1 PÄÄTÖS Nro 120/10/1 PSAVI/131/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Terästehtaan tehostettua jäte- ym. vesien käsittelyä ja tarkkailua sekä häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien ja sade- ja sulamisvesien hallintaa koskeva selvitys, Raahe Rautaruukki Oyj PL 93 92101 RAAHE
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYS... 4 Vesienkäsittely tehdasyksiköillä... 4 Koko tehtaan kuormitus... 4 Tarkkailu... 5 Esitetyt ja toteutetut toimenpiteet kiintoainepäästöjen rajoittamiseksi... 5 Toimenpiteiden kokonaisvaikutus... 6 Häiriötilanteissa muodostuvien vesien hallinta... 7 Esitys uusiksi lupamääräyksiksi... 7 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA... 7 Hakemuksen tiedoksianto... 7 Lausunnot... 7 Hakijan vastine... 9 Neuvottelu... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Täsmennettävät lupamääräykset... 10 Täydentävät lupamääräykset... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 14 Oikeusohjeet... 15 MUUTOKSENHAKU... 16
3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 14.2.2006 myöntänyt Rautaruukki Oyj:lle Raahen terästehtaan toimintoja koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 13/06/2. Päätöksen lupamääräys 11 kuuluu seuraavasti: "Luvan saajan tulee tehostaa 1.7.2008 mennessä lupamääräyksessä 5 tarkoitettujen jäte- ym. vesien käsittelyä ja tarkkailua sekä prosessien häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien ja sade- ja sulamisvesien hallintaa. Tavoitteena tulee olla, että prosessien häiriötilanteista johtuvat päästöt vesistöön saadaan estetyksi ja että sulamisvedet ja sadevedet saadaan johdetuksi hallitusti jätevedenpuhdistamolle tai muuhun soveltuvaan käsittelyyn ennen mereen johtamista. Luvan saajan tulee 28.2.2007 mennessä toimittaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä ja esitys jätevesiä koskeviksi uusiksi lupamääräyksiksi." Vaasan hallinto-oikeus on 8.8.2007 antamallaan päätöksellä muuttanut lupamääräyksen 11 kuulumaan seuraavasti: "Luvan saajan tulee tehostaa lupamääräyksessä 5 tarkoitettujen jäte- ym. vesien käsittelyä ja tarkkailua sekä prosessien häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien ja sade- ja sulamisvesien hallintaa. Tavoitteena tulee olla, että prosessien häiriötilanteista johtuvat päästöt vesistöön saadaan estetyksi ja että sulamisvedet ja sadevedet saadaan johdetuksi hallitusti jäteveden-puhdistamolle tai muuhun soveltuvaan käsittelyyn ennen mereen johtamista. Luvan saajan tulee 31.3.2008 mennessä toimittaa ympäristölupavirastolle ratkaistavaksi yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä ja esitys jätevesiä koskeviksi uusiksi lupamääräyksiksi." Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi 20.8.2008 korkeimman hallintooikeuden annettua päätöksensä. Päätöksessä ei ole muutettu lupamääräystä 11. Rautaruukki Oyj on 22.12.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon lupamääräyksen 11 mukaisen selvityksen. Hakija on täydentänyt selvitystä 31.7.2009 saapuneessa vastineessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.
4 SELVITYS Vesienkäsittely tehdasyksiköillä Sintraamo Sintraamolta muodostuvat jätevedet johdetaan merivesiviemäriin selkeyttimen kautta. Selkeytin on mitoitettu noin 100 m 3 /h virtaamalle. Selkeyttimeltä poistuvan veden kiintoainepitoisuuden keskiarvo on vuonna 2007 ollut 27 mg/l ja vuonna 2008 57 mg/l. Vuosittain noin 8 %:ssa näytteistä kiintoainepitoisuus on ollut yli 50 mg/l. Sintraamon toiminnan loppuessa ei puhdistinlaitetekniikkaa ole tarkoitus enää tehostaa, vaan toiminnassa keskitytään häiriötilanteiden ja niistä aiheutuvien isojen kiintoainepäästöjen estämiseen. Masuuni Masuunikuonan