1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä. Kokeen aikaista tarkkailua tehtiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen 23.3.2009 (Dnro 19V0008-119) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Imeytys- ja merkkiainekoe alkoi 28.12.2009. Imeytys ja pumppaus lopetettiin 1.11.2010. Imeytys- ja merkkiainekokeeseen liittyvä jälkiseuranta lopetettiin 24.10.2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Tämä on 12 ja viimeinen kokeen jälkitarkkailun tulosten yhteenveto. Tässä yhteenvedossa on kerrottu ja esitetty kokeen jälkeen todettu tilanne yleisellä tasolla ajalta 1. 24.2011. Yhteenveto on tehty kuukausittain tarkkailuohjelman mukaisesti. 2 SADEMÄÄRÄ Tutkimusaluetta lähinnä tällä hetkellä toiminnassa oleva Ilmatieteen laitoksen sääasema sijaitsee Ylöjärven Metsäkylässä. Kuukausittaiset sademäärät vuosilta 2009 2011 on esitetty kuvassa 1. 160 140 Kuukausittainen sademäärä (mm/kk) Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla 143.5 mm 120 80 60 46.4 40 20 0 32.1 29.0 24.6 21.6 tammi.09 helmi.09 maalis.09 59.1 101.3 38.7 44.5 42.4 74.2 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 41.9 21.9 43.342.4 34.2 86.3 48.9 73.3 joulu.09 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 touko.10 kesä.10 heinä.10 104.7 109.7 27.5 66.0 38.3 66.0 21.9 25.5 20.2 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 58.9 46.1 63.3 touko.11 kesä.11 heinä.11 36.0 37.1 elo.11 syys.11 loka.11 Ilmatieteen laitos Kuva 1. Vuosien 2009 2011 kuukausittaiset sademäärät Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla. Vuoden 2011 tammikuu oli runsassateinen. Helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun sademäärät vastasivat keskimääräistä sademäärää ja toukokuu oli runsassateinen. Kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Syyskuun sademäärä, 143,5 mm, oli korkea. Lokakuun aikana satoi vähän, 37,1 mm.
2 3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS Mallasveden pinnan korkeustiedot (N60) on saatu Ympäristöhallinnon Apian seurantapisteestä. Joulukuun 2010 lopusta tammikuun 2011 loppuun pinta pysyi lähes samalla tasolla ja helmikuun aikana pinta laski. Maaliskuussa pinta laski edelleen ja oli kuun lopussa alimmillaan vuoden 2009 alun jälkeen, jolloin tietoja alettiin kerätä. Huhtikuun alusta toukokuun puoleen väliin saakka pinta nousi voimakkaasti sulamisvesien ansiosta. Toukokuun puolesta välistä lähtien kesäkuun loppuun saakka pinta pääosin laski. Heinäkuussa pinta pysyi tasaisena. Elokuun ajan ja syyskuun alussa Mallasveden pinta laski. Syyskuun puolesta välistä lähtien pinta nousi kuun loppuun asti. Lokakuussa pinta vaihteli vähän, ± 2 cm, ollen kuun lopussa tasolla + 83,95 m mpy. Vuosien 2009 2011 Mallasveden pinnan korkeustiedot on esitetty kuvassa 2. 84.70 Mallasveden pinnan korkeus (metriä mpy) 84.60 84.50 veden korkeus, m mpy (N60) 84.40 84.30 84.20 84.10 84.00 83.90 83.80 83.70 1.1.2009 20.7.2009 5.2.2010 24.8.2010 12.3.2011 28.9.2011 OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu Kuva 2. Mallasveden pinnan korkeus (lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 4 IMEYTYS- JA VEDENOTTOMÄÄRÄT Imeytyskoe aloitettiin 28.12.2009. Vedenottokaivoina imeytyskokeessa käytettiin kaivoja K3 ja K4. Kaivojen tuottoa nostettiin portaittain vesimääriin 4000 m 3 /d (K3) ja 3000 m 3 /d (K4). 11.5.2010 lähtien molemmista kaivoista pumpattiin 3500 m 3 /d. Kokeen maksimituotto oli 7000 m 3 /d. Merkkiainekoe aloitettiin 29.3.2010. Imeytys ja pumppaus lopetettiin 1.11.2010. 5 POHJAVEDEN PINNAN KORKEUS Tutkimusalueella, ja sen luoteispuolella Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon läheisyydessä, pohjaveden pintaa seurattiin yhteensä noin 70 havaintoputkesta ja 35
