Puhdistamolietteiden ympäristöominaisuudet jäteluokituksen näkökulmasta SYKE Vesihuolto 2016 9.6.2016 Elina Merta Taustaa VTT toteutti vuoden 2015 aikana hankkeen Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa (HAZLIE). Tavoitteena selventää ja jakaa kansallisella tasolla tietoa puhdistamolietteiden jäteluokituksesta ja siihen liittyvistä mahdollisista lisätiedontarpeista vaikuttaa EU-komissiossa tehtäviin päätöksiin, erityisesti vaaraominaisuuteen H14 (ympäristövaarallisuus eli ekotoksisuus) liittyen tuottaa uutta kokeellista tietoa puhdistamolietteiden ekotoksisuudesta sekä testimenetelmien soveltuvuudesta puhdistamolietteille. Hanketta rahoittivat Vesilaitosyhdistys ry:n kehittämisrahasto, HSY, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Kymen Vesi Oy, Oulun Vesi, Riihimäen Vesi, Tampereen Vesi ja Oy Nordkalk Ab. 2 1
Taustaa jäteluokituksesta Jätteet luokitellaan joko tavanomaisiksi tai vaarallisiksi jätteiksi. Vaaralliset jätteet voivat kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja ne on nimetty valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012, muutettu 86/2015) liitteessä 4. Jäteluokituksen uudistus: taustalla muuttunut EU-lainsäädäntö jätedirektiivi ja kemikaalien luokittelua koskeva CLP-asetus uusitut jätteiden vaaraominaisuuksien kriteerit (asetus 1357/2014 jätedirektiivin liitteen III muuttamisesta) Suuria muutoksia vaaraominaisuuksien arvioinnissa ei uudistetussa jäteluokituksessa verrattuna aiempaan ole. Epäselvää toistaiseksi: vaaraominaisuuksien HP4/8 (ärsyttävä/syövyttävä) ja (ympäristölle vaarallinen) todentaminen. 3 Taustaa jäteluokituksesta Jätteelle voi olla luettelossa ns. rinnakkaisnimike eli vaarallisen jätteen (merkitty *) ja tavanomaisen jätteen nimikepari, jolloin luokittelu tehdään perustuen 15 vaaraominaisuuden ( Hazard Property eli HP-tunnukset) arviointiin. 4 2
Mihin jäteluokitus vaikuttaa? Jätteen luokitus vaaralliseksi jätteeksi aiheuttaa tiukennuksia jätettä käsittelevien laitosten lupa- ja YVA-menettelyihin jätteensiirtoihin ja vientiin prosessointiin; sekoittamiseen muihin jätteisiin energiahyödyntämiseen sekä kaatopaikkasijoitukseen + saattaa heikentää jätteen asemaa ja haluttavuutta kierrätysmarkkinoilla 5 Vaaraominaisuudet (HP1- HP15) HP-luokka Määritelmä komission asetuksen mukaan Laskennallinen arvio jätteen syntyprosessin ja jätteestä analysoitujen koostumustietojen pohjalta mahdollinen HP 1 Räjähtävä HP 2 Hapettava HP 3 Syttyvä HP 4 Ärsyttävä ihoärsytys ja silmävauriot X HP 5 Elinkohtainen myrkyllisyys (STOT) / aspiraatiovaara X HP 6 Välitön myrkyllisyys X HP 7 Syöpää aiheuttava X HP 8 Syövyttävä X HP 9 Tartuntavaarallinen HP 10 Räjähtävä X HP 11 Perimää vaurioittava X HP 12 Välittömästi myrkyllistä kaasua vapauttava HP 13 Herkistävä X HP 14 Ympäristölle vaarallinen X HP 15 Toista ainetta tuottava: jätteet, joilla voi olla jokin edellä luetelluista vaarallisista ominaisuuksista, jota alkuperäisellä jätteellä ei suoranaisesti ollut. 6 3
Ympäristövaarallisuuden eli ekotoksisuuden () arviointi Ympäristövaarallisuuden () arviointiin on esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja. Arviointi tapahtuisi komission teettämän konsulttiselvityksen mukaan jätenäytteistä analysoitujen kokonaispitoisuustuloksien (ts. näytteiden koostumuksen) ja niihin liittyvien laskentamallien ja/tai ekotoksisuustestauksen kautta. Kokonaispitoisuuden pohjalta tapahtuvassa -arvioinnissa käytettäväksi laskentamalliksi on esitetty neljä eri vaihtoehtoa, joista osassa on huomioitu ns. M-kertoimien (Multiplying factor) käyttö. Ns. M- kertoimella korostetaan aineen haitallisuutta luokituksessa. Suomessa M-kertoimia ei ole luokituksessa käytetty, sen sijaan Ranskassa on. On mahdollista, että tulevaisuudessa ECHA julkaisee kemikaaleille uusia M-kertoimia vaikutus jäteluokitukseen? 7 -arviointi kokonaispitoisuuslaskennalla 8 4
