LINUX ei kelvannut työpöydälle Linux on päässyt avaruuteen, merenpohjaan ja Cernin hiukkastutkimukseen. Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä pyörittää maailman suosituimpia web-sivustoja. Kotien pc-koneissa linux ei kuitenkaan ole menestynyt. TEKSTI: JUHO PENTIKÄINEN KUVITUS: LEILA NURMINEN 34 MPC 9/2014
Windows latasi työpöydän hitaasti, latausikoni näkyi pitkään. Linux aukesi ripeästi, luin sähköpostit ja suljin koneen ennen kuin Windowsin työpöytä ehti käyttövalmiiksi. Linux ja Windows olivat vaihtoehdot 2000-luvun alussa Teknillisen korkeakoulun atk-luokassa. Teekkarikylän soluasunnoissa linux näyttäytyi toisenlaisena. Ruudulla hehkui järjettömän hienon näköinen käyttöliittymä läpinäkyvyyksineen aivan toisennäköinen kuin atk-luokan karu työpöytänäkymä. Usein linux oli asennettuna opiskelijabudjetille sopivaan tietokoneeseen eli vanhaan hitaaseen rautaan. Linuxmaiseen tapaan käyttö oli kuitenkin nopeaa, eikä viruksia tarvinnut pelätä. Sittemmin olen törmännyt linuxiin aina vain useammin. Tietotekniikan harrastajalehdet esittelevät vuosittain tärkeimmät linux-jakelut, Linus Torvalds on suomalainen teknoikoni ja Millennium-palkinnon voittaja, ja linux on käytössä niin kännyköissä kuin supertietokoneissa. Silti linux on edelleen harvinaisuus yhdessä paikassa: tietokoneen työpöydällä. Miten näin kävi ja kenelle työpöytä-linux sopii? Linux vaati pitkään liikaa säätämistä. KÄYTTÖLIITTYMIEN KILPAILU Linuxin historia alkaa vuodesta 1991, jolloin suomalainen opiskelija Linus Torvalds laittoi ftp-palvelimelle jakoon kehittämänsä käyttöjärjestelmän 76 000 ensimmäistä koodiriviä. Ensimmäiset linuxit 90-luvun alussa olivat käytännössä vain sovelluskehittäjien asennettavissa ja käytettävissä. Linuxin asentaminen alkoi lähdekoodien imuroimisella ja käyttöjärjestelmän ytimen eli kernelin kääntämisellä. Sen jälkeen tarjolla oli tekstipohjainen käyttöliittymä. Graafisen ulkoasun puute ei ollut vielä tuolloin kilpailuhaitta, sillä myös uusi pc tuli tekstipohjaisella DOS-käyttöjärjestelmällä varustettuna. Linuxin ensimmäinen graafinen työpöytä periytyi Unixista vuonna 1992. Sitten alkoi käyttöliittymien eli useiden erilaisten työpöytäympäristöjen kilpailu, joka ei ole vieläkään ratkennut. 90-luvun lopussa pääasiallisia käyttöliittymiä oli kaksi: KDE ja Gnome. Ensimmäinen ja monen linux-käyttäjän mielestä paras työpöytäympäristö on KDE. Sen kehityksen aloitti saksalainen Matthias Ettrich kyllästyttyään Unix-työpöytien erilaisuuteen. KDE käytti Trolltechin suljetun lähdekoodin Qt-kirjastoa kehitykseen. Kaikille avoimen lähdekoodin kehittäjille tämä ei kelvannut, joten Miguel de Icaza ja Federico Mena aloittivat oman työpöytäympäristön ja -sovellusten kehittämisen. Tästä projektista syntyi Gnome. RÖNSYJÄ JA UUSIA OMINAISUUKSIA Työpöytien uudet versiot KDE 4 ja Gnome 3 mylläsivät totuttuja käyttötapoja aivan uusiin asentoihin. Esimerkiksi Windowsistakin tuttu alapalkki ja käynnistysvalikko saivat kyytiä. KDE 4 valmistui vuonna 2008 ja MPC 9/2014 35
