Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (10) Ohje YVL B.3, Ydinvoimalaitoksen deterministiset turvallisuusanalyysit (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjetta YVL B.3 sovelletaan determinististen turvallisuusanalyysien laatimiseen uusien ydinvoimalaitosten lupakäsittelyssä, käytössä olevien ydinvoimalaitosten laitosmuutoksissa ja ydinvoimalaitosten määräaikaisessa turvallisuusarviossa. 2 Vaatimusten perustelut 2.1 Valtioneuvoston asetus VNa 717/2013 Ohjeen perusteluna ovat valtioneuvoston asetuksessa 717/2013 esitetyt vaatimukset ydinvoimalaitosten turvallisuusanalyyseistä. Turvallisuusanalyysien laajuutta ja menetelmiä koskevia vaatimuksia ovat: Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on arvioitava rakentamislupaa ja käyttölupaa haettaessa, laitosmuutosten yhteydessä sekä määräaikaisten turvallisuusarviointien yhteydessä laitoksen käytön aikana. Turvallisuusarvion yhteydessä on osoitettava, että ydinvoimalaitos on suunniteltu ja toteutettu siten, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Turvallisuusarvion tulee kattaa laitoksen kaikki käyttötilat. Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on arvioitava myös tapahtuneen onnettomuuden jälkeen ja, mikäli tarpeellista, turvallisuustutkimusten tulosten perusteella. Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta ja sen turvallisuusjärjestelmien teknisiä ratkaisuja on arvioitava ja perusteltava analyyttisesti ja tarvittaessa kokeellisesti. Analyyttisiä menetelmiä ovat häiriö- ja onnettomuusanalyysit, sisäisten ja ulkoisten vaikutusten analyysit, lujuusanalyysit, vikasietoisuusanalyysit, vika- ja vaikutusanalyysit sekä todennäköisyysperusteiset riskianalyysit. Analyysejä on ylläpidettävä ja tarvittaessa täsmennettävä ottaen huomioon oman laitoksen ja muiden ydinvoimalaitosten käyttökokemukset, turvallisuustutkimuksen tulokset, laitosmuutokset ja laskentamenetelmissä tapahtuva kehitys. Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittamiseen käytettävien analyyttisten menetelmien on oltava luotettavia ja kelpoistettuja käyttötarkoitukseensa. Analyysien avulla on osoitettava, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät suurella varmuudella. Tulosten epävarmuus on arvioitava ja otettava huomioon turvallisuusmarginaaleja määriteltäessä. (VNa (717/2013) 3 ) Turvallisuusanalyyseille asetettuja hyväksymiskriteerejä on asetettu VNa 717/2013 pykälissä 9 ja 10: Odotettavissa olevan käyttöhäiriön seurauksena väestön yksilön saaman vuosiannoksen raja-arvo on 0,1 millisievertiä. (VNa (717/2013) 9 ) Väestön yksilön saaman päästöstä aiheutuvan vuosiannoksen raja-arvo on luokan 1 oletetuille onnettomuuksille 1 millisievertiä, luokan 2 oletetuille onnettomuuksille 5 millisievertiä ja oletetun onnettomuuden laajennukselle 20 millisievertiä. Ydinvoimalaitoksen vakavasta onnettomuudesta aiheutuvasta radioaktiivisten aineiden päästöstä ei saa seurata tarvetta väestön laajoille suojautumistoimenpiteille eikä pitkäaikaisille laajojen maa- ja vesialueiden käyttörajoituksille.