20/2009 18.11. K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i Ykkösveisaajat Keskiaukeama Kuvassa: Lotta Kokkonen (vas.), Anna Voutilainen ja Erkki Tuppurainen. Helinä Schroderus Arkkipiispa John Vikström: Ihmisillä on nälkä. Sivu 2. Syyllisyys on terve tunne. Sivu 7.
Kuva: Helinä Schroderus Uudistuksia on tehty, mutta mitä varten. Missä on elämä? Millä muodot on täytetty. Kuopiolaisia pappeja arkkipiispa John Vikström (takana keskellä) kehotti Katekismuksen lukemiseen ja hengellisen elämän hoitamiseen. Luterilaiset ovat laiskoja kristittyjä. Leipää elämän nälkään janoavat henkisyyttä, kohtaamista. Kirkon haaste on sosiaalisella puolella, pois virkamiesmäisyydestä, sanoi arkkipiispa John Vikström. Ihmiset Vikström vieraili Kuopion seurakuntien kirkkovaltuuston seminaarissa viime viikolla. Olenko iltaruskon vai aamuruskon ihminen, hän asetti päättäjät kysymyksen eteen. Ihminen, joka etsii turvallisuutta vanhasta vai ihminen, joka löytää rohkeutta siitä uudesta, joka jo tulee näkyviin. Vastuunkantajia arkkipiispa kehotti rukoilemaan. Mutta se ei vapauta ajattelemasta, päättämästä ja toimimasta. Pappien pasuunoissa liian paljon paperia Tulevaisuuden kirkon ykkösasiaksi Vikström nosti hengellisyyden vahvistamisen. Ihmisillä on nälkä, elämän tarkoituksen ja mielekkyyden nälkä, Jumalan todellisuuden kokemisen nälkä, pyhyyden kokemisen nälkä. Yksi vastaus tähän nälkään oli jumalanpalvelusuudistus, mutta Vikströmin mielestä se jäi puolitiehen. Ei vika ole ollut kaavoissa eikä musiikissa, vaan tavassa, jolla olemme jumalanpalveluksen toteuttaneet. Meiltä puuttuvat välittäminen, luontevuus, spontaanius ja tunnelma, joka koskettaa. Uutta kulttuuria Vikström toivoi myös saarnastuoleihin. Pappien pasuunoissa on liian paljon paperia. Onko jumalanpalvelus paikka, joka koskettaa ja ravitsee. Ruoka on jokaisen lauman ensimmäinen kysymys. Missä ruoka, siellä lauma. Vikström viittasi maailmanlaajuiseen karismaattisen liikkeen kasvuun. Kaikissa näissä pyrkimyksissä on kyse kristillisyydestä, joka koskettaa koko persoonaa toisella tavalla kuin älyllinen hurskautemme. Hengellinen uudistus usein lähtee liikkeelle siitä, että lähdetään tekemään rakkauden tekoja yhdessä. Tässä on kirkon kultainen hetki. Herättää kaipuu, joka saa innostumaan ja lähtemään liikkeelle. Heikoimmista välittämisessä yhtyvät arkkipiispan mukaan parhaiten kirkon käsitys omasta tehtävästään sekä ihmisten odotukset kirkosta. Jos kirkko on oma itsensä tällä kohdalla, tämä herättää arvostusta ja kunnioitusta. Kuka käy kodeissa hautajaisten jälkeen? Tulevaisuuden kirkossa on arkkipiispa Vikströmin mukaan panostettava siihen, mikä jo on vahvaa. Silloin välillisesti vahvistetaan myös sitä, joka nyt on heikkoa. Vahvinta hänen mielestään ovat kirkolliset toimitukset. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, mitä tapahtuu ennen toimitusta. Nyt on välttämättä otettava seuraava askel, yhteydenpito perheeseen kasteen, vihkimisen tai hautajaisten jälkeen. Tässä hoidetaan sitä maaperää, jossa asenne kirkkoon syntyy ja kasvaa. Kirkon kriittinen kysymys Vikströmin mukaan ovat myös ne yli 20 000 isosta, jotka ovat olleet rippikouluissa, mutta eivät sen jälkeen löydä luontevaa jatkoa seurakunnassa. Kansankirkko on riippuvainen perinteen välittymisestä sukupolvelta toiselle. Eri ikäryhmien liitoskohtiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Silloin kun perheet eivät tätä hoida, lapsi- ja nuorisotyön merkitys entisestään korostuu. Ellei lapsuusvuosina tai viimeistään teiniiässä tule kosketuksiin kirkon ja uskon kanssa, on epätodennäköistä, että osallistumista tapahtuisi enää myöhemminkään. Valtaa ja vastuuta ruohonjuuritasolle Toimintatilastojen perusteella kirkko on arkkipiispan mukaan melko syvässä murroksessa. Tai ainakin eksyksissä. Perinteiset työmuodot taantuvat, eettiset kysymykset kasvavat yhtä moniarvoisemmiksi. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat kaukana siitä asennemaailmasta, joka leimaa kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Yhteiskunnan valtarakenteisiin kuuluneen kirkkomme pitäisi liikkua kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Ei kansalaisyhteiskuntaa varten, vaan sen luonnolliseksi osaksi ja yhteistyökumppaniksi, Vikström sanoi. Valtaa, vastuuta ja vapautta pitää antaa alhaalla oleville kirkon jäsenille, jotta he pääsevät toimimaan kansalaisyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti. Tämä on oleellista myös elävälle kristilliselle seurakunnalle. Tulevaisuuden kirkon tulee Vikströmin mukaan olla rohkea vapautusliike haavoittuneen elämän keskellä. On kyse ihmisen vapauttamisesta kaikesta, mikä häntä sitoo. Synnistä ja kadotuksesta. Mutta myös ahdistuksesta, pelosta, köyhyydestä, epäoikeudenmukaisuudesta, sorrosta ja syrjinnästä. Lahja Pyykönen Teol. tri John Vikström, 78, toimi Suomen ev.lut. kirkon arkkipiispana vuosina 1982 1998. Merkittäviä tapahtumia hänen kaudellaan olivat naispappeuden hyväksyminen vuonna 1986 sekä uusi raamatunkäännös vuonna 1992. Vikström on innokas jalkapallon harras- Ttaja. Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, 70101 Kuopio, p. 158 111, faksi 158 288, www.kuopionseurakunnat.fi Taitto Kotimaa-Yhtiöt Oy Toimitus Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo 8 16. Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p. 040 484 8232, Ulla Remes, p. 040 484 8234, Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p. 040 484 8236, Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p. 040 484 8514. Seuraava numero 2.12. Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi Ilmoitukset Maire Laakso, Särkiniementie 16 A 32, 70700 Kuopio, p. (017) 361 6243. maire.laakso@dnainternet.net Tilaukset Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta Toimitusneuvosto Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama Jakelu Suora Lähetys Oy, p. 2647 800 Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Painos 54 800 kpl
Järvi-Kuopion seurakunta paluuta vanhoille juurille Järvi-Kuopion seurakunta on syntymäisillään. Viidellä seurakunnalla on joulukuussa päätöksen aika. Juankosken, Kaavin, Riistaveden, Vehmersalmen ja Tuusniemen seurakuntien päättäjät saavat pöydilleen esityksen yhdistymisestä. Uudeksi nimeksi seurakunnalle esitetään Järvi- Kuopion seurakuntaa, joka liittyisi Kuopion seurakuntayhtymään. Kuopion seurakuntayhtymä päättää asiasta tammikuussa. Kirkkohallitukseen asia etenee toukokuussa 2010. Ei taivasta maan päälle Asioista on puhuttu avoimesti. Kriittisiä on oltu, mutta rakentavassa mielessä, sanoo tulevan Järvi-Kuopion seurakunnan kirkkoherra Reijo Leino. Yhdessä on sovittu, että kyydistä saa hypätä, mutta juna jatkaa kulkuaan. Paras vaihtoehto kuitenkin olisi, että tällä kokoonpanolla voisimme yhdessä luoda uutta, moni-ilmeistä seurakuntaa. Näin Kuopion seurakuntayhtymään kuuluisi kuusi, väestöltään varsin samansuuruista seurakuntaa, joista Järvi-Kuopion seurakunta muodostaisi ehyen maantieteellisen kokonaisuuden. Väkimäärältään Järvi- Kuopio olisi yhtymän toiseksi suurin seurakunta. Pääkirkoksi tulee Riistaveden kirkko ja kirkkoherraksi Reijo Leino. Aikataulu on ollut tiukka, mutta se on ollut myös hankkeen vahvuus. Emme ole luomassa taivasta maan päälle, vaan uutta perustehtäväänsä sitoutunutta seurakuntaa. Osaltaan tämä on paluuta seurakunnan juurille ennen itsenäisten seurakuntien aikaa. Pienet seurakun- nat ovat itsenäisesti kiristäneet vyötä, mutta sitä ei voi tehdä loputtomiin perustehtävän