OY FORCIT AB:n lokakuun asiakastiedote 2/07 Kemiitti ja ympäristö s. 4 Täydellinen räjäytys s. 7 Vuoden panostaja 2007 s. 10
3 Sisällys 2/2007 OY FORCIT AB:n asiakastiedote Panostajan kertauskurssit TOIMITUS Kirkkotie 37 B 04310 Tuusula 2 Pääkirjoitus 3 Sitä sun tätä 4 Kemiitti ja ympäristö 6 Forcitin päästöt Hangossa 7 Tavoitteena täydellinen räjäytys? 8 Uudet nallirobotit 9 Tunnelikaasuista OY FORCIT AB PL 19 10 Vuoden Panostaja 2007 10901 Hanko 11 Tulevia kursseja www.forcit.fi Puh: 0207 440 551 Faksi: 0207 440 552 Sähköposti: marja-leena.tetri@forcit.fi Päätoimittaja Ulf Sjöblom Painopaikka Suomen Painotuote ISSN 1796-0193 Kuvasatoa maxpo-messuilta Talmasta. Oy Finnrock Ab järjestää yhteistyössä Oy FORCIT Ab:n kanssa: PANOSTAJIEN KERTAUSKURSSEJA Paikka ja aika 16.10. Vantaa (Cafe Wanda) 23.10. Jyväskylä (Vihtavuori) 06.11. Kuopio (paikka tarkentuu myöhemmin) 13.11. Turku (paikka tarkentuu myöhemmin) Kurssikieli Suomi Ilmoittautumiset Viimeistään 2 viikkoa ennen kurssia, fax: 09-7771401, puh: 09-7771400, maritta.peurajarvi-pelander@finnrock.fi Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu edelleen Tommi Halonen Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu edelleen. Valtiovalta yrittää hillitä mielestään ylikuumentunutta tilannetta maarakentamisen ja louhintatöiden parissa siirtämällä aiottuja hankkeita hieman tuonnemmas. Valitettavasti ne vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä meidän kaikkien työtilanteeseen, mutta kyllä nämä mittavat hankkeet jossain vaiheessa alkavat. Laitetaan jäitä hattuun ja odotellaan rauhassa. Joitakin tulevan laskusuhdanteen merkkejäkin on ilmassa, mutta matalasuhdanteesta ei odoteta tulevan edellisten kaltaista, toimintaamme isossa mittakaavassa lamaannuttavaa. Olemme pitäneet yllä kovaa vauhtia Forcitissa edellisen Ruutisten ilmestymisen jälkeen. Kaikki uuden polven Kemiitti 510 ajoneuvot ovat nyt täydessä käytössä ja uusi Kemiittiasemakin on vihitty Sotkamon Talvivaarassa. Asemasta ja ajoneuvoista kerrotaan hieman lisää tuonnempana tässä lehdessä. Kiirettä on pitänyt muillakin rintamilla. Muun muassa puolustusvälineyksikkömme on valmistautunut uusiin varsin mittaviinkin hankkeisiin ja uskomme, että liiketoimintamme kehittyy jatkossa suotuisasti silläkin sektorilla. Lisäksi Venäjälle rakentamamme polymeeridispersiotehdas starttaa prosessilaitteistonsa vielä vuoden loppuun mennessä. Henkilöstön rekrytointi on näillä hetkillä kuumimmillaan ja osa operaattoreista saapuu Hangon tehtaallemme koulutukseen lähiaikoina. Myös räjähdeliiketoimintamme tulee ottamaan hapuilevat ensiaskeleensa Venäjän markkinoilla ja sitä varten olemmekin palkanneet uuden kollegan keskuuteemme. Uskomme, että meillä on sielläkin pieni sanasemme sanottavana. Edellisessä kirjoituksessani ennustin kuluneesta kesästä tulevan poikkeuksellisen suotuisan, kalastusmielessä. Tällä kertaa ennustukseni ei osunut kohdalleen. Varsin moni on voivotellut laihoja kalansaaliitaan. Valitettavasti eivät kuitenkaan aivan kaikki. Kaikkosen Jukka kun sattui tuurilla saamaan 8,2 kg hauen. Ei