemuksen liitteenä 2/1 olevan ennustelaskelman keskiarvokäyrän perusteella Pielisen vedenkorkeus tulee laskemaan syyskuun loppuun mennessä tasolle NN +93,05 metriä. Laskelman mukaan on olemassa 25 prosentin todennäköisyys, että vedenkorkeus laskee tasolle NN +92,95 metriä. Mikäli vuoden 2013 loppukesä ja syksy ovat hyvin vähäsateisia, tulee vesitilanne Pielisellä olemaan jo elokuussa erittäin huono. Keskimääräiselläkin sadannalla vedenkorkeus laskee haitallisen alas. Vedenkorkeus oli heinäkuun alussa noin 15 senttimetriä alempana kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2006 ja lähes samalla tasolla kuin ajankohdan alin vedenkorkeus vuosina 1974 2012. Saimaan vedenkorkeus oli samana ajankohtana yli 15 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on laskusuunnassa ja hakemuksen liitteenä 3/1 olevan ennustelaskelman mukaan vedenpinta laskee syyskuuhun mennessä noin 40 senttimetriä tasoon NN +75,70 metriä, mikä on noin 20 senttimetriä kyseisen ajankohdan keskiarvon alapuolella. Matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvat vahingot Poikkeuksellisen matalasta vedenkorkeudesta aiheutuu vahinkoja vesiliikenteelle, uitolle ja virkistyskäytölle. Vesiliikenne ja uitto alkavat kärsiä vahinkoja Pielisen vedenkorkeuden laskiessa tason NN +93,10 metriä alapuolelle. Pielisjoen laivaväylän kulkusyvyys on 3,0 metriä. Väylä täyttää mainitun kulkusyvyysvaatimuksen kun vedenkorkeus Joensuun yläasteikolla on NN +75,50 metriä, Kaltimon voimalaitoksen ala-asteikolla NN +84,00 metriä ja yläasteikolla NN +93,00 metriä ja Pielisellä NN +93,10 metriä. Väylä on matalimmillaan Kaltimon voimalaitoksen yläpuolella. Vedenkorkeusvaatimus Pielisellä ja Kaltimon yläasteikolla täyttyy luonnonmukaisen virtaaman ollessa 150 m 3 /s. Väylän syvyyden täysimääräinen käyttö Pielisjoella rajoittuu, kun virtaama alittaa 150 m 3 /s. Syksyllä 2005 virtaama oli luonnonmukaisena laivaliikennekaudella alimmillaan 120 m 3 /s. Tarpeellinen laiva- ja uittoliikenne on saatu tuolloin hoidettua, vaikka väylän mitoitussyvyys alittui. 2
Pielisen loivarantaisten rantakiinteistöjen vesistösidonnainen virkistyskäyttö vaikeutuu matalien vedenkorkeuksien vallitessa. Vuonna 2003 tehtyyn kyselyyn vastanneista vesistön käyttäjistä 44 prosenttia ilmoitti joskus kärsineensä haittaa liian matalista vedenkorkeuksista johtuen. Virkistyskäytön kannalta parhaaksi vedenkorkeuden tasoksi on arvioitu NN +93,70 94,05 metriä. Veneellä rantautuminen ja yleisesti rannan virkistyskäyttö vaikeutuvat huomattavasti vedenkorkeuden laskiessa tason NN +93,10 93,20 metriä alapuolelle. Hakemuksessa on esitetty, että tällaisten vedenkorkeuksien esiintyessä kesäaikaan ja syyskuussa voidaan yksityiselle ja yleiselle edulle aiheutuvaa vahinkoa pitää merkittävänä. Esitys Pielisen vedenkorkeuksien alenemisen vähentämiseksi Vedenkorkeuden alenemista on mahdollista rajoittaa vähentämällä Pielisen menovirtaamaa luonnonmukaisesta. Vähentämällä menovirtaamaa ajankohdasta riippuen 20 40 m 3 /s, voidaan järven vedenpinnan laskua hillitä 10 20 senttimetriä syyskuun loppuun mennessä. Tämä vähentäisi olennaisesti matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvia vahinkoja. Tämän perusteella hakija on esittänyt juoksutuksen vähentämistä enintään 40 m 3 /s kuitenkin niin, että virtaama 120 m 3 /s Kaltimon voimalaitoksella ei alitu muutoin kuin sellaisessa tilanteessa, jossa luonnonmukainen menovirtaama olisi tätä pienempi. Poikkeamisen aikana vesitilanteen kehitystä seurataan jatkuvasti. Mikäli tulovirtaama Pieliseen