vaarantumatta. Kuopion seurakuntayhtymään liittyminen merkitsee myös sitä, että Juankosken, Tuusniemen ja Kaavin veroprosentti putoaa Kuopion seurakuntien veroprosenttiin 1,4. Yhteinen talous tarkoittaa sitä, että niin varat kuin velatkin siirtyvät Kuopion seurakuntayhtymälle. Osa viroista on seurakunnan, osa yhtymän virkoja. Mutta liitos ei ole irtisanomisautomaatti, Leino vakuuttaa. Nyt etsitään ratkaisua sille, miten Järvi-Kuopion alueen seurakuntalaiset tulevat parhaiten palvelluiksi. Pyrimme siihen, etteivät seurakuntalaiset isosti huomaa muutosta. Tutut kasvot jatkavat samoilla paikoilla. Jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ehkä porrastetusti. Kirkkoherrojen energiaa vapautuu hallinnosta hengelliseen työhön. Ammatillinen osaaminen on isossa yhteisössä laajakirjoisempaa kuin pienessä, Leino listaa. Omaleimaisuus säilyy hänen mukaansa kirkkopiireissä tai alueseurakunnissa. Kirkkopiiri antaa mahdollisuuden oman alueen profiloitumiselle. Seurakuntalainen tuskin on kiinnostunut, missä hallinnolliset palvelut tuotetaan, kunhan tutut työntekijät ovat paikalla. Kirkkopiiri vastaa tämän päivän ihmisen hengelliseen ja yhteisölliseen tarpeeseen hyvällä tavalla. Lahja Pyykönen pääkirjoitus Vaatteen viestit lukkojen takana JOKA VUOSI se on koettava uudelleen. Pitkäperjantain kirkkoilta Tuomiokirkossa. Pappi on pukenut päälleen vain tuona yhtenä päivänä mustan, juhlavasti hopein kirjaillun kasukan. Hämyisessä kirkossa alttari ja sen takaseinä saavat mustan verhoilun. Aurinko pimenee mustaksi kuin suruvaate. Kristus on kuollut. SYVÄ MURHE ja katumus avautuvat koskettavalla tavalla nähtäväksi. Kun musta vaihdetaan pääsiäisyönä ilon väriin, valkoiseen, verkkokalvolle syöpyy sanoma, jota sanoilla on vaikeampaa tulkita. Väri ilmaisee niin Jumalan ominaisuuksia kuin ihmisen tunteitakin. EI VÄRILLÄ VÄLIÄ kunhan se on punaista. Sunnuntain messussa kävijälle kirkollinen värikartta näkyy alttarivaatteissa sekä pappien pukeutumisessa. Ei ole sama, mikä väri on papin hartioille puetussa stolassa tai ehtoollista asettavan papin messukasukassa. Vaikka ensi sunnuntai on tuomiosunnuntai, kirkollinen väri on vihreä, elämän ja toivon väri. Adventtina vaihdetaan valkoiseen, ilon väriin. Violetista on tullut piispuuden väri. Piispa Wille Riekkisen kaapu on sininen taivaan, ilman ja veden väri, mutta myös katumuksen ja odotuksen väri. Punainen on kristillisessä symboliikassa tulen väri, Pyhän Hengen ja taivaallisen loiston väri. Avioehtoja liittoon ei tehdä. Yhteisen veneen tervaaminenkin on tehtävä porukalla. Haaveilu tappaa läsnäolon k o l u m n i Ismo Vornanen Kirjoittaja on erityisopettaja, toiminnanjohtaja ja viestintäyrittäjä. Piirros: Kari Kuronen KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN tiloissa avataan tänään merkittävä näyttely kirkkotekstiileistä. Näyttelyssä on esillä piispankaapuja, ortodoksisen kirkkomuseon tekstiilejä, virolaisen Nömmen seurakunnan tekstiilejä sekä vihki- ja kastemattoja. Kirkkotekstiileissä puhuvat sekä värit että symbolit. Kuinka moni olisi osannut lukea, että piispa Eino Sormusen viitan rintakappaleen latinankielinen lause In hoc signo vignes tarkoittaa: Tässä merkissä olet voittava. Piispa Wille Riekkisen viitassa on tutumpi merkki, alkukirkon kala -symboli. NÄYTTELY MUISTUTTAA siitä, että kirkkotekstiilit toki ovat seurakuntien arvokkaita taideaarteita, mutta myös jokapäiväisiä käyttöesineitä. Kirkollisilla väreillä ja vaatteilla on voimakas viesti. Sakastin lukkojen takana niiden merkityksiä avaava sanoma jää salaisuudeksi. Ihmisiä kiinnostaa tulevaisuus. Järkevintä olisi keskittyä nykyhetkeen. Onnellinen tulevaisuus rakennetaan tänään, ei huomenna. Elämä on juhla-ateria, kun syöt etkä vain suunnittele ruokalistaa. Kristitytkin tuskailevat, mitä heille tapahtuu tulevassa elämässä. Pitäisi pikemminkin tuskailla, onko elämää ennen kuolemaa. Iankaikkisen elämän tavoite ei voi olla vain ikuisesti kestävä elämä. Loputun aika toisi vain loputtoman kärsimyksen. Iankaikkisuus on laatukysymys! Jos onnea alkaa kaivata, sen tavoittelu muuttuu tuskalliseksi narkomaniaksi. Onneton kansa murehtii talousnäkymistä, kulutusjuhlien päättymistä, riehuvia korkomyrskyjä eikä se huomaa nykyhetken helmiä. Kun haaveilet tulevaisuudesta, tapat läsnäolon ja saat vaivoiksi vain harhailevat ajatukset. Astrologien vastaanotot vetävät. Lehtien horoskoopit saavat palstatilaa. Miten voi rakkauselämä, kohtaako onni työmarkkinoilla. Kirkoissakin kuunnellaan maailmanlopun ennustuksia sen sijaan, että upottaisiin palveluksen aikana Jumalan syliin. Ankara toivominen voi johtaa kireään rukoukseen. Nykyhetkeen tyytyminen lisää valoisaa mielenlaatua ja kirkastaa pimeät päivät kuin ensilumi. Taivas on tässä ja nyt, millaisilla miinakentillä hyvänsä, kun hiljennät ajatuksesi, sammutat arvostelusi ja lopetat ennakkoluulosi. Vastoinkäymisiä ei pelätä etukäteen eikä maailman suruja pidetä varastossa. Nykyhetki voi olla myös siunattua kärsimystä. Minulle on alkanut vahvistua käsitys, että kohtaloksi kutsuttu elämäntilanne on oikeudenmukainen kuin matemaattinen kaava. Hyvä mäihä ei ole sattumaa ja onnettomuudet ovat harkittua Luojan koulutusta. Joka hetki kannattaa muistaa ihmisen kuolematon puoli. Fyysisestihän olemme lähes merkityksettömiä. Yksinäistä rataa kiertävä maapallokin on avaruudessa kuin korkki valtameressä. Sielu säteilee silloinkin, kun aineesta tulee avaruuden pölyä, vainajat maatuvat ja aurinkokunnat häviävät. Yksikään tiedemies ei osaa sanoa, miten elämä on syntynyt ja miten ohjataan miljoonien valovuosien kokoista järjestelmää. Lyhyet ovat älyn jäljet. Lopeta analysointi ja elä nyt, ei ensi jouluna! Lahja Pyykönen lahja.pyykonen@evl.fi
Kuva: Timo Merensilta/Kuva Kotimaa Ensimmäinen adventtisunnuntai on ilojuhla, kirkkovuoden uudenvuodenpäivä. Hoosianna. Herra, anna meille apusi. Oi Herra, anna menestys. Siunattu se, joka tulee Herran nimessä. Hoosianna! 1.adventtisunnuntain 29.11. jumalanpalvelukset: Tuomiokirkossa, Alavan kirkossa, Pyhän Johanneksen, Kallaveden, Riistaveden, Puijon ja Siilinjärven kirkossa klo 10. Vehmersalmen ja Vuorelan kirkossa klo 13. Tuomiokirkossa adventtivesper klo 18. Tuomiokirkkokuoro. Siilinjärven kirkossa adventtivesper klo 18. Sola Gratia. Alavan kirkossa Tuomasmessu klo 18. Lamperilan risteyksessä metsästäjien ja metsässä liikkujien adventtihartaus klo 18. Kylien talossa Mustinlahdessa adventtilaulajaiset klo 19. Kättä päälle Lapsen oikeuksien 20 vuotisjuhla sunnuntaina 22.11. klo 16 Tuomiokirkossa. Tapahtumassa julkaisevat omat lapsiystävälliset tekonsa kapellimestari Atso Almila, Kalpa Hockey Oy: n puheenjohtaja Sami Kapanen, tuomiorovasti Ilpo Rannankari, oopperalaulaja Johanna Rusanen, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Leila Savolainen sekä Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen. Lasten kekkerit perjantaina 20.11. klo 18 Vehmersalmen seurakuntakodissa. Lapsella on oikeus -tapahtuma perjantaina 20.11. klo 18 Riistaveden seurakuntatalossa. Perheiden adventti Alavan kirkossa Perheen pyhäpäivä 29.11. klo 10. Alavan päiväkerholaiset. Jouluaskartelua, lounas seurakuntasalissa (vapaaehtoinen maksu). Kallaveden kirkossa perheiden adventti 29.11. klo 16. Lapsikuoro. Päivärannan kirkossa perheen pyhäpäivän kirkkohetki 29.11. klo 16. Päivärannan lapsikuoro. Riistaveden seurakuntatalossa joulukuusen koristelujuhla ja nyyttikestit perjantaina 27.11. klo 19. Mukana päiväkerholaisia. Laulamme jouluisia lauluja ja leikkejä. Tuo mukanasi oma kuusenkoriste. Vauvakirkko Vauvakirkko Puijon kirkossa sunnuntaina 22.11. klo 16. Helistimet mukaan. Kirkkohetken lopussa lapset perheineen kutsutaan alttarille siunattaviksi. Historiaa hiippakunnasta Avoin luentotilaisuus Pohjoinen hiippakunta tiistaina 24.11. klo 18 Kuopion tuomiokapitulissa, Kuninkaankatu 22 A. Professori Hannu Mustakallio kertoo Kuopion hiippakunnan uudelleen perustamisesta vuonna 1939. Konsertit t a p a h t u u Klavikordikonsertti lauantaina 21.11. klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Musiikkia renesanssista romantiikkaan, Anna Maria McElwain. Vapaa pääsy. Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto konsertti sunnuntaina 22.11. klo 18 Pyhän Johanneksen kirkossa. Ilmestyskirjaan perustuva, II maailmansodan vankileirillä sävelletty koskettava mestariteos. Esittäjät: Irina Zahharenkova,piano. Andrei Nikulin, viulu. Rauno Tikkanen, klarinetti. Tero Airas, sello. Ohjelmat ovelta 10, opiskelijat 2. Barokkimusiikkia sunnuntaina 22.11. klo 18 Kallaveden kirkossa. Sibelius-Akatemian Kuopion osaston opiskelijat ja soitinryhmä esittävät Händelin urkukonserttoja. Vapaa pääsy. Kirkkokonsertti maanantaina 23.11. klo 19 Tuomiokirkossa. Henna- Mari Sivula, sopraano ja Vesa Kajava, urut sekä soitinyhtye esittävät J.S. Bachin kantaatti nro 199 sekä W.A. Mozartin motetti Exultate, jubilate. Vapaa pääsy. Urkukonsertti tiistaina 24.11. klo 19 Tuomiokirkossa. Dupren Joululauluvariaatiot, Jaana Ikonen. Urkuri Markku Mäkisen urkukonsertti sunnuntaina 29.11. klo 18 Pyhän Johanneksen kirkossa. Adventtina juhlitaan kirkon 15-vuotiaita Verschueren urkuja, joiden suunnitteluun urkurakentamon lisäksi osallistuivat Erkki Tuppurainen, Eero Väätäinen ja Jukka Matilainen. Pyhän Johanneksen kirkon urut täyttävät adventtina 15 vuotta. Juhlakonsertissa sunnuntaina 29.11. klo 18 Pyhän Johanneksen kirkossa soittaa urkuri Markku Mäkinen. Kuva: Hannu Korhonen Kanttorit Outi Keskisipilä ja Anu Pulkkinen soittavat kaksilla uruilla tiistaina 1.12. klo 19 Tuomiokirkossa. Puijon kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti sunnuntaina 29.11. klo 18 Puijon kirkossa. G. Rossini: Pieni juhlamessu, johtaa Outi Keskisipilä. Solisteina Minna Nappari, sopraano; Mari-Anni Hilander, altto; Heikki Hattunen, tenori; Olavi Hautsalo, basso; Aissa Bah, piano; Erkki Tuppurainen, harmoni. Ohjelma 10/8. Konsertti kaksilla uruilla tiistaina 1.12. klo 19 Tuomiokirkossa. Outi Keskisipilä ja Anu Pulkkinen soittavat muun muassa Sibeliuksen Kareliasarja urkusovituksena ja muunnelmia kaksille uruille pääsiäisvirrestä. Ohjelma 10/5. Myyjäisiä Myyjäiset perjantaina 20.11. klo 10.30 Keskusseurakuntatalossa. Hernekeittoa ja leivonnaisia Herättäjäyhdistyksen hyväksi. Käsityömyyjäiset, arpajaiset ja kirpputori keskiviikkona 25.11. klo 11 13.30 Inkilänmäen seurakuntatalossa. Lahjoitustavarat voi tuoda seurakuntatalolle maanantaisin ja tiistaisin aamupäivällä. Jouluiset lähetysmyyjäiset lauantaina 28.11. klo 11 Särkiniemen seurakuntatalossa. Hartaus klo 11. Särkiniemen diakonia- ja lähetyspiiri, Särki-Tupa. Lähetysmyyjäiset lauantaina 28.11. klo 11 13 Kallaveden kirkossa. seija.rytkonen@evl.fi Partiomyyjäiset sunnuntaina 29.11. klo 11 13 ja 18.30 20 Siilinjärven seurakuntatalossa. Adventtilaulajaiset keskiviikkona 2.12. klo 18.30 Ritoharjun metsästysmajalla. Myyjäiset ja arpajaiset Joulukonsertteja Joulun odotusta konsertti torstaina 26.11. klo 19 Siilinjärven kirkossa. Pirjo Tossavainen, Ossi Jauhiainen. Ohjelma 10, jonka tuotto kulttuuriyhdistys Sii-Ma ry:n stipendirahastoon. Mieskuoro Puijon Laulun joulukonsertti lauantaina 28.11. klo 18 Tuomiokirkossa. Minna Canthin koulun joulukonsertti tiistaina 1.12. klo 18 Alavan kirkossa. Kari Tapion joulukonsertti keskiviikkona 2.12. klo 19 Alavan kirkossa. Osa tuotosta indonesialaislasten kouluhankkeelle. Ohjelma 25. Pohjantien koulun joulukonsertti keskiviikkona 2.12. klo 18 Pyhän Johanneksen kirkossa. Sapattiateria Sapattiateria adventin kynnyksellä perjantaina 27.11. klo 18 Alavan seurakuntasalissa. Liput 12 /aik., 6 /lapset, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Sitovat ennakkovaraukset Sisko Nousiaiselle p. 040 4848 286, Leila Savolaiselle p. 040 4848 323 tai Lähetyskauppa Vakkaan p. 040 451 4135. Zipporimkuoro ja Alavan seurakunta. Hiljaisuuteen Matka adventista jouluun -hiljaisuuden retriitti pidetään 4.- 6.12.2009 Rautalammin Törmälässä. Retriitin hinta 38. Kukin osallistuja järjestää oman kyydin. Majoittuminen 1 h-huoneissa. Täysihoito. Ilmoittautuminen Alavan seurakuntaan sisko.nousiainen@evl.fi tai p. 040 484 8286. Ohjaajina Sisko Laitinen ja Leena Rantakokko Virkaansiunaaminen Messu ja emäntä Raija Tuovisen virkaansiunaaminen sunnuntaina 22.11. klo 13 Särkiniemen seurakuntatalossa. Kirkkokahvit. m a a l i s v i n k i t VB-valokuvakeskus, Markus Henttonen: Night Time Stories Yöllisiä kaupunkikuvia maailmalta 22.11. asti. Kuopion korttelimuseo: Rakkaudesta unkarilaiseen pikku kylään Monostorapátiin - näyttely, suomalaisin silmin maalauksia, valokuvia, runoja, kirjoituksia 29. 11. asti ti pe klo 10 15, la su klo 10 16, ma suljettu. Kirjanpitotoimisto Anna Korhonen (Puijonk.9 a 6): Pintoja pitkin Seiniä päin, Johanna Katariina Väisäsen valokuvia 30.11. asti ma pe 9 17. Kuopion taidemuseo: Sähköä ilmassa 2 Kaamoksesta valoon 14.2.2010 saakka; Lintukoto Metsästä maailmalle uudistettu perusnäyttely. Kuopion museo: Väinö Linna -näyttely kertoo kirjailijasta ja hänen elämäntyöstään 3.11. 11.1.2010; Soitinrakentaja Anderstin vaskipuhaltimet -näyttely museon Tornissa 31.1.2010 saakka. Galleria Carree: Mari Mathlin ja Johan Grönlund, At the Union Station 10. 29.11. Galleria 12: Olavi Suomelan näyttely 11. 29.11. Kuopion Muotoiluakatemia: Kirkkotekstiilinäyttely 18.11.2009 5.1.2010. Musiikkikeskus: Kuopion kaupunginorkesterin päivämatinea II, kapellimestarina Atso Almila 19.11. klo 12; Sinfoniasarja VI, orkesteria johtaa Atso Almila, Barbara Hannigan, sopraano 19.11. klo 19; Sinfoniasarja VII Markus Lehtinen, kapellimestari ja Lisa Smirnova, piano 26.11. klo 19. Ritva Kolehmainen r.kolehmainen@dnainternet.net Jukka Itkonen on yksi Kuopion korttelimuseon näyttelyn vieraista niin kuvillaan kuin teksteillään. Kuvassa Tulikärpästen metsästäjä, 2009. Pentti Hietanen: Rakastan elämää 21.11. klo 19. Seminaarinmäen mieslaulajat 20-vuotta: Suuntaamme avaruuteen 22.11. klo 16 ja19. Musiikkikeskus: Asemiesilta, mm. Karjalan Sotilassoittokunta, Puijon Laulu, Veteraanikuoro ja Vehmersalmen laulavat lotat ma 30.11. klo 18. Kahvitus veteraaneille klo 17 alkaen. Kino Kuvakukko, Hopeatähti-elokuvakerho: Skavabölen pojat 1.12. klo 13; Kansallisen AV-Arkiston sarja: Valkoinen peura 23.11. klo 19. Kuopion kaupunginteatteri: Rakkaat Rissaset -musiikkinäytelmä, Vaimoni Maurice, Lakanasiivet, Vaarallisia suhteita. Studio: Neiti Julie, Lapin kesä, Tirlittan. Vierailunäytös: Leninki; Ilkka Heiskanen, ohj. Vesa Vierikko 1.12. klo 19. Kuopion kaupungintalo, Tulliportink.31: Ikääntyvien yliopiston luento, Dosentti, FT Tellervo Krogerus: Elämäkerta ja omaelämäkerta tapaus Matti Kuusi 19.11. ja Professori Riitta Ahonen, Kuopion yliopisto: Tapaus Lääkelaitos faktaa ja fiktiota 26.11. klo 13 15. Humanismin illat -luento Yliopiston Snellmaniassa, luentosali L21. Psykologi, fil. lis. ja Suomen Mielenterveysseuran emerita toiminnanjohtaja Pirkko Lahti: Humanismi ihmistyössä 24.11. klo 18.30. Kuopion Tuomiokirkko: Mieskuoro Puijon Laulu ja Sinfoniaorkesteri Tahdistin, johtaa Jussi Mattila 28.11. klo 18.