granuloinnin selkeytysaltaan mitoitusperusteena on virtaama 400 m 3 /h, mikä on riittämätön molempien masuunien toimiessa yhtä aikaa. Kiintoainepitoisuuden keskiarvot ovat vuonna 2007 olleet 69 mg/l ja vuonna 2008 39 mg/l. Yli 50 mg/l tason tuloksia on ollut näytteistä merkittävä määrä, vuonna 2007 67 % ja vuonna 25 %. Vesien käsittelyn tehostamistoimenpiteet on esitetty myöhemmin tässä hakemuksessa. Terässulatto Konvertterien savukaasujen pesuvesi puhdistetaan kahdessa rinnakkain toimivassa selkeyttimessä, joiden mitoituskapasiteetti on yhteensä noin 350 m 3 /h. Selkeyttimissä on ollut sähköinen flokkulointi kiintoaineen poiston tehostamiseksi vuoden 2009 loppuun asti. Selkeytyskapasiteetti on riittävä molempien selkeyttimien ollessa käytössä. Kiintoainepitoisuuden keskiarvot ovat vuonna 2007 olleet 13 mg/l ja vuonna 2008 18 mg/l. Yli 50 mg/l tason tuloksia ei ole ollut näytteistä vuonna 2007 yhtään ja vuonna 2008 3 %. Suurin mitattu pitoisuus on vuonna 2008 ollut 137 mg/l. Vuoden 2010 alusta selkeyttimillä on siirrytty saostuskemikaalien käyttöön, jolla on parannettu puhdistustehokkuutta. Kuonankaatoalueelta muodostuvien vesien kiintoainepitoisuus oli vuosina 2007 2008 noin 600 mg/l. Rakennettujen selkeytysaltaiden myötä kiintoainepitoisuuden keskiarvo on laskenut tasolle 150 mg/l ja alle. Levyvalssaamo Levyvalssaamon vedet johdetaan Kuljunlahteen 350 m 3 /h virtaamalle mitoitetun selkeyttimen kautta. Vuositasolla johdettavan veden kiintoainepitoisuus on ollut noin 30 mg/l. Yli 50 mg/l tason mittaustuloksia on ollut noin 10 % vuoden analyyseistä. Koko tehtaan kuormitus Tehtaalla on tehty vuonna 2006 jätevesien haitta-ainekartoitus, jonka mukaan jätevesissä on kiintoaineen lisäksi merkittävämpiä määriä sinkkiä ja vanadiinia. Orgaanisten yhdisteiden ja muiden raskasmetallien pitoisuudet ovat niin alhaisia, että niiden päästöjen vähentäminen ei ole saatavaan hyötyyn nähden kannattavaa eikä aina mahdollista. Sinkin ensisijaisena lähteenä on kierrätysteräs ja se kulkeutuu jätevesiin lähinnä terässulaton kaasunpesuvesissä.
Tehtaan kuormitus merivesiviemärin kautta jakautuu selvityksen mukaan seuraavasti: Päästölähde %-osuus vuodessa Päästö, t/v Masuunin selkeytin 42 207 Teräskuonan jäähdytysalue 16 76 Sulaton selkeytin 9 46 Sintraamon selkeytin 10 47 Lieteallas IV 6 30 Masuunikuonakenttä 1 4 (kertanäyte) Muut valuma-alueet 16 70 80 (laskennallinen) Yhteensä 100 488 Kohteiksi, joiden osalta tehostamistoimia on järkevintä tehdä, on katsottu masuunin granulointiveden selkeytyksen vedet ja teräskuonan jäähdytysalueen tulvavedet. Koksaamon jätevesien osalta tutkitaan mahdollisuuksia nostaa puhdistustehokkuutta COD:n osalta nykyisestä 85 %:sta. Sintraamon toiminnan loppuessa vuoden 2011 lopulla, ei jätevesien käsittelyn tehostamiselle ole katsottu olevan tarvetta. 5 Tarkkailu Merivesiviemäreiden M1 ja M2 virtaamat mitataan jatkuvatoimisesti jäteveden pinnankorkeuden avulla. Mittaustulos tallentuu laskurille, josta se luetaan näytteiden noutojen yhteydessä. Näytteet otetaan automaattisesti ajastettuina kokoomanäytteinä. Kuormitukset lasketaan virtaamien ja havaittujen pitoisuuksien perusteella virtaamapainotteisesti. Koksaamon jätevesien virtaamaa IV-altaalle mitataan jatkuvatoimisesti. Näytteet otetaan automaattisesti ajastettuina kokoomanäytteinä. Kuormitukset lasketaan virtaamien ja havaittujen pitoisuuksien perusteella virtaamapainotteisesti. Osastokohtaisesti tarkkaillaan koksaamon biologisen puhdistamon, sintraamon, masuunikuonan granuloinnin, terässulaton, levyvalssaamon ja voimalaitoksen puhdistinlaitteiden toimintaa. Näytteenotto perustuu pääosin automaattisiin näytteenottimiin, joilla otetaan kokoomanäytteitä. Esitetyt