sen enempää kalastuksesta, tässä lehdessä. Kesä taittuu pikkuhiljaa syksyksi. Ruskaretkien aika koittaa ja pyssyt on kaivettu esiin komeroista metsästystä varten. Toivotan kaikille Ruutisten lukijoille sopivan kiireistä syksyä ja pikkuisen aikaa omille harrastuksillekin. Erästä kollegaani lainaten Palellaan : Tommi Halonen Kurssimaksu 190 eur, alv 0 %, kun ilmoittaudut sitovasti viimeistään 2 viikkoa ennen kurssia. Sen jälkeen 250. Hinta sisältää luentomateriaalin, kahvi- ja ruokatarjoilun sekä ainutlaatuisen kurssilahjan. Kurssin johtaja TkL Pentti Sainio, ylipanostaja, Oy Finnrock Ab Vuoden Panostaja 2007 - kandidaattien ehdottajille kiitokset Kaikkien Vuoden Panostajaa 2007 ehdottaneiden kesken on arvottu 5 hienoa palkintoa. Onnetar on suosinut seuraavia vastaajia: Harri Mikkonen, Timo Kinnunen, Tenho Jäntti, Ilkka Jokela ja Jorma Nykänen. Onnea Voittajille
4 5 Kemiitti ja ympäristö Kemiitti sisältää bulk-räjähdysaineille tyypillisiä ainesosia (ammoniumnitraatti ja öljy), jotka valmistusprosessin yhteydessä sidotaan emulgointiaineiden avulla toisiinsa pysyvästi. Tämä avioliitto kestää aina räjähdykseen saakka. Emulsion valmistuksessa vesipohjainen ammoniumnitraattiliuos saadaan pieninä pisaroina asettumaan öljyseoksen sisään, jolloin ammoniumnitraattiliuoksen pisaroilla ja öljyllä on mahdollisimman laaja kosketuspintaala toisiinsa. Emulsiorakenne mahdollistaa täten erinomaisen palamisen, sillä polttoaine on kokonaan hapettimen ympärillä. Koska nitraatit ovat sidottu öljyn sisään, emulsion sisältämä öljy ja nitraatit pysyvät massassa eivätkä liukene veteen. Ympäristön kannalta on tärkeää, ettei vesireikäinen kenttä pelkästään räjähdä, vaan että kaikki sinne pumpattu räjähdysaine saadaan hyödynnettyä räjähdyksessä. Mikäli nitraatit liukenisivat veteen, lisäisi se ravinnekuormaa luontoon ja vähentäisi räjähdystehoa. Kemiitti 510 tai 810 tuotteilla panostettaessa ei räjäytystä välttämättä tarvitse suorittaa heti panostuksen päätteeksi, sillä räjähdysaineiden rakenne ei muutu huonoissakaan olosuhteissa. Raaka-aineet; ammoniumnitraatin ja vesiliuoksen seos, korkean leimahduspisteen ja alhaisen haihtuvuuden omaavat merkintävapaat mineraaliöljyt sekä elintarviketeollisuudessakin käytetyt emulgointiaineet on valittu pyrkimyksenä päästä mahdollisimman puhtaaseen tuotteeseen. Saila valmistelee Kemiitti 810 räjäytyskoetta koeammuntaluolassa Tämä merkitsee hyvää käsittelyturvallisuutta raakaaineiden varastoinnissa, räjähdysaineen valmistuksessa ja panostuksessa sekä ympäristöystävällisyyttä. Bulk-emulsiotuotteiden räjähdyksessä ei pala myöskään muovia, Ympäristön kannalta on tärkeää, ettei vesireikäinen kenttä pelkästään räjähdä, vaan että kaikki sinne pumpattu räjähdysaine saadaan hyödynnettyä räjähdyksessä. joten palokaasut ovat siltä osin paremmin hallinnassa. Oikein valitulla ja käytetyllä räjäyttimellä varmistetaan räjähdysaineen hyvä syttyminen ja parempi palaminen. Räjähdysenergiamittauksissa onkin todettu, että Kemiitti 510 ja Kemiitti 810 emulsiotuotteilla päästään noin 100 % hyöty_ suhteeseen, eli