Tavase Oy 30.11.2011 3 yksityiskaivosta. Pohjaveden pinnan mittauksia tehtiin kuukausittain vuoden 2007 huhtikuusta lähtien. Pohjavesipintoja ryhdyttiin mittaamaan elokuun 2009 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Alueella tehtiin kaivokartoitus kesällä 2009 ja uusia tietoon tulleita yksityiskaivoja otettiin mukaan pohjaveden pinnan korkeuden seurantaan kokeen ennakkotarkkailun aikana. Lisäksi syksyllä 2009 ja vuoden 2010 aikana asennettuja pohjaveden havaintoputkia otettiin mukaan seurantaan. Imeytyskokeen alettua 28.12.2009 siirryttiin ennakkoseurannasta kokeen aikaiseen seurantaan. Imeytyksen päätyttyä 1.11.2010 siirryttiin jälkiseurantaan, joka päättyi 24.10.2011. Tarkkailukohteet olivat samat kuin ennakkoseurannassakin. Kokeen aikana pohjaveden pinnan korkeuksia seurattiin paikoitellen päivittäin ja harvimmillaan kerran kuukaudessa. Pohjaveden pinnan seurantaa ja raportointia varten tutkimusalue ja sen ympäristö on jaettu viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet on esitetty kuvassa 3. Pohjaveden pinnan korkeudet aikaväliltä 1.10. 24.10.2011 on raportoitu seuraavassa tätä jaottelua käyttäen. Vuoden 2010 marraskuun jälkeen pohjaveden pintoihin vaikutti imeytyskokeen päättyminen. Tammikuuhun 2011 saakka imeytyskaivojen lähettyvillä pohjaveden pinta laski ja vedenottokaivojen lähettyvillä pinta nousi. Helmikuusta heinäkuuhun vedenpinta laski lähes kaikissa havaintopisteissä. Elo-, syys- ja lokakuussa pinnat pääasiassa laskivat tai pysyivät edellisen kuun tasolla. Kuva 3. Pohjaveden pinnan raportoinnin osa-alueet 1 5.
4 5.1 Osa-alue 1 Osa-alueen 1 luoteisosassa sekä koekaivojen lähialueella pohjaveden pinta pääasiassa laski noin 1 5 cm. Osa-alueen luoteisosassa pohjaveden pinta on havaittu lokakuussa tasolla + 87,8 88,8 m mpy (kuva 4). Pohjaveden pinta laskee etelään ja kaakkoon kohti Mallasveden (+ 83,95 m mpy) ja Kostianvirran tasoa. Syrjänalustan alueella pohjaveden pinnan korkeus on havaittu tasolla +85,4 88,0 m mpy. Pohjaveden lisäksi Syrjänalustan alueella esiintyy orsivettä, jonka pinnan korkeus on havaittu tasolla +92,4,9 m mpy (kuva 5). Orsiveden havaintokohteissa pohjaveden pinta on lokakuun alussa muuttunut vähän, alle ± 5 cm. Pohjavesipinta oli alueella jälkitarkkailun päättyessä luonnontilassa. Osa-alue 1, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 91.00 90.00 89.00 88.00 87.00 86.00 85.00 kuiva kuiva Kuva 4. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
5 Osa-alue 1, orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 99 orsiveden pinnan korkeus metriä mpy (N60) 97 96 95 94 93 92 kuiva jäässä jäässä kuiva 91 jäässä 90 Kuva 5. Orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja, joissa on havaittu orsivettä. 5.2 Osa-alue 2 Osa-alueella 2 vesipinnat pysyivät pääasiassa samalla tasolla kuin syyskuun lopussa. Muutokset alueella olivat alle ± 5 cm. Osa-alueen 2 kaakkoisosassa pohjaveden pinta on havaittu tasolla +91,9 m mpy. Koilliseen päin pohjaveden pinta nousee tasolle +94,6 m mpy eli muodostuma kerää vettä ympäristöstään. Luoteeseen imeytysalueen suuntaan mentäessä pohjaveden pinta on havaittu korkeimmillaan tasolla +95,5 m mpy. Alueen luoteisimmassa osassa ei esiinny pohjavettä eli kallion pinta on pohjaveden pintaa korkeammalla. Imeytysalueen lähihavaintopisteissä pohjaveden pinta laski imeytyksen päätyttyä. Lokakuussa pinnat pysyivät edellisen kuun lopun tasolla. Pinnat alueella ovat palautuneet luonnontilaan.