Ohjelmistotarjonta jäi kilpailevia käyttöjärjestelmiä pienemmäksi. Gnome 3 vuonna 2011. KDE:n ja Gnomen uudistukset ja efektit eivät vakuuttaneet käyttäjiä. Moni pitäytyi vanhoissa versioissa tai vaihtoi esimerkiksi kevyeen Xfce-työpöytään. KDE:n ja Gnomen ongelmien seurauksena vaihtoehtojen määrä lisääntyi. Käytettävyydellä pärjännyt linux-jakelu Mint laittoi pystyyn oman työpöytäympäristönsä Cinnamonin ja suosittu Ubuntu-jakelu oman Unitynsä. Näin kohtuullisen suosittuja työpöytiä olivat lopulta KDE, Gnome, Unity, Cinnamon ja Xfce. Työpöytäympäristöjen nopea kehitys tarjosi linuxin käyttäjille ominaisuuksia, jotka tulivat vasta myöhemmin valtajärjestelmiin. Useat Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmissä käytössä olevat ideat ovat peräisin avoimen lähdekoodin tekijöiltä. Esimerkiksi Mac OS X:n usean työpöydän ominaisuus Spaces oli linux-käyttäjille vanha tuttu samoin Windows Vistassa tulleen Aeron läpinäkyvät ikkunat. Linuxissa läpinäkyvyys toimi heikkotasoisella koneella 2000-luvun alussa, mutta Vista kyykytti uudehkon koneen vielä vuonna 2007. Työpöytäympäristöt hajosivat erilaisiksi, joten pc-linuxien käyttökokemuksesta tuli kaikkea muuta kuin yhdenmukainen. AVOIMUUS HEIKENSI KÄYTETTÄVYYTTÄ Linuxin käyttöä on hankaloittanut erilaisten jakeluiden määrä. Yhtä linuxia ei ole olemassa, vaan jokainen jakelu koostuu ytimen versiosta, työpöydästä, paketinhallinnasta ja kokoelmasta sovelluksia. Esimerkiksi suositut linux-jakelut Fedora ja Ubuntu käyttävät eri työpöytää ja eri pakettienhallintajärjestelmää. Vaikka molemmat ovat linuxeja, niiden käyttö on erilaista. Alla on sama linuxin ydin. Linux-jakeluiden tyypillinen piirre on ollut idealistinen suhtautuminen avoimeen lähdekoodiin. Osa jakeluista on hyväksynyt vain täysin avointa koodia olevia ominaisuuksia. Esimerkiksi suositun linux-jakelu Red Ha- Rohkaisen ihmisiä vaihtamaan KDE:hen. Tämä Gnomen käyttäjät ovat idiootteja, jotka hämmentyvät toiminnallisuuksista -ajattelu on sairaus. Jos pidät [käyttöliittymäsi] käyttäjiä idiootteina, vain idiootit lopulta käyttävät sitä. En käytä Gnomea, koska yksinkertaistamispyrkimyksien takia se ei tee mitä haluan. JOULUKUU 2005, GNOME MAIL SERVICES. Torvalds vaihtoi Gnome 3:sta Xfce:hen vuonna 2011. Hän kuvaili Gnomen 3.4-versiota täydelliseksi epäonnistumiseksi käytettävyydessä. Torvaldsin mielestä kolmonen oli parannus näppäinoikoteiden käyttäjille, mutta hänen kaltaiselleen hiiren käyttäjälle versio oli heikko. KESÄKUU 2012, ZDNET Käytin KDE:tä. Mielestäni KDE 4.0 oli kuitenkin katastrofi, joten vaihdoin Gnomeen. Inhoan sitä, että hiiren oikea näppäin ei tee mitä haluaisin sen tekevän. Riko kaikki [vanhan käyttöliittymän tavat] -ajattelu on kivuliasta käyttäjille, ja he voivat valita käyttävänsä jotain muuta. Ymmärrän syyt 4.0:lle, mutta mielestäni se tehtiin huonosti. Siihen tehtiin valtavasti muutoksia, mutta lopputulos jäi puolinaiseksi. Ratkaisu voi lopulta osoittautua oikeaksi, ja kokeilen jälleen KDE:tä. -- Työpöytä ei ollut yhtä toiminnallinen kuin aiemmin ja minulle kokemus oli yksinkertaisesti huono. TAMMIKUU 2009, COMPUTERWORLD AUSTRALIA. Palasin Gnome 3:een, koska sopivilla laajennuksilla se on miellyttävämpi [kuin Xfce]. MAALISKUU 2014, ZDNET. Linus Torvalds on kritisoinut työpöytien muutoksia suorasanaisesti. Yksikään työpöytä ei ole säilynyt Torvaldsin suosikkina versiosta riippumatta. KUVA AKI-PEKKA SINIKOSKI 36 MPC 9/2014
