Tutkimuksen tietoaineistot

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen tietoaineistot

TTA-hankkeen esittely

TTA-hankkeen esittely

TTA-hankkeen esittely. Pirjo-Leena Forsström TTA-hankkeen pääsihteeri

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

PALVELUT KATA/AVAA/IDA. Tuija Raaska, CSC,

Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

Tavoitteena kansallinen etäkäyttöjärjestelmä TURE-pienryhmän kuulumisia. Juha Haataja

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät

TTA-hankkeen esittely. Pirjo-Leena Forsström TTA-hankkeen pääsihteeri

Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä

Tutkimusdatan pitkäaikaissäilytys ATT-hankkeessa.

TTA-hankkeen esittely. Pirjo-Leena Forsström TTA-hankkeen pääsihteeri

Kansalliskirjaston ATThankkeet

KDK: Finna ja pitkäaikaissäilytys

Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus

TTA-hankkeen esittely. Pirjo-Leena Forsström TTA-hankkeen pääsihteeri

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa?

Tutkimuksen avoimuus - yhteistyön ja palveluiden lähtökohdat 2018

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

PAS-palveluiden ja sidonnaisten palveluiden käyttötarkoitukset

Avoimen tieteen palvelut

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys. OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous. Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Infrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus

Hankkeen tavoitteet. 1. Tutkimuksen tietoaineistoprosessien toimintalähtöinen kehittäminen 2. Tutkimuksen kohdealueen yhteentoimivuuden lisääminen

Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Pitkäaikaissäilytyksen tiedepoliittinen merkittävyys. Riitta Maijala

ICT opetuksen ja tutkimuksen tukena

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

TTA-hankkeen esittely. TTA-hankkeen pääsihteeri

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys - Tiedostoformaattien standardointi

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

ATT-areena Avoimen tieteen palvelut

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

PALVELUITA DATANHALLINTAAN

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Avoimen tieteen palvelut

Fairdata PAS-palvelu

Tutkimustietohallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto ohjausryhmäkokous Pirjo-Leena Forsström

Kirjasto yliopiston tutkimusaineistopolitiikan toteuttajana. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Missä ollaan pitkäaikaissäilytyksen toteuttamisessa? KDK:n arkistosektorin yhteistyöverkoston seminaari Kimmo Koivunen CSC Tieteen

Avointen aineistojen julkaisualusta AVAA

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Tiedon saannin edistäminen kansainvälisenä yhteistyönä Kristiina Hormia-Poutanen OKM Kirjastopäivät

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

FAIRDATA-PALVELUT. CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus. Anssi Kainulainen / CSC

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén

Yhteistyöllä laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta kirjastot avoimen tieteen edistäjinä

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

Avoin tiede ja tutkimus (ATT-hanke)

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

Avoimuus, digitaalisuus ja muut toimintakulttuurin muutosvoimat

Suunta tästä eteenpäin

TIEDE - UUSI JOKAMIEHENOIKEUS! Kansalaiset ja avoin tieto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Tutkimustietovaranto julkaisujen näkökulmasta

ATT-hankkeen tavoitteet vuonna Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo,

KDK-ajankohtaispäivä museoille

TTA-hankkeen kokonaisarkkitehtuuri. TTA-seminaari

Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Pitkäaikaissäilytyksen toteuttaminen KDK:ssa Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

Dataintensiivinen tutkimus ja osaamistarpeet tutkimuslaitoksissa

AVOIMEN TUTKIMUKSEN POLITIIKKA

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Sähköinen säilyttäminen

TUTKIMUSAINEISTOJEN HALLINNOINTI -TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kansalliskirjaston digitaaliset lehtiaineistot vuoteen 2010 asti tutkimus-ja opetuskäyttöön yliopistoille ja korkeakouluille.

Miten avoin tiede ja tutkimus näkyy palveluiden kehityksessä? Pirjo-Leena Forsström

ATT-viitearkkitehtuuri

Transkriptio:

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen trendejä Yksilövetoisuudesta tutkimusryhmä/organisaatiotasolle Moniosaajien yhteistyö, joukkoistaminen Avoin tiede Yhteiskunnallinen hyöty Kustannustehokkuus Tietomassojen kasvu

Neljäs paradigma Teoreettinen menetelmä 1700-luku Laskennallinen menetelmä 1960- Informaatioperustainen menetelmä NYT Kokeellinen menetelmä 1500-luku Tutkimuksen kokonaisvaltainen tehostaminen: numeerisen mallinnuksen ja informaationhallinnan taidot välttämättömiä kaikilla aloilla

Keskeisiä kysymyksiä tuottaminen, kerääminen, siirtäminen, yhteentoimivuus, sisällön ymmärrys, yhteistyörakenteet, rakenteet päätöksenteolle, rahoitusratkaisut resursointi, osaaminen, tekniset ratkaisut, laadun varmistus,

Avoin tiede: Tutkimuksen tuottamat tietoaineistot käytettävissä Avoin pääsy tutkimuksen tuottamiin julkaisuihin Mahdollisuus käyttää tutkimusmenetelmiä joilla aineisto tuotettu Avoin infrastruktuuri jatkokäyttöä varten

Avoin data ei ole arvo yksinään - Avoin tiede on enemmän. Tehokkaseen tutkimukselliseen tiedonvaihtooa tarvitaan älykästä avoimuutta. Datan tulee olla: Saatavilla Ymmärrettävää Arvioitavissa Uudelleen käytettävissä! METATIETO Vasta kun nämä neljä ehtoa täyttyvät, on data kunnolla avointa. Metatiedon täytyy olla käyttäjäherkkää.

