SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 YVL B3 YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 0. Määritelmiä Alkutapahtuma on sellainen suunnittelematon poikkeama laitoksen normaalitilasta, joka edellyttää korjaavia automaattisia tai manuaalisia ohjaustoimenpiteitä Analyysimenetelmillä tarkoitetaan mm. käsilaskuihin perustuvia menetelmiä, tietokoneohjelmia sekä kokeellisen tiedon soveltamista. Hallitulla tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja sen jälkilämmön poisto on turvattu. Hallittu tila vakavan onnettomuuden jälkeen tarkoittaa tilaa, jossa jälkilämmön poisto reaktorisydämen jäänteistä ja suojarakennuksesta on turvattu reaktorisydämen jäänteet ovat jähmettyneet ja jäänteiden muodostaman partikkelikasan tai sula-altaan lämpötila on vakaa tai laskussa reaktorisydämen jäänteet ovat muodossa, jossa ei ole vaaraa uudelleenkriittisyydestä reaktorisydämen jäänteistä ei enää vapaudu merkittäviä määriä fissiotuotteita Konservatiivisella analyysimenetelmällä tarkoitetaan laskentamenetelmää, missä käytettäviin laskentamalleihin ja alkuoletuksiin liittyvät epävarmuudet otetaan huomioon siten, että häiriön tai onnettomuuden seuraukset ovat hyvällä varmuudella lievempiä kuin epäedullisin analyysitulos. Kriittisyysonnettomuudella tarkoitetaan sellaista onnettomuutta, jonka aiheuttaa suunnittelematon neutronien ylläpitämä fissioiden ketjureaktio Odotettavissa olevalla käyttöhäiriöllä tarkoitetaan sellaista poikkeamaa normaaleista käyttötilanteista, jonka voidaan odottaa esiintyvän yhden tai useamman kerran sadan käyttövuoden aikana. Oletetulla onnettomuudella tarkoitetaan sellaista poikkeamaa normaaleista käyttötilanteista, jonka voidaan olettaa esiintyvän harvemmin kuin kerran sadassa käyttövuodessa ja josta ydinvoimalaitoksen edellytetään selviytyvän ilman vakavia polttoainevaurioita, vaikka yksittäisiä turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien laitteita olisi käyttökunnottomina huoltotöiden tai vikojen johdosta; oletetut onnettomuudet jaetaan niiden alkutapahtumataajuuden perusteella kahteen luokkaan: a) luokan 1 oletetut onnettomuudet, joiden voidaan olettaa esiintyvän harvemmin kuin kerran sadassa käyttövuodessa, mutta vähintään kerran tuhannessa käyttövuodessa; b) luokan 2 oletetut onnettomuudet, joiden voidaan olettaa esiintyvän harvemmin kuin kerran tuhannessa käyttövuodessa;
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 2 Oletetun onnettomuuden laajennuksella tarkoitetaan tilannetta, jonka aiheuttaa harvinainen ulkoinen tapahtuma tai jossa käyttöhäiriön tai luokan 1 oletetun onnettomuuden alkutapahtumaan liittyy turvallisuusjärjestelmissä esiintyvä yhteisvika tai vikayhdistelmä ja josta laitoksen edellytetään selviytyvän ilman vakavia polttoainevaurioita Onnettomuudella tarkoitetaan oletettuja onnettomuuksia, oletettujen onnettomuuksien laajennuksia ja vakavia reaktorionnettomuuksia; Turvallisella tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja paineeton, ja sen jälkilämmön poisto on turvattu. Turvallinen tila vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen tarkoittaa tilaa, jossa vakavien onnettomuuksien hallitun tilan ehdot ovat voimassa ja lisäksi suojarakennuksen sisäpuolella vallitseva paine on niin alhainen, että vuoto suojarakennuksesta on vähäinen, vaikka suojarakennus ei olisi tiivis. Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa huomattava osa reaktorissa olevasta polttoaineesta vaurioituu Vähimmäisteho saadaan, kun tehdään seuraavat oletukset: 1. otetaan huomioon alkutapahtuman seurausvaikutukset (esim. sähkönmenetys) 2. valitaan järjestelmän toimintaa eniten haittaava vikayhdistelmä ohjeessa YVL B.1 esitetyn vikakriteerin mukaisesti. Reaktorin pikasulkujärjestelmään oletetaan reaktiivisuusvaikutukseltaan pahin yksittäisvika 3. valitaan kullekin toimivalle laitteelle käyttöarvot, jotka määräaikaisissa testeissä riittävillä varmuusmarginaaleilla vastaavat laitteiden toiminnalle asetettuja hyväksymisrajoja 1. Johdanto 101 IAEAn yleiset turvallisuusvaatimukset [1] edellyttävät ydinvoimalaitoksen turvallisuuden arviointia. Ohjeessa YVL B.3 esitetään ydinvoimalaitoksen normaalikäytön, häiriöiden ja onnettomuuksien analysointia koskevat vaatimukset. 102 Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 3 :n mukaisesti turvallisuusmääräysten täyttäminen on osoitettava tarvittaessa kokeellisin ja laskennallisin menetelmin. Analyysien avulla on tutkittava laitoksen käyttäytymistä, mahdollisia päästöjä ja näistä aiheutuvia säteilyannoksia. 103 Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 3 :ssa vaaditaan, että turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittamiseen käytettävien laskentamenetelmien on oltava luotettavia ja kelpoistettuja käyttötarkoitukseensa. Niitä on sovellet-
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 3 tava siten, että järjestelmien mitoituksen perustana käytettävät laskennalliset lopputulokset täyttävät hyväksymiskriteerit suurella varmuudella. Tulosten epävarmuus on arvioitava ja otettava huomioon turvallisuusmarginaaleja määriteltäessä 104 Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 3 mukaan turvallisuusanalyysejä on ylläpidettävä ja tarvittaessa täsmennettävä ottaen huomioon käyttökokemukset, kokeelliset tutkimustulokset, laitosmuutokset ja laskentamenetelmissä tapahtuva kehitys. 105 Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 3 mukaan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on arvioitava rakentamislupaa ja käyttölupaa haettaessa, laitosmuutosten yhteydessä sekä määräajoin laitoksen käytön aikana. 106 Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 9 ja 10 :ssa asetetaan radioaktiivisten aineiden päästö- ja annosrajat odotettavissa oleville käyttöhäiriöille, oletetuille onnettomuuksille, oletettujen onnettomuuksien laajennukselle ja vakaville onnettomuuksille. 107 Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 13 :ssa määrätään periaatteet polttoainevaurioiden määrälle laitoksen normaalikäytössä, käyttöhäiriöissä ja onnettomuuksissa:: polttoainevaurion todennäköisyyden on oltava pieni normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä Oletetuissa onnettomuuksissa polttoainevaurioiden määrän on pysyttävä pienenä eikä polttoaineen jäähdytettävyys saa vaarantua. Kriittisyysonnettomuuden mahdollisuuden on oltava erittäin pieni 2. Soveltamisala 3. Analysoitavat tapahtumat 201 Tätä ohjetta sovelletaan uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseen sekä käytössä olevien ydinvoimalaitosten laitosmuutoksiin ja laitosten määräaikaiseen turvallisuusarvioon. 301 Analysoitavien tapahtumien on katettava ydinvoimalaitoksen kaikki käyttötilat. 302 Laitoksen käyttäytymistä sekä päästöjä ja säteilyannoksia koskevien analyysien on katettava odotettavissa olevat käyttöhäiriöt, oletetut onnettomuudet, oletettujen onnettomuuksien laajennus ja vakavat onnettomuudet. Lisäksi on analysoitava myös muut tapahtumat, joista voi seurata päästöjä ja jotka voivat aiheuttaa säteilyannoksia. Esimerkkejä analysoitavista tapahtumista on esitetty viitteissä [2,3]