tin työpöydäksi 90-luvulla valikoitui Gnome, koska KDE sisälsi suljettuja komponentteja. Linuxissa suljetun koodin sovellukset toki toimivat, mutta käyttöjärjestelmän asennusmediaan niitä ei kelpuutettu. Tästä aiheutui kummallinen käytettävyysongelma. Asentaminen oli helppoa, mutta sen jälkeen alkoi taistelu toimimattomien ajureiden ja puuttuvien toimintojen kanssa. Suljettua lähdekoodia ovat vaikkapa osa äänikortin tai näytönohjaimien ajureista, videoiden ja animaatioiden esitystekniikka Flash ja mp3-tiedostojen purkukodekki. Esimerkiksi suljetut Nvidia- ja AMD-näytönohjaimen ajurit ovat selvästi tehokkaampia kuin avoimen lähdekoodin ajurit (MPC 2/2014). Perusasennus on helppo projekti. Asennusmedia ladataan verkosta, tallennetaan usb-tikulle tai poltetaan cd-levylle, laitetaan asentumaan ja juodaan odotellessa kahvit. Asennuksen jälkeisten ongelmien korjaamiseen on kuitenkin moni päälaki kaljuuntunut. Uudistukset rikkoivat yhteensopivuuden. Vasta Linux Mint korjasi ongelman. Se oli ensimmäinen suosittu linux-jakelu, jossa oli mukana myös suljetun koodin komponentteja. Käytettävyys parani, kun asennusmediasta pulautettu käyttöjärjestelmä oli ensimmäisestä käynnistyksestä lähtien iskukunnossa. HELPPO PERUSKÄYTTÄJÄLLE Nyt linuxin asentaminen onnistuu vanhemmaltakin peruskäyttäjältä hyvin. 66-vuotias eläkeläinen Raimo Sundholm käyttää itse asentamaansa Ubuntua. Jotenkin kyllästyin Windowsiin. Se oli hidas, päivitykset jylläsivät jatkuvasti itsestään ja kaikki ohjelmat olivat maksullisia. Sundholm käytti tuolloin vanhoja, alkuperäisestä käytöstään poistettuja Dellin kannettavia, joihin oli Windows 98 -lisenssit. Hänen poikansa ehdotti niiden korvaamista linuxilla. Vuosi oli 2006. Ensimmäisen Ubuntu-asennuslevykkeen lainasin kirjastosta. Ubuntu asentui vanhan Windows 98:n rinnalle ihan automaattisesti. Kaikki laitteet toimivat suoraan, printteri, skanneri ja nettitikku. Sundholm ei pidä kokemiaan ongelmia merkittävinä. Suurin vastaan tullut ongelma oli Danske Bankin verkkopankissaan käyttämä java-yhteensopivuus. Ongelma ratkesi linux-käyttäjien neuvoilla. Apua saa Ubuntu Forumilta. Asiallisia neuvoja tulee nopeastikin, jos ei kysy hölmöjä ja kiukuttele. Raimo Sundholmin perusteet linuxiin siirtymisessä toistuvat muissa käyttäjähaastatteluissa: kyllästyminen vanhan käyttöjärjestelmän hitauteen, tietoturvaan tai lisenssimaksuihin. Ratkaiseva tekijä on silti usein tuttavapiiristä löytynyt linuxin suosittelija. Erikoista Sundholmin tarinassa on Ubuntun asentaminen itse. Haastattelujen perusteella peruskäyttäjän linuxin asentaa yleensä ystäväpiiriin kuuluva harrastaja. Kun linux on kerran koneelle saatu, peruskäyttäjät tuntuvat olevan hyvin tyytyväisiä erityisesti nopeuteen ja helppouteen. Tavallinen käyttö ja pienet ylläpitotoimet kuten uusien tietoturvapäivitysten asentaminen onnistuu suoraviivaisesti. Peruskäyttäjän tyypilliset sovellukset, selain, sähköposti, kuvankäsittely ja tekstieditori, tulevat jakeluissa suoraan mukana. Muiden sovellusten asentaminen on tehty helpoksi keskitetyillä sovelluskeskuksilla. Ne vastaavat sovelluskauppoja. Sovellukset ovat kuitenkin avointa lähdekoodia ja täysin ilmaisia. Idealistien käyttöjärjestelmä LINUXIN KULUTTAJAKÄYTÖSTÄ on saatavilla vähän luotettavia tutkimuksia. Ehkä lähimmäksi luotettavuutta pääsee suositun Ubuntu-jakelun käyttäjätutkimus vuodelta 2012. Siihen vastasi 19 000 henkilöä. Ubuntu-tutkimuksen mukaan käyttäjät ovat pääasiassa alle 35-vuotiaita. Noin kaksi kolmannesta on itse asentanut käyttöjärjestelmän. Suurin osa vastaajista käyttää Ubuntun ohella muita käyttöjärjestelmiä. 