räjähdysaineen energia vapautuu lähes täydellisesti, kun se muilla bulk-tuotteilla (Anfo ja vesigeelit) jää yli 20 % alhaisemmaksi. Kemistit puhuvat aineen häviämättömyyden laista, ja Kemiitinkin kohdalla se pitää paikkaansa. Huolimattomasta panostustyöstä tai laiterikosta johtuen kentälle valunut Kemiitti ei riko kiveä tai Tunnelipanostusta Kemiitti 810 emulsioräjähdysaineella pala, vaan aikojen kuluessa jää luontoon ravinnekuormaksi sekä öljypitoisuudeksi maaperään. Sama tilanne on muidenkin bulk-räjähdysaineiden tai panostusmenetelmien kohdalla. Kemiitti 510 ja Kemiitti 810 tuotteilla panostaminen on kuitenkin mahdollista tehdä tarkasti ja siististi hyödyntäen kaikki räjähdysaine kiven irrottamisessa, samalla minimoiden luontoon jäävät roiskeet. Kaivosvesitutkimusten perusteella voidaan suuntaa antavasti havaita, että siirryttäessä Kemiitin käyttöön, on typen määrä kaivosvesissä vähäisempi. Lisäksi kokonaistypestä ammoniumtypen osuus on vähäinen, mikä on positiivinen asia vesistöjen rehevöitymisen ja happikadon kannalta. Nykyiset panostusmenetelmät käytettäessä Kemiitti 510 tai Kemiitti 810 räjähdysaineita mahdollistavat panostusasteen säätämisen on-line tyyppisesti. Panostusastetta voidaan portaattomasti Kemiitti 810 emulsionäytteitä säätää, ja hakea juuri oikea ja riittävä määrä kiven irrottamiseen. Ohjauspaneelista nähdään välittömästi reikään pumpattu määrä, tai se voidaan etukäteen säätää halutuksi, joten reikäkohtainen ohjaus käy reaaliaikaisesti panostajan harkinnan mukaan. Rantupanos tai kevennetty varsipanos merkitsevät suoraan optimimäärää räjähdysainetta kuhunkin reikään, jolloin voidaan ajatella räjähdysainekulutuksen minimoimista ja sitä kautta saavutamme myös ympäristöpainotteisen ajattelun toteutumista. Prosessinohjausjärjestelmä antaa reikäkohtaiset tiedot panostuksen päätteeksi, minkä avulla panostamista voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti ja analysoida räjähdysaineen menekkiä seuraavia kenttiä suunniteltaessa. Kemiitti 510 valmistetaan työmaalla raaka-aineista, kun taas Kemiitti 810 perustuu Vihtavuoressa valmistetun emulsiovälivalmisteen, matriisin herkistämiseen työmaalla. Herkistämisellä tarkoitetaan kaasukuplien synnyttämistä emulsion sisään kemiallisesti ns. kaasutusliuoksen avulla. Työmaalla panostuksen yhteydessä tapahtuvassa herkistämisessä emulsiosta tulee räjähdysaine vasta porareiässä. Välivalmisteet ja muut kemikaalit voidaan kuljettaa ja varastoida vaarallisuusluokassa 5.1, mikä tuo etuja kuljetusten sekä varastoinnin vaatimuksissa. Saila Savolainen Projektipäällikkö (T&K)
6 7 Forcitin päästöt Hangossa Hangossa pääasiassa typpi- ja rikkipitoiset päästöt mereen kuormittavat ympäristöä mutta päästöt ilmaan ovat hyvin pienet. Typpipitoiset jätevedet syntyvät NG-valmistuksessa. Aikaisemmin sitä syntyi myös 2-EHN valmistuksessa. Suurin osa typpipitoisesta jätevedestä otetaan talteen, ja se kuljetetaan eteenpäin joko hyötykäyttöön tai käsittelyyn. Tänäkin vuonna heinäkuun loppuun mennessä olemme kuljettaneet UPM-Kymmene Kuusankoskelle 891 tonnia typpipitoista