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 4 303 Analysoitavat tapahtumat on valittava niin, että ydinvoimalaitoksen käyttäytyminen häiriöissä ja onnettomuuksissa sekä häiriöiden ja onnettomuustilanteiden päästöt ja säteilyannokset selvitetään kattavasti. 304 Reaktorin jäähdytyspiirin (primääripiirin) paineenhallinta-analyyseissä on tarkasteltava tilanteita, joissa reaktorin paine pyrkii nousemaan tai laskemaan alkutapahtuman seurauksena ja tilanteita, joissa jäähdytyspiirin painetta on nostettava tai alennettava. 305 Reaktorin jäähdytyspiirille on tehtävä matalan käyttölämpötilan analyysit, joissa tarkastellaan erikseen kutakin paineen nousuun johtavaa tapahtumaa. Ydinvoimalaitoksen painelaitteiden lujuusanalyysejä esitetään tarkemmin ohjeessa YVL E.4. 306 Vakavien onnettomuuksien analyysien on katettava kaikki hallintastrategian vaatimat toimenpiteet ja niiden vaikutus vakavan onnettomuuden kulkuun. 307 Vaatimus valmiustilanteita ja valmiussuunnitelmaa varten tehtävistä analyyseistä esitetään ohjeessa YVL C.5. 4. Laitoksen käyttäytymistä koskevat analyysit 4.1 Yleistä 4.2 Analyysimenetelmät 401 Laitoksen teknisten ratkaisujen ja ominaispiirteiden riittävyys täyttämään laitokselle asetetut turvallisuusvaatimukset on perusteltava laitoksen käyttäytymistä koskevin analyysein. 402 Analyysien on katettava tapahtumat, jotka määräävät turvallisuustoimintoja toteuttavien järjestelmien mitoituksen 403 Analyysien on katettava tapahtumat, jotka rajoittavat turvallisuustoimintoja toteuttavien järjestelmien mitoitusta. 404 Turvallisuustoimintoja suorittavan järjestelmän aiheeton käynnistyminen on käsiteltävä erillisenä alkutapahtumana. 405 Odotettavissa olevat käyttöhäiriöt, oletetut onnettomuudet ja oletettujen onnettomuuksien laajennus on analysoitava tilanteen käynnistävästä alkutapahtumasta turvalliseen tilaan asti. 406 Ohjaajan mahdollisen virhetoiminnan vaikutus on arvioitava. 407 Analyysimenetelmien soveltuvuus käyttötarkoitukseensa on arvioitava
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 5 408 Analyyseissä käytettävistä laitosmalleista ja laskentamenetelmistä on esitettävä kuvaus.. 409 Laskentamenetelmissä käytettävät kokeelliset korrelaatiot on perusteltava esittämällä mittausaineisto, josta korrelaatiot on johdettu. Jos korrelaatio on yleisesti tunnettu ja mittausaineisto on julkisesti saatavilla, riittää viittaus kirjallisuuslähteisiin. 410 Fysikaalisten mallien ja analyyseissä käytettävien tietokoneohjelmien kelpoisuus on osoitettava vertaamalla niillä saatuja laskentatuloksia erillisilmiöille tai kokonaisille järjestelmille tehtyihin kokeisiin tai ydinvoimalaitoksilla tapahtuneisiin häiriöihin. Myös vertailua muihin aiemmin kelpuutettuihin malleihin voidaan käyttää hyväksi. 411 Jos käytettävissä ei ole riittävän luotettavia laskentamenetelmiä, kyseisen teknisen ratkaisun hyväksyttävyys on perusteltava kokeellisesti. 412 Laitoksen käyttäytymistä koskevissa analyyseissä on käytettävä vaihtoehtoisesti joko konservatiivista analyysimenetelmää täydennettynä herkkyystarkasteluilla tai ns. parhaan arvion menetelmää täydennettynä epävarmuusanalyysilla. 413 Konservatiivisia analyysejä täydentävillä herkkyystarkasteluilla on kartoitettava lopputulosten herkkyys käytettyjen analyysimenetelmien, alkuarvojen ja alkutilan suhteen. 414 Käytettäessä parhaan arvion menetelmää, on sen yhteydessä esitettävä tilastomatemaattisesti perusteltavissa oleva epävarmuusanalyysi. Esimerkkejä tällaisista menetelmistä on esitetty viitteessä [4]. 4.3 Analyyseissä käytettävät oletukset 415 Konservatiivisten analyysien parametrivalintojen konservatiivisuus on perusteltava. Jos lopputuloksen hyväksyttävyyden kannalta epäedullisin valinta ei ole yksiselitteinen, on esitettävä tuloksia parametrin koko vaihtelualueelta. 416 Käytettäessä parhaan arvion menetelmää on järjestelmien toimintaa haittaava vikayhdistelmä valittava konservatiivisille analyyseille esitettyjen vaatimusten mukaisesti 4.3.1 Odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden oletukset 417 Odotettavissa olevat käyttöhäiriöt on analysoitava kahdella seuraavalla tavalla.