Tutkimusaineistojen hallinta Systemaattinen hallinta oleellista jotta tieto ja sen evidenssiketju voidaan turvat Tukee tutkimuksen ydintoimintoja Vaikuttaa moniin tutkimusprosessin vaiheisiin mahdollistaa luotettavuuden arvioinnin, ja siten tuo uskottavuutta tutkijalle, tutkimusryhmälle, organisaatiolle, rahoittajille Antaa kaikkien kukkien kukkia Liian paljon liian nopeasti

Haasteet Tieteen itsensä korjaamisen tukeminen (Ylitetään käsite data kuilu) Vastaaminen kansalaisten vaatimuksiin ymmärrettävästä tutkimuksesta. Mahdollisuudet Tieteen neljännen paradigman realisointi Linkitetyn datan potentiaali Data is the new raw material for business Tieteellisten petosten ja väärennösten löytäminen Kansalaistieteen stimuloitni Toinen avoimen tieteen vallankumous?

Avoin tiede verkostojen maailmassa Koulutuksella uutta osaamista Tutkimusprosessi muuttuu dramaattisesti digitalisoitumisen myötä (niin sanottu e-tiede) Avoimet toimintamallit, avoin data, avoin julkaiseminen ym. kannustavat raja-aitojen ylittämiseen Tutkimus tuottaa arvokasta uutta tietoa Tutkittu tieto on yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittistä Tieto käyttöön! - tietovarantojen potentiaalia pitää pystyä hyödyntämään Digitaalisen infrastruktuurin kehittyminen Digitalisoituvan maailman perustana toimiva tietoinfrastruktuuri mahdollistaa uusien asioiden tapahtumisen Verkostojen voimasta saadaan enemmän hyötyä kun pääsy tietoon voidaan taata Tutkimuksen tietoaineistot tulee saada talteen ja hyötykäyttöön

Research Process

Ongelman ulottuvuuksia

Kyvykkyydet datahallintaan 14 kategoriaa

Toimenpiteitä tietoaineistojen hyödyntämisen parantamiseksi

Tiedon pyramidi Julkaisu ja siihen liittyvä data Koosteet ja tulkinnat Datakokoelmat ja tietokannat Raakadata

Tietoaineistojen käyttötapoja

Tutkimustiedon infrastruktuurin täytyy tukea: koko tutkimusprosessia tietoaineistojen siirtoa tieteenalojen välillä avoimen datan tuottoa työvuopohjaista toimintaa julkaisujen ja tietoaineistojen linkitystä tiedepolitiikan kehikkoa

Suunnittelun periaatteista Paikallinen palvelu Kansallisen tason palvelu Rinnakkais - palvelu Kansainvälinen palvelu Kaupalline n palvelu Hyväksyttävän käytön periaatteet Palvelutasosopimukset Tietoinfrastruktuurin suunnittelu ja hallinnointi Palvelurekist eri

Tutkimuksen tietoaineistot TTA TTA-hanke edistää tietoaineistojen kuvausten yhtenäistämistä, säilytystä ja käyttöä. TTA-hankkeessa tuotetaan tätä tukemaan: tutkimuksen tietoaineistojen prosessikartta tietoinfrastruktuurin palvelukokonaisuuden suunnittelu metatietomalli tutkimustiedon hallinnalle yhteinen metatietokatalogi/hakupalvelu tutkimusaineistoille tallennuspalvelu tutkimuksen tietoaineistoille yhteisen pitkäaikaissäilytysratkaisun valmistelu TTA-palvelukokonaisuus edistää tutkimuksen tietoaineistojen kansallista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteentoimivuutta.