76 prosenttia käytti rinnalla Windowsia ja 17 prosenttia Mac OS X:ää. Tärkeimmät syyt Ubuntun käyttöön ovat avoin lähdekoodi ja uteliaisuus. Vasta näiden jälkeen tulevat käytännöllisemmät syyt kuten vähäiset tietoturvaongelmat, tyytymättömyys muihin käyttöjärjestelmiin, nopeus ja hyvä käyttäjäkokemus. HARRASTAJAN LINUX Linux voi viedä miehen mennessään kuten on käynyt Raimo Koskelle. Äänessä kuultaa ylpeys omasta harrastuksesta. Ylläpidosta, varmuuskopioinnista ja muista käytännöistä on syntynyt myös linuxopas, lehtijuttuja ja blogi. Linux on valtavan hyvä alusta tehdä jotain omaa. Minun harrastuksenani on oman kirjaston ylläpito. Musiikkia ja elokuvia on 14 teratavua. Niistä pitää ottaa varmuuskopioita ja leikkiä, että taidot pysyvät tallella, Koski kuvailee. Kirjaston koti ei ole ihan tavallinen pc vaan komerossa jyllää oma palvelin kiintolevyräkkeineen. Varmuuskopion ottaminen tarkoittaa Koskelle automatisoidun skriptin kirjoittamista ja sen hiomista. Toinen ankara linux-harrastaja löytyy Kallaveden rannoilta. Kimmo Vepsäläinen käyttää linuxia kotikoneellaan kaikkeen. Web-selaukseen, koodaukseen, kuvankäsittelyyn. Linux on erityisen öky nörttikikkailuun. Nörttikikkailulla Vepsäläinen tarkoittaa esimerkiksi tietoturvaan erikoistunutta Kali Linuxia. Jakelu sisältää hyviä työkaluja esimerkiksi tietoturva-aukkojen etsintään ja wlan-verkon salasanan haisteluun. Vepsäläinen käyttää ominaisuuksia tietoturvan parantaminen Kalilla on mukava tehdä tietoturvapenetraatioita, hävinneen datan palauttelua ja muuta vastaavaa. Linux-oppaita kirjoittaneen Wille Kuutin mukaan suurin este työpöytä-linuxin leviämisessä on käyttöjärjestelmien esiasennus. Linuxin asentaminen oletuskäyttöjärjestelmän tilalle vaatii innostusta. Harvempi tavallinen käyttäjä asentaa Windowsiakaan nykyisin. 20 vuotta sitten kaikki koneiden kanssa pelaavat joutuivat asentamaan käyttöjärjestelmän ja monet useampaankin kertaan. Tämä on tällaista katoavaa kansanperinnettä. LINUX SOPII SUUREEN ORGANISAATIOON Yksi linuxin vahvuus on toimivuus suuressa mittakaavassa, sillä tuen järjestäminen on tehokasta. ZDNetin mukaan 20 000 Googlen työntekijää käyttää Ubuntuun pohjautuvaa Goobuntua työpöydällään. Googlen valinnan perusteina olivat hyvä tietoturva, suorituskyky, joustavuus ja Ubuntulta ostettu käyttäjätuki. Vastaavia linuxin valtakuntia ovat Münchenin kaupunki, Yhdysvaltain puolustusministeriö ja Ranskan parlamentti. Ja hieman yllätyksenä: 9 000 työasemaa Suomen kouluissa. Linuxia kouluihin kauppaa jyväskyläläi- MPC 9/2014 37