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2 (10) Pitkäaikaisvaikutusten rajoittamiseksi ulkoilmaan vapautuvan cesium-137-päästön rajaarvo on 100 terabecquerelia. Raja-arvon ylittymisen mahdollisuuden on oltava erittäin pieni. Onnettomuuden aikaisessa vaiheessa tapahtuvan, väestön suojautumistoimenpiteitä edellyttävän päästön mahdollisuuden on oltava erittäin pieni. (VNa (717/2013) 10 ) 2.2 Vaatimusten perustelut aihealueittain Ohjeen YVL B.3 pohjana on deterministisiä turvallisuusanalyysejä koskeva YVL ohje 2.2, Ydinvoimalaitosten teknisten ratkaisujen perustelemiseksi tehtävät häiriö- ja onnettomuusanalyysit. Osa vaatimuksista on siirretty sellaisenaan uuteen ohjeeseen. Alla on esitetty perustelu vaatimuksille, jotka oleellisesti poikkeavat ohjeen YVL 2.2 vaatimuksista. Lisäksi on esitetty ohjeen käyttöä helpottavia selvennyksiä ja yksityiskohtaisia viittauksia muihin ohjeisiin. Luku 3 Analysoitavat tapahtumat 301. Ohjeen YVL B.3 mukaan analysoitavat tapahtumat on valittava niin, että ydinvoimalaitoksen käyttäytyminen häiriöissä ja onnettomuuksissa sekä häiriöiden ja onnettomuuksien päästöt ja säteilyannokset selvitetään kattavasti. Analysoitaviksi tapahtumiksi valitaan tyypillisesti tilanteita, joissa lämmönsiirto reaktorin jäähdytyspiiristä kasvaa tai vähenee jäähdytteen virtaus kasvaa tai vähenee reaktiivisuus tai reaktorin tehojakauma muuttuu jäähdyteinventaari kasvaa tai vähenee radioaktiivisia aineita vapautuu Päästö- ja säteilyannosanalyyseja ei tarvitse tehdä kaikille laitoksen käyttäytymistä koskevien analyysien alkutapahtumille. Ne on kuitenkin tehtävä päästöjen ja säteilyannosten kannalta mitoittaville tapahtumille. Muita tapauksia, jotka voivat edellyttää päästöjen ja säteilyannosten arviointia ovat esim. radioaktiivista nestettä sisältävän säiliön vuoto. Onnettomuusluokkien alkutapahtumien taajuudet on esitetty määritelmien yhteydessä. 303. Vaatimus 303 edellyttää erillistä selvitystä, jolla etsitään sellaiset häiriö- ja onnettomuustilanteet joissa tapahtuman kulku edellyttää ohjaajatoimenpiteitä ja ohjaajan virhetoiminnalla voi olla merkittävää vaikutusta laitoksen käyttäytymiseen tai päästöihin. Selvityksessä on arvioitava mahdollisuus virhetoimintoihin ja virhetoimintojen vaikutus. Tällaisia tapauksia voivat olla mm. primääri-sekundäärivuodot painevesireaktoreissa tai suojarakennuksen ulospuhallusventtiilin sulkematta jättäminen kiehutusvesireaktorissa. Yksittäisen häiriö- ja onnettomuustilanteen analyysissä voidaan olettaa, että ohjaaja toimii ohjeiden mukaan käytettävissä olevien aikojen puitteissa (vaatimus 413). 304. Vaatimuksella on täsmennetty YVL 2.2 luvun 2.2 vaatimusta: Analysoitaviksi tapahtumiksi on valittava tilanteita, jotka aiheuttavat merkittävän muutoksen johonkin pääprosessin olennaiseen parametriin reaktorin ollessa käynnissä. Turvallisuustoimintoja suorittavan järjestelmän käynnistyminen on käsiteltävä alkutapahtumana samalla tavoin (samoin oletuksin) kuin muut alkutapahtumat.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 3 (10) 305. Vaatimukset jäähdytyspiirin paineenhallinnalle on aikaisemmin esitetty ohjeessa YVL 2.4. Uusituissa ohjeissa vastaavat vaatimukset esitetään ohjeessa YVL B.5. 306-307. Ohje YVL B.3 on matalien käyttölämpötilojen analyysien suhteen osittainen päällekkäinen ohjeiden YVL B.5 ja YVL E.4 kanssa. Ohjeessa YVL B.5 vaaditaan (308) Ydinvoimalaitoksen pääosien laitteiden sallitut kuormitukset matalissa käyttölämpötiloissa on selvitettävä ja sallittujen kuormitusten perusteella on määriteltävä ne normaalin käytön aikaiset paineja lämpötila-alueet, joilla laitteita voidaan turvallisesti käyttää. Ohjeen YVL E.4 luvussa 6 esitetään menettelyt ferriittisen teräksen haurasmurtuma-analyyseille. 