on keskimääräistä suurempi, vähennystä pienennetään tai palataan luonnontilaista vedenkorkeutta vastaavaan juoksutukseen. Kuivan jakson jälkeen Pielisen menovirtaamaa lisätään vedenkorkeuden palauttamiseksi takaisin luonnonmukaiselle tasolle. Palauttaminen tapahtuu mahdollisimman pian sen jälkeen, kun vedenkorkeuden haitallisen alenemisen uhka on väistynyt. Muutokset toteutetaan niin, että virtaamamuutos Pielisjoessa ei ole haitallisen suuri. Virtaamat lasketaan vuorokausikeskiarvoina. Virtaama voi hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta Kaltimossa enintään ±10 m 3 /s. Pielisen luonnontilainen vedenkorkeus tullaan saavuttamaan 30.4.2014 mennessä. Hankkeen vaikutukset Pielinen on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyvään luokkaan. Pielisjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, joka on ekologiselta tilaltaan hyvässä tilassa suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Lisäjuoksutus on vaikutuksiltaan lyhytaikainen ja vedenkorkeuden muutos niin Pielisellä kuin Pielisjoellakin on luonnontilaiseen verrattuna vähäinen (noin 20 senttimetriä). Pielisen alueella sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Kolin kansallispuisto. Kansallispuistoon kuuluvat myös Kolin edustalla olevat saaret. Pielisen vedenkorkeuden vaikutus kyseisten alueiden rantoihin on vähäinen, koska sortumisherkkiä rantatörmiä ei esiinny. Myös Pielisen poikkeusjuoksutuksen aiheuttaman vedenkorkeuden muutoksen vaikutus ranta-alueeseen on vähäinen eikä sitä voi erottaa vedenkorkeuden normaalin vaihtelun aiheuttamista vaikutuksista. 3
LAUSUNNOT Kaltimon voimalaitoksen yläpuolella olevien Pielisjoen laajentumien, Joukiinen ja Hiirenvesi, rannan läheisyydessä sijaitsee Sammalussuon Natura-alue. Alue on suojeltu ensisijaisesti suoluontonsa perusteella. Käsillä oleva juoksutuksen muutoshanke ei tule heikentämään kyseisten Naturaalueiden luonnonarvoja, minkä vuoksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista tarkempaa arviointia ei ole tarpeen tehdä. Pielisjoessa oleville voimalaitoksille toimenpiteestä ei aiheudu energian menetystä, koska vettä ei juoksuteta voimalaitoksen ohi. Vaarantorjuntatoimenpiteen seurauksena johtuvat mahdolliset vesivoiman menetykset eivät olisi vesilain nojalla korvattavia vahinkoja. Hakemukseen on liitetty Pielisjoessa olevien voimalaitosten omistajien UPM-Kymmene Oyj:n ja Kuurnan Voima Oy:n suostumukset hankkeen toteuttamiseksi. Juoksutuksen tilapäiset muutokset luonnontilaiseen juoksutukseen verrattuna eivät vaikuta Vuoksen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen Pielisellä eikä Pielisjoella. Yhteenveto hakijan esityksestä on, että poikkeusjuoksutustoimenpiteillä voidaan nyt vallitsevassa tilanteessa merkittävästi vähentää Pielisen vedenkorkeuden haitallista alenemaa ja merkittävästi vähentää Pielisen vedenkorkeuden alenemisesta johtuvia vahinkoja yksityiselle ja yleiselle edulle. Toimenpide ei ennalta arvioiden aiheuta haittoja Pielisen eikä Pielisjoen alueen vesien- tai rantojenkäytölle eikä luonnonarvoille. Hakijan arvion mukaan poikkeusjuoksutuksilla voidaan välttää vahingot, joiden rahallinen arvo on suuruusluokaltaan satoja tuhansia euroja. Edellytykset väliaikaiseen poikkeamiseen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta ovat vesilain 18 luvun 4 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla olemassa. Hakemukseen on liitetty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), Liikenneviraston sisävesiväylät -yksikön sekä Järvi-Suomen uittoyhdistyksen lausunnot. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on puoltanut poikkeuksen myöntämistä ja pitää hanketta tarpeellisena, jotta vedenkorkeuden alenemisesta aiheutuvat haitat jäävät Pielisellä mahdollisimman vähäisiksi. Esitetyn juoksutuksen vähentämisen vaikutukset Saimaan Haukiveteen ja Saimaan vedenkorkeuteen ovat Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan noin viisi senttimetriä. Kuivan talven ja kevään johdosta Saimaan vedenkorkeus on vesitilanne-ennusteen mukaan loppukesällä laskussa ja tulee alittamaan keskimääräisen vedenkorkeuden elokuun puolivälissä. Nykyisen vesitilanne-ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus tulee laskemaan syyskuun loppuun mennessä noin 40 cm. Haetun Pielisen juoksutuksen vähentämisen vaikutus verrattuna Saimaan vedenkorkeuden luonnonmukaiseen vaihteluun on melko vähäinen, eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia Saimaan juoksutusten toteuttamiseen. 4
Liikenneviraston sisävesiväylät -yksikkö on esittänyt poikkeamisen helpottavan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä. Uitolle ja muulle ammattimaiselle vesiliikenteelle voi aiheutua vaikeuksia vedenkorkeuden laskiessa alle vesiliikenteen alavertailutason. Vedenkorkeuden laskun hillitseminen hyödyntää vesiliikennettä, minkä kannalta on oleellista vedenkorkeus paitsi Pielisessä myös koko Pielisjoen matkalla. Järvi-Suomen uittoyhdistys on puoltanut haettua poikkeusta. Jos juoksutukseen ei ryhdytä, uitto syyskesällä ja syksyllä voi vaikeutua oleellisesti tai jopa keskeytyä tietyillä väylänosilla. Matala vedenkorkeus aiheuttaa ensimmäisenä ongelmia Kuokkastenkosken ja Lörsän välisellä alueella. Kuokkastenkosken pudotuslaiturin kautta tulee uittoon yli puolet Pielisen vesistöalueen uittopuusta. Pielisen vedenkorkeuden laskeminen alle tason NN +93,10 metriä aiheuttaisi ongelmia pudotuslaitureilla ja Kaltimon ja Kuurnan kanavien sulkukynnyksillä. Virtaamien pienentymisestä Pielisjoessa ei ole uittotoiminnalle haittaa. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MERKINNÄT Asian kiireellisyys sekä hakemukseen liitetyt suostumukset ja lausunnot huomioon ottaen hakemusta ei ole annettu tiedoksi ennen asian ratkaisemista. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä seuraavat asiakirjat: - Kaltimon voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 57/Va/79, 28.6.1979 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 17.12.1980 - edellä mainitun päätöksen käyttö- ja tarkkailumääräyksien muutosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 3/Ym II/88, 31.3.1988 - Kuurnan voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 18/II/67, 29.6.1967 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 11.2.1969 - Pielisjoen säännöstelyä Kuurnan ja Kaltimon välillä koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 83/Va II/84, 11.10.1984. 5
6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto antaa UPM-Kymmene Oyj:lle Pielisjoessa olevan Kaltimon voimalaitoksen omistajana ja Kuurnan Voima Oy:lle samassa joessa olevan Kuurnan voimalaitoksen omistajana määräykset väliaikaisesta poikkeamisesta Pielisjoessa olevien Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten padotus- ja juoksutussäännöistä. Tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 1. Juoksutus on toteutettava Kaltimon voimalaitoksen padolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan haitallisen alenemisen ehkäisemiseksi juoksutusta vähennetään luonnontilaista virtaamaa pienemmäksi. Juoksutettu virtaama saa