Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6. luento 22.1.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1
Teemat Hakutoiminnot Metatieto, sanastot, tesaurukset Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu 2
Hakutoiminnot Kaikki käyttäjät etsivät informaatiota: selailemalla tai käyttämällä hakutoimintoja selailua voidaan tukea informaation luokittelulla, rakenteella, navigointijärjestelmällä ja visualisonnilla Hakutoiminto tarpeen silloin, kun sivuston käyttötarkoituksena on informaation etsiminen ja käyttäminen sekä silloin, kun sivusto on laaja tai tulee laajenemaan sivukartta tai sisällysluettelo ei tarjoa riittävästi tukea sivuston sisältö muuttuu nopeasti (esim. uutispalstat) Hakutoiminto ei ratkaise heikosti toteutetun informaatioluokittelun ja/tai navigoinnin mukanaan tuomia ongelmia (Rosenfeld & Morville 2002, 132-136) 3
Hakutoiminnot Query language Query builders Metadata Controlled vocabulary Ranking and clustering algorithms Interface design?user's Query Search Interface Search Engine Content Results User will ask, browse or search again Until they succeed or give up Hakujärjestelmän perusosiot. (Lähde: Morville 2001). 4
Haun kohdentaminen Huuto.net Yksityiskohtainen haku http://www.huuto.net/fi/search.php3 TTY Intranetissä toimiva haku? 22.1.08
Hakulomake
Haun tehostaminen
Hakutulosten esittäminen Scirus http://www.scirus.com/
Hakutulosten esittäminen: Google Google.fi http://www.google.fi Tee sama haku lifestyle esim. www.google.com. Luennolla todettiin, että hakutulokset ovat erilaisia riippuen esim. mitä Googlea käyttää. 9
Hakutulosten esittäminen: Grokker http://www.grokker.com/ 10
Hakutulosten esittäminen: Kartoo http://www.kartoo.com/ 11
Hakutulosten esittäminen: Mooter http://www.mooter.com/ 12
Hakutulosten esittäminen: Blinkx http://www.blinkx.com/ 13
Hakutulosten esittäminen: Liveplasma http://www.musicplasma.com/ 14
10x10 http://www.tenbyten.org/10x10.html
Newsmap http://marumushi.com/apps/newsmap/newsmap.cfm 16
Haku 1/2 Yleensä hakutoiminto tuo lisäarvoa käyttäjilleen silloin kun käyttäjät pystyvät muotoilemaan selkeästi asian, johon liittyvää informaatiota he ovat etsimässä Hakutoimintojen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: hakukonesovelluksen käyttökelpoisuus mahdollisuus haun kohdentamiseen tiettyyn sivuston osioon hakualue (search zone) tiettyyn dokumentin osaan (content component) (Rosenfeld & Morville 2002, 137-144) 17
Haku 2/2 millä perusteella käytetään hakulauseketta vastaavan dokumentin poimitaan hakutuloksiin hakualgoritmi kattavuus (recall), täsmällisyys (precision), samankaltaisuus (similarity), sanojen perusmuotojen vastaavuus (stemming) viittausyhteys, asiayhteys, käyttäjiin perustuva yhteys mitä työkaluja käytetään haun tehostamisessa oikeinkirjoituksen tarkistus, ääntämismuodon huomioiminen, luonnollinen kieli, sanastot ja tesaurukset riittääkö perushakulomake vai tarvitaanko esim. laajennetun haun lomake hakulomake mitä informaatiota löydetyistä dokumenteista käyttäjälle esitetään hakutulosten esittäminen ja visualisointi hyötyykö käyttäjä hakulausekkeen tai tulosten tulostamis- tai tallentamismahdollisuuksista (Rosenfeld & Morville 2002, 137-144) 18
Esimerkkejä erilaisista hakukoneista Perinteisempiä hakukoneita esim. Google http://www.google.fi AltaVista http://fi.altavista.com/ Visuaalisia hakukoneita Grokker - http://live.grokker.com/grokker.html Kartoo http://www.kartoo.com Mooter http://mooter.com Blinkx http://www.blinkx.com/overview.php Liveplasma http://www.liveplasma.com/ Sateliittikuvia Google Earth http://earth.google.com/ Nasa World Winds http://www.worldwindcentral.com/wiki/main_page Käyttäjän merkitsemää tietoa Yahoo My Web 2.0 http://myweb2.search.yahoo.com/myweb/ Flickr http://www.flickr.com/ Lisää hakukoneita http://www.library.dal.ca/search/searchtools.htm 19
Esimerkkejä Haun rajaaminen aiheen mukaan: Yahoo Advanced Directory http://search.yahoo.com/dir/advanced ajankohdan mukaan: Helsingin Sanomat - arkisto http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/ Hakutulosten esittäminen suosituimmuuden mukaan Google http://www.google.fi muiden käyttäjien suositukset ja merkit (edellyttää kirjautumista http://myweb2.search.yahoo.com/myweb/ Hakulomakkeita Euroopan unionin verkkopalvelun hakutoiminnot http://europa.eu.int/geninfo/query/search_fi.html Googlen tarkennettu haku http://www.google.com/advanced_search?hl=fi 20
