Verkkopalvelun sisällöntuotanto
|
|
- Sari Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 5. luento erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Peruskysymyksiä Miksi tarvitaan informaatioarkkitehtuuria? Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Mistä informaatioarkkitehtuuri muodostuu? Tulevaisuuden näkymiä ja haasteita 2 1
2 Miksi tarvitaan informaatioarkkitehtuuria? Miksi tarvitaan informaatioarkkitehtuuria? Informaation määrä lisääntyy; samalla myös entropia (hajaannus) informaatioarkkitehtuurin avulla järjestystä voidaan luoda aina uudelleen Yleensä verkkosivuilla sisältö on lähinnä varastoitu ja lukija etsii varastosta haluamansa dokumentin Lukijoilla ei useinkaan ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä sisältöä he ovat etsimässä, vaan siitä mistä aiheesta he ovat etsimässä sisältöä Useimmat verkkopalvelut on suunniteltu ja toteutettu niille vähemmistöä edustaville käyttäjille, jotka tietävät todella tarkkaan millaista sisältöä he ovat etsimässä (McGovern & Norton 2002) 4 2
3 Tarvitaan informaation jäsentämistä Informaatioarkkitehtuurilla asetetaan asioita tärkeysjärjestykseen, nostetaan näkyville ja häivytetään näkyvistä Ihminen hahmottaa maailmaa luonnostaan luokittelemalla asioita, rakentamalla hierarkioita, omaksumalla ja muodostamalla käsitejärjestelmiä Asioilla on erilainen tärkeysjärjestys riippuen mm. arvomaailmasta, kulttuurista, yksilöllisistä arvostuksista, iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, työstä, tilanteesta ja tavoitteista Osa jäsennyksestä on yhtenevää toisten saman kulttuurin edustajien tai ammattialan edustajien kanssa, osa voi olla yksilöllistä jäsennystä (Kauhanen-Simanainen 2003) 5 Informaatioarkkitehtuuria hyödynnetään, silloin kun ryhmitellään ja nimetään tietokokonaisuudet järjestetään tietorakenne järkevästi luodaan kestävä perusrakenne sisällöille sekä verkkosivustolle luodaan navigointijärjestelmä luodaan tuloksekkaita hakujärjestelmiä ohjataan sivuston/verkkopalvelun kehittämisprosessia varaudutaan tulevaisuuteen (vrt. Kauhanen-Simanainen 2003) 6 3
4 Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Informaatioarkkitehtuuri on informaatiosisältöjen rakenteellinen kokonaisuus, joka jäsentää sisällöt, niiden elementit ja keskinäiset suhteet sekä näiden haku- ja muut käyttömahdollisuudet Informaatioarkkitehtuurin tehtävänä on myös nivoa sisällöt ja tekniikka toimivaksi kokonaisuudeksi Informaatioarkkitehtuuri on toimiessaan näkymätön, mutta toisaalta se konkretisoituu käyttöliittymien antamina näkyminä toimintoihin ja sisältöihin (Kauhanen-Simanainen 2003) 8 4
5 Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Onnistunut informaatioarkkitehtuuri auttaa käyttäjää ymmärtämään mitä osaa tietosisällöstä hän kulloinkin katselee, missä suhteessa tämä osio on muihin tietoihin, mitä kautta hän pääsee muihin tietoihin käsiksi ja milloin hän on matkalla oikeaan suuntaan (Foltz 1998). Hyvä informaatioarkkitehtuuri johtaa esteettiseen kokonaisuuteen, jossa on helppo liikkua ja jossa löytää nopeasti etsimänsä Hyvä informaatioarkkitehtuuri tukee myös tiedon omaksuttavuutta (Rosenfelt & Morville 1998) 9 Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Informaatioarkkitehtuurin monimutkaisuus riippuu järjestettävän sisällön määrästä (McGovern & Norton 2002) Yksinkertaisimmillaan informaatioarkkitehtuuri on se tapa, jolla tekstit, kuvat, värit, kartat, hakemistot, otsikot ja nimet sekä niiden linkit luodaan kokonaisuudeksi (Kauhanen-Simanainen 2003) 10 5
6 Mistä informaatioarkkitehtuuri muodostuu? Peruskomponentit Informaatioarkkitehtuurin ja sen peruskomponenttien nimitykset vaihtelevat eri tieteenaloilla Osa määrittelyistä painottuu kuvaamaan rakennetta suunnittelun näkökulmasta osa puolestaan esitystapaa käyttäjän näkökulmasta (Desingn Matters 2001) Peruskomponenteista löytyy kuitenkin kahdenlasia piirteitä: käyttäjät ovat niihin suoraan vuorovaikutuksessa tai niiden olemassa olosta käyttäjä ei edes ole tietoinen (Rosenfelt & Morville 2002) 12 6