vettä, sisältäen noin 22 tonnia typpeä (laskettuna 100% typpenä). Tämän ansiosta mereen on päässyt ainoastaan 1400 kg typpeä, mikä tarkoittaa että 94% typestä on otettu talteen tähän mennessä. Vuonna 2006 talteenottoprosentti oli 97% vuositasolla. Typpipäästöjä seurataan jatkuvasti ja kehitys on selkeästi nähtävillä oheisesta taulukosta. Päästöt mereen vähenivät huomattavasti, kun talteenotettu typpivesi on viety hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi. Samanlainen trendi näkyy rikkihappopäästöjen osalta. Tämän vuoden alusta rikkihappopäästöt mereen ovat vähentyneet muutamasta tuhannesta kilosta kuukaudessa muutamaan sataan kiloon, tämä tulee ilmi oheisesta taulukosta. Tähän vaikuttaa prosessin muuttuminen, esimerkiksi happojen konsentroinnin vähentyminen. Vuositasolla tämä tarkoittaa, että päästöt mereen ovat heinäkuun 2007 loppuun mennessä olleet 11 tonnia, kun vielä vuonna 2006 päästettiin 27 tonnia ja vuonna 2005 62 tonnia. Yhteenvetona voi sanoa, että Forcitin päästöt Hangossa ovat aika hyvällä mallilla. Trendit näyttävät, että päästöt vähenevät ja se on hyvä asia. Mutta aina täytyy tavoitteena olla vielä pienemmät päästöt kuin aikaisempina vuosina. Tavoitteena täydellinen räjäytys? Louhintatyössä lopputuloksen arvionti ja siitä oppiminen on yksi tärkeä osa, kun pyritään parantamaan louhintatyön laatua ja kustannustehokkuutta. Liian usein työ tehdään niin kuin se aina on tehty, eikä kysytä sitä tärkeää MIKSI-kysymystä. Miksi käytetään tätä porauskaaviota ja tuota nallitusta? Miksi samoissa olosuhteissa toinen räjäytys onnistuu hienosti ja seuraava huonommin? Mistä kohtaa kenttää sinkosi kivi kauas; oliko etu liian pieni vai etutäytekö puhalsi? Näihin kysymyksiin voimme jatkossa saada vastauksia paremmin, kun Forcitin tekninen palvelu hankki uuden työkalun räjäytysten analysointiin, BLASTER`S TROUBLESHOOTERsuurnopeuskameran. Digitaalisella kameralla voi kuvata räjäytyksen kulkua sytytyshetkestä alkaen ja 1/1000 sekunnin tarkkuudella,selvittää syttymisjärjestyksen, kiven liikkeellelähdön, lentonopeuden ja monta muuta seikkaa. Ruutu ruudulta, millisekunnin välein, voimme seurata kentän käyttäytymistä: - Onko eturivi ehtinyt irrota ennen seuraavan rivin reikien räjähdystä? - Mikä on sopiva etutäytemäärä ja materiaali ko. kentässä? - Toimiko pintahidastus kuten suunniteltiin? - Jäikö joku reikäpanos räjähtämättä? Miksi? - Millä nopeudella kivi lähtee liikkeelle ja mistä kohtaa? Näiden seikkojen todentaminen voi todella auttaa kehittämään louhintatapaa turvallisempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Mikäli edellä mainitut seikat mielestäsi ovat selvittämisen arvoisia, ota yhteyttä niin voimme sopia kuva-analyysistä louhintakohteessasi ja sen avulla päästä turvallisempiin ja taloudellisempiin räjäytyksiin. Täydellistä räjäytystä ei ole vielä tehty, mutta jokaisen panostajan tavoitteena se on joka päivä! Jorma Leinonen Puh. 050 5390 313 Björn Granqvist