ja toteutetut toimenpiteet kiintoainepäästöjen rajoittamiseksi Masuunit Masuunien peruskorjauksen yhteydessä suoragranulointilaitokset muutetaan kylmävesijärjestelmällä toimiviksi ja varustetaan kondensointitorneilla. Järjestelmässä granulointivettä kierrätetään siten, että merivesiviemäriin johdettavat päästöt vähenevät oleellisesti. Peruskorjaus on valmistunut masuunin 1 osalta vuonna 2010 ja valmistuu masuunin 2:n osalta kesällä 2011. Tarvittaessa jäähdytysjärjestelmään otetaan lisävettä. Järjestelmästä poistetaan ylitevesialtaaseen tulevaa kiintoainepitoista vettä nykyisen selkeytysaltaan kautta merivesiviemäriin tai lieteallas IV:ään. Selkeytysaltaaseen johdettavan veden määrän vähentyessä olennaisesti, on altaan erotustehokkuuden arvioitu vastaavasti parantuvan. Käyttöön otettava tekniikka on alalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Tehtaan jätevedet sisältävät masuunin kaasunpesuvesiä 30 40 m 3 /h, jotka on aiemmin johdettu lieteallas IV:lle. Vedet on kuivattu vuodesta 2009 lähtien ja vesi palautettu takaisin masuunikaasun pesujärjestelmään. Uuden järjestelmän kautta johdettavien vesien kiintoainepitoisuus on huomattavasti pienempi kuin aiemmassa järjestelmässä. Teräksen valmistus Sulaton vesien kiintoainepitoisuuksien alentamiseksi mahdollisia vaihtoehtoja ovat mm. flokkulointi ja selkeyttimien kuormituksen tasaaminen. Hakija on ottanut vuoden 2010 alusta käyttöön saostuskemikaalit, joilla on korvattu sähköinen flokkulointi. Sulaton kaasunpesulietteiden rumpusuodattimet on tarkoitus korvata uusilla lingoilla, joilla saavutetaan jopa 70 %:n kiintoainepitoisuus poistettavassa lietteessä. Parannus on merkittävä rumpusuodattimilla saavutettavaan 40 50 %:n tasoon verrattuna. Ylitevesi palautetaan pesuvedeksi. Muutoksen arvioidaan kasvattavan jätevesiviemäriin johdettavan veden määrä alle 1 %:n, mutta vähentävän merkittävästi kaatopaikalle kuljetettavan veden määrää. Kuonan murskaus Teräskuonan murskausalueelle on rakennettu vuoden 2009 aikana lieteallasjärjestely, jonka avulla vähennetään kalkkilietteen kulkeutumista merivesiviemäreihin. Levyvalssaamo Levyvalssaamon öljykuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi laakereiden vaihtojen avulla. Kuormitus on nykyisin noin 10 kg/vrk, eli selvästi alle luparajan 30 kg/vrk. Hajakuormitus Päällystettyjen pintojen sade- ja sulamisvesien kiintoaineen poistoa parannetaan rakentamalla valuma-alueen mukaisesti mitoitettuja hiekanerotuskaivoja ennen merivesiviemäriä. Sakkapesien täyttymistä tarkkaillaan ja ne tyhjennetään tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään vuosittain. Sorapintaisilla alueilla viemäröintijärjestelmään ei esitetä tehtäväksi muutoksia. Hiekanerotusjärjestelmät on esitetty rakennettavaksi seuraaville viemäröintialueille: satama (alue 1 ja 5), kalkinpolttamo (alue 2), sintraamon alueet pohjoissivu (alue 13), esimurskaamo (alue 8) ja granulikentän viereinen tie (alue 7), granulointikenttä (alue 4), masuunin käyttökonttori ja TPhuoltorakennus (alue 10), korjaamon länsisivu ja keskusvarasto (alue 12), eteläsivu (alue 11), korjaamon itäsivu (alue 11), huoltorakennuksen eteläpuoli (alue 3), lieteasema (alue 6) ja pohjoispää (alue 9). 6 Toimenpiteiden kokonaisvaikutus Granulointivesikierron sulkemisen arvioidaan vähentävän tehtaan kiintoainepäästöjä 35 40 %, teräskuonan jäähdytysalueen vesien käsittelyn tehostamisen noin 5 % ja sintraamon sulkemisen noin 10 %. Samalla vähenee metallikuormitus ja sintraamon lakkauttamisen kautta PAH- ja dioksiini- ja furaanipäästöt. Sadevesiviemärien kiintoaineenpoistojärjestelmillä arvioidaan saavutettavan noin 5 %:n vähenemä tehtaan kiintoainepäästöissä mereen.