nen Opinsys. Toimitusjohtaja Jouni Linnun mukaan keskitetyssä ylläpidossa linux toimii erittäin hyvin. Jos kaupasta ostaa Unixin, Macin tai Windows-järjestelmän, kukaan ei pysty sitä korjaamaan tai muuntamaan kuin säätöjen ja parametrisoinnin puitteissa. Luulen, että linux on parempi valinta kenelle tahansa käyttäjälle, jolla on yli kymmenen sovelluskehittäjää käytettävissä. Silloin siitä saa omiin tarpeisiin sopivan ja nopeasti kehittyvän alustan. TEHOKÄYTTÄJÄ PUTOAA VÄLIIN Jouni Lintu tunnistaa linuxien haasteet yksityiskäytössä. Linux avoimen lähdekoodin sovelluksineen erottuu edukseen kevyessä tai todella raskaassa käytössä. Näin on esimerkiksi kuvankäsittelyssä ja videoeditoinnissa. Hollywood-studioiden ei edes kannata harkita muita vaihtoehtoja. Samoin jos teet satunnaista kevyttä videoeditointia, Lintu sanoo. Mutta tässä välissä on hyvin hiottuja keskitason ratkaisuita ja niissä linux on harvoin voittaja. Olisi hölmöä väittää linuxin olevan helpoin ja muodikkain alusta esimerkiksi videonkäsittelyyn, koska se on Apple valmiilla sovelluksillaan. Juha Hartikainen on puuhannut linuxien kanssa 90-luvulta asti. Hän on ollut mukana avoimen koodin kehitystyötä tukemassa ja käyttää tietokonetta monenlaisiin harrastuksiin. Oma linux-historia on pitkä kuin nälkävuosi, mutta koskaan linux ei ole ollut primäärialusta. Tiettyjen ohjelmien puute on ollut aina jarruttava tekijä, Hartikainen sanoo. Tietyillä ohjelmilla Hartikainen tarkoittaa juuri omaan käyttöön sopivien, tuttujen sovellusten puutetta. Sovelluksia on kyllä kasapäin, mutta välttämättä siitä omaan käteen sopivasta Windows-sovelluksesta ei ole olemassa linux-versiota. Tällä hetkellä linuxista puuttuvia sovelluksia ovat esimerkiksi [synkronointisovellus] Samsung Kies, [kuvankäsittelyohjelma] Adobe Lightroom ja [kamerasovellus] Go- Pro. Ennen myös pelasin, siihen linux oli huono. SITTENKIN LINUX PELAAJALLE? Peleissä jylläävät Windows ja pelikonsolit. Pelintekijät kääntävät harvoin tuotteitaan linuxille, koska käyttäjiä on liian vähän. Tämä on tarkoittanut sitä, että linux soveltuu hyvin harvalle pelaajalle. Tilanne saattaa kuitenkin parantua. Valveyhtiö kehittää omaa Debian-pohjaista Steam OS -linuxia nimenomaan pelikäyttöön. Yhtiöllä on oma Steam-pelikauppansa, joka palvelee myös Windowsin ja Mac OS X:n käyttäjiä. Nähtäväksi jää, saako Valve houkuteltua Pieni helppokäyttöinen linux-laite voi korvata perinteisen pc:n. pelikehittäjiä Microsoftin suljetulta DirectXrajapinnalta avoimiin vaihtoehtoihin. Windows-pelejä ei ole juuri DirectX:n takia voinut pelata linuxilla. MPC testasi Steam OS:n beetaversion keväällä (2/2014). Silloin Windows osoittautui Yhteenveto Linux sopii hyvin kahteen ääripäähän: kevyeen peruskäyttöön ja 1 äärimmäiseen harrastamiseen. Sovellusten löytäminen voi olla 2 vaikeaa. Helppous, keveys, pieni virusriski ja 3 ilmaisuus innostavat käyttäjiä. peleissä nopeammaksi näytönohjainten parempien ajureiden takia. KÄYTTÄJÄMÄÄRÄ EPÄSELVÄ Linuxin käyttäjämäärän arvioiminen on vaikeaa. Lisensoiduilla käyttöjärjestelmillä tarkat myyntimäärät ovat tiedossa. Työpöytä-linuxin voi ladata netistä useilta eri palvelimilta ja asentaa saman levykuvan rajattomaan määrään koneita. Lataustilastoja pitäisi kerätä usealta taholta eivätkä ne kertoisi suoraviivaisesti käyttäjämäärää. Luotettavimmat arviot kertyvät verkkoselainten käyttöjärjestelmien tilastoinnista. Niiden perusteella linuxin osuus verkkosurffaajista vaihtelee StatCounterin 1,45 prosentista Wikimedian tilastoimaan 13,5 prosenttiin. Käyttäjät kertovat