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 6 1. Kaikki laitoksen järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla lukuun ottamatta alkutapahtumana tarkasteltavaa vikaa tai ohjausvirhettä seurausvaikutuksineen. 2. Turvallisuusluokkiin 2 tai 3 kuuluvat, odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden tai oletettujen onnettomuuksien varalle suunnitellut rajoitusja suojausjärjestelmät toimivat vähimmäistehollaan. Turvallisuusluokittelemattomien järjestelmien toiminta on otettava huomioon, mikäli järjestelmä suunnitellulla tavalla toimiessaan pahentaa alkutapahtuman seurauksia. 418 Jäähdytyspiirin paineenhallinta-analyysit odotettavissa oleville käyttöhäiriöille tehdään ainoastaan vaatimuksen 417 alakohdan 1 oletuksilla. 4.3.2 Oletettujen onnettomuuksien analysointiin liittyvät oletukset 419 Oletetuissa onnettomuuksissa turvallisuusluokiteltujen järjestelmien on oletettava toimivan vähimmäistehollaan. 420 Normaaleja käyttöjärjestelmiä ei saa ottaa huomioon onnettomuuden seurauksia rajoittavina järjestelminä. Mikäli normaali käyttöjärjestelmä toimiessaan voi pahentaa tapahtuman seurauksia, sen toiminta on otettava huomioon analyysissä. 421 Ohjaajien toimenpiteitä edeltävä harkinta-aika on valittava konservatiivisesti. Ohjaajien voidaan olettaa toimivan kutakin analysoitavaa tapahtumaa koskevien kirjallisten ohjeiden mukaisesti. 4.3.3 Oletettujen onnettomuuksien laajennusta käsittelevien tapahtumien oletukset 422 Oletettujen onnettomuuksien laajennusta käsitteleviä tapahtumia analysoitaessa laitoksen alkutila ja turvallisuusjärjestelmien ominaisuudet voidaan valita realistisin oletuksin. 423 Oletettujen onnettomuuksien laajennukseen liittyvissä analyyseissa voidaan laitoksen turvallisuusluokiteltujen järjestelmien ja ohjaajien olettaa toimivan suunnitellulla todennäköisenä pidettävällä tavalla. Kuitenkin ryhmän A tapahtumia analysoitaessa on oletettava lopputuloksen kannalta rajoittavin yksittäisvika järjestelmiin, joita tarvitaan turvallisuustoiminnon toteuttamiseen kyseisen tapahtuman yhteydessä. Ryhmän B ja C tapahtumissa ei yksittäisvikaa tarvitse olettaa. 424 Samanaikaista ulkoisen sähköverkon menetystä ei oletettujen onnettomuuksien laajennusanalyyseissa tarvitse yhdistää muuhun alkutapahtumaan ellei se ole todennäköinen seuraus alkutapahtumasta. 425 Analyyseissa, joissa vaatimuksen 417 kohdan 2 mukaisesti käsiteltyyn odotettavissa olevaan käyttöhäiriöön yhdistetään oletus pikasulun epäonnistumisesta (ATWS-analyysit), on lisäksi käytettävä seuraavia oletuksia.
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 7 1. Tapahtuman kuluessa säätösauvat eivät toimi lainkaan, vaan pysyvät tapahtumaa edeltäneessä asemassaan. 2. Täydeltä teholta alkavia häiriöitä analysoitaessa oletetaan reaktorin olevan ksenon-tasapainossa. 3. Pieniltä tehoilta alkavia häiriöitä analysoitaessa reaktori oletetaan vapaaksi ksenonista. 4.3.4 Vakavien reaktorionnettomuuksien analyyseissä käytettävät oletukset 426 Vakavien reaktorionnettomuuksien analyysit voivat perustua lähtökohdiltaan ns. parhaan arvion menetelmiin, mutta niissä sovelletaan toiminnon strategian mukaisen merkityksen kanssa sopusointuista konservatismia: mitä keskeisempi toiminto, sitä parempi varmuus sen onnistumisesta on osoitettava. 427 Vakavien onnettomuuksien hallitsemiseksi ja seuraamiseksi suunniteltuihin järjestelmiin on oletettava sen toimintaa eniten haittaava vika ohjeessa YVL B.1 esitetyn vikakriteerin mukaisesti. Toimintakykyisen osajärjestelmän voidaan olettaa toimivan nimellistehollaan. 