7 Häiriötilanteissa muodostuvien vesien hallinta Satama Kemikaalien lastauspaikalle rakennetaan betoninen valuma-allas, joka varustetaan sadevesikaivolla ja sulkuventtiilillä. Sulkuventtiili pidetään kiinni lastauksen ajan, jolloin mahdolliset päästöt saadaan talteen. Muutokset toteutetaan 2009 2010. Koksaamo Koksaamon aktiivilietelaitoksen toiminnan häiriöihin varaudutaan puhdistamon tilan päivittäisellä seurannalla ja puuttumalla mahdollisiin muutoksiin välittömästi. Koko laitoksen toimiessa huonosti suljetaan veden pääsy lieteallas IV:ään. Rajana toimenpiteelle on tiosyanaattipitoisuus 10 mg/l. Tarvittaessa otetaan käyttöön puhdistamon vara-allas. Esitys uusiksi lupamääräyksiksi Yhtiö on esittänyt, että lupamääräyksiä ei ole tässä vaiheessa tarpeen oleellisesti muuttaa. Merivesiviemärille annettu lupamääräyksen 1 mukainen öljypäästöraja on esitetty poistettavaksi, koska tarkkailutulosten mukaan öljypäästöjä ei tehtaalta tule. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen tiedoksianto Hakemuksesta on 7.9.2009 pyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että selvitys antaa riittävästi tietoa jäte- ja muiden vesien käsittelyn ja tarkkailun tehostamisen suunnitteluun. Raahen terästehtaalla on vuoden 2007 elokuusta lähtien seurattu nykyisin voimassa olevien päästöraja-arvojen toteutumista. Ne ovat alittuneet muutamaa yksittäistä ylitystä (öljy, sinkki) lukuun ottamatta. Aikaisemmin kiintoainepäästöt mereen ovat olleet ongelmallisia ja pääasiassa aiheutuneet masuunikuonan granuloinnista. Suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostamisesta ei ympäristökeskuksen mielestä ole vastannut ympäristöluvan lupamääräyksen velvoitetta siitä, että kaikki tuotantoprosesseissa muodostuvat jätevedet, kaatopaikkojen suoto-, valuma- ym. vedet, tehdasalueen likaantuneet sade- ja sulamisvedet sekä muut tehdasalueen likaantuneet vedet on kerättävä ja johdettava takaisin prosessivesiksi tai jäteveden käsittelyyn ennen johtamista mereen. Lisäksi suunnitelmassa ei ole tarkasteltu kaatopaikkavesien käsittelyä lainkaan.
Jätevesien käsittelymenetelmät ovat koksaamoa lukuun ottamatta suhteellisen yksinkertaisia kiintoaineen poistomenetelmiä. Käytössä olevalla tekniikalla ei ole mahdollista merkittävästi tehostaa jätevesien käsittelyä, vaan tehostaminen edellyttäisi merkittäviä investointeja. Suunnitelmassa on uusia teknisiä vaihtoehtoja lähinnä masuunikuonan granuloinnin vesille sekä sade- ja sulamisvesille. Nykyisillä puhdistinlaitteilla voidaan päästöjä vähentää lähinnä kiinnittämällä huomiota häiriöpäästöjen minimointiin ja laitteiden toimintavarmuuteen. Granuloinnin vesien käsittelyn tehostaminen voidaan tehdä esitetyn suunnitelman mukaisesti masuunien peruskorjauksen yhteydessä. Samoin sintraamon jätevesien käsittelyä voidaan jatkaa nykyisellä menetelmällä sintraamon jäljellä olevan toiminta-ajan. Koksaamon jätevesistä ympäristökeskus on jo varsinaista lupahakemusta koskevassa lausunnossaan todennut, että puhdistusteho ei vastaa nykyisiä kansainvälisiä vaatimuksia, mutta laimenemisesta johtuen vaikutukset vesistössä jäänevät vähäisiksi. Nyt esitetyssä suunnitelmassa ei koksaamon jätevesien käsittelyn tehostamiseksi ole esitetty konkreettisia toimenpiteitä, mutta tehostamiseen liittyvää tutkimustoimintaa ja selvittelyä on esitetty jatkettavan. Ympäristökeskuksen mielestä koksaamon jätevesien käsittelyn tehostamista koskevaa selvittelyä tulee jatkaa ja suunnitelma tehostamisesta tulee esittää lupahakemuksen tarkistamisen yhteydessä. Selvitykseen on liitetty 1.12.2008 päivätty tavoiteaikataulu, jonka mukaisesti selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä, muun muassa sade- ja sulamisvesien käsittelyä, olisi tarkoitus toteuttaa. Esitetyllä aikataululla ei kuitenkaan sellaisenaan ole sitovuutta, eikä päätöksiä toimenpiteiden toteuttamisesta ole tehty. Ympäristökeskuksen mielestä pitäisi saada sitovuutta toimenpiteiden