Kenelle linux sopii? Mihin käytät linuxia? JUHA HARTIKAINEN LINUX-HARRASTAJA, 38 Suosittelen: En kenellekään, tai ehkä palvelimiin ja nettiselaukseen. Käytän: Vanhojen kannettavien virittäminen hyötykäyttöön sukulaisille. HENRIK INGO TIETOKANTAKONSULTTI, 37 Suosittelen: Kenelle tahansa, joka osaa ylläpitää tai tuttavapiiristä löytyy ylläpitäjä. Käytän: Surffailu, sähköposti, tekstinkäsittely, piirto, kuvankäsittely, ohjelmointi ja tietokantojen virittely. BO INGO ELÄKELÄINEN, 68 Suosittelen: Kenelle tahansa, mekään emme ymmärrä tästä it-tekniikasta juuri mitään. Käytän: Kirjoittaminen, netti, sähköposti, laskujen maksaminen. RAIMO KOSKI LINUX-HARRASTAJA, TIETOKIRJAILIJA, 53 Suosittelen: Harrastajalle, valtavan hyvä alusta tehdä jotain omaa. Käytän: Musiikki ja elokuvakirjaston ylläpito. 38 MPC 9/2014
StatCounterin tietoa voi pitää luotettavampana, koska se kerää tilastonsa noin kolmelta miljoonalta eri sivustolta. Wikimedian tilasto perustuu vain sen omien palvelinten dataan. InternetWorldStatsin arvion mukaan verkkokäyttäjiä on maailmassa 2,8 miljardia. Näiden tietojen valossa linuxin käyttäjiä olisi kymmeniä miljoonia. Opinsysin Lintu kyseenalaistaa selaintietoihin perustuvat käyttäjätilastot. Todelliset käyttäjämäärät eivät paljastu näistä tilastoista. Usealla sivulla linux-käyttäjät saavat huonompaa palvelua tai jopa ei-oota. Harrastajien keskuudessa on ihan tavallista vaihtaa selaimen tunnistetietoihin vaikka Windows 7 ja Firefox, Lintu kertoo. HANKALA KEHITTÄJÄLLE Ohjelmien puutteeseen linux-työpöytien kehittäjät ovat osittain itse syypäitä. Tätä mieltä on blogikirjoituksessaan Miguel de Icaza, Gnome-työpöytäprojektin toinen alkuunpanija. Hänen mielestään yksi syy linuxin heikkoon menestykseen on rajapintojen muuttaminen, eri linux-jakeluiden väliset erot sekä taitavien koodareiden siirtyminen kehittämään muille alustoille tai webin tekniikoille. Sovelluskehitys perustuu pitkälle valmiisiin rajapintoihin. Esimerkiksi Windowssovelluksen kehittäjä ei piirrä ruutuun yksittäisistä pikseleistä ikkunaa, vaan pyytää rajapinnalta sopivan kokoisen ikkunan. Esimerkiksi Gnome-työpöydällä rajapinta vaihtui version mukaan. Poistimme toiminnallisuuksia ja muutimme rajapintoja, koska oli parempia tapoja. Jos joku huomautti koodin olevan rikki, vastasimme sinä teet sen väärin.. De Icazan mukaan ongelma ulottuu pelkän työpöydän lisäksi ydinkomponentteihin asti. Toinen ongelma on, että linux-jakelut eivät onnistuneet sopimaan yhteisistä ydinkomponenteista. Joko sopimusta ei syntynyt, käyttöönotot olivat eri aikaan tai samasta toiminnallisuudesta oli useita kilpailevia toteutuksia. Jatkuvien ja ennustamattomien parannusten lopputulos oli karu. Ekosysteemin tuhosivat liian nopeat muutokset ja eri linux-versioiden välinen yhteensopimattomuus. Sovelluksen pystyi sovittamaan vaikka kolmelle suosituimmalle jakelulla vain huomatakseen, ettei se toiminut enää puolen vuoden päästä, de Icaza kirjoittaa. Linuxin tuesta tuli liian suuri taakka niin harrastajakehittäjille kuin yrityksille. Kun käyttäjiä oli suhteellisen vähän, sovellusten kehittäminen linuxille ei ollut kovin hyvä bisnes. GOOGLE TEKI LINUXISTA HITIN Palvelinsovelluksissa liiketoiminta sujui paremmin