MAAILMAN ANTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖ KANSAINVÄLINEN STANDARDI ERIVAPAUDET TAMMIKUU 2016

MAAILMAN ANTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖ KANSAINVÄLINEN STANDARDI ERIVAPAUDET TAMMIKUU 2016

Kansainvälinen erivapausstandardi Maailman antidopingsäännöstöön kuuluva Kansainvälinen erivapausstandardi on luonteeltaan pakollinen kansainvälinen standardi, joka on kehitetty osana Maailman antidopingohjelmaa. Ensimmäinen Kansainvälinen erivapausstandardi hyväksyttiin vuonna 2004, ja se tuli voimaan 1.1.2005. Tehdyt korjaukset ovat vuosilta 2009, 2010 ja 2011. Tähän asiakirjaan on sisällytetty Kansainväliseen erivapausstandardiin tehdyt muutokset, jotka Maailman Antidopingtoimisto WADA:n hallintoneuvosto hyväksyi Maailman antidopingkongressissa Johannesburgissa 15. marraskuuta 2013. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2015. Kansainvälisen erivapausstandardin virallista tekstiä ylläpitää WADA, ja se julkaistaan englanniksi ja ranskaksi. Tämä versio on käännös englannista suomeksi. Mikäli eri kieliversioiden välillä ilmenee ristiriitaisuuksia, englanninkielinen versio pätee. Julkaisija: Maailman Antidopingtoimisto WADA Stock Exchange Tower 800 Place Victoria (Suite 1700) PO Box 120 Montreal, Quebec, Canada H4Z 1B7 URL: www.wada-ama.org Puhelin: + 1 514 904 9232 Faksi: + 1 514 904 8650 Sähköposti: code@wada-ama.org

SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. OSA: JOHDANTO, SÄÄNNÖSTÖN MÄÄRÄYKSET JA MÄÄRITELMÄT... 1 1.0 Johdanto ja laajuus... 1 2.0 Säännöstön määräykset... 1 3.0 Määritelmät ja tulkinta... 5 2. OSA: ERIVAPAUDEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT STANDARDIT JA SEN PROSESSI... 10 4.0 Erivapauden hankkiminen... 10 5.0 Antidopingorganisaatioiden erivapauksia koskevat vastuut... 11 6.0 Erivapauden hakemisprosessi... 13 7.0 Erivapauden tunnustamisprosessi... 15 8.0 Erivapauspäätösten arviointi WADA:n toimesta... 16 9.0 Tietojen luottamuksellisuus... 18 LIITE 1: SÄÄNNÖSTÖN ARTIKLAN 4.4 VUOKAAVIO... 20 LIITE 2: ERIVAPAUSLOMAKEMALLI... 22

1. OSA: JOHDANTO, SÄÄNNÖSTÖN MÄÄRÄYKSET JA MÄÄRITELMÄT 1.0 Johdanto ja laajuus Kansainvälinen erivapausstandardi on luonteeltaan pakollinen kansainvälinen standardi, joka on kehitetty osana Maailman antidopingohjelmaa. Kansainvälisen erivapausstandardin tarkoituksena on määrittää (a) ehdot, joiden täytyttyä erivapaus voidaan myöntää ja siten sallia tilanne, jossa urheilijan näytteestä löytyy kiellettyä ainetta tai jossa urheilija käyttää, yrittää käyttää, pitää hallussaan, luovuttaa ja/tai yrittää luovuttaa kielletyn aineen tai menetelmän hoidollisista syistä; (b) antidopingorganisaatioille määrätyt vastuut erivapauspäätösten tekemisestä ja niistä ilmoittamisesta; (c) prosessi, jonka mukaan urheilija hakee erivapautta; (d) prosessi, jonka mukaan urheilija saa antidopingorganisaation hänelle myöntämän erivapauden tunnustetuksi toisen antidopingorganisaation toimesta; (e) prosessi erivapauspäätösten arvioimiseksi WADA:n toimesta ja (f) erivapausprosessiin liittyvät tiukat luottamuksellisuussäännökset. Säännöstössä määritellyt käsitteet on merkitty tässä kansainvälisessä standardissa vinokirjaimin. Tässä kansainvälisessä standardissa määritellyt käsitteet on alleviivattu. 2.0 Säännöstön määräykset Seuraavat vuoden 2015 säännöstön artiklat ovat suoraan merkityksellisiä Kansainvälisen erivapausstandardin kannalta: Säännöstön artikla 4.4 Erivapaudet 4.4.1 Kielletyn aineen tai sen aineenvaihduntatuotteiden tai merkkiaineiden läsnäoloa ja/tai kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttöä tai käytön yritystä, hallussapitoa tai luovuttamista tai luovuttamisen yritystä ei pidetä dopingrikkomuksena, jos se noudattaa sellaisen erivapauden määräyksiä, joka on myönnetty Kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti. 4.4.2 Jos urheilija ei ole kansainvälisen tason urheilija, hänen on haettava erivapautta omalta kansalliselta antidopingorganisaatioltaan. Jos kansallinen antidopingorganisaatio hylkää erivapaushakemuksen, urheilija voi valittaa vain kansallisen tason valituselimeen artiklassa 13.2.2 ja 13.2.3 kuvatulla tavalla. 1