428 Hallintastrategian mukaisiin toimenpiteisiin kuluva aika ja muut toimenpiteiden suoritusedellytyksiin liittyvät tekijät (esimerkiksi paikallisesti ohjattavien laitteiden luoksepäästävyys) on perusteltava. 429 Vedyn hallintastrategiaa perustelevissa analyyseissä on erikseen arvioitava tilanteita, joissa hätäjäähdytyksen palautuminen ennen sydängeometrian menettämistä kasvattaa vedyn tuottonopeutta. 4.3.5 Primääripiirin paineenhallintaan liittyvissä analyyseissä käytettävät oletukset 430 Jäähdytyspiirin paineenhallinnan analyysit on tehtävä luvuissa 4.3.1-4.3.4 esitetyllä tavalla. 431 Paineen nousuun johtavien oletettujen onnettomuuksien analyyseissä valitaan oletukset seuraavassa esitetyin täsmennyksin ja lisäyksin: 1. reaktorin pikasulku tapahtuu toisesta reaktorin suojausjärjestelmän signaalista 2. muut paineen alentamiseen tarkoitetut järjestelmät kuin varoventtiilit ja niihin rinnastettavat puhallusventtiilit vikaantuvat 3. varoventtiileitä ja niihin rinnastettavia puhallusventtiileitä vikaantuu kiinni-asentoon seuraavasti: kokonaismäärä vikaantuu varoventtiilejä 2 3 1 4-8 2 9 neljäsosa lukumäärästä pyöristet-
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 8 tynä seuraavaan kokonaislukuun 4. varoventtiilien ja niihin rinnastettavien puhallusventtiilien puhalluskyky on varoventtiilille soveltuvan standardin mukaisella tavalla määritellyn nimelliskapasiteetin suuruinen ja avautumispaine on nimellinen asetuspaine 5. Varoventtiilit ja niihin rinnastettavat puhallusventtiilit järjestetään laskevan kapasiteetin mukaisesti. Saman kapasiteetin omaavat venttiilit järjestetään edelleen toistensa suhteen nousevan avautumispaineen mukaisesti. Näin järjestetyistä venttiileistä oletetaan vikaantuviksi 1., 4., 9. jne. 6. jos puhallus- tai varoventtiilin toiminnan ohjaamiseen vaaditaan käytetyn normin mukaisesti enemmän kuin yksi ohjauslaite ja nämä laitteet on asetettu eri paineisiin, avautumispaine on ylempi asetuspaine. 432 Matalan käyttölämpötilan analyyseissä käytettävät menetelmät ja oletukset on esitetty ohjeessa YVL E.4. 5. Päästöjä ja säteilyannoksia koskevat analyysit 5.1 Analysoitavat tapahtumat 501 Päästöjä ja säteilyannoksia koskevat analyysit on tehtävä vaatimusten 301-302 mukaisille häiriö- ja onnettomuustilanteille ja käyttötiloille. 502 Vaatimuksen 501 analyysejä on täydennettävä suojarakennuksen pidätyskykyä koskevalla analyysillä, jossa luokan 2 oletetussa onnettomuudessa oletetaan ohjeen B.4 vaatimuksen 414 mukainen vaurioituvien polttoainesauvojen maksimimäärä (10%). 5.2 Analyysimenetelmät 503 Vaatimukset ydinvoimalaitoksen ympäristön väestön säteilyannosten analyysimenetelmille esitetään ohjeessa YVL C.4 504 Päästöjä ja säteilyannoksia koskeviin analyysimenetelmiin sovelletaan luvussa 4.2 esitettyjä, laitoksen käyttäytymistä koskeville konservatiivisille analyysimenetelmille asetettuja vaatimuksia.. 5.3 Päästöjä ja säteilyannoksia koskevissa analyyseissa käytettävät oletukset 5.3.1 Yleiset oletukset 505 Odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden, oletettujen onnettomuuksien, oletettujen onnettomuuksien laajennuksen ja vakavien onnettomuuksien päästöjä ja säteilyannoksia koskevissa analyyseissä laitoksen kuvaukseen on käytettävä samoja oletuksia kuin luvussa 4.3 esitetyissä konservatiivisissa analyyseissä.