työpöytä-linuxissa, joten kehittäjiä siirtyi avoimien web-tekniikoiden pariin. Web-palvelimissa linuxilla meneekin hyvin. Linux löysi kotinsa myös sulautetuista järjestelmistä. Käyttökohteita ovat esimerkiksi televisiot, reitittimet ja mediasoittimet. Todellinen jättipotti tuli kuitenkin älylaitteista. Linux-pohjainen Googlen Android on maailman selvästi yleisin käyttöjärjestelmä älypuhelimissa ja tableteissa. Androidin osuus maailman uusista älypuhelimista oli viime vuonna lähes 80 prosenttia, tutkimusyhtiöt Gartner ja IDC laskivat. Tableteissa siivu oli yli 60 prosenttia. Lisäksi linux-laitteet yrittävät syrjäyttää kotien perinteisiä pc-koneita peruskäytössä. Tällä kerralla ratkaisu on esiasennettu edullinen ja pienikokoinen paketti, jota ei tarvitse säätää. Chromeboxin kaltaiset kevyt-pc:t ja kotien Android-laitteet riittävät peruskäyttöön. Chromeboxin käyttöjärjestelmänä on Chrome OS, karsittu linux. Sen rakensi heikosti organisoidun yhteisön sijaan nettijätti Google. KOMMENTTI JUHO PENTIKÄINEN Kirjoittaja on ohjelmistokehittäjä ja vapaa toimittaja. Pilvi tuo toisen mahdollisuuden ELÄKKEELLÄ OLEVA yläkerran naapurini rymysi keväällä portaat alas. Linuxin mainitseminen käynnisti ovella puolen tunnin innostuneen puhetulvan, jonka lopulta keskeytti naapurin vaimo. Linuxista on tullut oiva alusta jokapäiväiseen nettikäyttöön, kirjoittamiseen ja television katseluun. Käyttö on erittäin edullista vanhoilla läppäreillä. Lähipiirini linux-ammattilaiset ylläpitävät palvelimia, kehittävät linuxin kerneliä tai käyttävät muuten töissään linuxia. Heidän kotikoneiltaan ei linuxia kuitenkaan löydy ja perustelu on yhteinen: omiin käyttötapoihin linuxin virittäminen vaatii liikaa vaivaa. LINUXIN MENESTYS koti-pc:ssä tökkäsi kolmeen asiaan, jotka kietoutuvat toisiinsa. Asennus pysyi liian pitkään hankalana, eikä linuxia juurikaan esiasennettu myytäviin tietokoneisiin. Lisäksi useaan versioon hajaantunut ja kilpailijoita selvästi vähemmän käytetty käyttöjärjestelmä ei houkutellut sovelluskehittäjiä. KOTIKONEEN ASEMA on muuttumassa. Suuri osa sovelluksista on pilvipohjaisia, ja työpöytä onkin useimmiten vain ikkuna pilveen. Siihen käyttöön linux sopii mainiosti jos näkee asentamisen vaivan. Jollei, peruskäyttöön voi ostaa Android- tai Chrome OS -laitteen. Linux sopii ikkunaksi pilveen. LEIF KRONBERG ORGAANISEN KEMIAN PROFESSORI, 63 WILLE KUUTTI JÄRJESTELMÄARKKITEHTI, 37 KLAUSE KLAßE NAUMANEN LINUX-HARRASTAJA, 55 Suosittelen: Peruskäyttäjälle. Käytän: Käsitekarttojen teko, kirjanpito. PERNILLA SUND IT-AMMATTILAINEN, 54 RAIMO SUNDHOLM ELÄKELÄINEN, 66 KIMMO VEPSÄLÄINEN SOVELLUSKEHITTÄJÄ, 31 Suosittelen: Arkipäiväisiin hommiin. Käytän: Kirjoittaminen, sähköposti, netti, kuvien käsittely. Suosittelen: Linux sopii melkein kaikille. Käytän: Sähköposti, web, toimisto-ohjelmat, virtuaalikoneiden alusta, kiinteistöautomaatio ja kotiteatterijärjestelmä (MythTV). Suosittelen: Sellaiselle, joka on valmis oppimaan. Käytän: Nettisurffailu, musiikinkuuntelu, sähköposti ja ohjelmointi. Suosittelen: Sellaiselle, joka ei osaa. Käytän: Nettisurffailu, nettitelevision katsominen, sähköposti, kirjoittaminen. Suosittelen: Nörttikikkailuun. Käytän: Kaikki, koodaus, kuvankäsittely. MPC 9/2014 39