4.4.3 Jos urheilija on kansainvälisen tason urheilija, hänen on käännyttävä oman kansainvälisen lajiliittonsa puoleen. 4.4.3.1 Jos urheilijalla on kansallisen antidopingorganisaation myöntämä erivapaus kyseiselle aineelle tai menetelmälle ja jos tämä erivapaus täyttää Kansainvälisen erivapausstandardin ehdot, kansainvälisen lajiliiton on tunnustettava se. Jos kansainvälinen lajiliitto on sitä mieltä, että erivapaus ei täytä näitä ehtoja, ja jättää tästä syystä erivapauden tunnustamatta, kansainvälisen laijiliiton on ilmoitettava asiasta viipymättä kyseiselle urheilijalle ja hänen kansalliselle antidopingorganisaatiolleen ja kerrottava syyt tunnustamatta jättämiselle. Urheilijalla tai kansallisella antidopingorganisaatiolla on ilmoituksen jälkeen 21 päivää aikaa saattaa asia WADA:n arvioitavaksi. Jos asia saatetaan WADA:n arvioitavaksi, kansallisen antidopingorganisaation myöntämä erivapaus jää WADA:n päätöstä odotettaessa voimaan kansallisen tason kilpailujen ja kilpailujen ulkopuolisen testauksen osalta, (mutta kansainvälisen tason kilpailuihin kyseinen erivapaus ei kelpaa). Jos asiaa ei saateta WADA:n arvioitavaksi, erivapaus lakkaa kelpaamasta mihinkään tarkoitukseen, kun 21 päivän mittainen arvioitavaksi lähettämisen määräaika päättyy. 4.4.3.2 Jos urheilijalla ei vielä ole kansallisen antidopingorganisaationsa myöntämää erivapautta kyseiselle aineelle tai menetelmälle, urheilijan on haettava erivapautta suoraan kansainväliseltä lajiliitoltaan heti tarpeen ilmetessä. Jos kansainvälinen lajiliitto (kyseisen päätöksen voi olla tehnyt myös kansallinen antidopingorganisaatio, jos se on sopinut hakemusten käsittelemisestä kansainvälisen lajiliiton puolesta) hylkää urheilijan hakemuksen, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä kyseiselle urheilijalle ja kerrottava syyt hylkäämiselle. Jos kansainvälinen lajiliitto hyväksyy urheilijan hakemuksen, sen on ilmoitettava siitä sekä urheilijalle että tämän kansalliselle antidopingorganisaatiolle. Jos erivapaus ei kansallisen antidopingorganisaation mielestä täytä Kansainvälisessä erivapausstandardissa mainittuja ehtoja, se voi saattaa asian WADA:n arvioitavaksi 21 päivän kuluessa ilmoituksesta. Jos kansallinen antidopingorganisaatio saattaa asian WADA:n arvioitavaksi, kansainvälisen lajiliiton myöntämä erivapaus jää WADA:n päätöstä odotettaessa voimaan kansainvälisen tason kilpailujen ja kilpailujen ulkopuolisen testauksen osalta (mutta kansallisen tason kilpailuihin kyseinen erivapaus ei kelpaa). Jos kansallinen antidopingorganisaatio ei saata asiaa WADA:n arvioitavaksi, kansainvälisen lajiliiton myöntämä erivapaus tulee voimaan myös kansallisen tason kilpailuiden osalta, kun 21 päivän mittainen arvioitavaksi lähettämisen määräaika päättyy. [Kommentti artiklaan 4.4.3: Jos kansainvälinen lajiliitto kieltäytyy tunnustamasta kansallisen antidopingorganisaation myöntämää erivapautta vain siksi, että hakemuksesta puuttuu potilaskertomuksia tai muita tietoja, joita tarvitaan osoittamaan, että erivapaus noudattaa Kansainvälistä erivapausstandardia, asiaa ei pidä saattaa WADA:n arvioitavaksi. Sen sijaan hakemus on täydennettävä ja lähetettävä kansainväliselle lajiliitolle uudelleen. Jos kansainvälinen lajiliitto päättää testata urheilijan, joka ei ole kansainvälisen tason urheilija, sen on tunnustettava urheilijan kansallisen antidopingorganisaation myöntämä erivapaus.] 2