Metatieto Kuvailemattoman informaation määrän huikea kasvu Internetin laajentumisen myötä esim. verkkotallenteiden hakemista tehostamaan on laadittu Dublin Core kuvailustandardi yhtenäistämään metatiedon käyttöä. Metatiedon käytön keskeisenä tarkoituksena on tiedon identifiointi ja kuvaileminen ja sen myötä tiedonsaannin tehostuminen Metatieto voidaan jaotella käyttötarkoituksen mukaan dokumentin hallintaan liittyvä metatieto (administrative) dokumentin kuvaukseen liittyvä metatieto (descriptive) dokumentin varastoimiseen liittyvä metatieto (preservation) dokumentin käyttöön liittyvä metatieto (use) dokumentin tekniseen hallintaan liittyvä metatieto (technical) (Gilliland-Swetland 2000) Metatieto eli tieto tiedosta tulisi liittää jokaiseen yksittäiseen sivuun upotettuna HTML-dokumenttiin (tai erillisenä tiedostona: RDF-kuvaus) 21
Dublin Core Sisältö Tekijätiedot Tunniste nimeke tekijä identifiointitunnus aihe muu tekijä formaatti kuvaus julkaisija aikamääre kate oikeudet kieli laji lähde suhde Dublin Core metatietostandardin ydinkentät. Lähde: Stenvall 1998. 22
Metatieto Yleensä ongelmana on metatiedon heikko laatu: puutteellisuus ja vaihtelevuus metatiedon laadukkuutta voidaan parantaa kuvailustandardien ja kontrolloitujen sanastojen käytöllä Metatiedon sisältämän informaation tulee olla tarkoituksenmukaista esim. avainsanat harkittava tarkkaan riittävän kattavaa (tarpeellinen määrä tietoa) muodoltaan yhteneväistä kaikilla sivuston sivuilla (kaikista sivuista kootaan samat tiedot) yleisiin sopimuksiin perustuvaa kontrolloidut sanastot (esim. Nirhamo 2004) 23
Metatiedot ja kontrolloidut sanastot Kontrolloidut sanastot (controlled vocabularies) harkittu kokoelma sanoja, joiden avulla kuvaillaan dokumentin sisältöä Asiasanasto: harkittu kokoelma tietyn alan sanoja Luokittelujärjestelmä (classification schemes) eli taksonomia sisältää sanojen väliset hierarkkiset suhteet luokittelun tavoitteena on poissulkevuus Tesaurus tiedon tallennukseen ja hakuun käytettävien asiasanojen hierarkkinen luettelo. ilmaistaan asiasanan väliset suhteet muihin asiasanoihin eli rinnakkaistermeihin, laajempiin ja suppeampiin termeihin sekä ohjaustermeihin. tesaurusten ontologisointi Semanttisen Webin ontologiat Esim. YSA Yleinen suomalainen asiasanasto YSO Yleinen Suomalainen Ontologia 24
Esimerkki: MUSA musiikin asiasanasto Asiasanaa jazz-rock ei käytetä. Käytettävä asiasana: Laajemmat termit: Rinnakkaistermit: Korvaa termit: Kuuluu ryhmiin: Ruotsinkielinen asiasana: fuusiomusiikki jazz rock jazz-rock popjazz [89] Musiikki fusionsmusik Lähde: MUSA Musiikin asiasanasto (http://vesa.lib.helsinki.fi/musa/index.html ) 25
Kontrolloidut sanastotyypit (Vocabularies) Simple Synonym Rings Authority Files Classification Schemes Thesauri Equivalence Hierarchical Associative (Relationship) Complex Lähde: Rosenfeld & Morville 2002, 177 26
Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu 27
Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Lähtökohtana käyttäjien tarpeet ja verkkopalvelun käytön tavoitteet käyttäjien tarpeet, verkkopalvelun käyttötarkoitus ja siihen liittyvät toimintoprosessit määrittelevät verkkopalvelun informaatiosisällön Suunnittelussa huomioitava: käyttäjien ominaisuudet (tieto- ja taitotaso, psyko-fyysiset piirteet) verkkopalvelun käytön tavoitteet ja niihin liittyvät toimintoprosessit verkkopalvelun informaatiosisältö Käyttötilanne ja käytettävät päätelaitteet sosio-kulttuurinen käyttöympäristö Käyttäjiä koskevan tiedon kokoamiseen käytettävissä lukuisia eri menetelmiä: haastattelut, kyselyt, havainnoinnit, testaukset, tarinat, roolileikit, päiväkirjat, simulaatiot jne. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu: todellinen käyttäjä mukaan suunnitteluprosessiin (esim. "user-centered design", "Contextual Design ) (Kauhanen-Simanainen 2003; Turkki & Sinkkonen 2004; Holzblatt & Beyer, 1993) 28
Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Pelkkä optimointi verkkokäyttöön ei riitä tarvitaan myös tarkoituksenmukaisen informaatioelementin (information object) määrittelemistä ja informaatioelementtien ryhmittelyä (jäsentäminen ja luokittelu) tavoitteiden ja käyttötarpeiden mukaisesti Informaatiosisällön luokittelujärjestelmä luo perustan koko verkkopalvelun toteuttamistyölle. Luokittelujärjestelmä toimii pohjana rakennemallille, joka tukee käyttäjää hahmottamaan kokonaisuuden ja joka määrittelee verkkopalvelun liikkumisjärjestelmän toimii pohjana myöskin verkkopalvelun nimeämiskäytännöille. (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, 2002; McGovern & Norton 2002; Kauhanen-Simanainen 2003) 29
Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Informaatioarkkitehtuuria määrittelevät verkkopalvelun tietosisältö sekä asiointi- ja toimintaprosessit. konkretisoituu asiakäsikirjoituksessa kuvataan ja rajataan verkkopalvelun asiasisältö rakennesuunnitelma ja liikkumisjärjestelmä sekä toimintoprosessien kuvaus Käyttöliittymän tehtävänä on ilmentää käyttäjälle verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuri rakenne ja navigointijärjestelmä, jotka tukevat käyttäjää hahmottamaan kokonaisuuden käyttöliittymä nimeämiskäytäntö + sisällön sommittelu ja asettelu Suunnittelussa on huomioitava myös käytettävissä olevat resurssit (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, 2002; McGovern & Norton 2002; Kauhanen-Simanainen 2003) 30
Informaatioarkkitehtuurin suunnittelun haasteita 31
Monikanavajulkaiseminen ja mukauttaminen Suuntana monikanavajulkaiseminen sekä personoitavat ja adaptoituvat verkkopalvelut. Monikanavajulkaiseminen - yhdessä lähteessä sijaitsevan rakenteistetun informaation julkaiseminen eri muodoissa erilaisille käyttäjille ja erilaisille päätelaitteille edellyttää informaatiosisällön paloittelua, kuvaamista, jäsentämistä ja luokittelua ja rikasta lähdemateriaalia. erilaiset yhdistelmät informaatiosisällöstä metatasolla ja sen myötä erilaiset näkymät informaatiosisältöön edellyttää informaation esittämistä siten, että sitä voidaan käsitellä tietokoneen avulla. informaation esitystavan ja verkkopalvelun toiminnallisuuden mukauttaminen (Instone 2000; Huhtamäki 2005; Lie & Saarela 1999; Tervakari, Silius & Huhtamäki 2005) 32
Monikanavajulkaiseminen ja mukauttaminen Informaation esitystavan ja verkkopalvelun toiminnallisuuden mukauttaminen eri käyttötarkoituksiin erilaisille käyttäjille. Mukauttaminen edellyttää sekä käyttäjien että sisältöjen profiloimista sääntöjen luomista eli millä perusteella tietty sisällön ominaispiirre voidaan yhdistää tiettyyn käyttäjän ominaispiirteeseen ratkaisua siihen, miten eri mediaelementtien mukauttaminen kulloinkin toteutetaan. kuvista on laadittava eri päätelaiteille soveltuvat versiot ja toteutettava tekstiversio, joka esitetään silloin kun kuvien käyttö on mahdotonta sisällön mukauttaminen tai personointi käyttäjän profiilitietojen mukaan. (Tervakari, Silius & Huhtamäki 2005) 33
Semanttinen Web - tavoitteena koneellisesti tulkittava sisältö Kielen monimerkityksellisyyden mukanaan tuomat haasteet sisällöt ihmislukijoita varten, koneellinen tulkinta vaikeaa Keskeinen teknologinen elementti = ontologia käytännössä eri alojen formaaleja käsitehierarkioita, joissa määritellään käytettävät termit ja käsitteet sekä niiden väliset suhteet mahdollistavat tausta- ja rinnakkaiskäsitteisiin perustuvat hakutoiminnot aiempaa parempi sisältöjen siirrettävyys ja yhdisteleminen Tavoitteena koneellisesti tulkittava informaatiosisältö sovellusten jakamat ontologiat tietojärjestelmien parempi yhteentoimivuus (interoperability) älykkäämmät verkkopalvelut informaation aiempaa parempi löydettävyys ( semanttinen samoilu ) (Hyvönen 2002 ja 2005) 34
Esimerkkejä Semanttinen Web: Museo Suomi http://museosuomi.cs.helsinki.fi/ prototyyppi semanttisesta yhteisportaalista uudentyyppinen käsiteperustainen hakukone päättelykone linkittää toisiinsa eri tavoin liittyvät kohteet sisällöistä muodostuva assosiaatioiden verkko 'semanttinen samoilu' Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/ 35