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 9 506 Primäärijäähdytteeseen on oletettava tapahtuman alkuhetkellä radioaktiivisia aineita vähintään ne määrät, jotka on asetettu rajaksi laitoksen turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa. 507 Vuotavien sauvojen lukumäärä ennen onnettomuutta on valittava yhdenmukaisesti vaatimuksen 506 kanssa. 508 Tapahtuman kuluessa primäärijäähdytteen radioaktiivisten aineiden pitoisuuden on oletettava kasvavan kun vuotavista polttoainesauvoista vapautuu fissiotuotteita jäähdytteeseen. Pitoisuuden kasvu ja kasvun aikariippuvuus on perusteltava. 509 Vuotavan jäähdytteen tai muun nesteen mukana kulkeutuvien radioaktiivisten aineiden jakautuminen eri olomuotoihin on perusteltava. 510 Höyryyn sekoittuneesta jodista osa on oletettava kaasumaiseksi. Kaasumaisen ja aerosolimuodossa olevan jodin osuudet on perusteltava. 511 Suojarakennukseen vapautuneista halogeeneista osan on oletettava olevan epäorgaanisissa yhdisteissä ja osan orgaanisissa yhdisteissä. Jakauma erityyppisten yhdisteiden kesken on perusteltava. 512 Analyyseissä on otettava huomioon vaurioituneisiin polttoainesauvoihin tunkeutuvan jäähdytteen vaikutus radioaktiivisten aineiden vapautumiseen. 513 Ilmastointi voidaan olettaa eristetyksi laitoksen suojausjärjestelmän suunnittelun mukaisesti siten, että suojausrajoina käytettyjen parametrien muutokset onnettomuuden aikana arvioidaan konservatiivisesti. Ennen eristystä ilmastoinnin on oletettava toimivan normaalilla tavalla. 514 Jos suojarakennuksessa vallitseva paine ja lämpötila kasvavat onnettomuuden aikana yli niiden arvojen, joissa suojarakennuksen tiiviysvaatimukset on asetettu ja joissa vuotonopeus mitataan kokeellisesti, on päästölaskuissa käytettävä vuotonopeus perusteltava erikseen. 5.3.2 Käytetyn polttoaineen käsittelyonnettomuudet 515 Käytetyn polttoainenipun putoamista koskevassa analyysissa on oletettava, että polttoainenippu 1. on ollut täydellä teholla käytetyssä reaktorissa täyden käyttöjakson 2. on ollut sijoitettuna reaktorin kuormitetuimpaan kohtaan ja saavuttanut täyden poistopalaman 3. on jäähtynyt 1 vrk:n ajan reaktorin sammutuksen jälkeen 4. vaurioituu siten, että kaikki polttoainesauvat menettävät tiiviytensä. 516 Käytetyn polttoaineen siirto- tai kuljetuspakkauksen putoamista koskevassa analyysissa on oletettava, että
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 10 1. onnettomuus voi tapahtua missä tahansa tilassa ja tilanteessa, jossa pakkausta nostetaan. 2. kansi menettää tiiviytensä onnettomuudessa 3. säiliö on täytetty polttoaineella, joka on saavuttanut täyden poistopalaman 4. siirtoa edeltävä polttoaineen jäähtymisaika on hallinnollisten rajoitusten mukainen minimiaika 5. vaurioituvien polttoainenippujen lukumäärä on arvioitava konservatiivisesti 517 Raskaan esineen putoamista koskevissa analyyseissa on oletettava, että 1. onnettomuus voi tapahtua missä tahansa tilassa, jossa polttoaineen yläpuolella on mahdollista käsitellä raskaita esineitä 2. ko. tilassa kyseeseen tuleva putoava esine on mahdollisimman suuret vauriot aikaansaava 3. polttoaineen palama on suurin ja jäähtymisaika pienin, joka voi tulla kyseeseen tarkasteltavassa onnettomuudessa 4. vaurioituvien polttoainenippujen lukumäärä on arvioitava konservatiivisesti 518 Käytetyn polttoaineen käsittelyonnettomuuksissa kaikkien vapautuvien jalokaasujen on oletettava pääsevän ao. rakennuksen ilmatilaan. Jos polttoainevaurio tapahtuu veden alla, muiden fissiotuotteiden vapautumista arvioitaessa voidaan olettaa, että osa niistä pidättyy veteen ja vain osa vapautuu ilmatilaan veden yläpuolella. 519 Ilmatilaan vapautuneesta jodista on oletettava osan olevan epäorgaanisissa ja osan orgaanisissa yhdisteissä. 520 Ilmatilaan päässeiden radioaktiivisten aineiden on oletettava aluksi kulkevan ilmastointijärjestelmän kautta ympäristöön tavalla, joka vastaa ilmastoinnin normaalia toimintaa. Jos ilmastointia voidaan ko. tilanteessa käyttää usealla eri tavalla, on analyysiin valittava se tapa, joka johtaa suurimpiin päästöihin. Henkilökunnan voidaan olettaa eristävän ilmastointikanavat 30 minuutin kuluttua, mikäli se on teknisesti ja ohjaustilojen luoksepäästävyyden kannalta mahdollista. Mikäli eristys on automaattinen, voidaan olettaa myös järjestelmän rakennetta ja toimintaa vastaava aikaisempi eristysajankohta. 5.3.3 Radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön 521 Oletukset radioaktiivisten aineiden ympäristöön leviämisestä ja väestön säteilyannoslaskuista esitetään ohjeessa YVL C.4.