8 9 Vihtavuoren tehtaan uudet nallirobotit Forcitin Vihtavuoren räjäytysnallitehtaalla on kuluvan vuoden aikana otettu käyttöön kolme robottisolua. Robotit ovat korvanneet pääosin käsintehtyjä vaiheita 3 ja 4 metristen Firex- sähkönallien valmistuksessa. Robottisolu katkaisee ja kuorii johdinlangan, valaa tulpan, hitsaa sytykepään, tekee vyyhden ja sitoo sen. Robottisolut valvovat myös tuotteiden laatua mm. konenäön avulla. Tällä hetkellä robotit toimivat kahdessa vuorossa mutta tavoitteena on siirtyä kolmeen vuoroon tämän vuoden aikana. Koska robotit ovat Käyttäjiltä saadut kommentit mahdollistavat entistä parempien tuotteiden valmistuksen. tässä työssä ensimmäisiä laatuaan koko maailmassa, on asiakaspalaute ro- bottien tekemistä nalleista ensiarvoisen tärkeää. Käyttäjiltä saadut kommentit mahdollistavat entistä parempien tuotteiden valmistuksen. Jussi Saavalainen Tunnelikaasuista Suomessa on hiljakkoin pariinkin otteeseen mitattu tunnelien teossa räjäytysten yhteydessä syntyvien myrkyllisten kaasujen määriä ja pitoisuuksia. Molemmilla kerroilla varsinaiset mittaukset suoritti VTT. Ensimmäinen kerta oli Vuosaaren rautatietunnelin teossa, jossa Vuoli -projekti selvitti Aniitti/Anfo panosten osalta kaasujen syntyä ja myöskin niiden leviämistä ympäristöön. Tämä oli tapahtunut ympäristön asukkaiden toivomuksesta. Tuloksista oli juttu Ruutisissa nro 1/2006 Tänä keväänä Forcit selvitti 1-tien työmaalla Lemconin kanssa (kiitos hyvästä yhteuistyöstä) Anfon ja emulsioräjähdysaine Kemiitti 810:n kaasujen syntyä. Lisäksi osassa mittauksia oli Kemix-putkipanoksia käytössä. Mittauksissa oli teknistä epäonnea ja niitä jouduttiin siirtämään useammankin kerran, mutta lopulta joitakin räjäytyksiä päästiin mittaamaan. Valitettavasti tulokset eivät olleet yksiselitteisiä ja tarvittaisiin vielä lisää mittauksia, jotta voitaisiin vetää lopullisia johtopäätöksiä. Toisaalta lienee niin, että olosuhteiden vaikutus saattaa olla suurempi kuin yksittäisen räjähteen kaasuvaikutus. Esimerkiksi pienikin kosteus haittaa Anfon räjähdystä ja tuloksena on vajaa räjähdystapahtuma ja sitä kautta epäpuhtaat räjähdyskaasut. Eräitä päätelmiä voitaneen kuitenkin vetää näistä testeistä ja kokemuksesta - kaikki räjähdysaineet aiheuttavat myrkyllisiä kaasuja (lähinnä häkä ja typen oksidit). Eri räjähdysaineiden välillä ei välttämättä ole suuria eroja. Muovia sisältävät tuotteet (putkipanokset, räjähtävät tulilangat) tuottavat kuitenkin painoyksikköä kohden enemmän myrkyllisiä kaasuja. Näissä tuotteissa, koska happitasapainoon on pyritty varsinaisten räjähdysaineiden osalta, mutta muovin (vaikkakin vain osittainen) palaminen aiheuttaa myös myrkyllisiä päästöjä.. - kaasujen laimeneminen tunnelin sisällä riippuu puhalluksen voimakkuudesta. Tyypillinen laimeneminen työskentelytasoiseksi näyttää vievän parikymmentä minuuttia, mutta jos tuuletuslinjan pää putken pää on kaukana räjäytetystä katkosta, voi pitoisuus säilyä siellä korkeana pitempäänkin - tuuletuslinjanpuhallusputken raitisilma-aukko on sijoitettava niin kauas tunnelin suuaukosta, etteivät tunnelista tulevat kaasut joudu missään olosuhteessa uudelleen kiertoon - vaikka räjähdyksestä aiheutuu kaasuja, syntyy niitä