4.4.4 Suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio saattaa vaatia urheilijaa hakemaan erivapautta, jos urheilija haluaa käyttää kiellettyä ainetta tai menetelmää urheilutapahtuman yhteydessä. Siinä tapauksessa: 4.4.4.1 Suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on taattava, että urheilijalla on mahdollisuus hakea erivapautta, jos hänellä ei vielä sellaista ole. Jos erivapaus myönnetään, se on voimassa vain kyseisen urheilutapahtuman ajan. 4.4.4.2 Jos urheilijalla on kansallisen antidopingorganisaation tai kansainvälisen lajiliiton myöntämä erivapaus kyseiselle aineelle tai menetelmälle ja jos tämä erivapaus täyttää Kansainvälisen erivapausstandardin ehdot, suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on tunnustettava se. Jos suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio on sitä mieltä, että erivapaus ei täytä näitä ehtoja, ja erivapaus jätetään tästä syystä tunnustamatta, suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on ilmoitettava asiasta viipymättä kyseiselle urheilijalle ja kerrottava syyt tunnustamatta jättämiselle. 4.4.4.3 Jos suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio ei tunnusta tai myönnä erivapautta, urheilija voi valittaa siitä vain suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation tätä tarkoitusta varten perustamaan tai nimittämään itsenäiseen elimeen. Jos urheilija ei tee valitusta (tai jos valitus hylätään), hän ei saa käyttää kiellettyä ainetta tai menetelmää kyseisen urheilutapahtuman yhteydessä. Kuitenkin urheilijan kansallisen antidopingorganisaation tai kansainvälisen lajiliiton myöntämä, kyseistä ainetta tai menetelmää koskeva erivapaus on voimassa tämän urheilutapahtuman ulkopuolella. [Kommentti artiklaan 4.4.4.3: Esimerkiksi CAS:n Ad hoc -lautakunta tai samankaltainen elin voi toimia itsenäisenä valituselimenä tietyissä tapahtumissa tai WADA voi ottaa kyseisen tehtävän hoitaakseen. Jos CAS tai WADA eivät kummatkaan hoida kyseistä tehtävää, WADA:lla on oikeus (muttei velvollisuutta) arvioida koska tahansa urheilutapahtumaan liittyviä erivapauspäätöksiä artiklan 4.4.6 mukaisesti.] 4.4.5 Jos antidopingorganisaatio päättää kerätä näytteen henkilöltä, joka ei ole kansainvälisen tai kansallisen tason urheilija, ja kyseisellä henkilöllä on hoidollisista syistä käytössään jokin urheilussa kielletty aine tai menetelmä, antidopingorganisaatio voi antaa kyseisen henkilön hakea erivapautta takautuvasti. 3