-arviointi ekotoksisuustestein Testiympäristö Testi Menetelmä Kuvaus Vesi Vesi Vesi Kiinteä ISO 11348-3 (Inhibition of the light emission of Vibrio fischeri, luminescent bacteria test) ISO 6341 (Inhibition of the mobility of Daphnia Magna) ISO 8692 (Freshwater algal growth inhibition test with Desmodesmus subspicatus or Pseudokirchneriella subcapitata) ISO 11296-2:2013 (Effects of chemicals on the emergence and growth of higher plants, Avena sativa, Brassica napus) Valobakteeritesti Meriympäristö ja yleistoksisuustesti Mitataan bakteerin bioluminesenssia EC50 tuloksena ph-alue testissä 6-8, tarvittaessa ph-säätö (2% HCl) Vesikirpputesti Suhteellisen herkkä liikkuvuustesti Mitataan kirppujen liikkuvuutta EC50 -tuloksena ph-alue testissä 6-8; tarvittaessa ph:n säätö Suolojen lisäys Kesto 48 h Levätesti Kasvutesti, joka herkkä orgaanisille aineille ja ravinteille Mitataan klorofyllin fluoresenssiä EC50 -tuloksena ph-alue testissä 6-8, tarvittaessa ph-säätö Kesto 3 vrk Itävyystesti Testi mittaa kasvun estymistä veden välityksellä ja on herkkä orgaanisille aineille Voidaanmitataitäviensiementenlukumäärää,josta saadaan inhibitioprosentti Käytetään eri lajeja mm. 1- ja 2-sirkkaisia sekä palkokasveja Kesto 5-6 vrk Kuvat: Suomen Ympäristökeskus, 2015 9 HAZLIE-hankkeen koesuunnitelma Näyte Tutkimukset Kemialliset analyysit epäorgaaniset aineet Ekotoksisuustutkimukset (vesi- ja maaympäristö) Liete 1 X X Liete 2 X X Liete 3 X X Liete 4 X X (vain vesiympäristötestit) Liete 5 X X Liete 6 X X Kuva: Suomen Ympäristökeskus, 2015 10 5
Esimerkkilaskenta (): Puhdistamolietteet (kupari- ja sinkki OKSIDEINA) Näyte Menetelmä 1 Menetelmä 2 Menetelmä 3 Menetelmä 4 1 2 3 4 5 6 HP 14, vain jos Zn:n M kerroin väh. 100 HP 14, vain jos Zn:n M kerroin väh. 100 Yhdiste Vaaralauseke vesiliukoisuus Zn(OH)2 H 400, H 411 amfolyytti, veteen niukkaliukoinen ZnS H410? niukkaliukoinen ZnO H 400, H410 niukkaliukoinen ZnCl2 H 400, H410 vesiliukoinen Cu(OH)2 H 400, H 411 niukkaliukoinen veteen CuS ei tietoja niukkaliukoinen veteen CuSO4 H 400, H410 vesiliukoinen CuO H 400, H410 veteen niukkaliukoinen CuCl2 x 2H20 H 400, H410 vesiliukoinen 11 Esimerkkilaskenta (): Puhdistamolietteet (kupari- ja sinkki KLORIDEINA) Näyte Menetelmä 1 Menetelmä 2 Menetelmä 3 Menetelmä 4 1 2 3 4 5 6, vain jos sekä Zn:n ja Cu:n M kertoimet vähintään 10 kerroin, vain jos sekä Zn:n ja Cu:n M kertoimet vähintään 10 kerroin kerroin kerroin kerroin Yhdiste Vaaralauseke vesiliukoisuus Zn(OH)2 H 400, H 411 amfolyytti, veteen niukkaliukoinen ZnS H410? niukkaliukoinen ZnO H 400, H410 niukkaliukoinen ZnCl2 H 400, H410 vesiliukoinen Cu(OH)2 H 400, H 411 niukkaliukoinen veteen CuS ei tietoja niukkaliukoinen veteen CuSO4 H 400, H410 vesiliukoinen CuO H 400, H410 veteen niukkaliukoinen CuCl2 x 2H20 H 400, H410 vesiliukoinen 12 6
Esimerkki ekotestauksesta (): Puhdistamolietteet Biotesti Liete 1 Liete 2 Liete 3 Liete 4 Liete 5 Liete 6 Suodosten valmistus CEN-menetelmällä EN 12457-2 (L/S 10) Valobakteeritesti ei toksinen ei toksinen ei toksinen toksinen ei toksinen ei toksinen Levätesti ei toksinen toksinen toksinen toksinen toksinen ei toksinen Vesikirpputesti testi testi testi toksinen toksinen toksinen ei sovellu ei sovellu ei sovellu Suodosten valmistus ruotsalaisella menetelmällä (L/S 1000; ph 6) Valobakteeritesti 13,3* ->? 8,0* ->? 4,8* ->? ei toksinen 9,4* ->? ei toksinen Levätesti ei toksinen ei toksinen ei toksinen ei toksinen 15* ->? ei toksinen Vesikirpputesti ei toksinen ei toksinen ei toksinen ei toksinen ei toksinen ei toksinen 13 Yhteenveto Puhdistamolietteet on tällä hetkellä yleisesti luokiteltu tavanomaisiksi jätteiksi ja niitä hyödynnetään laajasti maanparannusaine- ja lannoitekäytössä. Mahdollisessa jäteluonteen arvioinnissa: Koostumukseen perustuvassa arvioinnissa: yhdisteen / alkuaineen esiintymismuoto jätenäytteessä?? Ekotoksisuustestit vaikuttavat soveltuvan huonosti orgaanisille jätteille: testin aikana tapahtuva orgaanisen aineksen nopea hajoaminen aiheuttaa jo sellaisenaan testieliöiden menehtymisen. Ekotoksisuustestien käyttöönottoon liittyy siten vielä lukuisia epävarmuustekijöitä. Tarkempaa ohjeistusta tarvitaan esimerkiksi testien suorittamiseen liittyen mm. ph-säätöön, happea kuluttavien jätteiden tutkimiseen sekä värillisten vesiuutteiden käsittelyyn. Testien hierarkia? 14 7
KIITOS! 8