toteuttamiselle. Suunnitelmassa painotetaan kiintoainepäästöjen vähentämistä ja jätevesien sisältämät vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (erityisesti raskasmetallit) ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Suunnitelmassa olisi tullut arvioida suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia myös näihin päästöihin. Selvityksen mukaan eräät jätevesissä olevat päästöt ylittävät Euroopan päästörekisteriin raportoitavien päästöjen kynnysarvot. Hakija on esittänyt, että nykyisistä lupamääräyksistä poistettaisiin öljypäästöä mereen koskeva raja-arvo, mutta muuten niihin ei tulisi muutoksia. Ympäristökeskuksen mielestä öljylle asettua raja-arvoa ei tule poistaa ennen kuin voimalaitoksella on toteutettu suunnitelmassa esitetty öljypitoisuuden valvonta. Hakija esittää kuormitustarkkailuun vain vähäisiä muutoksia. Ympäristökeskus toteaa, että voimassa olevan luvan mukaan yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma tuli toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Tehtaan tarkkailusuunnitelman hyväksyminen on vielä kesken ja ympäristökeskuksen mielestä mahdolliset muutokset tulisi käsitellä muun tarkkailun hyväksymisen yhteydessä. Ympäristökeskuksen mielestä tarkkailun muuttamiselle ei ole perustetta, jos lupamääräyksiä ei muuteta. Tarkkailua ja vuosittaista raportointia tulee kuitenkin täydentää siten, että kaikki ne päästöt, jotka ylittävät E-PRTR-raportointikynnyksen tulee olla mukana. Tarkkailusuunnitelma tulee laatia siten, että prosessikohtaisen tarkkailun perusteella saadaan riittävä tieto em. päästöjen raportoimiseksi. Jätevesien voimakkaasta laimenemisesta johtuen päästöjen raportointi merivesiviemäreiden tarkkailutulosten perusteella ei anna todellista kuvaa päästön suuruudesta. 8
Jätevesien muodostumista ja laatua koskevan selvityksen mukaan 6.9.2006 tehdyssä mittauksessa elohopeapitoisuus tehtaalle pumpattavassa raakavedessä (merivedessä) ylittää valtioneuvoston asetuksen (342/2009) mukaisen ympäristönlaatunormin, mutta pitoisuus merivesiviemäreissä on kuitenkin alhainen. EU:ssa on hyväksytty direktiivi (2008/105/EY), jolla veden laatunormeja annetaan useammalle aineelle ja nykyiset laatunormit kiristyvät. Direktiivi tulee panna kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön heinäkuussa 2010 ja kansallinen valmistelu on käynnissä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksista Raahen edustan merialueella ei ole olemassa juurikaan tietoa, joten vesienhoitolain edellyttämään pitoisuuksiin perustuvaan meri-alueen kemiallisen tilan luokitteluun on käytettävissä ainoastaan yksittäisten mittausten tuloksia. Luokittelu edellyttää kuukausikeskiarvoja 12 kk:n ajalta. Ympäristökeskuksen mielestä Raahen edustan merialueen yhteistarkkailuun tulisi sisällyttää selvitys merialueen vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (Hg, Cd, Ni, Pb, Cu) pitoisuuden selvittäminen siten, että luokittelu voidaan tehdä riittävään tietoon perustuen. 2. Raahen kaupunki, ympäristönsuojelu Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että sinkkikuormitusta tulee edelleen vähentää keskittämällä päähuomio merkittävimpiin päästölähteisiin, joita ovat sulaton kaasunpesujärjestelmä, masuunilietteet ja vanha jätetäyttö. Sadevesiviemäröinnin osalta myös sorapintaisten alueiden vesien keräämisen ja käsittelyn tehostamisien on katsottu olevan tarpeellista. Alueille, joissa hiekanerotuskaivoja ei ole käytössä, tulisi ne rakentaa. 9 Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta lausunnoista. Neuvottelu Asiassa on pidetty neuvottelu 3.11.2010. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 1.1.2010 lukien ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto hyväksyy pääosin Rautaruukki Oyj:n tekemän selvityksen toimenpide-ehdotuksineen ja täsmentää Raahen terästehtaan ympäristölupapäätöksen nro 13/06/2 lupamääräyksiä 7, 8, 9 ja 10 sekä täydentää lupaa uusilla määräyksillä 1a 8a.