Kuva: Ari-Pekka Keränen - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Pipliaseurasta Piplia- Pipliaseurastseurasta TEEMAMUKIT TEEMAMUKIT TEEMAMUKIT Heljä Liukko-Sundströmin Heljä maalaamat Liukko-Sundströmin laadukkaat mukit. Heljä maalaamat Liukko-Sundströmin laadukkaat mukit. maalaamat laadukkaat mukit. UUSI TESTAMENTTI JA PSALMIT Trendikkäät, UUSI TESTAMENTTI ekohenkiset JA kannet. PSALMIT Trendikkäät, UUSI TESTAMENTTI ekohenkiset JA PSALMIT kannet. UUSI Trendikkäät, TESTAMENTTI ekohenkiset MP3 kannet. Ainutlaatuinen UUSI TESTAMENTTI kuuntelukokemus. MP3 UUSI Ainutlaatuinen TESTAMENTTI kuuntelukokemus. MP3 SEIMIAIHEINEN Ainutlaatuinen kuuntelukokemus. JOULUKORTTI Heljä SEIMIAIHEINEN Liukko-Sundströmin JOULUKORTTI maalaus. SEIMIAIHEINEN JOULUKORTTI Kortissa Heljä Liukko-Sundströmin on jouluevankeliumi. maalaus. Heljä Kortissa Liukko-Sundströmin on jouluevankeliumi. maalaus. Kortissa on jouluevankeliumi. [ [ saatavana [ saatavana myös myös myös kirjakaupoista kirjakaupoista ] ] ] Suomen Pipliaseura Suomen Pipliaseura Suomen Pipliaseura I www.bible.fi puh 010 838 6520 I www.bible.fi I www.bible.fi puh 010 838 6520 puh 010 838 6520 Joulutervehdys Kirkko ja koti -lehdessä. Soita Vappu Kuusiniemi p. 014 619 824 Joulutervehdys Kirkko ja koti -lehdessä. Soita Vappu Kuusiniemi p. 014 619 824 Joulutervehdys Kirkko ja koti -lehdessä. Soita Vappu Kuusiniemi p. 014 619 824 Emmi Siikström harjoittelee adventin juhlamessua. Stemmat kohdilleen Kuorolaulu on Emmi Siikströmille elämää suurempi harrastus. Puijon kirkon seurakuntasalissa kaikuva voimallinen, latinankielinen laulu saa tilan muuttumaan hetkessä kuin valtavaksi katoliseksi kirkoksi. Puijon kamarikuoro harjoittelee parhaillaan 20-vuotisjuhlakonserttiaan varten. Vielä stemmat eivät mene aivan kohdilleen, ja kuoronjohtaja Outi Keskisipilä keskeyttää laulun tuon tuosta. Kuorolaiset silti selvästi nauttivat. Eläväinen porukka nauraa välillä omille kömmähdyksilleen, välillä toisilleen. 33-vuotias kakkossopraano Emmi Siikström kehuukin porukan hyvää henkeä. Hänen elämässään nuotit ovat hukassa, ellei hän saa laulaa. Kuoro menee perheen jälkeen kaiken muun edelle, hän toteaa. Kun hän muutti Hampurista Kuopioon kuusi vuotta sitten, hän etsi ensimmäiseksi itselleen sopivan kuoron. Jokaviikkoiset harjoitukset merkitsevät vastapainoa vilkkaille päiville kaksi- ja nelivuotiaiden lasten kanssa. Myös sopivan haasteellinen ohjelmisto saa kiitosta. Tässä ei voi jättäytyä toisten peesattavaksi, sillä jokaisessa äänialassa on vain muutama laulaja. Johtajansa mukaan noin 30 hengen lahjakas porukka pystyy helposti tekemään isojakin kamarimusiikkiteoksia. Kaikki osallistujat ovat harrastuksessaan jo pitkällä. Nämä ovat aktiivista väkeä, ja haluavatkin haasteita, Keskisipilä kehuu. Vajaan kolmen viikon päästä nuotit, tahdit ja sanat osataan. Kamarikuoro esittää Puijon kirkossa ensimmäisenä adventtina Rossinin Pienen juhlamessun kuorolle, neljälle solistille, pianolle ja harmonille. Pirjo Tiihonen Kuva: Ari-Pekka Keränen Puijon kamarikuorolla on adventtina 20 -vuotiskonsertti.
Hy vä k ysymys K auneint a Kuopiossa Kuva: Ari-Pekka Keränen Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL 1064 70101 Kuopio. Pitääkö seurakunnan liikuntakerhoissa kilpailla? Reilu peli on ratkaisevaa, eivät taidot. Seurakunnan sählykerhot tarjoavat kaikille yhteistä tekemistä. Pidämme kiinni joukkuepeleistä, jossa keskeisenä on ilo. Vuositasolla järjestämme rovastikunnallisen sählyturnauksen, jossa on kerhojen välinen kilpailu, mutta reilun pelin hengessä. Nuorisotyön sählykerhoja järjestetään eri puolilla kaupunkia kohderyhmänä 7 14 -vuotiaat. Ryhmien ohjaajina toimivat kerhonohjaajat, jotka ovat 15 20 -vuotiaita tehtävään koulutettuja nuoria. Seurakunnan tehtävänä on olla mukana liikuttamassa lapsia. Ei se tosin ole seurakunnan ensisijainen tehtävä. Jokaiseen seurakunnan kerhoon kuuluu rukous tai hartaus, tietoisuus siitä, että näissäkin kerhoissa kokoonnumme ristin alla. Kouluikäisille järjestetään sporttileirejä kesällä ja salibandyleirejä talvella. Leirikesästä jaetaan tiedote helmi-maaliskuussa alakouluilla. Marjukka Toropainen Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän nuorisosihteeri Riistavesi, Kuopion kruunu Kauneinta paikkaa ei ole vaikeaa nimetä. Sehän on Riistavesi lähiympäristöineen. Kyläesitteessämme sanotaan: Riistavesi, Kuopion kruunu. Riistavesi tuli tutuksi jo 1967 kun isä ja äiti ostivat maapaikan Lähemäeltä. Silloin tämä seutu oli enemmän maalaismaisemaa kuin nykyisin, eikä Melalahden taajama paljon säväyttänyt. Tosin mitä kauneutta parikymppinen miehenalku silloisesta kylänraitista olisi nähnyt. Kun vuonna 1985 rakensimme vapaa-ajan asunnon Lähemäelle, taajama tuli yhä tutummaksi. Heräsi toive, että tänne muutamme eläkeiän koittaessa pysyvästi asumaan. Toive ja haave toteutui, muutimme Riistavedelle vuonna 2004. Mikä on kauneinta Riistavedellä? Rauhallinen ympäristö, kävelymatkan päässä oleva satama, hyvin hoidettu museopiha ja sen rakennukset, matala rakennuskanta, ei korkeita tornitaloja, unohtamatta meidän kirkkoamme. Yksi on kuitenkin ylitse näiden, Vaarun harju. Kun lähtee lenkille purulla päällystetylle kuntopolulle, kääntyy puolenvälin jälkeen Vaarun korkeimmalle harjanteelle, kävelee kinttupolkua kotiinpäin, etelän puolella avautuu uskomattoman kaunis maisema. Talvella hohtavan valkoinen hanki, kesällä vihreys ja sinisyys, ympärillä petäjän tuoksua. Paras hetki on elokuu. Viljapellot lainehtivat keltaisina, takana sininen järven selkä. Harjulla kävellessä kotini tuntumassa voi rauhoittua. Tämä on kauneinta Kuopiossa. Keijo Weman on Riistaveden seurakuntaneuvoston jäsen. Seuraavaksi kauneimman paikan valitsee yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Matti Miettinen Vehmersalmelta. v i i k o n v a s t a a j a Raskainta on lapsen menetys Itsemurhan tehneiden omaisille on vertaistuesta suuri apu vaikeassa elämän vaiheessa. Anna-Liisa Julkusen nuorin tytär teki itsemurhan vuoden 2002 alussa. Hän on selvinnyt raskaasta kokemuksesta omaisten, ystävien ja tukijärjestöjen avulla. Miten sait tiedon? Tyttäreni oli 24 - vuotias ja asui avoliitossa. Lauri Thurén: Raamatun käyttöohje Karas-Sana, 176 s. Käyttöohje Raamattuun Raamatun tieteelliseen tutkimukseen on sinne tänne pesiytynyt erikoinen tarve osoittaa, kuinka ongelmallinen kirja Raamattu on kirkon uskolle. Tämä ei ole ainoa mahdollinen seuraus tieteen ja Pyhän kirjan kohtaamisesta. Raamattua voidaan tutkia ja tulkita myös kirkon kannalta rakentavaan suuntaan. Maailmalla tällaisesta raamattuteologiasta on lukuisia esimerkkejä. Miten tempputehdään? Joensuun yliopiston Uuden testamentin professori Lauri Thurén näyttää miten. Raamatun käyttöohje vie lukijan kädestä pitäen pyhän kirjan maailmaan ja opettaa lukemaan sitä järki kädessä, ja silti uskon silmin. Thurénin mukaan Raamatun ymmärtäminen ei ole vaikeaa, kun ollaan selvillä muutamista perusasioista. Niiden määrä ei ole mitenkään ylipääsemätön. Jokainen yläasteen käynyt pystyy ne oppimaan. Jostakin on aloitettava. Thurénin käyttöohje antaa tähän loistavan apuvälineen. Aamupäivällä olimme yhdessä ja puhuimme vielä puhelimessa iltapäivällä. Kaikki oli normaalia, kunnes illalla avomies soitti mitä oli tapahtunut. Kuinka pian sait ulkopuolista tukea? Sairaalan psykologi