alittaa laskennallisen luonnontilaisen virtaaman enintään 40 m³/s:llä. Juoksutettu virtaama ei saa kuitenkaan alittaa avovesikaudella virtaamaa 120 m 3 /s eikä jääpeitteisenä aikana virtaamaa 95 m 3 /s muutoin kuin luonnontilaista virtaamaa vastaavana juoksutuksena. Virtaamat lasketaan vuorokausikeskiarvoina. Juoksutuksen muutokset on tehtävä äkillisiä muutoksia välttäen. Virtaama saa hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta enintään ±10 m 3 /s. Juoksutus Kuurnan voimalaitoksella on mukautettava Kaltimon voimalaitoksen juoksutukseen. 2. Poikkeusjuoksutuksen aikana vesitilanteen kehitystä on seurattava jatkuvasti. Sadannan ollessa keskimääräistä suurempi, on juoksutusvähennystä pienennettävä tai palattava luonnontilaista vedenkorkeutta vastaavaan juoksutukseen. 3. Takaisin luonnontilaiseen vedenkorkeuteen pääsemiseksi luonnontilaista suurempi juoksutus on aloitettava, kun vedenkorkeuden haitallisen alenemisen uhka on väistynyt. Pielisen vedenpinta on palautettava luonnonmukaiseen korkeuteen tasaisesti 30.4.2014 mennessä. 4. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen on annettava tarpeelliset ohjeet UPM-Kymmene Oyj:lle ja Kuurnan Voima Oy:lle tämän päätöksen edellyttämistä muutoksista voimalaitosten juoksutukseen, kunnes Pielisen vedenkorkeus on palautettu luonnontilaiseksi. 5. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen on ilmoitettava viipymättä poikkeusjuoksutusten alkamisesta ja päättymisestä sekä Pielisen luonnonmukaisten vedenkorkeuksien palautumisesta aluehallintovirastolle, Suomen ympäristökeskukselle, Metsähallitukselle, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksille sekä Kontiolahden ja Juuan kuntien ja Joensuun, Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 6. Tämän päätöksen seurauksena omaisuutta välittömästi kohtaavista edunmenetyksistä on suoritettava korvaus valtion varoista. Korvattavana vahinkona ei pidetä vesi-
PERUSTELUT voiman menetyksestä aiheutuvia edunmenetyksiä. Asia voidaan tarvittaessa saattaa hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 7. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen on selvitettävä mahdollisuudet vähentää ennalta Pielisen matalista vedenkorkeuksista vesiympäristölle ja sen käytölle aiheutuvia huomattavia haitallisia vaikutuksia ja edellytykset sisällyttää tätä tarkoittavat määräykset Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä 28.6.1979 nro 57/Va/79 annettuihin juoksutusta koskeviin voimassa oleviin määräyksiin. Selvitys on tehtävä riittävässä yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten luvanhaltijoiden, vaikutusalueen kaupunkien ja kuntien sekä asianomaisten viranomaisten kanssa kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesilain 18 luvun 4 :n 1 momentin mukaan jos poikkeuksellisista luonnonoloista aiheutuu tulva tai muu sellainen vesistön tai sen vesiolojen muutos, josta voi aiheutua suurta vahinkoa yksityiselle tai yleiselle edulle, lupaviranomaisen on määrättävä valtion valvontaviranomainen tai vesitaloushankkeesta vastaava ryhtymään vahinkojen vähentämiseksi välttämättömiin väliaikaisiin toimenpiteisiin. Saman säännöksen 3 momentin mukaan hakemus voidaan käsitellä noudattamatta, mitä hakemusasioiden käsittelystä on säädetty, jos asian kiireellisyys sitä edellyttää, ja päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Kuluvan vuoden poikkeuksellisten sääolojen johdosta Pielisen vedenpinta on ollut matalalla. Poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisista juoksutusmääristä vähentää