10 Täsmennettävät lupamääräykset 7. Luvan saajan toiminnasta aiheutuva päästö mereen saa olla 31.12.2011 asti kuukausikeskiarvona laskettuna enintään: Kiintoaine Sinkki (Zn) Öljy 2 t/vrk 8 kg/vrk 5 kg/vrk Toiminnasta aiheutuva päästö mereen saa olla kuukausikeskiarvona laskettuna 1.1.2012 alkaen enintään: Kiintoaine Sinkki (Zn) Öljy 1,3 t/vrk 8 kg/vrk 5 kg/vrk Täydentävät lupamääräykset Öljyn päästöraja-arvo alittuu, kun kalenterikuukauden päästökeskiarvo alittaa raja-arvon. Kiintoaineen ja sinkin päästöraja-arvo alittuu, kun kalenterikuukauden päästökeskiarvo alittaa raja-arvon. Raja-arvoon verrattava kalenterikuukauden päästökeskiarvo saadaan vähentämällä mitatusta päästökeskiarvosta mittausajanjakson aikana raakaveden sisältämä kiintoaine tai sinkki. Kiintoaine-, sinkki- ja öljypäästöjen laskennassa ja raportoinnissa on käytettävä mitattuja päästöarvoja. 8. Luvan saajan toiminnasta aiheutuva öljyn bruttopäästö Kuljunlahteen saa olla kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 30 kg/vrk. Öljyn bruttopäästö Kuljunlahteen saa olla kuukausikeskiarvona laskettuna 1.1.2012 jälkeen enintään 20 kg/vrk. Raja-arvo alittuu, kun kalenterikuukauden keskiarvo alittaa raja-arvon. 9. Koksaamon jätevedet on puhdistettava siten, että jätevedenpuhdistamon jätevesipäästöt saavat olla kuukausikeskiarvona laskettuna enintään seuraavat: Terva ja öljy 5 kg/vrk Fenolit 0,1 kg/vrk CN - 0,5 kg/vrk N tot 200 kg/vrk COD Cr 700 kg/vrk Raja-arvot alittuvat, kun kalenterikuukauden keskiarvo alittaa rajaarvon. 1a. Terässulaton savukaasujen pesuvedet on vuoden 2012 alusta lähtien käsiteltävä siten, että merivesiviemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuus on enintään 25 mg/l. Raja-arvon ylittävien näytteiden lukumäärä saa vuositasolla olla enintään 9. Yksittäisen näytteen tulos saa olla enintään 70 mg/l. Selkeyttimen tai flokkulointilaitteiston suunnitelmien mukaisen huollon aikana tuotantoa on tarpeen mukaan rajoitettava siten, että raja-arvoa ei ylitetä.
Puhdistamolta poistuvan veden kiintoaine- ja sinkkipitoisuus on määritettävä tasaisin väliajoin kaksi kertaa viikossa automaattisen näytteenottimen säännöllisesti ottamasta kokoomanäytteestä. 2a. Masuunin granuloinnin selkeyttimen merivesiviemäriin tai lieteallas IV:lle johdettavien ylivuotovesien kiintoainepitoisuus saa vuoden 2012 alusta lähtien olla enintään 25 mg/l. Raja-arvon ylittävien näytteiden lukumäärä saa vuositasolla olla enintään 9. Yksittäisen näytteen tulos saa olla enintään 70 mg/l. Puhdistamolta poistuvan veden kiintoainepitoisuus on määritettävä niinä aikoina, kun ylivirtausta on, tasaisin väliajoin kaksi kertaa viikossa automaattisen näytteenottimen säännöllisesti ottamasta kokoomanäytteestä. 3a. Selvityksen kohdassa "Sade- ja sulamisvesien hallinta tehdasalueella" esitetyt alueet on varustettava selvityksen mukaisilla hiekan- ja lietteenerotuskaivoilla seuraavasti: vuoden 2011 loppuun mennessä alueet 1, 3, 4 ja 13 vuoden 2012 loppuun mennessä alue 5 ja 6 vuoden 2013 loppuun mennessä alueet 2, 7, 8, 9, 10, 11 ja 12. Asennettavien hiekanerotuskaivojen toimintaa ja täyttymistä on seurattava kuukausittain ja tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kaivot on tyhjennettävä. 4a. Lieteallas IV:ltä poistettavan veden laatua on seurattava osana laitoksen päästötarkkailua. Altaalta poistuvan veden kiintoaine- ja sinkkipitoisuus on määritettävä tasaisin väliajoin kaksi kertaa viikossa automaattisen näytteenottimen säännöllisesti ottamasta kokoomanäytteestä. Lisäksi vähintään kerran kuukaudessa vedestä on analysoitava lupamääräyksen 9 mukaiset aineet. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa on esitettävä selvitys kaatopaikkavesien puhdistuksen tehokkuudesta ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta sekä arvio mahdollisuudesta edelleen tehostaa näiden vesien käsittelyä. 5a. Terässulaton kuonankaatoalueelta poistettavan veden laatua on seurattava osana laitoksen päästötarkkailua. Poistuvan veden kiintoainepitoisuus on määritettävä tasaisin väliajoin kaksi kertaa viikossa automaattisen näytteenottimen säännöllisesti ottamasta kokoomanäytteestä. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa on esitettävä selvitys kuonankaatoalueen vesien puhdistuksen tehokkuudesta ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta sekä arvio mahdollisuudesta edelleen tehostaa näiden vesien käsittelyä. 6a. Koksaamon jätevesien käsittelyn lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä selvitys toteuttamisaikatauluineen jätevesien käsittelyn tehostamisesta siten, että puhdistamon COD-poistoteho on kuukausikeskiarvona vähintään 90 % vuodessa. 11