melkoisia määriä myös maan alla lii- kaasupitoisuuksia on syytä mitata. Jos tunnelityö aiheuttaa päänsärkyä, ovat pitoisuudet todennäköisesti liian korkeat kennöivistä ajoneuvoista - kaasut laimenevat tunnelista ulkoilmaan tullessaan suhteellisen nopeasti (käytännössä muutaman kymmenen metrin matkalla), eivätkä aiheuta normaalitapauksissa esim. ympäristön asukkaille vaaraa - kaasupitoisuuksia pitää on syytä mitata jatkuvasti. Jos tunnelityö aiheuttaa päänsärkyä, ovat myrkyllisten kaasujen pitoisuudet tunneli-ilmassa todennäköisesti liian korkeat ja asiaan pitäisi puuttua. Jukka Kaikkonen
10 Vuoden Panostaja 2007 Vuoden 2007 Panostajaksi on valittu ylipanostaja Tapani Villanen Maxpo-messujen yhteydessä Talmassa 8.9.2007. Kunniamaininnan tarkoitus on kohottaa alan yleistä arvostusta ja parantaa tietämystä ja taitamista. Valintakriteereinä ehdokkaille mainitaan mm vahva alan kokemus, turvallisuuden edistäminen ja siitä huolehtiminen, tunnettavuus alan piireissä, ja teknologiaa edistävät toimet. Lisäksi ehdokkaan kokemus erityisen vaativissa louhintatöissä ja innovatiivisuus alalla otetaan huomioon. Sosiaaliset taidot ovat myös tärkeitä. Valinnan vuoden 2007 panostajaksi suoritti raati, johon kuuluivat Seppo Janhunen erikoisasiantuntijana panostajaasioissa, Tuomo Laitinen Infra ry:n edustajana, Jari Honkanen, joka tuntee louhijoiden edesottamukset ja Tommi Halonen Forcitilta sponsorina. Valinta oli useista ansiokkaista kandidaateista johtuen vaikea, mutta poikkeuksellisen yksimielinen. Tapani Villasen ansioiksi mainitaan, että hän on asutuskeskuslouhinnan todellinen ammattilainen. Hän jakaa auliisti tietoa työtovereilleen ja varsinkin uusille panostajanaluille. Häntä kehutaan miellyttäväksi työkaveriksi, joka osaa tarvittaessa ottaa yleisönsä. Tapani Villanen on ollut useilla eri urakointiliikkeillä panostajana. Vuoden 2007 Panostajalle ojennettiin Talmassa Vuoden panostaja 2007 nimikkotakki ja kunniakirja sekä 3000 e Forcitstipendi. Tapani Villanen, Tommi Halonen ja Seppo Janhunen Ylipanostaja Tapani Villanen kiitti, että kunniamaininta lämmittää mieltä. Hän lähti panostajan vaativaan ammattiin vuonna 1970, koska tunsi että se antaa tarpeeksi haastetta. Joka ampu on erilainen Villanen korostaa. Panostajalla on oltava jäitä hatussa ja panostus on tehtävä omalla päällä ja huolellisesti ilman kiirettä. Silloin tulee hyvää tulosta. Ensimmäinen itsenäinen louhintatyö oli Helsingin keskustassa. Kyllä hieman kutkutti, mutta näissä hommissa pitää aina ollakin pieni vatsanalainen kutkutus Villanen naurahtaa. Hän kävi välillä Norjan pohjoisessa hommissa, mutta viimeiset 20 vuotta on kulunut pääkaupunkiseudun louhinnoissa. Villanen on hyvillään siitä, että on saanut tilaisuuksia olla mukana vaativissa paikoissa. Kamppi lienee näistä yksi hyvä esimerkki. Kampissa ammuttiin 2300 paukkua metron päällä keskellä kaupunkia. Kampin työmaalla oli kovat tärinärajoitukset ja siksi kentät ammuttiin Nonelilla. Nonel-kenttien täkkäyksistä Villanen mainitsee, että ne on tehtävä huolellisesti ja panostajan pitää olla mukana seuraamassa