308. Vakavien onnettomuuksien hallintastrategia vaaditaan ohjeessa YVL A.6 (vaatimus 710): Ydinvoimalaitokselle on laadittava vakavan onnettomuuden hallintaan liittyvä ohjeisto. Ohjeiden tulee kuvata toimenpiteet vakavien onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi. Vaatimuksen 308 mukaisilla vakavien onnettomuuksien analyyseillä on osoitettava, että valitulla strategialla täytetään VNa 717/2013:n asettamat hyväksymiskriteerit. Luku 4 Laitoksen käyttäytymistä koskevat analyysit 402. Analyyseissä on esitettävä, miten turvalliseen tilaan päästään. Analyysia hallitusta tilasta turvalliseen tilaan ei tarvitse välttämättä suorittaa samoin menetelmin kuin analyysi alkutapahtumasta hallittuun tilaan. 403. Analyysimenetelmät on kelpuutettava. Kelpuuttaminen (validation, menetelmän soveltuminen käyttötarkoitukseen) on laajempi käsite kuin kelpoistus (verification, ohjelmien oikeellisuuden varmistaminen). Menetelmä on kelpuutettu vain jos se on sitä ennen kelpoistettu. 404. Vaatimuksen tarkoituksena on mahdollistaa STUK:n varmentavat vertailevat analyysit, minkä johdosta mallit on kuvattava tarkkuudella, joka mahdollistaa vertailevien analyysien lähtötietojen laadinnan. Analyysimallien lähtötietoja (input tiedostot) ei vaadita sellaisenaan. 408. Ohjeessa YVL 2.2 edellytettiin aina konservatiivista lähestymistapaa (YVL 2.2, luku 4.1.1). Vaatimus 408 sallii analyysien tekeminen kahdella eri lähestymistavalla. Uusi vaihtoehto on mahdollisuus käyttää parhaan arvion menetelmää täydennettynä epävarmuusanalyysilla. Ohjeen YVL B.3 hyväksymät determinististen turvallisuusanalyysien vaihtoehdot ovat: 1) konservatiivinen analyysimenetelmä täydennettynä herkkyystarkasteluilla 2) parhaan arvion menetelmä täydennettynä matemaattisesti perusteltavissa olevalla epävarmuusanalyysillä. Konservatiivinen analyysimenetelmä ei edellytä, että laskentaohjelma on konservatiivinen. Lopputuloksen konservatiivisuus on kuitenkin perusteltava esim. parametrivalinnoilla ja parametrien herkkyystarkasteluilla. Parhaan arvion menetelmän käyttö ei aina edellytä epävarmuusanalyysiä. Esim. on hyväksyttyä tehdä oletettujen onnettomuuksien laajennukset (vaatimus 422) ja vakavien onnettomuuksien analyysit (vaatimus 424) parhaan arvion menetelmällä ilman epävarmuusanalyysiä. Epävarmuusanalyysi on esitettävä, kun parhaan arvion menetelmällä korvataan konservatiivista analyysimenetelmää. 409. Herkkyystarkasteluilta ei edellytetä samanlaista tilastomatemaattisesti perusteltavissa olevaa käsittelyä kuin parhaan arvion ja epävarmuusanalyysin (best estimate + uncertainty) menetelmiltä. Päämääränä on osoittaa lopputuloksen herkkyys analyysimenetelmien, alkuar-
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4 (10) vojen ja alkutilan suhteen. Tarvittavien herkkyysanalyysien määrä riippuu analysoitavasta tapauksesta ja perustapauksessa saadun laskentatuloksen marginaalista hyväksymisvaatimuksiin nähden. Esimerkkinä on polttoaineen kaasuaukon lämmönjohtavuus: Jos perustapauksessa käytetyllä kaasuaukon lämmönjohtavuudella laskentatulos on lähellä hyväksymiskriteeriä, tulee tämän oletuksen vaikutus selvittää sen oletettavissa olevalla vaihteluvälillä. Kaasuaukon lämmönjohtavuus riippuu mm. kaasuaukon koosta ja kaasuaukkoon oletetusta kaasukoostumuksesta. Herkkyystarkastelu vaatisi tässä tapauksessa useampia analyysejä eri oletusten suhteen. Herkkyystarkastelu on esitettävä myös laskentamallin (esim. jaon laskentanoodeihin) suhteen, jos tämän voidaan olettaa vaikuttavan oleellisesti lopputulokseen. 