7a. Tehdasalueen päästöt on vuosiraportoinnin yhteydessä ilmoitettava ELY-keskukselle lisäksi osastoittain/toiminnoittain. Koksaamon jätevesien käsittelyn päästötarkkailuun on lisättävä kerran kuukaudessa tehtävä epäorgaanisen typen määritys (ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi). Vuosiraportoinnin yhteydessä on lisäksi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle osastokohtaisesti E-PRTR rekisteriä varten kynnysarvot ylittävien epäpuhtauksien määrät sekä mainittava, perustuvatko päästötiedot mittaukseen, laskelmaan vai arvioon. Luvan saajan on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi esitys tämän päätöksen määräysten mukaisen tarkkailun toteuttamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. 8a. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä osastokohtainen selvitys metallien liukoisen muodon osuudesta ja esitys osastokohtaisista raja-arvoista vesiin johdettaville päästöille. Ympäristöluvan tarkistamishakemukseen on liitettävä suunnitelma levyvalssaamon öljynerotus- ja jäähdytysvesijärjestelmien tehostamisesta siten, että öljypäästöjä Kuljunlahteen voidaan edelleen merkittävästi vähentää nykyisestä tasosta. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa on esitettävä selvitys päästöjen sisältämistä haitallisista aineista ja siitä, voiko päästöistä aiheutua purkuvesistössä ympäristölaatunormien, jotka on asetettu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa (1022/2006), ylityksiä. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä selvitys jätevesien käsittelytoimista verrattuna lupamääräysten tarkistamisajankohtana voimassa olevan rauta- ja terästeollisuuden BREF-julkaisuun. Niiltä osin kuin Raahen terästehtaalla käytössä olevilla puhdistinlaitteilla ei päästä kyseisen julkaisun mukaisien BAT-päästötasojen alle, on hakemuksessa esitettävä mahdollisuudet ja aikataulu vesienkäsittelytoimenpiteiden tehostamiseksi siten, että BAT-päästötasot alitetaan. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Raahen terästehtaan ympäristöluvan Nro 13/06/2 lupamääräsyten perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: "Luvan saaja on velvoitettu tehostamaan tehdas- ja läjitysalueilla muodostuvien jäte- ym. vesien käsittelyä ja tarkkailua sekä häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien ja sade- ja sulamisvesien hallintaa viimeistään vuoden 2008 heinäkuun alusta alkaen. Rautaruukki Oyj ei ole esittänyt Raahen tehdasalueen prosessikohtaisista jätevesipäästöistä luotettavaa tietoa. Täten muun muassa arviointi parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta prosessijätevesien käsittelyssä on mahdotonta. Nykyinen jätevesijärjestelmä, jossa kaikki likaantuneet ja puhtaat jätevedet lasketaan samaan viemäriin ja jossa tarkkailu on järjestettynä vain purkuputken päässä, ei vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia eikä ole ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 8 kohdan mukaista. Asetettaessa päästörajaarvoja, ne tulee mitata laimentamattomasta päästöstä. Luvan saajan tulee jättää kokonaisvaltainen toimenpidesuunnitelma ja esitys jätevesiä koske-
viksi uusiksi luparajoiksi ympäristölupaviraston ratkaistavaksi 28.2.2007 mennessä. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Tällä hetkellä asian ratkaisemiseksi ei ole riittävästi tietoa. Luvan saajan on varauduttava muun muassa siihen, että lupamääräysten 7, 8 ja 9 mukaiset päästörajat tiukkenevat oleellisesti vuoden 2008 heinäkuun alusta alkaen." Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän mukaan merivesiviemärien M1 ja M2 yhteenlaskettu kiintoainepäästö on ollut vuonna 2009 363 tonnia. Kuljunlahteen kiintoainetta on kulkeutunut 288 tonnia. Sinkkipäästö vuonna 2009 merivesiviemärien kautta oli 2 394 kg. Vuosina 2005 2008 sinkkipäästö on ollut 1000 1500 kg/vuosi ja kiintoainepäästö 150 570 kg/vuosi. Suunnitellut tai toteutetut investoinnit eivät ole vielä olennaisesti alentaneet tehtaan päästöjä vesiin. Lupamääräysten mukaisten toimien toteuttamisella terästehtaan kiintoainepäästöt pienenevät noin 50 % aiemmasta tasosta. Tämänkin jälkeen tehdas on Raahen seudun merkittävin merialueen kuormittaja. Päästöjen pienentyessä entistä suuremmat päästöjen tasojen vaihtelut ovat mahdollisia ilman, että voimassa olevassa luvassa asetettua raja-arvoa ylitetään. Tämä voi vähentää esim. puhdistinlaitteiden kunnossapitotarvetta. Kiintoaineen lupamääräystä on siten tarve tiukentaa aiemmasta arvosta. Tehtaalla on tehty toimenpiteitä öljypäästöjen vähentämiseksi Kuljunlahteen. Toiminnassa