Kalkkisten Osuuspankin TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma 22-55 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 56-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 KALKKISTEN OSUUSPANKKI Avainlukuja Kalkkisten Osuuspankin korkokate laski hieman ja pankin liikevoitto oli kokonaisuudessaan pienempi kuin edellisvuonna. Korkokatetta laski edelleen hienoisesti jatkunut yleisen korkotason lasku sekä myös luottokysynnän alhainen taso. Liikevoiton vähennys johtui vuonna 2014 saaduista merkittävistä kertaeristä OP-Pohjolan osakkeiden myyntivoittona. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta enemmän arvonalentumistappioita luotoista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi kuitenkin alhaisella tasolla. Alhaisesta luottokysynnästä johtuen luottokanta laski talletuskannan hieman kasvaessa. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 180 594-69,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 67,8 40,5 27,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,2 16,5-11,3 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 75,7 60,5 25,1 Henkilöstö keskimäärin 5 4 25 Jäsenet 662 657 5 Kalkkisten Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu.
2 Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Osuuspankin toiminta jatkui normaalisti kertomusvuoden aikana. Luottojen kysynnän ollessa maltillista pankki saattoi vastata täysimääräisesti rahoituskysyntään tyydyttäen näin asiakkaiden erilaisten hankkeiden lainatarpeet. Asiakkaiden talletukset lisääntyivät kertomusvuonna. Alhainen korkotaso ei sinällään suosinut määräaikaistallettajia. Pankin tarjoamat muut varojen sijoitusvaihtoehdot olivat suosiossa, mm. sijoitukset rahastoihin kasvoivat. Myös tuotto-osuuksiin sijoitettiin lähes pankin asettaman tavoitteen mukaisesti. Tuotto-osuuksien merkintämahdollisuus päättyi 31.12.2015. Pankin perustamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta loppuvuodesta 2015. Merkkivuotta ei erikseen juhlittu, hallinnolle ja henkilökunnalle järjestettiin tutustumismatka Helsinkiin OP-keskukseen Vallilan uuteen toimitaloon. Pankin toiminta-alueen taloudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Toimialueen työllistävät yritykset jatkoivat normaalia tuotantotoimintaansa työllistäen lähes normaalisti. Väestömäärässä ei tapahtunut suurta muutosta. Toiminta-alueen tapahtumista mainittakoon perinteiset paikallisen urheiluseuran järjestämät ja pankin tukemat HIPPO kisat kesällä, heinäkuussa järjestetty kesän Kalkkisten kylän Toripäivä, Kalkkisten10 juoksutapahtuma sekä Joulukylä Kalkkinen -tapahtuma. Pankki oli mukana tapahtumissa lähinnä sponsoroimassa esimerkiksi tuotelahjoin ja mainonnassa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kalkkisten Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 146 tuhannella eurolla (146000). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 58 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvasta OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 63 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Tilikauden aikana peruskorjattiin pääkonttorin kiinteistön tiloja mm. pääsisäänkäynnin ikkunoiden osalta. Pankin kiinteistöön asennettiin myös valmius valokuidun käyttöönottoon kiinteistössä sijaitsevien asuntojen osalta. Kalkkisten Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kalkkisten Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 307 319-3,9 292 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 153 63 141,4 56 Palkkiotuotot, netto 65 83-21,7 57 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0 107,7 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 63 511-87,6 1 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 2-1,9 3 Liiketoiminnan muut tuotot 21 17 21,7 18 Yhteensä 305 678-55 135 Tuotot yhteensä 612 997-38,6 427 Kulut Henkilöstökulut 191 185 3,2 167 Muut hallintokulut 117 107 9 91 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 19 15 28,4 12 Liiketoiminnan muut kulut 88 97-9,4 90 Kulut yhteensä 415 404 2,7 360 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 17-1 3 065,6 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 180 594-69,7 66 Liikevoitto laski selvästi vertailukaudesta. Laskuun vaikutti erityisesti kertaluonteiset erät, joita vertailukautena 2014 saatiin selvästi enemmän. Korkokate laski luottokannan alentumisesta johtuen. Talletusvarainhankinnan kustannukset laskivat edelleen. Henkilöstökulut kasvoivat hieman johtuen mm. määräaikaisen toimihenkilön käyttämisestä vakinaisen henkilökunnan poissaolojen sijaistamisessa sekä Tuntemistiedot projektin vaatimasta panostuksesta. Arvonalentumiset saamisista nousivat vertailukaudesta pysyen kuitenkin suhteutettuna luotto- ja takauskantaan matalalla tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Poistojen kasvussa näkyvät kiinteistöön tehdyt perusparannukset. Osuuspankin palkkiotuotot vähenivät vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Kertomusvuonna vähenivät selvästi lainopillisista tehtävistä saadut palkkiot kysynnän vähäisyydestä johtuen. Myös alhaisesta luottokysynnästä johtuen vakuutusten välityksestä saadut palkkiot vähenivät. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset.