4.4.6 WADA:n on arvioitava kaikki kansainvälisen lajiliiton päätökset olla tunnustamatta kansallisen antidopingorganisaation myöntämää erivapautta, kun urheilija tai kansallinen antidopingorganisaatio saattaa asian WADA:n tietoon. Lisäksi WADA:n on arvioitava kaikki kansainvälisen lajiliiton päätökset myöntää erivapaus, kun kansallinen antidopingorganisaatio saattaa asian WADA:n tietoon. WADA voi arvioida minkä tahansa muun erivapauspäätöksen koska tahansa joko päätöksen osapuolten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jos arvioitava erivapauspäätös täyttää Kansainvälisessä erivapausstandardissa määritetyt ehdot, WADA ei puutu päätökseen. Jos erivapauspäätös ei täytä näitä ehtoja, WADA kumoaa sen. [Kommentti artiklaan 4.4.6: WADA:lla on oikeus periä maksu minkä tahansa arvioinnin kulujen kattamiseksi, (a) kun sen on suoritettava arviointi artiklan 4.4.6 mukaisesti, tai (b) kun se suorittaa arvioinnin omasta aloitteestaan ja arvioitavana oleva päätös kumotaan.] 4.4.7 Urheilija ja/tai kansallinen antidopingorganisaatio voi valittaa ainoastaan urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen (CAS) kansainvälisen lajiliiton tekemästä erivapauspäätöksestä, jota WADA ei arvioi tai jota ei WADA:n arvioinnn seurauksena ole kumottu (kyseisen päätöksen voi olla tehnyt myös kansallinen antidopingorganisaatio, jos se on sopinut hakemusten käsittelemisestä kansainvälisen lajiliiton puolesta). [Kommentti artiklaan 4.4.7: Tällaisissa tapauksissa valituksen aiheena on kansainvälisen lajiliiton tekemä erivapauspäätös, ei WADA:n päätös olla arvioimatta erivapauspäätöstä tai (arvioinnin jälkeen) olla kumoamatta erivapauspäätöstä. Erivapauspäätöksestä valittamisen aika lasketaan kuitenkin vasta siitä päivästä alkaen, jolloin WADA ilmoittaa päätöksestään. Riippumatta siitä, onko WADA arvioinut päätöksen, valituksesta tiedotetaan WADA:lle, jotta WADA voi halutessaan osallistua asiaan.] 4.4.8 Urheilija, kansallinen antidopingorganisaatio ja/tai kansainvälinen lajiliitto, johon kyseinen päätös vaikuttaa, voi valittaa WADA:n päätöksestä kumota erivapauspäätös ainoastaan CAS:iin. 4.4.9 Jos asianmukaisesti lähetettyä hakemusta erivapauden myöntämiseksi tai tunnustamiseksi tai erivapauspäätöksen arvioimiseksi ei käsitellä kohtuullisessa ajassa, hakemus katsotaan hylätyksi. 4

Säännöstön artikla 13.4 Erivapauksiin liittyvät valitukset Erivapauspäätöksestä voi valittaa vain artiklassa 4.4 säädetyllä tavalla. 3.0 Määritelmät ja tulkinta 3.1 Kansainvälisessä erivapausstandardissa käytetyt termit, jotka on määritetty vuoden 2015 säännöstössä: ADAMS (Anti-Doping Administration and Management System): ADAMS on verkkoperustainen tietokannan hallintatyökalu, jolla voidaan kirjata, tallentaa, jakaa ja ilmoittaa tietoja, ja näin auttaa urheilutoimijoita ja WADA:a antidopingtoiminnassa, tietoturvalainsäädäntö huomioiden. Luovuttaminen: Muun henkilön osallistuminen kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttöön tai käytön yrittämiseen kyseistä ainetta tai menetelmää tarjoamalla, toimittamalla, valvomalla tai edistämällä tai jollain muulla tavalla. Tähän määritelmään eivät kuitenkaan sisälly terveydenhuoltohenkilökunnan hyvässä uskossa suorittamat toimet, joihin liittyy kielletty aine tai kielletty menetelmä, jota käytetään aitoihin ja laillisiin hoidollisiin tarkoituksiin tai muusta hyväksyttävästä syystä, eivätkä toimet, joissa on kysymys kielletyistä aineista, jotka eivät ole kiellettyjä kilpailujen ulkopuolisissa testeissä, paitsi jos olosuhteet kokonaisuudessaan osoittavat, että kyseisiä kiellettyjä aineita ei ole tarkoitettu aitoihin ja laillisiin hoidollisiin tarkoituksiin, tai niillä aiotaan lisätä suorituskykyä urheilussa. Positiivinen testitulos (Adverse Analytical Finding): WADA:n akkreditoiman laboratorion tai muun WADA:n hyväksymän laboratorion raportti, joka noudattaa Kansainvälistä laboratoriostandardia ja siihen liittyviä teknisiä asiakirjoja ja joka ilmaisee, että näytteessä on kiellettyä ainetta tai sen aineenvaihduntatuotteita tai merkkiaineita (mukaan lukien endogeenisten aineiden kohonneet määrät) tai todisteita kielletyn menetelmän käytöstä. Antidopingorganisaatio (Anti-Doping Organization): Allekirjoittajataho, joka on vastuussa dopingvalvontaprosessin minkä tahansa vaiheen aloittamista, toteuttamista tai voimaansaattamista ohjaavien sääntöjen käyttöönotosta ja toteuttamisesta. Antidopingorganisaatioita ovat esimerkiksi Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen paralympiakomitea, muut suurten urheilutapahtumien järjestäjäorganisaatiot, jotka suorittavat testausta tapahtumissaan, WADA, kansainväliset lajiliitot ja kansalliset antidopingorganisaatiot. Urheilija (Athlete): Kuka tahansa henkilö, joka kilpailee urheilussa kansainvälisellä tasolla (siten kuin kukin kansainvälinen lajiliitto sen määrittelee) tai kansallisella tasolla (siten kuin kukin kansallinen antidopingorganisaatio sen määrittelee). Antidopingorganisaatio voi harkintansa mukaan soveltaa antidopingsäännöstöä urheilijaan, joka ei ole kansainvälisen eikä kansallisen tason urheilija, ja näin tuoda kyseisen urheilijan urheilija -määritelmän piiriin. 5