keskusteli kanssamme ja Kriisikeskuksesta saimme myös välittömästi tukea. Tuntui lohduttavalta, kun meidät huomioitiin. Onko vertaistukiryhmistä ja kursseista tietoa? Vertaistukea, joista seurakunnan diakoniatyöntekijät tietävät on saatavilla. Erilaiset tukijärjestöt ja kurssien pitäjät tiedottavat lehdissä. Ketään ei saisi jättää yksin suremaan. v i i k o n v a l i n t a Hän selostaa hauskasti, ymmärrettävästi ja lyhyesti raamatunhistorian pääjuonen. Lukija heitetään melkein huomaamatta meidän ja Raamatun maailman välisen kulttuurikuilun yli. Tarkasteluun otetaan joukko vaikeita aiheita, kuten uhrit, ihmeet ja Raamatun historiallinen luotettavuus. Samalla lukija johdatetaan Raamatun keskeisen teologian ymmärtämiseen. Näin kirja vastaa myös kysymykseen, mitä on usko, mitä keskeisiä opinkohtia siihen kuuluu, ja ennen kaikkea, miten usko syntyy. Tässä Thurén seuraa lempeää luterilaista peruslinjaa, jossa lukijaa ei painosteta mihinkään suuntaan. Jumala itse herättää uskon, se ei ole ihmisen tehtävä. Thurén ottaa esiin raittiilla tavalla eräitä uutiskynnyksen ylittäneitä tutkimuksen kohuväitteitä, kuten Juudaksen evankeliumin ja Jeesuksen luiden löytymisen. Kun niitä katsoo koko tutkimuskentän valossa, mediamelu paljastuukin tyhjäksi huminaksi. Kaikkein tärkein Thurénin lukuohje on yksinkertainen: sytytä lukulamppu ja lue. Käytä järkeäsi ja ajattele itse. Tähän vielä lisäisin, ole valmis näkemään vaivaa. Yleensä suuret asiat eivät tule helpolla, ja tämä pätee myös Suuren kirjan salaisuuteen. Kari Kuula Miten kävikään perinnön? Miten jaksoit eteenpäin? En tiedä, mistä sain voimaa, mutta kerroin heti asiasta seurakunnan Ystävän tuvan kokoontumisessa. Siellä oli pappi ja paljon tuttuja Varttuneen esikoiskirjailijan elämänkokemuksesta on hyötyä kirjoittamisessa, kun taitoa on kuten Paula Hahtolalla (s. 1937). Kangasalalainen eläkkeellä oleva lääkäri voitti Atenan ja Parnasson Suuren proosakilpailun ja sai Salpalinjan kansien väliin. Helmi matkustaa maalle papan luo 12-vuotiaan Inge-tyttärensä ihmisiä, joilta sain lohdutusta ja tukea. Vertaistukiryhmässä kävin kaksi vuotta ja koin sen erittäin tärkeäksi. Samoin kuntoutumiskurssit lapsensa itsemurhan kautta menettäneille äideille olivat tavattoman antoisia. Puhumalla ja taas puhumalla asiasta pääsin päivän kerrallaan. Miten tapahtuneen mieltää todeksi? Lapsen menetys on kaikkein rankinta. Jossittelin ja kävin asioita läpi itseni kanssa. Vihan tunne nousi välillä. Mieheni kuoli, kun tytär oli vasta kaksivuotias. Mietin, oliko kasvaminen ilman isää vaikuttanut. Läheiset suhteet lasten ja lastenlasten kanssa ovat auttaneet kestämään. Häpeää ei pitäisi kenenkään tuntea. Oman elämän päättäminen on niin henkilökohtainen ratkaisu. Miten selviydyit? Aika muuttaa surun muistoiksi, jotka eivät koskaan häviä. Pidän tyttäreni kuvia esillä. Haudalla käynnit ja kynttiläkirkko itsemurhan tehneiden omaisille ovat tärkeitä muistelunpaikkoja. Seurakunnassa toimiminen on tullut entistä läheisemmäksi. kanssa. Hänellä on asia hoidettavana. Kesäistä idylliä merenrantoineen ja mustikoineen varjostaa isojen kivien rivi edessään ojamainen kuoppa. Ingen kesäkaveri Terttu sanoo kellarin olevan Mannerheimin, mutta siitä ei puhuta. Salpalinja on myös symboli ihmisten välisille muureille. Papan vaimo, Saima, livahtaa sairaan sisarensa luokse vieraita pakoon. Lakiasiat tietävät harmeja. Asiat järjestetään, pappa sanoo. Hän on jotenkin varuillaan omassa kodissaan, kun Helmi passuuttaa itseään. Helmi tuntee, että hänen otsassaan lukee äpärä. Hän haluaa nimen ja perinnön. Pappa sanoo, että äidilläsi oli muitakin. Eivät asiat olleet nuorena menneet niin kuin hän tahtoi. Helmillä on mies ja lapset. Mies on ankara, silti ei Helmi papan luo lapsineen jäisi, vaikka tämä sitä ehdottaa. Kerroksellinen tarina, samatkin asiat, on monesta näkökulmasta kerrottu. Hyvä romaani avautuu vähitellen. Ritva Kolehmainen Paula Hahtola: Salpalinja, 185 s., 32 e., Atena 2009. Teksti ja kuva Hilkka Sipilä
Minun vika Syyllisyys on vakava paikka. Sen pitäisi johtaa muutoksiin. kirkon kulmilta Sininen hetki Täyteen ihmisyyteen kuuluu myös syyllisyys. Mikään ei tunnu enää olevan kenenkään oma vika. Epäonnistumisiin ja vääriin tekoihin löydetään useimmiten syy, joka on vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Parin viime vuosikymmenen aikana yleistyneiden psykologisoivien selitysten ansiosta ihmisellä ei ole omaa osuutta asiaan, kun koulu menee huonosti, avioliitto hajoaa, hänestä tulee alkoholisti, hän ei pääse eroon työttömyydestä tai ylipainostaan. Ruotsalainen eetikko, teologian tohtori Ann Heberlein kyllästyi tuontapaiseen ajatteluun. Kalle kiusaa Lisaa Ann Heberleinin suosikkiesimerkki psykologisoivasta ajattelusta on kertomus Lisasta ja Kallesta, jotka ovat pitkään olleet samalla luokalla. Pikku kylässä kaikki tuntevat toisensa. Lisan vanhemmat välittävät toisistaan ja huolehtivat kaikin tavoin lapsistaan. Sen sijaan Kalle asuu kahdestaan alkoholistiäitinsä kanssa. Kalle kiusaa Lisaa koulussa sanoin ja teoin: nimittelee ällöttäväksi läskiksi, käy käsiksi, sotkee tämän vaatteita ja koulukirjoja. Opettajat tietävät tilanteesta, mutta eivät puutu siihen. He edellyttävät, että Lisa ymmärtää Kallea. Ann Heberleinin mielestä aikuiset pettävät Lisan. Aikuisten huoli Kallesta ja piittaamattomuus Lisaan kohdistuvista loukkauksista vahvistavat Lisalle Kallen viestin: hän on alempiarvoinen, toisenlainen ja huonompi. Hän joutaakin olla kiusattu ja jäädä huolineen yksin. Se, että kiusaamisesta yritettäisiin päästä eroon siten, että Lisa siirtyy toiselle luokalle tai toiseen kouluun, olisi sekin osoitus siitä, ettei Lisalla ja hänen ihmisarvollaan ole niin väliä. Yhteisiä sääntöjä noudatettava Esimerkissä ei käy hyvin Kallenkaan. Samalla kun Kallelta ja hänen kohtalotovereiltaan vaaditaan vähemmän, heidät leimataan luusereiksi, joita on kohdeltava silkkihansikkain. Niinpä Kalle oppii, että kannattaa olla uhri. Hänet hylätään, kun hänelle ei anneta mahdollisuutta ottaa vastuuta teoistaan ja toimia oikein. Aikuiset, jotka vain surkuttelevat ja säälivät Kallea, asettuvat samalla tämän yläpuolelle: he eivät tunnusta hänen täyttä ihmisarvoaan. Heberleinin mielestä Kallelta pitäisi vaatia yhteisten sääntöjen noudattamista. Kouluissa tulisi toimia siten kuin siellä vilpittömästi uskottaisiin siihen, että jokainen oppilas on samanarvoinen ja että jokaisella oppilaalla on samat oikeudet. Vain siten, että jotkin teot ja asenteet osoitetaan vääriksi, voi ihminen oppia ottamaan vastuuta itsestään ja toisista. Tämä koskee etenkin lapsia ja nuoria, mutta myös aikuisia. Heberlein muistuttaa, että myös nykylapset tarvitsevat ihailevien arvioiden lisäksi myös muunkinlaista rakastavaa palautetta, arvostelua ja moitetta. Kun yksivuotias häiritsee äidin yöunia, äidin pitää ymmärtää tilanne lapsen kehitystason huomioon ottaen. Mutta kun perheen teini tekee saman vaikkapa soittamalla yökaudet musiikkia, ei siihen tarvitse suostua. Aikuisten keskenkin Ann Heberlein neuvoo tarvittaessa osoittamaan moraalista paheksumistaan, suuttumustaan ja närkästystään. Kadu, korjaa, pyydä anteeksi Ann Heberleinin perusviesti on, etteivät syyllisyys ja syyllisyydentunto ole suinkaan menneen talven lumia ihmiskunnan historiassa. Päinvastoin ne ovat hyvä merkki siitä, että ihminen