410. IAEA:n raportti Best Estimate Safety Analysis for Nuclear Power Plants: Uncertainty Evaluation, IAEA SRS 52 (ohjeen YVL B.3 viite 6) luettelee joitakin yleisesti käytössä olevia parhaan arvion & epävarmuusanalyysin menetelmiä. Vaatimuksella 408 on tarkoitettu raportin IAEA SRS 52 taulukon 1 vaihtoehtoa 3 (menetelmä parhaan arvion mukainen, epävarmuustarkastelua sovelletaan malliepävarmuuksiin mutta ei vikakriteeriin). Sovellettavan menetelmän ei tarvitse rajoittua IAEA SRS 52 raportissa esitettyihin menetelmiin. Oleellista on, että menetelmän avulla voidaan määrittää tarkasteltavan tulossuureen jakauma vaadittavalla varmuustasolla. 412. Kun parhaan arvion menetelmällä korvataan konservatiivista analyysimenetelmää, on vikakriteeri valittava samoin kuin konservatiivisessa analyysimenetelmässä. IAEA SRS 52, Taulukon 1 vaihtoehto 4, missä myös järjestelmien käytettävyys valitaan tilastollisesti, ei ole hyväksyttävä. 414. Vaatimuksessa ei tarkoiteta erityyppisiä käyttöhäiriötapahtumia vaan samat alkutapahtumat tarkastellaan kahdella eri tavalla. Tavalla 1 analysoitavia käyttöhäiriöitä koskevat hyväksymiskriteerit 608 ja 609. Hyväksymiskriteeri 608 on seurausta ohjeen YVL B.1 vaatimuksesta 432: Mikään odotettavissa oleva yksittäisen toiminnassa olevan laitteen vikaantuminen tai virhetoiminto laitoksen normaalin käytön aikana ei saa johtaa sellaiseen tilanteeseen, joka edellyttää oletettujen onnettomuuksien hallintaan suunniteltujen järjestelmien käyttämistä. Hyväksymiskriteeri 609 on seurausta ohjeen YVL B.5 vaatimuksesta 404: Reaktorin paineen säätö on suunniteltava siten, että paine voidaan normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä pitää reaktorin normaalin jäähdytyksen edellyttämissä rajoissa ja ohjeen YVL B.5 vaatimuksesta 405 Normaaleihin käyttötilanteisiin ja odotettavissa oleviin käyttöhäiriöihin on varauduttava paineensäätöön tarkoitetuilla järjestelmillä siten, että primääripiirin paineennousun rajoittamiseksi ei ole tarpeen käyttää varoventtiilejä. 417. YVL B.3 vaatimus 417 esittää, miten deterministisissä turvallisuusanalyyseissä otetaan huomioon ohjeen YVL B.2 vaatimus 312: Turvallisuusluokkaan 2 on luokiteltava turvallisuustoimintoja toteuttavat järjestelmät, jotka on suunniteltu oletettujen onnettomuuksien varalle laitoksen saattamiseksi hallittuun tilaan ja pitämiseksi siinä niin pitkään, että edellytykset turvalliseen tilaan siirtymiseksi voidaan varmistaa. 418. Koska ulkoinen sähköverkko ei ole turvallisuusluokan 2 järjestelmä, seuraa vaatimus 418 vaatimuksesta 417. Se on kuitenkin lisätty ohjeeseen YVL B.3 selvyyden vuoksi. 419. Vaatimuksen taustana on STUK päätös Y255/3, missä edellytetään yksittäisvikasietoisuutta DEC A tilanteissa käytettäviltä järjestelmiltä. DEC A onnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa odotettavissa olevaan käyttöhäiriöön tai luokan 1 oletettuun onnettomuu-
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5 (10) teen liittyy turvallisuustoiminnon toteuttamiseen tarvittavassa järjestelmässä esiintyvä yhteisvika. 