Mitä tulee urheilijoihin, jotka eivät ole kansainvälisen eivätkä kansallisen tason urheilijoita, antidopingorganisaatio voi halutessaan tehdä jotakin seuraavista: testata rajoitetusti tai ei ollenkaan, analysoida näytteistä vähemmän kuin koko kiellettyjen aineiden valikoiman, vaatia olinpaikkatietoja rajoitetusti tai ei lainkaan tai olla vaatimatta etukäteisiä erivapauksia. Jos kuitenkin antidopingsäännöstön artiklaa 2.1, 2.3 tai 2.5 rikkoo urheilija, joka on antidopingorganisaation toimivallan piirissä ja joka kilpailee kansainvälisen tai kansallisen tason alapuolella, säännöstössä määritetyt seuraukset (artiklaa 14.3.2 lukuun ottamatta) on langetettava. Artiklojen 2.8 ja 2.9 nojalla sekä antidopingtietouden ja -koulutuksen vuoksi kaikkien jonkin allekirjoittajatahon, hallituksen tai muun urheilujärjestön alaisuudessa urheiluun osallistuvien henkilöiden on hyväksyttävä säännöstö urheilijana. [Kommentti: Tämä määritelmä tekee selväksi, että kaikki kansainvälisen ja kansallisen tason urheilijat kuuluvat säännöstön antidopingsääntöjen piiriin ja että kansainvälisen ja kansallisen tason urheilun tarkka määritelmä sisältyy vastaavien kansainvälisten lajiliittojen ja kansallisten antidopingorganisaatioiden antidopingsäännöstöihin. Lisäksi määritelmä sallii kunkin kansallisen antidopingorganisaation halutessaan laajentaa antidopingohjelmaansa kansainvälisen tai kansallisen tason urheilijoista alemman tason kilpailijoihin tai henkilöihin, jotka harrastavat kuntoilua, mutta eivät kilpaile lainkaan. Täten kansallinen antidopingorganisaatio voi esimerkiksi halutessaan testata kuntourheilutason kilpailijoita, mutta olla vaatimatta etukäteisiä erivapauksia. Dopingrikkomus, johon liittyy positiivinen testitulos tai manipulointia, aiheuttaa kuitenkin kaikkien säännöstössä määrättyjen seurausten langettamisen (lukuun ottamatta artiklaa 14.3.2). Päätös siitä, sovelletaanko seurauksia kuntourheilutason urheilijoihin, jotka harrastavat kuntoilua, mutteivät koskaan kilpaile, jää kansallisen antidopingorganisaation harkittavaksi. Niin ikään vain mestaruustasoisille urheilijoille tarkoitettua urheilutapahtumaa isännöivä suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio voi halutessaan testata kilpailijat, mutta olla analysoimatta näytteistä kiellettyjen aineiden koko valikoimaa. Kaikkien kilpailijoiden tulisi tasosta riippumatta saada antidopingtietoa ja -koulutusta.] Säännöstö (Code): Maailman antidopingsäännöstö. Kilpailu (Competition): Yksittäinen kilpailu, ottelu tai peli tai yksittäinen urheilukilpailu. Esimerkiksi koripallo-ottelu tai olympialaisten sadan metrin juoksun loppukilpailu. Etappikilpailuissa ja muissa urheilukilpailuissa, joissa palkinnot jaetaan päivittäin tai muun ajanjakson välein, kilpailun ja urheilutapahtuman ero määritetään asiaan liittyvän kansainvälisen lajiliiton säännöissä. Urheiluapahtuma (Event): Sarja yksittäisiä kilpailuja, jotka suoritetaan yhdessä yhden päättävän elimen alaisuudessa (esim. olympialaiset, FINA:n maailmanmestaruuskilpailut tai Pan American Games -kilpailut). 6