ottaa tosissaan itsensä ja toiset. Syyllisyydentunne ilmaisee odotuksia, jotka kohdistuvat omaan itseen. Tunnen syyllisyyttä, jos olen rikkonut tärkeinä pitämiäni asioita vastaan. Syyllisyys nousee pintaan, jos en pysty elämään tai olemaan kuten haluaisin. Syyllisyydentunne ei ole turhaa. Itsensä syylliseksi kokevan on mahdollista katua tekojaan, korjata ja hyvittää aiheuttamiaan vääryyksiä ja pyytää anteeksi. Tärkeää on, että hän voi myös muuttaa toimintaansa ja parantaa elämäänsä. Se, joka tarttuu pulloon, on vastuullinen ja kykenevä valintoihin, vaikka hän sillä kertaa valitsi kehnosti. Jos pystyy tekemään kehnoja valintoja, pystyy myös hyviin valintoihin. Heberlein myöntää, että monet kärsivät vääristä syyllisyydentunteista. Joskus niitä aiheuttavat teot, joissa ei ole mitään paheksuttavaa, kuten lasten vieminen päivähoitoon, että voisi hoitaa työnsä. Heberleinin mukaan väärät syyllisyydentunteet joutavat mennä. Sen sijaan aito syyllisyys, joka on syntynyt siitä, että on loukannut inhimillistä järjestystä ja rikkonut oikeaa ja hyvää vastaan, on vakava paikka: sen pitäisi johtaa muutoksiin. Ann Heberlein: Kuva: Esko Jämsä Ulla-Maija Vilmi Se ei ollut minun vikani! Vastuunottamisen taito (Atena 2009). Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään parhaillaan kirkkotekstiiliviikkoa. Huomion kohteena on pyhäkköjemme hieno tekstiiliaarteisto, uudet ja vanhat kirkkotekstiilit, niiden asianmukainen hoito ja rikkaan tekstiiliperinteen tunnetuksi tekeminen. Suurin mielenkiinto kohdistuu usein liturgiset värisarjat käsittäviin kirkon vaatteisiin, alttaripöydän antependiumiin, saarnastuolin kirjaliinaan, pappien messukasukoihin ja stoliin. Monesti myös kalkkiliinat sisältyvät näihin sarjoihin. Liturgiset värisarjat ovat tunnettujen tekstiilitaiteilijoiden suunnittelemia ja heidän luottokutojiensa ja -ompelijoidensa valmistamia. Joskus ne ovat paikkakunnalla toimivan alan ammatillisen oppilaitoksen toteuttamia tai ne on voitu hankkia kirkon hankintakeskuksen, Sacrumin, valmiista mallistosta. Liturgisten tekstiilien ohella kirkoissa on paikkakunnan omien taitajien valmistamia liinoja ja ryijyjä. Taitavat käsityöntekijät ovat ommelleet monet alttaripöydän liinat ja kalkinpeitteet, virkanneet niiden pitsit. Tekstiilien hankinta ajoittuu kirkon ja seurakunnan merkkivuosiin sekä uusien kirkkojen valmistumiseen ja vanhojen korjauksin. Ne voivat olla seurakunnan omia hankintoja tai seurakuntalaisten keräysvaroin hankkimia. Ne voivat olla lahjoituksia paikkakunnan merkkihenkilöiltä ja liikelaitoksilta Hyviä esimerkkejä näistä on kaikissa kirkoissa. Kuvassa on niistä yksi, Vehmersalmen kirkon vihkiryijy. Se on Eva Brummerin suunnittelema Sininen hetki. Ryijy saatiin kirkkoon vuonna 1965 Vehmersalmen maatalousnaisten lahjoituksena, paikkakunnan kahden oman taitajan kutomana ja solmimana. Samanlainen on Alatornion kirkossa vuodelta 1959. Ryijy onkin vuonna 2007 106-vuotiaana kuolleen Eva Brummerin 1950-luvun tuotantoa. Sen aiheena ovat monien Brummerin ryijyjen aiheistoon kuuluvat ristit ja tiimalasi sekä vahvat värit, niistä yhtenä voimakas sininen. Ryijyyn vangittu sininen hetki on nyt talven myötä nähtävissämme luonnossa aurinkoisen päivän sinertyessä illaksi. Helena Riekki Vehmersalmen kirkon vihkiryijy, Sininen hetki. Kari Jämsén/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Sydämen sävelten He puhuvat samaa kieltä. Vaikka ikäeroa on 60 vuotta. Tässä ne ovat: laulun voima, musiikki, ryhmän yhteishenki ja esiintymisen ilo. Musiikin lumo on sama niin Riistaveden päiväkuorossa, Kuopion nuorisokuorossa kuin käsikellojen soittajillakin. Riistaveden kirkko sunnuntaina 1.11. Toini Airaksinen tsemppaa kymmenen hengen joukkoa. Nyt kaikki peliin, onhan Riistaveden kirkossa kirkkoherran 60 vuotisjuhla. Varmana laulaa Herrasta saan. Ja niin tapahtuu. Kanttori Marjatta Piirosen ei tarvinnut anella rohkeutta lisää. Kirkon penkissä istuvalle kuulijalle on takuuvarmaa, että tämä on laulu sydämeni. Kun Luoja on antanut laulun lahjan, sitä pitää käyttää omaksi ja toisten iloksi, on Toini Airaksinen ajatellut kaikki ne vuodet, jotka hän on seurakuntansa päiväkuorossa laulanut. Eli sen alusta asti. Virkistävää ja rentouttavaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, Toini miettii. Hiljainen Kankaalantie Riistavedellä kulkee Toini Airaksisen kotitalon sivusta, ikkunalla vielä kesän kukat. Pihassa kasvimaa, perunamaa ja sauna. Aviomiehen kuoleman jälkeen tuli seisaus, mutta kuoro auttoi yli kaikkein pahimmastakin. Laulaessa ikävät asiat unohtuvat ja päivä paistaa. Ei voi loputtomiin murehtia sellaista, jota ei voi muuttaa. Puijon kirkko sunnuntaina 8.11. Onkohan täällä joulunakaan näin täyttä? Kello on viittä vaille 10 ja vapaana on enää etupenkki. Kuopion nuorisokuorolaisten värikkäät kilpailuvaatteet ovat vaihtuneet mustavalkoisiin kirkkoasuihin. Harrasta ja juhlallista, 16 - vuotiaat Lotta Kokkonen ja Anna Voutilainen sanovat Puijon kirkossa. Täällä kuorokilpailun voittajan tehtävänä on avustaa messussa laulaen. Voitosta on aikaa viikko, Anna ja Lotta toipuvat väsymyksestä. Mutta silti antavat kilpailukokemuksesta 9, 5 pistettä se puolen pisteen alennus menee väsymyksen tiliin. Mutta hattuun ei ole noussut, he silmiinpistävän aidosti vakuut- Toini Airaksinen (keskellä), Kuopion nuorisokuoro ja yhteinen ilo. Kuva: Helinä Schroderus
soittajat tavat. Jos me olisimme koko ajan miettineet voittoa, into ja hauskuus olisi mennyt. Kuoronjohtajamme Jussi Mattila sanoi, teimme hyvää viihdemusiikkia ja samalla voitimme. Ihan oikeasti on totta sekin, että me kaikki olemme kavereita. Meillä on hauskaa yhdessä ja sen haluamme välittää yleisölle, Anna Voutilainen sanoo. Uutta kuorolaisille oli liike, jonka Johanna Keinänen heille treenasi. Meidän yrmypojistammekin sukeutui oikeita latinokingejä, tytöt hehkuttavat. Esiintymispyyntöjä riittää. Anna ja Lotta jo odottavat Tuomiokirkossa pidettävää joulukonserttia. Hiljainen joululaulu on heidän molempien suosikki. Joulunakaan nämä tytöt eivät taipuisi Nisse -polkkaan. äsken vielä kilisti pienillä kelloilla, nyt hän jo paukuttelee bassokellojen takana kuin rumpali ikään. Kirkonkelloja muistuttavat pronssiset kellot hohtavat pöydillä. Vierellä on laudannäköisiä kappaleita, alumiiniputkesta tehtyjä chimeskelloja, lattialla ison laudan näköisiä soittimia, bassochimeskelloja, ensimmäisiä Suomessa. Tarvitaan nuotinlukutaitoa ja muistamista, Teea Kokkonen selvittää. Kumpikaan ei hänelle tuota pulmia, sillä Kokkonen opiskelee konservatoriossa huilun, pianon ja saksofonin soittoa. Muusikon ura on kiintopisteenä. Käsikellojen soittaminen on tiimityötä. Meillä on yhdessä todella hyvä kaveriporukka. Saattaa olla Sepolla tyttöjoukkueessa kestämistä, Teea viittaa kuoronjohtaja Seppo Kirkiseen. Hän on tosi hyvä ja vie kuoroa eteenpäin. Teea Kokkosen ja Dolcen juhlapäivä alkaa aamulla kirkosta. tallinnalaiset näyttävät käsikellojen riemukkaamman soundin. Teea Kokkosen musta kirkkomekko on vaihtunut hennon vaaleanvihreään juhlaleninkiin. Käsikellokuoro Dolcen juhlakonsertissa Teea on lavalla ensimmäisen puolitoistatuntisen liki kokonaan. Kuka ehtii laskea, montako kertaa hän vaihtaa paikkaa kellon luota toiselle. Kädet on kovilla, Teea sanoo ennen konserttia. Yli kolmetuntisen konsertin jälkeen on Teeankin hoikka