Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Samankaltaiset tiedostot
Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Luke LUONNONVARAKESKUS

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Suurpetotutkimus/RKTL

1 of :11

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

ALKUSANAT. Helsingissä joulukuussa Tielaitoksen keskushallinto Tiestötiedot

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2018. Susikanta Suomessa maaliskuussa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

Yhdistysluettelo 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Yhdistysluettelo 2017

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Kuntien veroprosentit 2019

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Autotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, KOLHO rek.nro: info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Työttömät insinöörit. Helmikuu 2019

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Lapin maahanmuuttotilastoja

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä elokuu 2017

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Työttömät insinöörit. Tammikuu 2019

Transkriptio:

15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta Maa- ja metsätalousministeriö pyytää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ajankohtaista arviota susitilanteesta riistanhoitopiireittäin sekä Suomen susikannan hoitosuunnitelman kannanhoitoalueiden mukaan. Tutkimuslaitos esittää asiasta lausuntonaan seuraavan. Tutkimuslaitoksen riistanhoitopiireiltä saamat tiedot susitilanteesta esitetään alla. Kuhmon riistanhoitoyhdistyksessä, osin Sotkamossa, Ylä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueella tutkimuslaitoksen omalla henkilökunnalla on ollut mahdollisuus tehdä maastoselvityksiä susitilanteesta. Susien vähäisestä lukumäärästä johtuen samansuuruinen susisaalis voi johtaa toisistaan suuresti poikkeaviin kehityssuuntiin susien määrässä. Poiston vaikutus riippuu saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Susikannan on arvioitu vähentymättä kestävän vähintään 30 % vuotuisen poistuman. Susikannan kokoa koskevat arviot pohjautuvat tunnettuihin laumoihin ja kahdestaan liikkuviin susiin, jotka ovat mahdollisia pariskuntia. Laumojen ja kahdestaan liikkuvien susien sijainnit on esitetty kuvassa 1. Arviossa on otettu huomioon laumojen arvioitu yksilömäärä. Lisäksi kokonaisarvioon lisätään 10-15% kuvaamaan yksinään laumojen ulkopuolella liikkuvia yksilöitä. Piirikohtaiset arviot eivät ole summautuvia, sillä lähes puolet suomalaisten susilaumojen reviireistä sijaitsee kahden tai kolmen riistanhoitopiirin raja-alueella niin, että havaintoja tehdään useamman piirin alueella.

2 Susitilanne riistanhoitopiireittäin Etelä-Savo Piirin alueella liikkuu susipari alueella Juva-Mikkeli-Pieksämäki. Kainuu Poronhoitoalueen ulkopuolisen Kainuun alueella liikuskelee arviolta 40 45 sutta. Suhteellisen vakituisesti Kainuun alueella liikkuvia laumoja on viisi, joista kaksi on yhteisiä naapuripiirin tai Venäjän kanssa. Sudet keskittyvät Kuhmoon, jossa kaikkiaan liikuskelee neljä laumaa (yksi ns. rajalauma ja kolme muuta laumaa). Lisäksi Kuhmossa on havaintoja kolmesta susiparista. Sotkamossa elelee yksi lauma lähellä rhp:n etelärajaa. Lisäksi Talvivaaran alueella liikuskelee yksi susipari. Keski-Suomi Keski-Suomen riistanhoitopiirin alueella liikuskelee kymmenkunta sutta. Havaintoja on tehty kahdesta laumasta; Keski-Suomen ja Pohjanmaan riistanhoitopiirien rajoilla liikkuva 3 suden lauma ja toinen 7 suden lauma (Virrat-Keuruu-Ähtäri alueella) liikuskelee myös Pohjois-Hämeen puolella. Kymi Kymen riistanhoitopiirin alueella liikkuu noin 8 10 sutta. Alueelta on havaintoja neljästä laumasta. Laumat asustelevat itärajan tuntumassa, mutta pääosin Venäjän puolella. Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. Lappi Lapin riistanhoitopiirissä elää noin 6 8 sutta. Itärajalla on kaksi ns. rajalaumaa Nuortti- ja Jaurujoen alueella ja lisäksi yhdestä parista on havaintoja Vaskojoen seudulla. Oulu Poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella elelee noin 8 10 sutta. Alueella on tavattu kaksi vakituisesti asuvaa laumaa. Lisäksi on tehty havaintoja susista, jotka asustelevat pääsääntöisesti joko Kainuun tai Pohjois-Savon riistanhoitopiireissä. Pohjanmaa Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella liikuskelee 6 10 sutta. Alueella on tehty havaintoja todennäköisestä pentuelaumasta, joka on yhteinen Keski-Suomen ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirien kanssa. Edellisen