7 Peruskomponentit McGovern ja Norton (2002) määrittelevät peruskomponenteiksi sisällön asettelun ja suunnittelun (content layout and design) navigoinnin (navigation) luokittelun ja metadatan (classification and metadata) haun (search) 13 Peruskomponentit Rosenfelt & Morville (2002) ovat päätyneet hyvin saman tyyppiseen jaotteluun, joskin eritavoin nimetty Heidän mukaansa informaatioarkkitehtuurin peruskomponentit ovat: informaation järjestäminen (organizations systems) navigointijärjestelmä (navigation systems) nimeämiskäytännöt (labeling systems) sekä hakujärjestelmä (searching systems) 14 7
8 Peruskomponentteihin liittyy 1. Sisältö ja tavoitteiden tukeminen (content and task) Otsikot (headings): sisältökokonaisuuden nimeäminen Upotetut linkit (embedded links): tekstiin upotetut linkit, jotka ilmaiseva, jotakin olennaista niiden takaa löytyvästä sisällöstä Sisältöelementti (chunks) : looginen sisällöllinen kokonaisuus esim. kirja, kirjan luku, tekstikappale (voivat liittyä toisiinsa esim. tekstikappale sisältyy lukuun, joka sisältyy kirjaan) Sisältöelementtien järjestetty ryhmä (lists): joukko sisältöelementtejä, jotka kuuluvat jollakin tavalla yhteen ja jotka on esitetty tietyssä järjestyksessä Prosessin tukeminen (sequential aids): kertoo käyttäjälle missä vaiheessa hän on jotakin asiointi- tai toimintaprosessia ja montako vaihetta vielä on jäljellä Vihjeet (identifiers): vihjeet, jotka auttavat käyttäjää hahmottamaan sijaintinsa informaatioavaruudessa (esim. logo, navigointipolku, ) 15 Peruskomponentteihin liittyy 2. Navigoinnin tukeminen (browsing aids) Sisällön jäsentäminen (organization systems): verkkopalvelun sisällön perusjäsennys (esim. taksonomiat, hierarkia) Perusnavigointi (site-wide navigation systems): verkkopalvelun perusnavigointi, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjää hahmottamaan sijaintinsa ja liikkumismahdollisuutensa verkkopalvelussa Paikallinen navigointi (local navigation systems): verkkopalvelun osaalueen perusnavigointi Sivustokartta/sisällysluettelo (sitemaps/tables of contents): auttaa käyttäjää muodostamaan kokonaiskäsityksen verkkopalvelun sisällöstä Hakemisto (site indexes): aakkosellinen luettelo verkkopalvelun sisällöstä Täydentävä navigointijärjestelmä (site guides): nostaa esiin ja linkittää verkkopalvelun tietyt, spesifit asiasisällöt Navigointivelhot (site wizards): ohjaa käyttäjän askel askeleelta tiettyjen sisältöalueiden läpi Kontekstiin liittyvä linkitys (contextual linking systems): sisältöön liittyvän erikoissisällön linkittäminen esim. tekstiin upotetut linkit 16 8
9 Peruskomponentteihin liittyy 3. Tiedonhaun tukeminen (search aids) Hakutoiminnon käyttöliittymä (search interface): hakulomakkeen suunnittelu, miten käyttäjää tuetaan hakulausekkeen syöttämisessä, haun kohdistamissa ja rajoittamisessa jne. Kyselykieli (query language): esim. millaisia operaattoreita hakulausekkeessa tulisi käyttää (Boolean operaattorit) Hakualgoritmit (retrieval algorithms): millä perusteella päätellään sisällön ja hakulausekkeen vastaavuus Hakualue (search zones): mitkä sisältöalueet kuuluvat haun piiriin esim. haku ainoastaan ko. verkkopalvelun sivuilta. Hakutulokset (search results): hakutulosten esittäminen käyttäjälle > montako hakutulosta näytetään, miten hakutulokset lajitellaan jne. 4. Näkymättömät komponentit Kontrolloidut sanastot (controlled vocabularies): määrittelee millaisia termejä verkkopalvelussa käytetään Tesaurukset: laajempi tai suppeampi asiasanasto, joka kuvaa myös käsitteiden välisiä suhteita esim. YSA (yleinen suomalainen asiasanasto) Säännöt (rule sets): erilaisia sääntöjä, joita hyödynnetään hakutoimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa esim. hakutulosten painotukset 17 Informaation järjestäminen Informaatioarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on järjestää ja jäsentää informaatioelementit luokittelun avulla niin, että syntyvä rakenne tukee käyttäjän tapaa jäsentää sisältöä tai verkkopalvelun toimintoprosesseja. Luokittelu toimii pohjana sivuston rakenteen suunnittelulle ja liittyy sitä kautta myös liikkumisjärjestelmän eli navigoinnin suunnitteluun. Ensiluokkainenkaan sisältö ei korvaa huonosti tehtyä luokittelua. Luokittelun epäonnistumisen seurauksena voi olla lähes käyttökelvoton sivusto. (Vrt. Rosenfelt & Morville 2002) 18 9