Arviointi eri suunnittelu- ja tuotantovaiheissa 1. Tarpeiden määrittely Määrittää informaatioarkkitehtuurin tarpeet käyttäjillä (kvalitatiivinen) Informaatioarkkitehtuurin vertailu kilpailevan verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuriin (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) 2. Kartoitus Käyttäjien nimeämiskäytäntöjen ja ryhmittelyn mallintaminen (kvalitatiivinen) 3. Suunnitteluvaiheen alkupuoli Hyväksyttää informaatioarkkitehtuuri käyttäjillä (kvalitatiivinen) Uuden informaatioarkkitehtuurin vertaaminen aiempaan (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) (Toub 2000) 36
Arviointi eri suunnittelu- ja tuotantovaiheissa 1. Suunnitteluvaiheen viimeistely Hyväksyä määritelty informaatioarkkitehtuuri (kvalitatiivinen) 2. Toteutusvaihe Aiemman informaatioarkkitehtuurin vertailu nykyiseen (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) Informaatioarkkitehtuurin vertailu kilpailijan vastaavaan (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) (Toub 2000) 37
Lähteet Gilliland-Swetland, A. Introduction to Metadata Pathways to Digital Information. Version 2.1. [online]. Los Angeles: The Getty Research Institute, 2000, [viitattu 21.1.2008]. Setting to Stage. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: http://www.getty.edu/research/conducting_research/standards/intrometa data/setting.html > Holzblatt, K. & Beyer, H. Making Customer-Centered Design Work for Teams [online]. Concord: InContext Enterprises, Inc., 1993 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.incent.com/resource/articles/teams.html>. Huhtamäki, J. 2005. Rakenteisen tiedon hallittu julkaisuprosessi. Hypermedian diplomityö. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Digitaalisen median instituutti,. Hyvönen, E. Semanttinen Web kohti seuraavan polven Internet-palveluja [online]. Tietoyhteys, 2002, vol. nro. 3 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: http://users.tkk.fi/~eahyvone/publications/ty3_2002.pdf >. Hyvönen, E. Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? [online]. Helsinki: teknillinen korkeakoulu, 2005, julkaistu 10.10.2005 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.seco.tkk.fi/publications/2005/hyvonen-miksi-asiasanastoteivat-riita-2005.pdf >. 38
Lähteet Instone, K. Information architecture and personalization [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://argusacia.com/white_papers/personalization.html >. Kauhanen-Simanainen, A. 2003. Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki:Edita Prima Oy Lie, H.W. & Saarela, J. Multipurpose Web publishing using HTML, XML, and CSS. Julkaisussa Communications of the ACM [online], Vol. 42., Nro 10 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa TTY:n verkon kautta www-muodossa: <DOI: http://doi.acm.org/10.1145/317665.317681 >. McGovern, G. & Norton, R. 2002. Content critical - Gaining Competitive Advantages Through High-Quality Web Content. London: Prentice Hall. Morville, P. In Defense of Search [online]. Ann Arbor (MI.): Semantic Studios, 2001, [julkaistu] 4.12.2001 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa wwmuodossa: <URL: http://semanticstudios.com/publications/semantics/000004.php >. Nirhamo, L. 2004. Metatieto löytämisen apuna. Teoksessa: Ilomäki, L. (toim.) Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi. Käsikirja opettajille, kouluttajille ja tekijöille. Helsinki: Opetushallitus, 101-109. 39
Lähteet Rosenfeld, L. & Morville, P. 1998. Information Architecture. Cambridge: O Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P. 2002. Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O Reilly Media Inc. Stenvall, J. Dublin Core -formaatin käyttöopas [online]. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, julkaistu 21.9.1998, päivitetty 3.1.2002 [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.lib.helsinki.fi/dublin_core/dc-opas2002.html> Tervakari, A-M., Silius, J. & Huhtamäki, J. 2005. Informaatioarkkitehtuuri luo toimivan verkkopalvelun. Tietoasiantuntija, Vol. 20. Nro 2, 7. Turkki,L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, julkaistu 20.2.2004, [viitattu 21.1.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.adage.fi/julkaisut/arkisto/esteeton_vai_kaytettava.html >. Toub, S. Evaluating Information Architecture [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu 21.1.20078]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: http://argusacia.com/white_papers/evaluating_ia.html>. 40