3 lisäksi on havaintoja kahdesta pienemmästä laumasta, jotka ovat yhteisiä joko Keski-Suomen tai Satakunnan riistanhoitopiirien kanssa. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa elelee noin 25 30 sutta. Pohjois-Karjalassa on havaittu yhteensä seitsemän susilaumaa, joista viisi liikuskelee Suomen ja Venäjän välisen valtakunnan rajan molemmilla puolilla. Yksinomaan Suomen puolella elävissä laumoissa (2) oli yhteensä 8 yksilöä, ja itärajan molemmin puolin liikuskelevissa laumoissa yhteensä 12 yksilöä. Lisäksi alueella on havaittu kaksi susiparia. Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. Pohjois-Häme Piirin alueella liikuskelee noin 9 12 sutta. Alueella on havaittu yksi lauma, joka on yhteinen Keski-Suomen ja Pohjanmaan riistanhoitopiirien kanssa. Tämän lisäksi Pohjois-Hämeen eteläosassa elää pariskunta. Pohjois-Savo Pohjois-Savossa elelee noin 20 25 sutta. Sudet keskittyvät Ylä-Savon alueelle, missä asustelee kolme eri laumaa. Kaikissa alueen laumoissa on vähintään yksi GPS lähettimellä varustettu susi. Ruotsinkielinen Pohjanmaa Piirin alueella liikuskelee 4 6 sutta. Alueella on havaintoja kahdesta eri susiparista. Satakunta Piirin alueella liikuskelee noin 25 sutta. Ilmeisiä pentuelaumoja on 2 4, joista yksi on yhteinen Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin kanssa. Lisäksi alueella on havaintoja ainakin kahdesta eri parista. Uusimaa Uudenmaan alueelta ei ole tiedossa laumoja tai pariskuntia. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen riistanhoitopiirissä liikkuu noin 10 sutta. Alueella on tavattu yksi pentuelauma (7 yks.), joka mahdollisesti osaksi yhteinen Satakunnan riistanhoitopiirin kanssa sekä yksi susipari.

Susitilanne kannanhoitoalueittain Läntisen Suomen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on noin 50 yksilöä. Arvio susien kokonaismäärästä on 50 60 yksilöä. Laumojen koko on pieni, keskimäärin vain 4,5 sutta. Normaalissa pentuelaumassa on vähintään neljä yksilöä. Pienemmissä laumoissa ei normaalisti ole alle vuoden ikäisiä pentuja. Tällä kriteerillä laumoja on läntisen Suomen kannanhoitoalueella viisi. Itäisen Suomen kannanhoitoalueen pääasiassa Suomen puolella liikkuvissa tunnetuissa laumoissa ja mahdollisissa pareissa on yhteensä kuutisenkymmentä sutta. Laumojen keskikoko on suurempi (6,1 yks.) kuin läntisen Suomen kannanhoitoalueella. Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvissa laumoissa on yhteensä 20 yksilöä*. Poronhoitoalueella susia liikuskelee yhtäältä poronhoitoalueen eteläosissa lähellä poronhoitoalueen etelärajaa, toisaalta Venäjän rajan pinnassa, Nuortti- ja Jaurujokien maastossa Savukoskella. Lisäksi on havaintoja yhdestä parista Inarin Vaskojoen alueella. Tilanne kannanhoitoalueittain Kannanhoitoalue Laumat/ niissä susia yhteensä Parit Valtakunnan rajan laumat / niissä susia yht*. Valtakunnan raja, parit* Susia yhteensä* Poronhoitoalue 1 2 / 4 7 10 Itäinen Suomi 8 / 49 7 9 / 20 85 100 Läntinen Suomi 8 / 36 6 50 60 YHTEENSÄ** 150 160*** *Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan **Susikannasta on oletettu 15% olevan yksinään liikkuvia yksilöitä ***Lukumääräarvion yläraja on laskettu kannanhoitoalueittaisten vaihteluvälien keskikohtien summana Vesa Ruusila tutkimusjohtaja Samuli Heikkinen tutkija

Kuva 1. Susilaumat ja kahdestaan liikkuvat sudet tammi-helmikuussa 2010. Vihreät symbolit viittavat laumoihin, keltaiset kahdestaan liikkuviin susiin. Harmaat symbolit viittaavat reviireihin, joista merkittävä osa sijainnee Venäjän puolella. 5