alitetaan normaalioloissa selvästi öljypäästön raja-arvo. Raja-arvoa on tiukennettu nykyisestä. Tällä pyritään varmistamaan öljypäästöjen pysyminen vähintäänkin nykyisellä toteutuneella tasolla. Terästehtaan levyvalssaamon öljypäästöt ovat edelleen melko korkeat, minkä osalta on määrätty esitettäväksi parantamistoimenpide-ehdotus lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Tehtaan keskeisille päästölähteille on lisäksi määrätty puhdistinlaitekohtaiset raja-arvot, joita seuraamalla varmistetaan, että puhdistinlaitteet toimivat tehokkaasti ja tehtaan kuormitus vähenee edelleen. Asetettu päästötaso saavutetaan nykyisten laitteiden tasaisella käytöllä, hyvällä kunnossapidolla ja riittävällä saostuskemikaalien syötöllä. Päätöksessä on pääosin hyväksytty hakijan esittämä sadevesiviemärien lietteenerotuskaivojen toteuttamisaikataulu, kuitenkin siten, että kaikki järjestelmät on oltava käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Sadevesijärjestelmistä aiheutuvan kuormituksen ja siitä johtuvan pilaantumisen ei ole katsottu olevan niin merkittävää, että olisi ollut tarpeen määrätä kolmea vuotta lyhyempi toteuttamisaikataulu. Liete-allas IV toimii kaatopaikkavesien käsittely-yksikkönä. Altaan kuormituksen vähentyessä sen kiintoaineen poistotehokkuus on ollut kohtuullinen. Tarkkailumääräyksen tuottamien tulosten perusteella kaatopaikkavesien käsittelyn riittävyyttä arvioidaan lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä uudelleen. Terässulaton kuonankäsittelyalueen osalta vesienkäsittelyjärjestelmän tehokkuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa, joten päätöksessä on annettu tähän liittyvä tarkkailumääräys. Tarkkailutulosten mukaan tehtyjen toimenpiteiden riittävyys arvioidaan lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävässä hakemuksessa. Terästehtaan päästöraportointi on perustunut pitkälti merivesiviemäreiden päästöjen raportointiin. Tehtaalla on käytössä jo tällä hetkellä sisäinen 13
tarkkailu- ja raportointijärjestelmä, joka tuottaa päästölähdekohtaista tietoa. Valvonnan helpottamiseksi ja kohdentamiseksi keskeisiin päästölähteisiin, on kyseisen tarkkailun tieto määrätty toimitettavaksi myös valvovalle viranomaiselle. Raahen terästehtaan ympäristöluvassa on määrätty, että luvan saajan on viimeistään 31.5.2013 toimitettava ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Niiltä osin, kun tässä asiassa ei ole ollut saatavilla riittävästi tietoa päästöjen rajoittamisesta määräämiseksi, on lupamääräyksissä edellytetty esittämään tarpeelliset selvitykset lupamääräysten tarkistamishakemuksessa ratkaisemiseksi. Ympäristölaatunormit sisältävä asetus (1022/2006) on tarkentunut liitetaulukkojen osalta 7.10.2010. Käytettävissä olevien jätevesien laatutietojen mukaan ylityksiä ei aiheudu. Kaikilta osin kattavaa tietoa ei kuitenkaan ole ollut saatavilla, joten tarpeellinen selvitys on määrätty liitettäväksi lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Rauta- ja terästeollisuuden BAT-referenssidokumentti on parhaillaan päivitettävänä. Uusi BREF-dokumentti on käytössä 2013, jolloin lupamääräysten tarkistamishakemus on jätettävä. Luvan saaja on määrätty vertaamaan terästehtaan toimintaa uuden BREF-dokumentin päästötasoihin ja tuomaan esille suunnitelmat jätevesien käsittelyn tehostamistarpeista ja mahdollisista toteuttamisaikatauluista. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5) kohta ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Asian käsittelymaksu on 5 160 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksua koskeva asia ratkaistaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten perusteella. Kyseessä on lupapäätöksessä määrätyn selvitysvelvoitteen perusteella annettu ratkaisu, josta ei ole erikseen määrätty taulukossa maksua. Näin ollen käsittelymaksu peritään alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen
maksutaulukon mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Kyseessä on koko Raahen terästehdasta ja sen vesien käsittelyä koskeva laaja selvitys. Asian käsittelyn vaatima tuntimäärä on 120 tuntia. 15 Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Sami Koivula sekä ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt Sami Koivula. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 363 1020. SK/ph Liite Valitusosoitus Päätös tiedoksi Suomen ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Raahen kaupunki / terveydensuojeluviranomainen Raahen kaupunki
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 10.1.2011, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.