10 Informaation järjestämisen haasteita Verkon joustavuus: Verkko tarjoaa perinteiseen tapaan verrattuna joustavan tavan tuoda esille informaatiota. Erilaisia sisältöelementtejä kuten myös verkkopalveluja voidaan helposti ja lähes rajattomasti yhdistää toisiinsa (hypertekstuaalisuus). Verkkosisältöjen luokittelemattomuus: Internetissä kuka tahansa voi julkaista sisältöjä, samalla katoaa vastuu informaation luokittelusta ja järjestämisestä Informaation määrän huikea kasvu Käsitteiden ja termien moniselitteisyys: Informaation järjestäminen pohjautuu viime kädessä kieleen. Asioita ja niiden muodostamia ryhmiä nimetään eritavoin. Ongelmana on myös sanojen monimerkityksellisyys. (Esim. saavutettavuus, tuima). Luokittelun epätäsmällisyys: Informaation järjestäminen perustuu luokitteluun. Luokittelusääntöjen luominen on vaikeata. (Esim. tomaatti luokitellaan vihannekseksi, vaikka kasvitieteellisesti kysymyksessä on marja). 19 Informaation järjestämisen haasteita Sisältöelementtien heterogeenisyys: Verkossa julkaistavat sisältöelementit ovat luonteeltaan heterogeenisiä (Esim. kokonaisia kirjoja, lukuja, tekstikappaleita, kuvia, aikakauslehtiä, artikkeleita, elokuvia, videoleikkeitä jne.). Näkökulmien moninaisuus: Ihmisillä on hyvin toisistaan poikkeavia tapoja järjestää informaatio loogisesti. (Esim. käyttäjillä, organisaation johdolla, markkinointiosastolla, asiakaspalvelulla jne. on omat näkemyksensä jäsentää informaatio). Organisaation toimintapolitiikka: Luokittelu ja informaation järjestäminen riippuu siitä, mitä asioita organisaatiosta halutaan tuoda esille
11 Informaation jäsentäminen Informaationjäsentäminen aloitetaan valitsemalla tarkoituksenmukainen informaatiojärjestelmä (organization schemes) ja rakenne (organization structure) Informaatiojärjestelmiä ovat täsmälliset järjestelmät (esim. aakkos- tai aikajärjestys, maantieteellinen luokittelu) monimerkitykselliset järjestelmät (ambiguous organization schemes) vaativat tarkkaa määrittelyä vaativat informaation luokittelua ja yhdistämistä tarkoituksenmukaisella tavalla onnistuessaan tukevat assosiatiivista oppimista ja tukevat käyttäjää muodostamaan uudenlaisia konstruktioita informaatiosta informaatio voidaan luokitella mm. teemojen, prosessien ja toimintojen, kohderyhmän tai metaforan mukaisesti hypridimalli ei ole suositeltava (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, McGovern & Norton 2002) 21 Informaation jäsentäminen Luokittelujärjestelmälle tulee valita myös toimiva rakennemalli, joka tukee käyttäjää hahmottamaan kokonaisuuden Verkkopalvelussa käytettyjä tyypillisimpiä rakennemalleja ovat hierarkkinen rakenne, tietokanta ja hyperteksti. (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, McGovern & Norton 2002) 22 11
12 Hierarkkinen rakenne Informaation jako ylä- ja alakäsitteisiin sekä äiti-lapsi suhteet liittyvät ihmiselle luontaiseen tapaan jäsentää informaatiota Hierarkkinen jäsennys soveltuu hyvin tietoon, joka voidaan luokitella ja jolla on luonnostaan olemassa riippuvuus ja seuraussuhteet Toteutuksessa huomioitava, että kolmitasoinen luokittelu olisi ideaali (mielellään ei yli viittä tasoa) yhdessä luokassa ei saa olla kovin paljoa erillisiä informaatiokokonaisuuksia (tarvittaessa jaettava edelleen alaluokkiin) luokittelun suunnittelussa on mietittävä, miten sivusto tulee todennäköisesti laajenemaan (ei saa pitäytyä siinä, mitä sillä hetkellä on olemassa) päätasolle ei suositella