varsi hampurilaisensa ansainnut. Semmoinen tapa Dolcella on aina ollut konsertin jälkeen. Kallaveden kirkko sunnuntaina 15.11. Ennen yhdeksää Teea Kokkonen on Musiikkikeskus Kallaveden kirkossa käsikellokuoro sunnuntaina 15.11. Dolcen kuoropotretissa. Musta juhlamekko Kun Seppo Kirkinen aloittaa juh- valkoisilla käsineillä. lakonsertin soolokäsikelloilla, hän Juhlamessun harjoitukset alkavat näyttää taikurilta. Kellot vaihtuvat heti kuvauksen jälkeen. soittajan käsissä niin tiuhaan, ettei 22-vuotias Teea Kokkonen on tarkkakaan silmä pysy perässä. soittanut käsikelloja melkein niiden Tai entä kun tallinnalaisten nuorten äsikellot ovat kehittyneet kuopiolaisen iän. Veli ja sisko kannustivat käsikelloryhmä Alvar Mäen joh- Englannista kirkonkellojen kellojen ystäväksi. dolla ottaa kelloista kaiken irti, liki harjoituskelloista. Kellonsoittotraditio Käsikellojen soitto on siitä kummallista, täysi musiikkikeskus räjähtää suo- peritytyy 1600 luvulta. ettei soittaja seiso samalla sioon. Kun kuopiolainen käsikello- Käsikelloilla soitettiin yksinkertai- paikalla koko kappaleen ajan. Sulavasti kuoro Dolce on mielletty pikemminsia joulu- ja kansanlauluja. Omaa musiikkia Teea vaihtaa paikkaa. Kun hän kin rauhallisen niille Vanha, uusi musiikin esittäjäksi, virsi sävellettiin 1900 -luvulla. Kuva: Ari-Pekka Keränen Lahja Pyykönen Kellojen kummajainen Käsikellot valmistetaan pronssista. Näiden rinnalla soitetaan alumiinista valmistettuja chimes -kuorokelloja. Yhdellä soittajalla voi olla vastuullaan jopa 15 kelloa. Suomessa käsikelloja soittavia yhtyeitä on neljä. Kuopiolainen Dolce on nyt kymmenvuotias. Käsikellokuorotoiminnassa Kuopiossa on mukana yli 50 lasta ja nuorta. Kelloja on 160. Kuoroja johtaa kanttori Seppo Kirkinen. Kuva: Helinä Schroderus Tästä haaveilin ollessani Tuomiokirkon urkurina, Erkki Tuppurainen sanoo. Nyt on unelma totta, kuoriurut. Virsiin sisältyy syvää tunnetta ja kaivattua romantiikka, sanoo professori Erkki Tuppurainen. elevisiossa tunnetut muusikot esittävät uusia tulkintoja tutuista virsistä. Virrestä viis -ohjelmassa vanhat kirkkosävelet taipuvat rockiin, jazziin ja jopa rappiin. Jukka Perko trionsa kanssa taivutti virsiä jazzin tahtiin viime sunnuntaina Puijon kirkossa. Virsibuumi on tullut. Perinne ylpeänä esiin Musiikin emeritusprofessori Erkki Tuppuraisen mukaan rytmikkäälle virsiesitykselle on oma paikkansa. Ilmiö tuo veisuun lähemmäksi kansaa. Kirkossa virsien luonne on kuitenkin toisenlainen, niiden tulee olla osa yhteistä jumalanpalvelusta. Aikoinaan Kuopion tuomiokirkon urkurina toiminut Tuppurainen tietää, että nyt kirkoissakin lauletaan rohkeammin kuin kymmenen vuotta sitten. Virsitutkija näkee kiinnostuksen virsiä kohtaan aaltoliikkeenä, joka välillä kuohuu, välillä tyyntyy. Ajoittain virret nousevat perinteisestä asemastaan kirkkokansan huulilta radioon, televisioon ja musiikin estradeille. Nykyinen virsibuumi on silti kestänyt kauemmin kuin luulin, hän toteaa. Tuppurainen näkee ilmiön takana muutakin kuin vain tuttuja säveliä uusin sovituksin. Suomalaiset perinteet nostetaan vihdoin ylpeinä esiin, hengellisyys monipuolistuu ja tulee seurakuntasaleista olohuoneisiin. Nyt uskalletaan taas laulaa. Pitkän kirkonvastaisen liikkeen jälkeen onkin huomattu, että virsiin sisältyy kaivattua romantiikkaa ja syvää tunnetta, jota me tietoyhteiskunnan ihmiset haemme. Virsikirja ei ole muinaisesine Virsiuudistus puhuttaa aina. On monelle outoa, kun tuttu virsi ei enää sujukaan niin kuin ennen. Yhtäkkiä olisikin osattava laulaa uusin sanakääntein tai muutetuilla sävelmillä. Joidenkin herätysliikkeiden piirissä uusia virsikirjoja ei täysin hyväksytä vieläkään. Kirkkomusiikin asiantuntijan mielestä uudistukset ovat tarpeen. Minulle virsikirja ei ole muinaisesine, vaan sitä kuuluukin ajoittain päivittää ajan henkeen sopivaksi. Paljon virret ovatkin muuttuneet sitten Jacobus Finnon vuonna 1583 laatiman ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan. Lutherin ja Agricolan rakentama virsiperinne monipuolistui 1700- ja 1800-lukujen virsikirjoissa. 1930-luvulla sävelmistöön lisättiin suomalaisia kansansävelmiä, ja nykyisessä, 1980-luvulla uudistetussa virsikirjassa näkyy muun muassa ekumeenisuus sekä kirkon nuorisotyön mukana tullut rytmikäs musiikki. Tänään kaikki virret löytyvät myös verkkovirsikirjasta, jossa on myös paljon tietoa virsien taustasta ja synnystä. Parhaillaan kirkkohallituksen työryhmässä pohditaan, kaivataanko taas uudistusta vai pitäisikö pysyvästä virsikirjasta jopa tyystin luopua. Suvivirsi kestää aikaa Aikaa kestävässä virressä teksti ja sanat kulkevat rinnakkain. Ne eivät ole liian helppoja, mutta eivät myöskään liian vaikeita laulaa. Hyvinä esimerkkeinä Tuppurainen mainitsee Jumala ompi linnamme -virren sekä suvivirren. Niiden sanat koskettavat lähes kaikkia. Unholaan ovat jääneet liian opettavaiset virret, sekä ne, joita on turhan hankala laulaa. Myös kielellisesti vanhentuneet virret ovat saaneet kenkää. Tuppurainen on viime aikoina tutkinut Lutherin virsiä 1500-luvulta. Ne ovat myös hänen lempivirsiään, joita hän mielellään laulaa. Sanojen ja sävelen yhteen sopiminen on minulle tärkeää. Pirjo Tiihonen
10 ASIANAJOTOIMISTO KOLARI&CO.OY Seppo Kolari, Eero Heikinheimo, Matti Reinikainen, Ville Heikinheimo, Katriina Manninen, Kristian Kakko Kauppakatu 39 A, 4.krs, 70100 KUOPIO (017) 265 7777/puh. (017) 261 1085/fax. www.kolari-co. Palveleva lähiapteekkisi Palvelemme Ma Pe klo 9-20 La klo 9-16 Su Suljettu Puijonlaakson apteekki Kiekkotie 4 70200 Kuopio Puh. 017-550 8800 Hinta 185 euroa, josta Kela-korvaus n. 80 euroa Nordean joulukonsertti nordea.fi TK-Remontit -remontit saneeraukset ammattitaidolla huomioi kotitalousvähennys p. 040 414 9779 teemukan@gmail.com Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Tuomiokirkko TUOMIOKIRKKO p. 040 4848 256 Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo 10-15, lisäksi perjantaina 18-23. Taizé-messu (Viikkomessu) ke 18.11. klo 19. Sari Kärhä. Perjantaimessu pe 20.11. klo 19. Mieskuoro Puijon Laulun joulukonsertti la 28.11. klo 18. Urkutuokio la 21.11. klo 15. Tuomiosunnuntain messu su 22.11. klo 10. Saarna Sari Kärhä, liturgia Olli Viitaniemi, kanttorina Anu Pulkkinen ja urkurina Eero Väätäinen, Tuomiokirkon psalmikuoro. Kansainvälinen jumalanpalvelus su 22.11. klo 14 kappelissa. Perheen Pyhä-kirkkohetki ja Kättä Päälle tapahtuma su 22.11. klo 16. Lapsen oikeuksien 20 vuotisjuhla. Mukana Kuopion Nuorisokuoro, joht. Jussi Mattila, Suokadun ja Inkilänmäen päiväkerholaiset, Sari Kärhä, Pirjo Rissanen, Anu Pulkkinen. Pelastakaa Lapset ry. Lapsille kotiin vietävää. Konsertti ma 23.11. klo 19. J.S. Bachin kantaatti nro 199 sekä W.A. Mozartin motetti Exultate, jubilate. Henna-Mari Sivula, sopraano, Vesa Kajava, urut, soitinyhtye. Vapaa pääsy. Urkukonsertti ti 24.11. klo 19. Dupren Joululauluvariaatiot, Jaana Ikonen, järj. Sibelius Akatemia. Kuopion eläkeläisten yhteistyöjärjestöjen adventtikirkko pe 27.11. klo 13. Tervetulotoivotus Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja Erik Ongelin. Kuopion Eläkkeensaajien kuoro, joht. Arvo Ahokas, puhe Risto Voutilainen, urkurina Eero Väätäinen. Perjantaimessu pe 27.11. klo 19. Urkutuokio la 28.11. klo 15. Joulukonsertti la 28.11. klo 18. Mieskuoro Puijon Laulu ja Sinfoniaorkesteri Tahdistin. 