4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 2 2 28,5 Luotonannosta 27 26 1,5 Maksuliikkeestä 51 49 5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 2 4-41,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 18 30-39,5 Takauksista 0 0-20 Vakuutusten välityksestä 28 39-29,4 Muut 14 14 1,2 Yhteensä 143 164-13 OP-bonukset -56-56 -1,2 Palkkiotuotot yhteensä 87 108-19,2 Palkkiokulut 22 25-10,7 Palkkiotuotot, netto 65 83-21,7 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 37 - Vähennykset -19-1 3 165,9 Arvonalentumisten nettomäärä 17-1 3 065,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 19 882 19 226 3,4 18 733 Luotot 12 791 13 457-4,9 12 094 Saamistodistukset 1 480 1 835-19,4 3 429 Osakkeet ja osuudet 2 385 2 160 10,4 1 426 Talletukset 16 111 15 633 3,1 15 651 Oma pääoma 3 183 2 913 9,2 2 464 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 223 279-19,9 431 Keskeisistä tase- ja sitoumuseristä kasvoivat eniten tase ja talletukset, 3,4 % ja 3,1 %. Myös osakkeet ja osuudet jatkoivat kasvuaan, 10,4 % johtuen tehdyistä lisäosuussijoituksista keskusyhteisöön OP Osuuskuntaan. Luotot vähenivät 4,9 % ja saamistodistukset vähenivät 19,4 %.
5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 1.590.000 euroa eli 1.395.000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 12.791.000 euroa (13.457.000 1 ). Luottokannan kasvu pysähtyi ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui voimakkaasti viime vuodesta. Maa- ja metsätalouden investoinnit olivat vähäisiä kertomusvuonna. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 29 0 100 0 0-25,9 29 0 16 409,4 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0 100 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 236 245 Prosenttia taseesta 1,2 1,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 27 27 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 24 25 Nettotuotto, % 8,7 8,9 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 263 272 Prosenttia taseesta 1,3 1,4 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana eikä tehty arvonkorotuksia. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
6 Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tai arvonkorotuksia tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei tehty sijoituskiinteistöhankintoja. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 2.743.000 euroa (1.358.000). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 0 tuhatta euroa (0). Sijoitus sisältyy taseerään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 2.380.000 euroa (2.114.000). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 4 tuhatta euroa oli 1 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa vähennyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen arvon alenemisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 10 610 9 597 10,6 Säästämistilit 2 018 2 125-5,1 Sijoittamistilit 3 483 3 911-10,9 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 16 111 15 633 3,1 Muut velat 34 57-40,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 16 145 15 690 2,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankin velat luottolaitoksille olivat 0 euroa. Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Kalkkisten Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 9,3 prosenttia 3 183 000 euroon (2 913 000). Osuuspääoma Osuuspääoma kasvoi 28,3 prosenttia 666 000 euroon (519 000). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 69 000 euroa (68 000), lisäosuuksiin 450 euroa (640) ja Tuottoosuuksiin 597 000 euroa (451 000). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 146 000 euroa ja irtisanottujen osuus 25 000 euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 100 euroa. Irtisanotut lisäosuudet 90 euroa esitetään taseessa velkana.
7 Muut oman pääoman erät Vapaaehtoiset varaukset Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 7.133,79 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 662 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 5970 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 45 kpl (64). Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu arvonkorotusrahastosta. Poistoero säilyi tilikauden aikana ennallaan. Luottotappiovarausta kasvatettiin 28 000 euroa.