enempää kuin kymmentä luokkaa (tosin ryhmittelyn avulla niiden määrää voidaan kasvattaa) (Vrt. McGovern & Norton 2002; Mielonen & Hintikka 1998; Rosenfelt & Morville 1998, ) 23 Tietokanta Helpottaa erilaisten näkymien luomista samasta sisällöstä Tietokannan rakenteen, metadatan ja sanastojen suunnittelu on haasteellista, sillä tietokantaratkaisuun liittyy tietynlainen joustamattomuus Tietokannan suunnittelussa huomioitava sen soveltuvuus erilaisten informaatiosisältöjen jäsentämiseen ja tallentamiseen (Vrt. McGovern & Norton 2002; Mielonen & Hintikka 1998; Rosenfelt & Morville 1998, ) 24 12
13 Hyperteksti Yksittäisiä informaatioelementtejä tai niiden joukkoja yhdistetään toisiinsa hyperlinkein Hyperteksti soveltuu sisällöltään ristiinlinkittyvän materiaalin rakentamiseen Joustava rakenne, mutta helposti monimutkainen ja käyttäjää hämmentävä (vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä) Toteutuksessa on huomioitava, että hyperlinkkien muodostamat suhteet ovat luonteeltaan usein subjektiivisia (Vrt. McGovern & Norton 2002; Mielonen & Hintikka 1998; Rosenfelt & Morville 1998, ) 25 Navigointijärjestelmä Sisältö, jota ei voida löytää ei voida myöskään lukea Yksi informaatioarkkitehtuurin peruspilareista on liikkumisjärjestelmä eli navigointi Navigoinnin perustehtävät ovat informaatioarkkitehtuurin esittäminen selkeästi ja johdonmukaisesti (kontekstin luominen) käyttäjän sijainnin osoittaminen rakenteessa osoittaa vaihtoehtoiset etenemisreitit (Vrt. McGovern & Norton 2002; Rosenfelt & Morville 1998) 26 13
14 Navigointijärjestelmä Navigointijärjestelmät voidaan jakaa upotettuihin (embedded navigation system), täydentäviin (supplemental navigation systems) ja edistyneisiin navigointijärjestelmiin (supplemental navigation systems). Upotettuja navigointijärjestelmiä ovat: globaali, sivuston keskeiset osat kattava navigointijärjestelmä lokaali navigointijärjestelmä (laajan sivuston sisällä on alasivusto, joka vaatii omanlaisensa, muusta sivustosta poikkeavan navigointijärjestelmän) kontekstuaalinen navigointijärjestelmä (assosiatiiviset, eivät niinkään arkkitehtuurin liittyvät linkitykset) 27 (Vrt. McGovern & Norton 2002; Rosenfelt & Morville 1998) Navigointijärjestelmä Täydentäviä navigointijärjestelmiä ovat esimerkiksi navigoitavat: sivustokartat, sisällysluettelot, hakemistot, oppaat sekä opastettu kierto (guided tour) Edistyneitä navigointijärjestelmiä ovat mm.: personoidut ja mukautetut järjestelmät visualisointiin pohjautuvat navigointijärjestelmät (hyperboliset puut, perspektiiviseinämät, kartat, kansoitetut tietoavaruudet) sosiaalinen navigointijärjestelmä (suosituimmuuslistat) 28 (Vrt. McGovern & Norton 2002; Rosenfelt & Morville 1998) 14
15 Nimeämiskäytännöt 1/3 Nimilappujen (labels) keskeisin tarkoitus on ilmentää käyttäjälle miten sivuston informaatio on jäsennetty ja miten sivustossa liikutaan. puutteellisesti ja epäammattimaisesti toteutettu nimeämiskäytäntö saattaa heikentää käyttäjän luottamusta sivustoa kohtaan. Nimeämiseen voidaan ryhtyä vasta sitten, kun informaatio on jäsennetty ja navigointijärjestelmä valittu. Nimilaput voidaan jakaa ikoneihin ja linkkiteksteihin. Ikoneja (iconic labels) käytetään usein silloin kun liikkumisvaihtoehtoja on vähän - yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa (?) Linkkitekstit voidaan jakaa edelleen käyttötarkoituksen mukaan mm. kontekstuaalisiin linkkeihin ja otsikkomaisiin linkkeihin 29 Nimeämiskäytännöt 2/3 Kontekstiin liittyvät linkit (contextual links) ovat usein tekstiin upotettuja linkkejä, joilla yhdistetään informaatioelementit toisiinsa assosiatiivisuuteen perustuen. Ongelmana usein se, että kontekstuaaliset linkit eivät kuvaa selkeästi informaatioelementtien välisiä suhteita ja linkeille annetut nimilaput kuvaavat harvoin universaalisti informaation sisältöä. Assosiatiivisuuteen perustuva linkitys ja nimeäminen on yleensä helppo rakentaa, mutta se soveltuvat usein huonosti navigointijärjestelmäksi