1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10. Saarna Risto Voutilainen, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina Pertti Rusanen, urkurina Anu Pulkkinen, Tuomiokirkkokuoro ja Tuomiokirkon päiväkuoro. Adventtivesper su 29.11. klo 18. Saarnaa Ilpo Rannankari, liturgina Risto Voutilainen, Tuomiokirkkokuoro, joht. Pertti Rusanen ja urkurina Anu Pulkkinen. Konsertti kaksilla uruilla ti 1.12. klo 19. Outi Keskisipilä ja Anu Pulkkinen. Adventtiajan ehtoollinen ke 2.12. klo 19. Liisa Penttinen. KESKUSSEURAKUNTATALO Suokatu 22 Seurakuntamestarit p. 040 4848 259. Torstaiseurat to 19.11. klo 18 kerhohuone Samuli. Myyjäiset pe 20.11. klo 10.30 Herättäjä-Yhdistyksen hyväksi. Hernekeittoa ja leivonnaisia. Lottaperinneyhdistyksen jäsentapaaminen 1.12. klo 16. Luento, joulumyyjäiset ja arpajaiset. Raamattupiiri ti 1.12. klo 17.30 kerhohuone Aaron, Suokatu 22 C-rappu. Eläkeläisten virkistyspäivä ke 2.12. klo 11. Raamattutunti Kuninkaasi tulee, Risto Voutilainen. Ruokailu 10 euroa, arpajaiset. INKILÄNMÄEN SEURAKUNTATALO Inkiläntie 7 Emäntä p. 040 4848 269. Perhekerho ke 25.11. klo 9.30-11. Käsityömyyjäiset, arpajaiset ja kirpputori ke 25.11. klo 11-13.30 Myyjäiset yläkerrassa ja kirpputori alakerrassa. Lahjoituksia otetaan vastaan, tavarat voi tuoda seurakuntatalolle maanantaisin ja tiistaisin aamupäivällä. Inkilänmäen palvelupiiri ke 18.11. klo 13. seurakuntatalon yläkerrassa, myyjäisten valmistelua. Sanajumalanpalvelus su 22.11. klo 12. Saarna Sari Kärhä, liturgia Olli Viitaniemi, kanttorina Eero Väätäinen. Eläkeläisten virkistyspäivä ke 25.11. s e u r a k u n n i s s a klo 11. Alkuhartaus Olli Viitaniemi. Käsityömyyjäiset, kirpputori ja arpajaiset virkistyspäivän yhteydessä. Klo 12 ruokailu ja kahvit (6 euroa). LÄHETYS Kotien lähetyspiiri ke 25.11. klo 13 Maija Erosella, Tulliportinkatu 26 B 26. PERHETYÖ Perhekerho ke 18.11. klo 9.30 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22. Huomaa muutos! Perheiden taidepaja la 21.11. klo 10 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22. Pajaan voi tulla lapsi ja aikuinen yhdessä, oman aikataulunsa mukaisesti klo 10-13 välisenä aikana. Pajamaksu 2-4 euroa/perhe (pajakerran materiaalista riippuen) Ohjaajana Sirpa Lehtosaari. Perhekerho ti 24.11. klo 9.30. ja 1.12. klo 9.30 Inkilänmäen seurakuntatalossa, Inkiläntie 7. AIKUISTYÖ Naisten lenkkipiiri ma 30.11. klo 18 Poukamassa. KASTETUT Teemu Olavi Karttunen, Rasmus Samuel Kuusisto, Matias Nooa Aleksanteri Kouvalainen, Helena Mahringer, Joni Matti Kristian Viinikainen, Valtteri Hugo Puranen, Aaro Elmeri Leskinen, Matias Kristian Puranen, Mimmi Vilhelmiina Tahkokallio, Noel Sakarias Tahkola. KUOLLEET Kauko Olavi Kettunen 91 v, Sakari Pönkänen 89 v, Veli Matti Kvick 63 v, Viljo Olavi Tirronen 79 v, Taimi Hellin Heikkinen 82 v, Anna Elisabet Miettinen 88 v, Elias Johan Eliel Leskinen 88 v, Pirkko Maria Vilhelmiina Rytkönen 74 v. A l a v a ALAVAN KIRKKO Keihäskatu 5 p. 040 4848 298 Messu su 22.11. klo 10. Saarnaa Salla Tyrväinen, liturgina Pirjo Kuula, kanttorina Ossi Jauhiainen, Ancora-kuoro. Pyhä saapuu 1. adventtisunnuntain perhekirkko su 29.11. klo 10. Saarnaa Pirjo Kuula, liturgina Anu Kiviranta, kanttorina Leila Savolainen, lapsikuoro, Alavan päiväkerholaiset. Jumalanpalveluksen jälkeen jouluaskartelua kirkon alasalissa. Lounas seurakuntasalissa (vapaaehtoinen maksu). Perheen pyhä. Tuomasmessu su 29.11. klo 18. Opiskelijamessu. Saarnaa Sanna Husso, Ossi Jauhiainen, kirkkokuoro. Minna Canthin koulun joulukonsertti ti 1.12. klo 18. Kari Tapion joulukonsertti ke 2.12. klo 19. Ohjelma 25 euroa. NEULAMÄEN KIRKKO Vesurikuja 4 p. 040 4848 311 Perhekerho ti 24.11. klo 9.30. Jouluun leväten? ja 1.12. Lapsen vaikeat kysymykset Jumalasta. ALAVAN SEURAKUNTAKESKUS Keihäskatu 5 B Kurkista kuoroon - avointen ovien kuoroillat Alavan kirkkokuoro järjestää kahtena peräkkäisenä keskiviikkona 18.11. ja 25.11. alkaen klo 18 avointen ovien kuoroillat. Kuorolaulusta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua kuoron toimintaan ja nähdä sekä kuulla mitä kuoroharjoituksissa tapahtuu. Tauolla vierailijoilla on mahdollisuus kysellä kuorotyöskentelyyn liittyvistä asioista. Kirkkokuorossa on 35 laulajaa, mutta haemme riveihimme erityisesti miesääniä. Lisätietoja kuoronjohtaja Ossi Jauhiainen p. 040 4848 322, ossi.jauhiainen@evl.fi. Eläkeläisten päiväpiiri ti 24.11. klo 12. Kahvilatyyppisenä olotilatoimintana. Perhekerho ke 25.11. klo 9.30. Avoin kerho/jouluun leväten? ja perhekerho 2.12. Lapsen vaikeat kysymykset Jumalasta. Kirjallisuuspiiri to 26.11. klo 14. kerhohuone 1:ssa. Kirja: Aleksandra Mc Call Smith, Naisten etsivätoimisto n:o 1. Yhteyshenkilö Aino Mikkonen, p. 040 707 1499. Sapattiateria adventin kynnyksellä pe 27.11. klo 18. Ohjelmallinen sapattiateria koko perheelle. Arpapöytä. Liput 12 /aikuinen, 6 /lapset, alle neljä vuotta ilmaiseksi. Lippuja rajoitetusti. Sitovat ennakkovaraukset Alavan seurakunnantoimisto Sisko Nousiainen, p. 040 4848 286, Leila Savolainen, p. 040 4848 323, Lähetyskauppa Vakka, p. 040 451 4135. Järj. Zipporimkuoro, Alavan seurakunta. SÄRKINIEMEN SEURAKUNTATALO Särkiniementie 20 p. 040 4848 307 Messu su 22.11. klo 13. Saarnaa Salla Tyrväinen, liturgina Pirjo Kuula, kanttorina Ossi Jauhiainen, Raija-emännän virkaan siunaaminen, kirkkokahvit, isosleiriläiset mukana. Perhekerho ma 23.11. klo 9.30. Jouluun leväten? ja 30.11. Lapsen vaikeat kysymykset Jumalasta. Jouluiset lähetysmyyjäiset la 28.11. klo 11 hartaus. Myytävänä joululeivonnaisia ja -laatikoita, piirakoita, pullia ja käsitöitä. Arpajaiset. Mahdollisuus ruokailuun (joulupuuro rusinasopalla ja pullakahvit). Järj. Särkiniemen diakonia- ja lähetyspiiri, Särki-Tupa. KASTETUT Niko Juhani Räisänen, Riku Artturi Itkonen, Veeti Veikko Matias Pisto, Arttu Otso Aleksi Ranta-aho. KUOLLEET Petri Johannes Leskinen 37 v, Eila Mirjam Väätäinen 84 v. K a l l a v e s i KALLAVEDEN KIRKKO Rauhalahdentie 21 Valvominen uskossamme - Seurakuntailta ke 18.11. klo 18.30-20 Esko Konttinen alustaa keskustelua aiheesta. Tule Raamattua raaputtamaan, kristinoppia opiskelemaan ja kirkkovuotta elämään. Tuomiosunnuntain messu su 22.11. klo 10. Saarna Matti Turunen, liturgia Anna-Maija Hella ja kanttorina Seppo Kirkinen. Barokkikonsertti su 22.11. klo 18. Händelin urkukonserttoja Sibelius- Akatemian opiskelijoiden ja jousiyhtyeen esittäminä. Vapaa pääsy. Vuohia ja lampaita -Seurakuntailta ke 25.11. klo 18.30-20 Pastori Raili Rantanen alustaa aiheesta. Tule raamattua raaputtamaan, kristinoppia opiskelemaan ja kirkkovuotta elämään. 1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10. Saarna Matti Pentikäinen, liturgia Anni Tanninen, kanttorina Anna-Mari Linna ja kirkkokuoro. Perheiden adventti su 29.11. klo 16. Lauri Kastarinen, Tuula Hoffrén, Katri Heikkinen, Mari Vuola-Tanila ja lapsikuoro. PETOSEN SEURAKUNTATALO Pyörönkaari 21 Sanan, runon ja laulun ilta to 26.11. klo 18.30. J. Puhakka SRO, Liisa Lehtinen. Elämän leipää la 28.11. klo 16. Mukana SEKL, Esko Konttinen ja musiikkiryhmä. Tarjoilua LÄHETYS Naisten lähetyslöylyt ke 25.11. klo 18 Rytkyllä. Lähtö Kallaveden kirkolta ja Petosen srk-talolta klo 17.30. Osallistumismaksu 5. Saunomisen lisäksi kevyt iltapala ja asiaa lähetyksestä. Lähetysmyyjäiset la 28.11. klo 11-13 Kallaveden kirkolla. Sanna Alanen ja Katri Heikkinen.