6 Osa-alue 2, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa 99 97 96 95 94 93 92 91 90 5.3 Osa-alue 3 Kuva 6. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa osa-alueella 2. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia. Osa-alueen 3 havaintokohteissa pohjaveden pinta on noussut hieman syyskuusta. Pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelu johtuu luontaisista syistä. Viimeisellä mittauskerralla osa-alueella 3 on pohjaveden pinta havaittu tasolla +91,4 103,4 m mpy (kuva 7). Pohjaveden pinta laskee kohti Mallasveden tasoa + 83,95 m mpy sekä kohti osa-alueita 1 ja 2. Osa-alueella 3 esiintyy paikoin orsivettä, jonka pinta on ollut noin tasolla +110,8 111,4 m mpy. Pohjavesipinta oli alueella jälkitarkkailun päättyessä luonnontilassa.
7 Osa-alue 3, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 106 104 lumen alla 102 96 94 92 5.4 Osa-alue 4 Kuva 7. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 3. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja. Osa-alueella 4 pohjaveden pinta havaittiin jälkitarkkailun viimeisellä mittauskierroksella tasolla +99,4 111,5 m mpy (kuva 8). Pohjaveden pinta laskee osa-alueiden 1 ja 2 suuntaan. Suurin osa alueen havaintokohteista on yksityiskaivoja. Pohjavesipinta oli alueella jälkitarkkailun päättyessä luonnontilassa.
8 Osa-alue 4, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 114 112 110 108 106 104 102 5.5 Osa-alue 5 lumen alla Kuva 8. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 4. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja. Osa-alueen 5 havaintoputkissa pohjaveden pinta pysyi samalla tasolla kuin syyskuun lopussa. Pohjaveden pinta havaittiin pohjavesiputkissa jälkitarkkailun viimeisellä mittauskierroksella osa-alueella 5 tasolla +99,3 108,7 m mpy (kuva 9). Korkeimmillaan pohjaveden pinta havaittiin imeytysalueen pohjois- ja luoteispuolella tasolla +103,6 108,7 m mpy. Tästä pohjaveden pinta laskee länteen ja luoteeseen Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon sekä Roineen suuntaan. Kinnalan vedenottamon luoteispuolella pohjaveden pinta havaittiin tasolla + 97,6 m mpy. Imetyskokeella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta osa-alueen 5 pintoihin.
9 Osa-alue 5, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 110 108 106 104 102 96 94 92 90 Kuva 9. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 5. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja. 6 VIRTAAMAT Virtaamamittauskohteita on yhteensä 17. Mittauspisteet sijaitsevat Keiniänrannassa ja kuvaavat pohjaveden purkautumista Syrjänharjusta. Virtaamia siirryttiin mittaamaan elokuun 2009 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Tätä ennen virtaamia seurattiin kuukausittain vuoden 2007 huhtikuusta lähtien. Imeytyskokeen ja jälkitarkkailun aikana virtaamat mitataan kerran viikossa. Virtaamamittauskohteiden yhteenlaskettu virtaama vaihteli lokakuussa noin 1070 1180 m 3 /d.