16 Nimeämiskäytännöt 3/3 Otsikkomaiset linkit (headings) puolestaan kuvaavat niiden takaa löytyvää informaatiota Ilmaisevat usein myös informaatioelementtien välisiä hierarkkisia tai kronologisia suhteita eli informaatiosisällön rakennetta. Toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että visuaaliset vihjeet kuten asettelu, fontit, kirjasinten koko, värit yms. tukevat hierarkkisuutta tai kronologisuutta ja systemaattisuutta. Linkkien "nimilaput" voivat perustua itse navigointijärjestelmään (navigation system choices), jolloin nimeämiskäytäntö ilmentää verkkosivuilla yleisesti esiintyviä osioita kuten esim. etusivua, yhteystietoja, hakua, opastusta jne. Myös erilaiset avaintermit kuten avainsanat, metadata, taksonomiat, sanastot ja tesaurukset voivat toimia nimeämiskäytäntöjen pohjana (index terms). 31 Navigointiin liittyvä nimeäminen Pääsääntö: nimeämiskäytäntö on toteutettava siten, että keskivertoinen lukijan ymmärtää sen Tulee pohjata informaation jäsennyksen - jos informaatio on jäsennetty teemoittain, tulee nimeämisessäkin tukeutua teemoihin Nimeämisessä on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin asioihin: terminologian yhdenmukaisuuteen samalla tasolla olevien navigointilinkkien nimet edustavat suurin piirtein tärkeysasteeltaan samantasoisia informaatioelementtejä suurin piirtein informaatiorakenteessa samantasoisia informaatioelementtejä nimeämisen johdonmukaisuuteen (aktiivimuoto vs. passiivi; verbi vs. nomini; synonyymit; yleissana vs. erikoissanasto) 32 16
17 Esimerkkejä Informaation luokittelu perustuen aakkosjärjestykseen: Don Markstein's Toonopedia aikajärjestykseen: The Ageless Project teemaan: Helsingin sanomat kohderyhmään: esim. Sonera (yrityksille - osio jaettu edelleen alaryhmiin) toimintaprosessiin: Osuuspankki (tarvitaan demotunnukset) metaforaan: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas hypridimalliin: 10 x 10. Maailman tapahtumat ajan ja teeman mukaan (edellyttää Flash-playeria) Navigointijärjestelmiä sivukartta: Apple.Com opastettu kierros: Trans-Man Logistics visualisointi: Inxight VizServer 33 Viikkoharjoitustehtävä Tehtävä on Palautustehtävä :00 Valitse jokin verkkopalvelu. Tarkastele verkkopalvelun informaatiosisällön luokittelujärjestelmää ja navigointia. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä informaation luokittelujärjestelmää verkkopalvelussa on käytetty? Kenen tai mistä näkökulmasta luokittelu on tehty? Onko jäsennys mielestäsi tarkoituksenmukainen verkkopalvelun käytön kannalta? Entä millaisia navigointijärjestelmiä verkkopalvelussa on käytetty? Ovatko ne tarkoituksenmukaisia? Kiinnitä huomiota luokittelujärjestelmän ja navigointijärjestelmän vastaavuuteen. Muista perustella vastauksesi. Lisätehtävä (vapaaehtoinen): Tarkastele verkkopalvelun nimeämiskäytäntöjä. Millaisia "nimilappuja" verkkopalvelussa on käytetty? Ovatko ne mielestäsi onnistuneita verkkopalvelun käyttötarkoitusta ajatellen? Perustele vastauksesi
18 Lähteet Design Matters. The difference between information design and information architecture [online], 2001, vol. 5, nro 2, [viitattu ]. Saatavilla pdf-muodossa: Folz, M Designing Navigable Information Spaces. Master s thesis. Cambridge (MA.): Massachusetts Institute of Technology. Gilliland-Swetland, A. Introduction to Metadata Pathways to Digital Information [online]. Los Angeles: The Getty Research Institute, 2000, [viitattu ]. Setting to Stage. Saatavissa www-muodossa: ata/2_articles/index.html Holzblatt, K. & Beyer, H. Making Customer-Centered Design Work for Teams [online] Communication of AMC, 1993 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: 35 Lähteet Huhtamäki, J Rakenteisen tiedon hallittu julkaisuprosessi. Hypermedian diplomityö. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Digitaalisen median instituutti, Hypermedialaboratorio. Hyvönen, E. Semanttinen Web kohti seuraavan polven Internetpalveluja [online]. Tietoyhteys, 2002, vol. nro. 3 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: Instone, K. Information architecture and personalization [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Kauhanen-Simanainen, A Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki: Edita Prima Oy. Lie, H.W. & Saarela, J. Multipurpose Web publishing using HTML, XML, and CSS. Julkaisussa Communications of the ACM [online], Vol. 42., Nro 10 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Käyttäjätunnus vaaditaan