täkkäystä. Nonelletkujen alla oleva maa täytyy puhdistaa huolella terävistä kivistä. Ajan kuluessa 70- luvulta tähän päivään porauskalusto on muuttunut, räjähteet eivät niinkään avopuolella. Sen sijaan Villanen myhäilee, että panostajat ovat kyllä viisastuneet. Vaikka ei tällä alalla ole ikinä liika viisas hän toteaa heti perään. Nuorille panostajanaluille Villanen toivottelee pitkää opintietä: ensin oppipojaksi, sitten kurssille ja panostajantöihin, vasta sitten ylipanostajan oppiin. Kokemusta pitää karttua ja olla nöyränä räjähdysaineiden kanssa. Marja-Leena Tetri TULEVIA KURSSEJA Kurssin nimi Järjestäjä Puh N.o Paikkakunta Päivämäärä Panostajien kertauskurssi Räjäytystieto Timo Etelämäki (0400) 555 924 Kouvola 15.10.2007 Panostajien kertauskurssi Finnrock Oy (09) 777 1401 Vantaa 16.10.2007 ADR-Perus kappaletavara Traffica Consulting Oy (040) 582 6000 Kuopio 19.10.-27.10.2007 ADR täydennys Maken Autokoulu (050) 556 4604 Espoo 20.10.-21.10.2007 ADR täydennys ADR-Koulutus Timo Kallionpää (040) 592 4455 Huittinen 20.10.-21.10.2007 Räjäyttäjäkurssi Amiedu (020) 746 1200 Helsinki 22.10.-25.10.2007 Panostaja, ylipanostaja Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 22.10.2007-17.10.2008 Panostajien kertauskurssi Finnrock Oy (09) 777 1401 Vihtavuori 23.10.2007 ADR täydennys ADR-Koulutus Timo Kallionpää (040) 592 4455 Kaarina 27.10.-28.10.2007 ADR täydennys AEL (041) 447 1351 Oulu 27.10.-28.10.2007 ADR täydennys Traffica Consulting Oy (040) 582 6000 Kuopio 30.11.-01.12.2007 ADR täydennys AEL (041) 447 1351 Oulu 01.12.-02.12.2007 ADR täydennys Pirkanmaan Liikenneopisto Oy (0400) 621 090 Lempäälä 01.12.-02.12.2007 ADR täydennys Traffica Consulting Oy (040) 582 6000 Kuopio 01.11.-02.11.2007 Panostajien kertauskurssi Jalasjärven AKK (040) 539 0365 Jalasjärvi 02.11.2007 ADR perus kappaletavara ADR-Koulutus Timo Kallionpää (040) 592 4455 Pori 05.11.-08.11.2007 Panostajien kertauskurssi Finnrock Oy (09) 777 1401 Kuopio 06.11.2007 Panostajien kertauskurssi Amiedu (020) 746 1266 Helsinki 12.11.2007 Panostajien kertauskurssi Kouvolan AAKK (05) 828 200 Kouvola 12.11.2007 Panostajien kertauskurssi Finnrock Oy (09) 777 1401 Turku 13.11.2007 ADR täydennys Jalasjärven AKK (0201) 45800 Turku 17.11.-18.11.2007 ADR täydennys ADR-Koulutus Timo Kallionpää (040) 592 4455 Huittinen 17.11.-18.11.2007 Panostajakurssi Pohjois-Karjalan AKO (013) 244 3970 Outokumpu 19.11.2007-30.05.2008 ADR perus kappaletavara AEL (041) 447 1351 Oulu 19.11.-22.11.2007 ADR parus kappaletavara Jaakon Autokoulu (015) 366 444 Mikkeli 24.11.-02.12.2007 ADR täydennys ADR-Koulutus Timo Kallionpää (040) 592 4455 Pori 24.11.-25.11.2007 ADR täydennys AEL (041) 447 1351 Oulu 01.12.-02.12.2007 Räjäyttäjän kurssi (lka A) Jalasjärven AKK (040) 706 0597 Tampere 11.-13.12.2007 Panostajien kertauskurssi Pohjois-Karjalan AKO (013) 244 3970 Outokumpu 13.12.2007 ADR täydennys ADR-Koulutus Timo Kallionpää (040) 592 4455 Huittinen 15.12.-16.12.2007 ADR-Perus kappaletavara Traffica Consulting Oy (040) 582 6000 Kuopio 17.12.-20.12.2007 RUUTISET 2/07
Kansi 2 2/07