Pielisen vedenkorkeuden alenemaa. Toimenpiteet turvaavat sitä, ettei Pielisen vedenkorkeus alene syksyn 2013 aikana haitallisen matalalle tasolle, mistä aiheutuisi vahingollisia seurauksia laiva- ja veneliikenteelle, uitolle ja Pielisen virkistyskäytölle. Mahdollisia vahinkoja, joita toimenpiteellä pyritään ennaltaehkäisemään, on pidettävä yleiseltä ja yksityiseltä kannalta suurina. Hanke ei heikennä Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseiset alueet on sisällytetty Natura-verkostoon, joten hankkeesta ei ole tarpeen tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Pielisen juoksutukset normaalioloissa vastaavat luonnonmukaista menovirtaamaa Kaltimon voimalaitoksen rakentamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 28.6.1979 antaman päätöksen 57/Va/79 lupamääräyksen B1 purkautumistaulukon mukaisesti. Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta on nyt poikettu vuodesta 1980 alkaen yhteensä yksitoista kertaa vuosina 1981, 1982, 1984, 1988, 1989, 1992, 2004, 2005, 2006 ja 2013. Kuluvan vuoden keväällä poikettiin Saimaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi ja muulloin on poikettu Pielisen vedenkorkeuksien turvaamiseksi. Vesilain pääsääntönä on lupaa edellyttävien vesitaloudellisten hankkeiden toimeenpano säännönmukaisesti käsitellyn ja myönnetyn vesilain mukaisen luvan perusteella. Vesilakiin sisältyvät poikkeussäännökset on tarkoitettu sellaisiin tilanteisiin, joiden syntymistä ei ole voitu ennakoida. Oikeuskäytännössä poikkeamisen edellytyksiä 7
LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU harkittaessa on annettu painoarvoa myös sille, kuinka usein vastaavat olosuhteet ja niistä johtuva tarve poikkeamiseen ovat aiemmin esiintyneet. Pielisen juoksutusmääräyksistä poikkeamisten suuri lukumäärä viittaa tarpeeseen sisällyttää liian alhaisista vedenkorkeuksista johtuvien haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisemistä koskevat määräykset juoksutusta koskevaan säännönmukaiseen lupaan. Määräyksessä 7. Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle annettu selvitysvelvoite on tästä syystä tarpeen. Mahdollisten muutosten tekemiseksi voimassa oleviin vedenkorkeuksia ja juoksutuksia koskeviin lupamääräyksiin on olemassa vesilain 19 luvun 8 :ssä tarkoitettu menettely. Viranomaisten ja Järvi-Suomen uittoyhdistyksen lausunnot on otettu luparatkaisussa huomioon. Vesilain 18 luvun 4 :n 1 ja 3 momentti ja 6 Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentti Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Vesilain 18 luvun 12 :n 1 momentti 8
9 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija UPM-Kymmene Oyj Energia, PL 380, 00101 HELSINKI Kuurnan Voima Oy, PL 141, 80101 Joensuu Jäljennös päätöksestä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Etelä-Savon ELY-keskus, kalatalous (sähköisesti) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, kalatalous (sähköisesti) Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Joensuun kaupunginhallitus Kontiolahden kunnanhallitus Juuan kunnanhallitus Lieksan kaupunginhallitus Nurmeksen kaupunginhallitus Metsähallitus luontopalvelut Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan, Juuan kunnan, Lieksan kaupungin ja Nurmeksen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Antti Ylitalo Martti Häikiö Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antti Ylitalo ja Martti Häikiö (asian esittelijä).
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.8.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.