8 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 3174 2 904 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 1 1 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 329 306 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - - Suunniteltu voitonjako - -7 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -53 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä 56-45 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 3 295 3 106 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 3 295 3 106 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 53 Omat varat yhteensä 3 295 3 159 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).
9 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 27 9 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 4 - Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 397 1 238 Yritysvastuut pk-yritykset 216 653 Yritysvastuut - Muut 180 585 Vähittäisvastuut 2) 651 856 Kiinteistövakuudelliset 494 765 Muut vähittäisvastuut 156 91 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 309 2 061 Muut erät 266 305 Luottoriski yhteensä 3 654 4 469 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 700 662 Yhteensä 4 354 5 130 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 75,7 60,5 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 75,7 60,5 Vakavaraisuussuhde 75,7 61,6 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 348 000 euroa (410 000). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 457 000 euroa. Vakavaraisuus suhde parani riskipainotettujen erien laskusta ja omien varojen kasvusta johtuen. Kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa hieman omien varojen vähimmäisvaatimusta vertailuvuoden määrään verrattuna.
10 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen
11 maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,2 16,5 2,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,9 2,6 0,3 Omavaraisuusaste, % 17,7 16,8 14,4 Kulu-tuotto-suhde, % 67,8 40,5 84,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja
12 vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Likviditeettiriski Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 3 295 000 euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 53 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 21 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen.
13 Markkinariskit Operatiiviset riskit Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,3 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 8,7 prosenttia eli hieman edellisvuotista alhaisempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä.
14 Strategiset riskit Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 ei operatiivisista riskeistä aiheutunut osuuspankille tappioita. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Kalkkisten Osuuspankin palveluverkko muodostuu yhdestä konttorista, asiakkaiden käyttämistä ja pankin tarjoamista mobiili- ja verkkopalveluista ja valtakunnallisesta Otto. käteisautomaattiverkostosta. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 5 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 662. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstö Pankin henkilöstö koostui vuonna 2015 toimitusjohtajasta, kahdesta kokopäiväisestä vakinaisesta toimihenkilöstä, yhdestä määräaikaisesta toimihenkilöstä sekä osa-aikaisesta siivoojakiinteistönhoitajasta. Henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan koko toimintavuoden. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kalkkisten Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 8.4.2015. Kokoukseen osallistui 5 osuuspankin jäsentä.
15 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 11. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2- jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 3. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11.
16 Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Harri Taavila, (2015 2017), puutarhuri, Asikkala Varapuheenjohtaja Tuomo Peltonen, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Muut jäsenet Osmo Hasala, (2014 2016), metsäkoneurakoitsija, Asikkala Hannu Kaila, (2016 2018), maatalousyrittäjä, Asikkala Pirjo Kiurumäki, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Marja Liisa Lehtinen, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Sinikka Marttila, (2014 2016), maatalousyrittäjä, Asikkala Anitta Pelander, (2016 2018), yrittäjä, Asikkala* Pasi Pihlajasaari, (2016 2018), yrittäjä, Sysmä Elina Poikkeus-Heikkilä (2014 2016), maatilatalouden ammatinharjoittaja, Asikkala * Martti Salminen, (2015 2017), maanviljelijä, Asikkala *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Arto Lampinen, 1959, kauppias, Asikkala, yrittäjyys, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies Arto Lampinen ky:ssä, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 1.1.2000 Asikkalan Yrittäjät, hallitus, jäsen 2014 Ms. Kaiku, johtokunta, jäsen 2013 - Muut jäsenet Hanna Hasala, 1977, diakonissa-sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja, AMK, Asikkala, työkokemus hoitoalalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä/peruspalvelukeskus Oiva, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 9.12.2013 Asikkalan kunta, kunnanvaltuuston jäsen Janne Pihamaa, 1971, maatalousyrittäjä, Asikkala, yrittäjänä Viini-Pihamaa Oy:ssä, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 14.12.2005 Toimitusjohtaja Heikki Leppähaara, agronomi, 61 v, pankin palvelukseen toimitusjohtajaksi v. 2003 Tilintarkastajat Kaija Pakkanen, varsinainen tilintarkastaja, KHT, JHTT