419 422. Ohjeessa YVL 2.2 ATWS oli luokan 2 oletettu onnettomuus, jolle oli määritetty omat laskentasäännöt. Ohje YVL B.3 edellyttää, että ATWS analysoidaan samalla tavalla kuin muut DEC A tapaukset: odotettavissa oleva käyttöhäiriö, jossa pikasulku ei onnistu (yhteisvika) lopputuloksen kannalta rajoittavin yksittäisvika turvallisuustoiminnon toteuttamiseen tarvittavassa järjestelmässä Menettely on käytännössä sama kuin se, mitä ohjeessa YVL 2.2 on esitetty ATWS analyyseille: Reaktorin pikasulun oletetaan epäonnistuvan joko siksi, että suojausjärjestelmässä on vika, joka estää pikasulkutoiminnon käynnistymisen, tai siksi, että pikasulkujärjestelmässä tai säätösauvoissa on mekaaninen yhteisvika, joka estää säätösauvojen liikkeen reaktoriin. Puhallus- ja varoventtiilien toimintaan oletetaan yksittäisvika. Normaalien käyttöjärjestelmien ja ohjaajien oletetaan toimivan todennäköisenä pidettävällä tavalla. 425. Vaatimus on seurausta ohjeen YVL B.1 vaatimuksesta 456 Seuraavien turvallisuuteen vaikuttavia toimintoja toteuttavien järjestelmien on täytettävä (N+1)-vikakriteeri. 6. vakavien reaktorionnettomuuksien hallintaan suunniteltujen järjestelmien aktiiviset laitteet. 427. Vaatimuksen 427 tarkoittamia tilanteita ovat esim. paineakkujen tai matalapaineisen hätäjäähdytysjärjestelmän jäähdytteen syöttö vaurioituneeseen sydämeen primääripiirin paineenalennuksen jälkeen. Vakavassa onnettomuudessa vapautuvan vedyn maksimimäärä on yksi suojarakennuksen mitoitusperusteista. Sitä koskeva vaatimus esitetään ohjeessa YVL B.6, (309): Suojarakennus on mitoitettava siten, että suojarakennus säilyttää tiiviytensä vakavassa onnettomuudessa, vaikka 100 % reaktorin sydänalueen sisältämistä helposti hapettuvista materiaaleista reagoi veden kanssa. Vaatimus helposti hapettuvien materiaalien 100% reaktiosta ei ole varsinainen analyysivaatimus, sillä se on laskentatapauksena triviaali. Oletusta 100% helposti hapettuvien materiaalien reaktiosta ei tarvitse yhdistää vaatimuksen 427 tarkoittamaan tilanteeseen. 428. Jäähdytyspiirin paineenhallinta-analyysit odotettavissa oleville käyttöhäiriöille tehdään vain vaatimuksen 414 alakohdassa 1 esitetyllä tavalla. 1. Kaikki laitoksen järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla lukuun ottamatta alkutapahtumana tarkasteltavaa vikaa tai ohjausvirhettä seurausvaikutuksineen Vaatimus on oleellisesti sama kuin ohjeen YVL 2.4, luvun 7.2.1 vaatimus paineenhallintaanalyyseille: Odotettavissa olevia käyttöhäiriöitä analysoitaessa oletetaan, että kaikki voimalaitoksen järjestelmät toimivat ennen häiriötä ja sen aikana suunnitellulla tavalla ja nimellispa-
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6 (10) rametrien mukaisesti, lukuun ottamatta häiriön käynnistänyttä vikaa ja sen suoranaisia seurausvaikutuksia. 430. Vaatimusta on muokattu YVL 2.4 vastaavasta vaatimuksesta, sillä YVL 2.4 esitetty vikaantumisjärjestys ei ollut yksiselitteinen. Ohjeessa YVL 2.4 oli sekundääripiirin ylipainesuojaukselle primääripiirianalyyseistä poikkeavat vaatimukset. Ohjeessa YVL B.3 edellytetään primääri- ja sekundääripiirin ylipainesuojausanalyyseissä käytettävän samanlaisia oletuksia. Luku 5 Päästöjä ja säteilyannoksia koskevat analyysit 501. Päästöjä ja säteilyannoksia ei tarvitse analysoida kaikille alkutapahtumille, joista tehdään laitoksen käyttäytymistä koskevat analyysit. Ne on kuitenkin tehtävä päästöjen ja säteilyannosten kannalta mitoittaville tapahtumille. 502. Vaatimus tarkoittaa lisäselvitystä, jolla varmennetaan, että suojarakennuksen pidätyskyky on hyväksyttävä luokan 2 onnettomuuksissa polttoaineen hyväksymisvaatimusten sallimalle suurimmalle rikkoutuvien polttoainesauvojen määrälle. Lisäanalyysissä päästön oletetaan tapahtuvan suojarakennukseen ja suojarakennusjärjestelmien voidaan olettaa toimivan luokan 2 onnettomuuksissa edellytetyllä tavalla. 