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 11 6 Tuloksille asetettavat hyväksymisvaatimukset 6.1 Yleiset vaatimukset 601 Häiriö ja onnettomuustilanteissa on osoitettava, että reaktori voidaan sammuttaa ja pitää sammutettuna ja että laitos voidaan saattaa hallittuun ja tämän jälkeen turvalliseen tilaan. Lisäksi on osoitettava, että laitos saadaan pitkällä aikavälillä sellaiseen tilaan, jossa polttoaineen poistaminen reaktorista on mahdollista. 602 Oletettujen onnettomuuksien laajennuksissa on osoitettava, että laitos voidaan saada hallittuun tilaan ja pitää siinä vähintään 3 vuorokauden ajan tapahtuman jälkeen. Lisäksi pitää osoittaa, että tänä aikana järjestelmät, jotka mahdollistavat laitoksen ajamisen turvalliseen tilaan, voidaan saattaa toimintakuntoon. 603 Alla esitetyt hyväksymisvaatimuksen on kirjoitettu konservatiiviselle analyysimenetelmälle. Parhaan arvion menetelmää sovellettaessa tulos on hyväksyttävä, jos 95% varmuustasolla on 95% todennäköisyys sille, että tarkasteltavan suure ei ylitä konservatiiviselle analyysimenetelmälle asetettua hyväksymisrajaa. 604 Polttoaineen eheyttä koskevat hyväksymisvaatimukset odotettavissa oleville käyttöhäiriöille, oletetuille onnettomuuksille ja oletettujen onnettomuuksien laajennukselle on esitetty ohjeessa YVL B.4. 605 Ydinvoimalaitoksen painelaitteiden eheyttä koskevat hyväksymisvaatimukset on esitetty ohjeessa YVL E.4. 606 Suojarakennusta koskevat hyväksymisvaatimukset on esitetty ohjeessa YVL B.6. 607 Radioaktiivisten aineiden päästö- ja annosrajat asetetaan Valtioneuvoston asetuksen 733/2008 9 ja 10 :ssa 6.2 Odotettavissa olevat käyttöhäiriöt 608 Odotettavissa olevana käyttöhäiriönä vaatimuksen 417 kohdan 1 oletuksilla analysoitava tapahtuma ei saa johtaa tarpeeseen käynnistää oletettujen onnettomuuksien varalle suunniteltuja turvallisuusjärjestelmiä. 609 Odotettavissa olevana käyttöhäiriönä vaatimuksen 417 kohdan 1 oletuksilla analysoitavan tapahtuman hyväksymiskriteerinä suojattavan kohteen ylipaineen osalta on, että suunnittelupainetta ei ylitetä ja että yksikään varoventtiili ei avaudu.