19 Lähteet McGovern, G. & Norton, R Content critical - Gaining Competitive Advantages Through High-Quality Web Content. London: Prentice Hall. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture. Cambridge: O Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O Reilly Media Inc. Toub, S. Evaluating Information Architecture [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Turkki,L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, julkaistu , [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa:
6. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 1
6. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 1 Miksi informaatioarkkitehtuuria tarvitaan? Informaatioarkkitehtuuria tarvitaan, sillä verkkopalvelujen sisältöjen määrä on viime vuosien
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 5. luento 27.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6. luento 23.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1
Lisätiedot5. Arvioinnin kohteena informaatioarkkitehtuuri ja toimintaprosessit
5. Arvioinnin kohteena informaatioarkkitehtuuri ja toimintaprosessit Informaatioarkkitehtuuri lyhyt johdatus Informaatioähky Verkossa julkaistavien sisältöjen määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 6. luento 1.10.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6. luento 22.1.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Hakutoiminnot Metatieto, sanastot, tesaurukset Informaatioarkkitehtuurin
Lisätiedot7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2
7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2 Hakutoiminnot (search systems) Käyttäjä etsivät informaatiota ensinnäkin selailemalla. Toimintoa voidaan tukea informaation luokittelulla
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä:
Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä: 3.9 Informaation esitystapa p. Jäsennetty esitystapa 4.4 p. [1 Looginen järjestys 4.0 p. [1 Tiiviis muoto 4.8 p. [1 Sivuston
Lisätiedot8. Informaation laadukkuuden arviointi
8. Informaation laadukkuuden arviointi Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Arvioitaessa verkkopalvelun laadukkuutta ja käyttökelpoisuutta tulee verkkopalvelun käyttöliittymän ja asiointi-
LisätiedotPalvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19
1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotAvoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013
Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Aineistojen kuvailun uudistaminen laajemmassa yhteydessä Tiedon tallennuksen ja haun uusi ekosysteemi Kansalliskirjaston hankkeet: RDA, UKJ, Melinda, Finna,
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto
LisätiedotB U S I N E S S O U L U
S I S Ä L L Ö N T U O T T A M I N E N, T Y Ö K A L U T J A V I N K I T 8. 1 0. 2 0 1 9 V E R K K O J A L A N J Ä L K I B U S I N E S S O U L U K I R S I M I K KO L A & I L K K A K A U P P I N E N 8.10.2019
LisätiedotOppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen
Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden
Lisätiedotividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013
ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotTIEDONHAKU INTERNETISTÄ
TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna
LisätiedotMIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3
LisätiedotWWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.
WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto
LisätiedotVinkkejä musiikin tiedonhakuun OUTI-verkkokirjastossa
Vinkkejä musiikin tiedonhakuun OUTI-verkkokirjastossa Katja Pietilä / Musiikkiosasto 23.9.2017 Sisältö Verkkokirjaston aloitussivu Tarkan haun aloitussivu Hakutuloksen lukeminen Kokonaisten julkaisujen
Lisätiedot1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne
Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 8. luento 24.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotCINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010)
CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Katkaisumerkki, sanojen yhdistely, fraasihaku... - 1-2. Advanced Search haku vapailla hakusanoilla... - 1-3. Haku asiasanoilla (CINAHL Headings)... - 2-4.
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotKotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.
Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotSuomi.fi palvelutietovaranto
Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotTyövälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1
KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana
LisätiedotMeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus
MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutus 18.5.2011 Terhi Sandgren Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko Teoksen sisällön analyysi Säännöt
LisätiedotOulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0)
Oulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0) 1. Verkkopalvelun arvioija Papunet-verkkopalveluyksikkö / Sami Älli 2. Arvioinnin tilaaja Papunet-verkkopalveluyksikkö 3. Arvioinnin
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus
LisätiedotEbrary-palvelun e-kirjojen lukeminen selaimessa
Ebrary-palvelun e-kirjojen lukeminen selaimessa Palaute: nelli @uef.fi Ohje päivitetty: 1.9.2016 / KM Lukuohjeita myös Ebraryn sivuilla: New Online Reader Yliopiston käyttöön hankitussa Ebrary-palvelussa
LisätiedotPIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön
PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX
LisätiedotKäyttöliittymäuudistus 2011
Käyttöliittymäuudistus 2011 ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Jarmo Annala, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 6 Käyttöliittymäuudistuksen taustaa Keskeiset muutokset Käyttöliittymäuudistusten
LisätiedotTee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.
TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotCIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä
CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä Eija Airio, Kalervo Järvelin, Sari Suomela, Pirkko Saatsi ja Jaana Kekäläinen Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Ontologian kolmitasomalli kehitetty
LisätiedotKÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016
/ / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana
Lisätiedot8 Tiedonhaun apuvälineet
8 Tiedonhaun apuvälineet Tämän luentokerran tavoitteena on perehtyä erilaisiin tiedonhaun apuvälineisiin. Tiedonhaun ja hypermedian asiantuntijat katsovat maailmaa eri näkökulmista; pian tullaan huomaamaan,
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2013
Aineistot Kun laitat Muokkaustilan päälle, näet jokaisessa osiossa Lisää aineisto-valikon tai Add an activity or resource valikon (Asetukset lohko Activity chooser on toiminnon ollessa päällä). Valitse
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotTiedonlähteille NELLIn kautta -
28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena turvallisuus 6.11.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/ à Viimeisimmät artikkelit
LisätiedotSemantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy
Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotKysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>
Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen
LisätiedotWeb of ScienceTM Core Collection (1987-present)
Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Aineistot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi tiedostot siirtää
LisätiedotWEB-NAVIGAATIOIDEN KÄYTETTÄVYYS Harjoitustyöessee
WEB-NAVIGAATIOIDEN KÄYTETTÄVYYS Harjoitustyöessee 11.1.2005 Vesa Tikkanen Teknillinen korkeakoulu HARJOITUSTYÖESSEE 2 (7) 1.1 Johdanto World Wide Webissä eri hypertekstidokumenttien välillä liikkumiseen
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena suomalaiset kirjailijat Lyseon 9d ja 9e Joulukuu 2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/
LisätiedotTekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi
KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana
LisätiedotKÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Sisällysluettelo. Huom! Tämä käyttöohje koskee seuraavia verkkokirjoja ja verkkopalveluja:
KÄYTTÖOHJE Huom! Tämä käyttöohje koskee seuraavia verkkokirjoja ja verkkopalveluja: Askinet, Asunto-osakeyhtiölaki Kommentaari, Isännöitsijän käsikirja 2015, Kiinteistöalan lakikirja, Kiinteistönhoidon
LisätiedotGoogle Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen)
Google Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen) 1. Valitse sivu, jolle haluat lisätä sisältöä tai jota haluat muutoin muokata, ja klikkaa sitä.