509. Ohjeen YVL 2.2 vaatimusta on selkeytetty. Ohjeessa YVL B.3 vaaditaan aikaisempaa yleisemmin, että jodi- ja cesiumpitoisuuden kasvu (jodispiking) otetaan analyyseissä huomioon. Yhdenmukaisesti muiden analyysioletuksia koskevien vaatimusten kanssa edellytetään, että analyysin laatijan tulee perustella käyttämänsä oletukset. 519. Ohjeen YVL 2.2 vaatimus Raskaan esineen putoamista koskevissa analyyseissa on oletettava, että onnettomuus voi tapahtua missä tahansa tilassa, jossa polttoaineen yläpuolella on mahdollista käsitellä raskaita esineitä on lievennetty muotoon Raskaan esineen putoamista koskevissa analyyseissa on oletettava, että 1. onnettomuus voi tapahtua tilassa, jossa polttoaineen yläpuolella on sallittua käsitellä raskaita esineitä Luku 6 Tuloksille asetettavat hyväksymisvaatimukset 601. Hallitun ja turvallisen tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavia järjestelmiä koskevat vaatimukset on esitetty ohjeessa YVL B.1, vaatimuksina 444 455. 602. Parhaan arvion ja epävarmuusanalyysin menetelmälle ei ole laadittu omia hyväksymisrajoja. Sen sijaan vaaditaan 95% varmuustaso (95% konfidenssitaso) sille, että laskentasuureen jakaumasta 95% täyttää hyväksymiskriteerin. 608. Ohjeen YVL B.3 vaatimus 608 seuraa ohjeen YVL B.1 vaatimuksesta 432: Mikään odotettavissa oleva yksittäisen toiminnassa olevan laitteen vikaantuminen tai virhetoiminto laitoksen normaalin käytön aikana ei saa johtaa sellaiseen tilanteeseen, joka edellyttää oletettujen onnettomuuksien hallintaan suunniteltujen järjestelmien käyttämistä.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 7 (10) Joissakin tapauksissa odotettavissa olevasta käyttöhäiriöstä seuraa pikasulku, hätäsyöttöveden tai hätädieselien käynnistyminen. Tämä on turvallisuuden kannalta hyväksyttävää, mutta se on analyysien yhteydessä perusteltava 611. Hyväksymisvaatimuksia on esitetty myös ohjeessa YVL B.5. YVL B.5,vaatimus 404. Reaktorin paineen säätö on suunniteltava siten, että paine voidaan normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä pitää reaktorin normaalin jäähdytyksen edellyttämissä rajoissa YVL B.5, vaatimus 405. Normaaleihin käyttötilanteisiin ja odotettavissa oleviin käyttöhäiriöihin on varauduttava paineensäätöön tarkoitetuilla järjestelmillä siten, että primääripiirin paineennousun rajoittamiseksi ei ole tarpeen käyttää varoventtiilejä. YVL B.5, vaatimus 406. Paineen säätöön liittyvät järjestelmät on suunniteltava siten, että normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä ei ole tarvetta poistaa primäärijäähdytettä suljettujen järjestelmien ulkopuolelle lukuun ottamatta mahdollista lyhytaikaista puhallusta häiriön hallitsemiseksi. 618. ASME 2011a Section III, Division 1 NB-6221 edellyttää, että järjestelmän tai komponentin testaus tehdään paineessa, joka on vähintään 1,25 kertainen suunnittelupaineeseen verrattuna. RCC-M (2000) vaatii, että primääripiirin koestuspaine on vähintään 1,25 kertainen korkeimpaan primääripiirikomponentin suunnittelupaineeseen verrattuna. Ohjeessa käytetyssä hyväksymisvaatimuksessa: suojattavan kohteen paine ei ylitä painetta, joka on 1,2 kertaa suojattavan kohteen suunnittelupaine on primääripiirille käytettävästä koestuspaineesta vähennetty 0,05 marginaali. Luku 7 Säteilyturvakeskukselle toimitettavat asiakirjat 702. Periaatepäätösvaiheessa on osoitettava, että analyysien suorittajalla on riittävät valmiudet tehdä analyysit tavalla, jota suomalainen säännöstö vaatii. Periaatepäätösvaiheessa ei kuitenkaan edellytetä toimitettavan täydellistä laskentamenetelmien kelpuutusaineistoa. 710. Järjestelmämuutoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä muutosta, jonka seurauksena uusittu järjestelmä ei vastaa voimassa olevaa järjestelmäkuvausta. 3 Ohjeen alaa koskeva kansainvälinen säännöstö 3.1 IAEA Safety Standards Series No. SSR-2/1, Safety of Nuclear Power Plants: Design IAEA SSR-2/1 vaatimus 10 edellyttää, että ydinvoimalaitokselle tehdään laitoksen suunnitteluprosessin aikana kattava turvallisuusanalyysi, joka takaa että turvallisuusvaatimukset täyttyvät laitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. SSR-2/1 vaatimuksessa 10 edellytetään lisäksi, että turvallisuusanalyysit aloitetaan suunnittelun aikaisessa vaiheessa ja että niiden laajuus ja yksityiskohtaisuus kasvaa suunnitteluprosessin edetessä. Suunnitteluprosessin aikana tulee mahdollistaa vuorovaikutus suunnittelun ja varmentavien analyysien välillä. SSR-2/1 vaatimuksen 10 mukaan turvallisuusanalyysit on dokumentoitava siten, että riippumattomat varmentavat analyysit ovat mahdollisia. YVL B.3:ssa esitetään kaikki IAEA SSR-2/1 esittämät vaatimukset.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 8 (10) 3.2 IAEA Safety Guide No. NS-G-1.2, Safety Assessment and Verification for Nuclear Power Plants. Yksityiskohtaisempi vertailu on mahdollista tehdä IAEA ohjeeseen Safety Assessment and Verification for Nuclear Power Plants (2001). IAEA Safety Guide NS-G 1.2 Chapter 4, Safety Analysis YVL B.3 Alaotsikko General Guidance Objectives of the safety analysis Deterministic and probabilistic assessment Essential information Acceptance criteria for safety analysis IAEA NS-G 1.2 sisältää sekä deterministiset että PRA analyysit. YVL B.3 koskee vain deterministisiä analyysejä. IAEA NS-G 1.2 osassa General Guidance perustellaan aluksi, mitkä ovat turvallisuusanalyysin päämäärät ja miten se on organisoitava. YVL B.3 viittaa tältä osin VNa 717/2013 vaatimuksiin IAEA NS-G 1.2 edellyttää edelleen, että turvallisuusanalyysejä pidetään yllä laitoksen koko käyttöiän ajan. YVL B.3:ssa tämä esitetään luvun 7 vaatimuksina. IAEA NS-G 1.2 korostaa, että turvallisuusanalyysit on tehtävä siten että laitoksen käyttäytyminen ja radiologiset seurausvaikutukset selvitetään kattavasti laitoksen normaaleissa käyttötilanteissa ja onnettomuuksissa. Sama esitetään B.3 vaatimuksena 301. IAEA NS-G 1.2 alakohtaa essential information vastaavat vaatimukset esitetään YVL B.3 ohjeen luvussa 7. IAEA NS-G 1.2 ei esitä yksityiskohtaisia hyväksymiskriteerejä, vaan viittaa muihin IAEA ohjeisiin. YVL B.3:ssa puolestaan viitataan muihin YVL ohjeisiin. Alaotsikko Postulated initiating events Identification of PIEs Internal PIEs External PIEs Esimerkkilistoja tyypillisistä analysoitavista alkutapahtumista esitetään IAEA NS-G 1.2 lisäksi raportissa Accident Analysis for Nuclear Power Plants, IAEA Safety Report 23. YVL B.3 ohjeessa ei esitetä esimerkkilistoja, vaan viitataan edellä mainittuihin IAEA raportteihin. Ulkoisten uhkien osalta YVL B.3 viittaa ohjeeseen YVL B.7.