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 12 6.3 Oletetut onnettomuudet 610 Odotettavissa olevana käyttöhäiriönä vaatimuksen 417 kohdan 2 oletuksilla analysoitavan tapahtuman polttoainetta koskevat hyväksymiskriteerit on esitetty ohjeessa YVL B 4. 611 Oletettuihin onnettomuuksiin kuuluvan primääri- ja sekundääripiirin ylipainesuojausanalyysin hyväksymiskriteeri on, että suojattavan kohteen paine ei ylitä painetta, joka on 1,1 kertaa suojattavan kohteen suunnittelupaine. 6.4 Oletettujen onnettomuuksien laajennus 612 Ylipaineelta suojattavan kohteen paine (primääripiiri tai höyrystin) ei oletettujen onnettomuuksien laajennuksissa saa ylittää painetta, joka on 1,2 kertaa kohteen suunnittelupaine. 7. STUK:lle toimitettavat asiakirjat 701 Ydinvoimalaitoksen lupakäsittelyä varten STUK:lle toimitettavat asiakirjat on esitetty ohjeessa YVL A.1 702 Osana periaatepäätösvaiheessa toimitettavaa soveltuvuusselvitystä luvanhakijan on kuvattava alustavan turvallisuusselosteen häiriö- ja onnettomuusanalyyseissa käytettävät laskentamenetelmät. 703 Alustavassa turvallisuusselosteessa on esitettävä kuvaus häiriö ja onnettomuusanalyyseissa käytettävistä laskentamenetelmistä ja niiden kelpoistuksesta sekä järjestelmien teknisten ratkaisujen hyväksyttävyyden osoittavat alustavat häiriö- ja onnettomuusanalyysit. 704 Lopullisessa turvallisuusselosteessa on esitettävä kuvaus häiriö ja onnettomuusanalyyseissa käytettävistä laskentamenetelmistä ja niiden kelpoistuksesta sekä järjestelmien teknisten ratkaisujen hyväksyttävyyden osoittavat lopulliset häiriö- ja onnettomuusanalyysit. 705 Alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa on esitettävä analyysien keskeiset tulokset. Tarkemmat tiedot analyyseissa käytetyistä oletuksista ja laskentamenetelmistä voidaan esittää joko turvallisuusselosteessa tai aihekohtaisissa raporteissa. 706 Alustavan turvallisuusselosteen analyyseissä laitos on kuvattava niin tarkoin kuin se on suunnittelun tässä vaiheessa mahdollista. 707 Käyttölupaa varten tehtävissä analyyseissä laitos on kuvattava niin, että se vastaa siihen mennessä toteutettua laitosta
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 13 708 Käytössä olevaa laitosta varten tehtävissä analyyseissä laitos on kuvattava niin, että se vastaa toteutettua laitosta. 709 Käytössä olevalle ydinvoimalaitokselle suunniteltavista turvallisuusluokkien 1,2 ja 3 järjestelmämuutoksista on toimitettava teknisten ratkaisujen hyväksyttävyyden osoittavat häiriö- ja onnettomuusanalyysit ennen tarkemman suunnittelun aloitusta. 710 Määräaikaisen turvallisuusarvioinnin yhteydessä luvanhaltijan on arvioitava häiriö- ja onnettomuusanalyysien kattavuus ja ajantasaisuus sekä päivitettävä analyysit tarvittaessa lopulliseen turvallisuusselosteeseen. 8. STUK:n valvonta 801 Periaatepäätösvaiheessa STUK tarkastaa periaatepäätöshakemuksen liitteenä toimitetun soveltuvuusselvityksen ja siinä esitetyn kuvauksen häiriöja onnettomuusanalyyseissa käytettävistä laskentamenetelmistä ja niiden kelpoistuksesta. STUK laatii tarkastuksen perusteella alustavan turvallisuusarvion. 802 STUK tarkastaa turvallisuussuunnittelun osalta rakentamislupahakemuksen liitteenä toimitetun alustavan turvallisuusselosteen ja siihen kuuluvat häiriö- ja onnettomuusanalyysit. STUK laatii tarkastuksen perusteella turvallisuusarvion. 803 STUK tarkastaa turvallisuussuunnittelun osalta käyttölupahakemuksen liitteenä toimitetun lopullisen turvallisuusselosteen ja siihen kuuluvat häiriöja onnettomuusanalyysit. STUK laatii tarkastuksen perusteella turvallisuusarvion. 804 Käytössä olevalle ydinvoimalaitokselle STUK tarkastaa ja tarkastuksen perusteella hyväksyy järjestelmämuutoksista tehtävät periaatesuunnitelmat, ennakkotarkastusaineistot ja muutokset lopulliseen turvallisuusselosteeseen. 805 Rakentamis- ja käyttölupavaiheessa sekä tarvittaessa laitoksen käytön aikana STUK tekee itse tai teettää ulkopuolisella asiantuntijaorganisaatiolla riippumattomat vertailuanalyysit tärkeimmistä laitoksen järjestelmien hyväksyttävyyteen vaikuttavista alkutapahtumista. Viiteluettelo 1. Safety Assessment for Facilities and Activities, General Safety Requirements. IAEA Safety Standards Series No. GSR Part 4. IAEA, Vienna 2009
SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 14 2. Accident Analysis for Nuclear power Plants. IAEA Safety Reports Series No. 23. IAEA, Vienna 2002 3. Safety Assessment and Verification for Nuclear Power Plants. IAEA Safety Guide No. NS-G-1.2. IAEA, Vienna 2001 4. Best Estimate Safety Analysis for Nuclear Power Plants: Uncertainty Evaluation. IAEA Safety Reports Series No. 52. IAEA, Vienna 2008.