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki
Yhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus 9.6.2017 klo 9.30-11.00 Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Tilaisuuden tarkoitus Tilaisuudessa esiteltiin julkishallinnon yhteistä
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotTutki uskoa + Verkkokirkko = Tutki uskoa
Tutki uskoa + Verkkokirkko = Tutki uskoa Miksi nämä yhdistetään? Paikallista sisältöä on nykyään melko vähän kahdessa hengellisen sisällön osiossa. Suurin osa sisällöstä on linkkejä muualle ja etenkin
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN
MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN MAANMITTAUSLAITOS Maa- ja metsätalousministeriön alainen virasto Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen tietoja,
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
Lisätiedotjulkaiseminen verkossa
julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotVineyard Koulutus. Verkkopalvelut
Vineyard International Oy versio 2014/09 1(8) Vineyard Koulutus Verkkopalvelut Vineyard International Oy versio 2014/09 2(8) 1. Koulutusten julkaisu 1.1. Koulutuslistan valinta Koulutuksia voi palvelussa
LisätiedotSelkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat
Selkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat 1. Graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä näkymää kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohjan rakenne ja ulkoasu sellainen,
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO M a r k k i n o i nt i ka n av i e n m u u to ks e t j a re - ta rge to i n n i n vo i m a
MAINOSTAJIEN LIITTO Markkinointikanavien muutokset ja re-targetoinnin voima Riikka-Maria Lemminki @riikkale 2017/09 -> Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja 2015-2017 Alma Media, johtava konsultti 2007-2015
LisätiedotMOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
LisätiedotITK 06 Yhteiset kirjanmerkit tiedon jakamisen välineenä Jukka Huhtamäki & Ilkka Kaikuvuo huhtikuuta 2006
ITK 06 Yhteiset kirjanmerkit tiedon jakamisen välineenä Jukka Huhtamäki & Ilkka Kaikuvuo 6.-7. huhtikuuta 2006 Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kahvipöydässä
LisätiedotTietotyön rooli liiketoiminnan tehokkuuden ja kehittämisen moottorina
Tietotyön rooli liiketoiminnan tehokkuuden ja kehittämisen moottorina Tuomo Peltola johtava konsultti Digia Portal Solutions AGENDA Fokuksessa tietotyön tuottavuus Tietotyön tukiympäristöjen muutostekijöitä
LisätiedotPutteri Käyttöliittymä ja ulkoasu
Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu Jukka Värri 15.10.2007 Versio: 1.0 Yleistä järjestelmästä Järjestelmän merkistö on UTF-8 (Unicode). Käyttöliittymä tulee järjestelmän mukaan. Uusia käyttöliittymiä ei
LisätiedotPunomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.
Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotVinkkejä musiikin tiedonhakuun OUTI-verkkokirjastossa
Vinkkejä musiikin tiedonhakuun OUTI-verkkokirjastossa Katja Pietilä / Musiikkiosasto 16.1.2017 Sisältö Verkkokirjaston aloitussivu Tarkan haun aloitussivu Hakutuloksen lukeminen Kokonaisten julkaisujen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOsaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotNavigointi Verkkomultimedia ICT1tn004
Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 27.9.2009 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on?
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014
Wiki Wiki-työkalu mahdollistaa dokumenttien työstämisen kurssilla yhteisesti siten, että opettaja ja opiskelija/opiskelijat voivat muokata samaa dokumenttia. Opettaja voi luoda Jokaiselle opiskelijalle
LisätiedotLahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotHAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE
KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö
LisätiedotSuositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa
Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen
LisätiedotHankeviestijä hakukoneiden ihmeellisessä maailmassa. Joonas Jukkara, SEOSEON Ltd. https://seoseon.fi
Hankeviestijä hakukoneiden ihmeellisessä maailmassa Joonas Jukkara, SEOSEON Ltd. https://seoseon.fi Kuka, mitä, häh? Kuka? Joonas Jukkara, ikä 30v, digimarkkinointia ja hakukoneoptimointia viimeiset 4+
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena Euroopan unioni Urheilupuiston 9b 10.5.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/ Viimeisimmät
LisätiedotONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA
ONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA ONKI julkistustilaisuus 12.9.2008 Jouni Tuominen, Matias Frosterus Semantic Computing Research
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotSuomi.fi-verkkopalvelu
Suomi.fi-verkkopalvelu Haun toiminta Suomi.fi-verkkopalvelussa Tuuli Krekelä, Suomi.fi-verkkotoimitus Janne Murtonen, Gofore 14.12.2018 Koulutus nauhoitetaan Agenda 1. Suomi.fi-haun periaatteet 2. Mikä
Lisätiedot1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3
Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotMateriaalipankin informaatioarkkitehtuuri ja taksonomia
Mikael Westman Materiaalipankin informaatioarkkitehtuuri ja taksonomia Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Mediatekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 12.3.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotSuomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM
Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon
Lisätiedot