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 9 (10) Alaotsikko Deterministic safety analysis Normal operation Radiological doses Planned releases Anticipated operational occurrences and design basis accidents Postulated initiating events leading to AOOs Postulated initiating events leading to DBAs Grouping Objectives of AOO and DBA analysis Methods and assumptions for AOO and DBA Acceptance criteria Beyond design basis and severe accident considerations Selection of severe accidents for safety analysis Methods and assumptions for severe accident analysis Acceptance criteria Consideration of severe accidents in the design Emergency planning Ohjeessa YVL B.3 ei esitetä ydinvoimalaitoksen normaaleja käyttötiloja koskevia vaatimuksia, sillä ne esitetään muissa YVL ohjeissa IAEA NS-G 1.2 tämän osan sisältö vastaa YVL B.3 ohjeen lukuja 4, 5 ja 6. YVL B.3 ohjeessa ei esitetä esimerkkilistaa analysoitavista vakavien onnettomuuksien tapauksista. Sen sijaan ohje vaatii, että vakavan onnettomuuden hallintastrategia ja siihen liittyvät ilmiöt on analysoitava (vaatimus 308) IAEA NS-G 1.2 esittää myös joitakin vakavia onnettomuuksia koskevia suunnitteluvaatimuksia. Tältä osin YVL B.3 ohjeessa viitataan ohjeisiin YVL B.1 ja YVL B.6 Valmiusjärjestelyjen suhteen ohje YVL B.3 viittaa ohjeeseen YVL C.5 3.3 WENRA (2007) vertailutasot WENRA Reactor Safety Reference Levels (January 2008) esittää joitakin deterministisiä turvallisuusanalyysejä koskevia vaatimuksia osassa E Design Basis Envelope for Existing Reactors E 4.2 vaatii, että alkutapahtumalistojen on katettava kaikki tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa laitoksen turvallisuuteen. Alkutapahtumista on valittava suunnittelun perustana olevat onnettomuudet, joita käyttäen suunnitellaan laitoksen rakenteet, järjestelmät ja laitteet suunnitellaan siten, että tarvittavat turvallisuustoiminnot voidaan täyttää. E 4.3 vaatii, että suunnitteluperustan on kuvattava toteutettua laitosta. E 5.1 vaatii, että laitoksen suunnittelussa otetaan huomioon sisäiset alkutapahtumat. Osan E liitteenä on lista esimerkkitapauksista. E 7.1 vaatii, että alkutapahtumat on ryhmiteltävä tapahtuman todennäköisyyden mukaan ja että niille on määritettävä hyväksymisrajat siten, että yleisten tapahtumien seurausvaikutukset ovat vähäiset. Niiden tapahtumien, joiden seurausvaikutukset voivat olla suuret, on oltava hyvin epätodennäköisiä.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 10 (10) E 7.2-7.5 vaativat, että polttoaineelle, primääri- ja sekundääripiirille sekä suojarakennukselle on määritettävä hyväksymiskriteerit. E 8.1 vaatii, että analyysien alkutila ja reunaehdot on valittava konservatiivisesti. E 8.2 vaatii, että suunnittelun perustana olevissa analyyseissä on oletettava seurausten kannalta merkitsevin yksittäisvika. E 8.3 vaatii, että vain turvallisuusjärjestelmät saa ottaa huomioon turvallisuustoiminnon toteuttamisessa. E 8.4 vaatii, että suunnittelun perustana olevissa analyyseissä on lisävikana oletettava paikalleen juuttunut säätösauva. E 8.5 vaatii, että turvallisuusjärjestelmien on oletettava toimivan tavalla, joka on seurausten kannalta konservatiivisin. E 8.6 vaatii, että alkutapahtuman seurausvaikutukset on luettava osaksi alkutapahtumaa. E 8.7 vaatii, että epävarmuuksien vaikutus arvioidaan analyyseissä. YVL B.3 yhdessä YVL B.1:n ja YVL B.5:n kanssa täyttää kaikki WENRAn vertailutasoissa esitetyt vaatimukset. 4 Tepco Fukushima Dai-ichi onnettomuuden vaikutukset Fukushiman onnettomuus ei vaikuta ohjeen YVL B.3 soveltamisalaan. YVL B.3 kertoo, millaisia deterministisiä analyyseja on tehtävä ja miten ne tehdään hyväksyttävästi.