17 Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan tarkastus suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen raporttipäivämäärällä 28.9.2015. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Pankin toimialueella taloudellinen toiminta tullee vuonna 2016 pysymään entisessä laajuudessa. Mikäli luottojen kysyntä saadaan uudelleen kasvu-uralle, pankin tulos tulee olemaan vähintään vuoden 2015 tasolla kun huomioidaan vuodelle 2015 kohdistuneet satunnaiset tuloerät. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 2.204.102,41 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 151.905,04 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,75 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 17.880,11 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 134.024,93 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 KALKKISTEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014 Korkotuotot 340 963,44 383 363,76 Korkokulut 34 136,23 64 009,93 KORKOKATE 306 827,21 319 353,83 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 153 101,21 63 421,55 Muista yrityksistä 153 101,21 63 421,55 Palkkiotuotot 87 044,98 107 737,10 Palkkiokulut 22 217,38 24 890,97 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 146,63 70,60 Valuuttatoiminnan nettotuotot 146,63 70,60 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 63 422,21 511 439,07 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 303,94 2 347,78 Liiketoiminnan muut tuotot 21 256,63 17 470,28 Hallintokulut 308 313,79 292 633,80 Henkilöstökulut 191 422,35 185 440,70 Palkat ja palkkiot 159 940,79 155 529,82 Henkilösivukulut 31 481,56 29 910,88 Eläkekulut 25 875,19 23 348,45 Muut henkilösivukulut 5 606,37 6 562,43 Muut hallintokulut 116 891,44 107 193,10 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 687,05 14 551,79 Liiketoiminnan muut kulut 87 746,94 96 821,07 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 17 461,50-588,81 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 179 676,15 593 531,39 Tilinpäätössiirrot 28 000,00 80 905,89 Tuloverot -228,89 91 046,10 Tilikauden verot 198,41 86 945,43 Laskennallinen vero -427,30 4 100,67 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 151 905,04 421 579,40 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 151 905,04 421 579,40
19 KALKKISTEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 108 220,98 72 291,28 Saamiset luottolaitoksilta 2 742 953,00 1 358 447,55 Vaadittaessa maksettavat 84 726,12 110 371,11 Muut 2 658 226,88 1 248 076,44 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 12 791 377,44 13 456 843,21 Muut 12 791 377,44 13 456 843,21 Saamistodistukset 1 479 667,68 1 834 878,22 Muilta 1 479 667,68 1 834 878,22 Osakkeet ja osuudet 2 384 877,40 2 159 818,95 Aineelliset hyödykkeet 265 150,88 275 510,88 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 26 506,42 26 506,42 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 235 565,42 244 585,42 Muut aineelliset hyödykkeet 3 079,04 4 419,04 Muut varat 26 619,04 8 013,58 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 81 809,71 59 709,71 Laskennalliset verosaamiset 1 343,78 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 882 019,91 19 225 513,38 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 16 144 884,67 15 689 546,86 Talletukset 16 111 152,83 15 632 988,85 Vaadittaessa maksettavat 14 341 316,18 12 980 097,57 Muut 1 769 836,65 2 652 891,28 Muut velat 33 731,84 56 558,01 Muut 33 731,84 56 558,01 Muut velat 32 038,03 30 532,36 Muut velat 23 452,03 21 491,36 Pakolliset varaukset 8 586,00 9 041,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 111 353,27 204 652,26 Laskennalliset verovelat 0,00 4 530,66 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 288 275,97 15 929 262,14 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 410 761,63 382 761,63 Vapaaehtoiset varaukset 410 761,63 382 761,63 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 665 950,00 519 440,00 Jäsenosuudet 68 900,00 67 800,00 Lisäosuudet 450,00 640,00 Tuotto-osuudet 596 600,00 451 000,00 Arvonkorotusrahasto 42 901,34 42 901,34 Muut sidotut rahastot 269 628,56 291 417,11 Vararahasto 239 840,27 239 840,27 Käyvän arvon rahasto 29 788,29 51 576,84 Vapaat rahastot 467 005,24 467 005,24 Muut rahastot 467 005,24 467 005,24 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 585 592,13 1 171 146,52 Tilikauden voitto (tappio) 151 905,04 421 579,40 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 182 982,31 2 913 489,61 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19 882 019,91 19 225 513,38 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 5 000,00 11 000,00 Takaukset ja pantit 5 000,00 11 000,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 218 125,27 267 589,53 Muut 218 125,27 267 589,53 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 223 125,27 278 589,53