TTA-hankkeen hyödyt Keskitettyä tietoa tutkimuksen tietoaineistoista: helpompi löytää, helpompi käyttää Yhtenäisempiä käytäntöjä aineistojen hallintaan Yhteentoimivuuden lisääntyminen: metatietomalli, rajapinnat Monipuolisen palvelukokonaisuuden kehitys Tietoaineistojen säilymisen turvaaminen Tier 1 International data services Säilymistodennäköisy ys kasvaa, löydettävyys kasvaa Säilyminen ja löytyminen epävarmaa Tier 2 National data services Tier 3 Institutions (Universities & Institutes) Tier 4 Small science researchers & research groups

TTA-hankkeen rakenne Koordinaatioryhmä Ohjausryhmä Metatietoryhmä Tietoinfrastruktuuriryhmä TURE- pienryhmä PAS-selvitys

Tutkimuksen tietoaineiston elinkaari Pitkäaikaissäilytys Inaktiivinen vaihe, säilytys IDA Luonti ja aktiivikäyttö Julkaisu ja siihen liittyvä data Koosteet ja tulkinnat Datakokoelmat ja tietokannat Raakadata Pysyvää 2 5 % Väliaikaista 95-98%

TTA käyttöpolitiikka Suomen Akatemian hankkeet Erityishan kkeet, mm. ESFRIt Korkeakou lujen tietoaineis tot Käyttöoikeus SA hankkeet 1 PB TTApalveluihin Korkeakoulut 1 PB ESFRIt, FSD, pilotit ja lisäosuudet 1 PB

Käyttöpolitiikka EDELLYTYS: Hankkeet sitoutuvat kuvailemaan tietoaineistonsa sovittavien periaatteiden mukaan. Hankkeet antavat tietoaineistojen metatiedot avoimeen metatietokatalogiin SA:n hankkeet : 2 TB tallennustila/hanke. ESFRI-hankkeet: 5 TB tallennustila/hanke Korkeakoulut: Jaetaan osasta kapasiteettia yliopistokohtaiset kiintiöt, joista yliopistot voivat jakaa tallennustilaa. Tutkimuslaitokset: Edetään aineistopilottien kautta. Tutkimuslaitosten käytölle pyritään aktiivisesti löytämään rahoitus ja politiikka, viimeistään vuoden 2013 aikana. SHOK-yhteistyö ja säätiöiden rahoittamat tutkimusaineistot: Pyritään löytämään vuoden 2013 aikana rahoitus ja politiikka.

Käyttöoikeudet: korkeakoulut Yliopisto Osuus Teratavuina Aalto-yliopisto 0,12 120 Helsingin yliopisto 0,27 270 Itä-Suomen yliopisto 0,08 80 Jyväskylän yliopisto 0,07 70 Kuvataideakatemia 0 Lapin yliopisto 0,01 10 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0,03 30 Oulun yliopisto 0,09 90 Sibelius-Akatemia 0 Svenska handelshögskolan 0,01 10 Tampereen teknillinen yliopisto 0,06 60 Tampereen yliopisto 0,06 60 Teatterikorkeakoulu 0 Turun yliopisto 0,14 140 Vaasan yliopisto 0,01 10 Åbo Akademi 0,04 40 Ammattikorkeakouluille varataan 10 TT kiintiö ammattikorkeakoulujen yhteisiin tarpeisiin.

Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytys Tutkimustiedon kumuloituminen on tutkimuksen ja tutkimusorganisaatioiden toiminnan ydin Nykyisin ei ole käytössä hallittua ja toimivaa tapaa huolehtia digitaalisesta tiedosta pitkällä aikavälillä Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys tarkoittaa digitaalisen informaation luotettavaa säilyttämistä kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat, mutta tästä huolimatta informaation täytyy säilyä ymmärrettävänä. Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksessä tehdään tiivistä yhteistyötä Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) kanssa

Säilyttämisen tasot Alkuperäisen käyttökokemuksen säilyttäminen Vaativin, mutta käyttäjän kannalta mielenkiintoisin taso Esim. Tietokonepelin pelaaminen samoin kuin 30 vuotta sitten Sisällön ymmärrettävyyden säilyttäminen Teksti, kuvat ja muu olennainen sisältö voidaan tulkita Ymmärrettävyys riippuu myös kohdeyleisöstä Käytön ja uuden tiedon tuottamisen kannalta yleensä tärkein taso Bittien säilyttäminen Varmistetaan alkuperäisten ykkösten ja nollien säilyminen ja luettavuus, sisällön tulkinnasta ei takeita Säilyttämisen perusta ja minimitaso säilytyksen aloittamiseen: Suunnitelmallisesti tehtynä vaatimustasoa voidaan nostaa myöhemmin

Documentation Preservation pyramid Understandability Authentication Format strategies Media management Secure storage Description Capture Selection Authenticity Renderability Viability Integrity Identity Availability

But I am a scientist, NOT a records manager! National Archives and Records Administration 44

Rooleja tietoaineistokentässä Tutkija : Datan ja ja informaation tuottaminen ja käyttö Käyttäjä : uudelleenkäyttö, informaation lisääminen Palvelukeskus : säilyttäminen ja pääsynhallinta Rahoittaja : Tutkimuksellinen/Yhteiskunnallinen hyöty Omistaja : sisällön ymmärrettävyydestä huolehtiminen

Kiitos! Päämäärä ja keinot ovat synonyymeja Mahatma Gandhi