Kilpailun aikana (In-Competition): Ellei kansainvälisen lajiliiton tai urheilutapahtumaa hallitsevan tahon säännöissä toisin mainita, kilpailun aikana tai kilpailussa tarkoittaa ajanjaksoa, joka alkaa kaksitoista tuntia ennen kilpailua, johon urheilijan on määrä osallistua, ja joka päättyy tämän kilpailun ja siihen liittyvän näytteenottoprosessin loputtua. [Kommentti: Kansainvälinen lajiliitto tai urheilutapahtumaa hallitseva taho voi määrittää kilpailun aikana -ajanjakson, joka on eripituinen kuin itse urheilutapahtuma.] Kansainvälisen tason urheilija (International-Level Athlete): Urheilijat, jotka kilpailevat urheilussa kansainvälisellä tasolla kunkin kansainvälisen lajiliiton määrittämällä tavalla, joka on Kansainvälisen testaus- ja tutkimusstandardin mukainen. [Kommentti: Kansainvälisen testaus- ja tutkimusstandardin mukaan Kansainvälinen lajiliitto voi vapaasti määrittää ehdot, joilla se luokittelee urheilijat kansainvälisen tason urheilijoiksi esimerkiksi ranking-listojen, tiettyihin kansainvälisiin tapahtumiin osallistumisen, lisenssin tai muiden seikkojen perusteella. Kansainvälisen lajiliiton on kuitenkin julkaistava nämä ehdot selkeässä ja tiiviissä muodossa, jotta urheilijat voivat nopeasti ja helposti saada selville, milloin heidät luokitellaan kansainvälisen tason urheilijoiksi. Jos ehtoihin esimerkiksi kuuluu osallistuminen tiettyihin kansainvälisiin tapahtumiin, kansainvälisen lajiliiton on julkaistava luettelo näistä kansainvälisistä tapahtumista.] Suurten urheilutapahtumien järjestäjäorganisaatiot (Major Event Organizations, MIO): Kansallisen olympiakomitean maanosaliitot ja muut kansainväliset moniurheiluorganisaatiot, jotka toimivat maanosatason, alueellisen tason tai muun tasoisen kansainvälisen urheilutapahtuman hallitsevana tahona. Kansallinen antidopingorganisaatio (National Anti-Doping Organization): Kunkin maan nimeämä taho (tai tahot), jolla on ensisijaiset valtuudet ja vastuu antidopingsäännöstön käyttöönotosta ja toteuttamisesta, näytteenoton johtamisesta, testitulosten hallinnasta ja kuulemisten pitämisestä kansallisella tasolla. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole määrännyt (tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole määränneet) mitään tahoa kansalliseksi antidopingorganisaatioksi, maan kansallisena antidopingorganisaationa toimii maan kansallinen olympiakomitea tai sen määräämä taho. Kansallisen tason urheilija (National-Level Athlete): Urheilijat, jotka kilpailevat urheilussa kansallisella tasolla kunkin kansallisen antidopingorganisaation määrittämällä tavalla, joka on kansainvälisen testaus- ja tutkimusstandardin mukainen. Hallussapito (Possession): Todellinen fyysinen hallussapito tai rakenteellinen hallussapito (joka todetaan vain, jos henkilö hallitsee yksinomaisesti tai aikoo hallita kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää tai tiloja, joissa kielletty aine tai kielletty menetelmä sijaitsee); kuitenkin sillä ehdolla, että jos henkilö ei hallitse yksinomaisesti kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää tai tiloja, joissa kielletty aine tai kielletty menetelmä sijaitsee, rakenteellinen hallussapito todetaan vain, jos henkilö on tiennyt kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän läsnäolosta ja on aikonut hallita sitä. 7

Pelkkää hallussapitoa ei kuitenkaan voida käyttää dopingrikkomuksen perustana, mikäli henkilö ennen minkäänlaisen ilmoituksen vastaanottamista siitä, että hän on tehnyt dopingrikkomuksen, on ryhtynyt konkreettisiin toimiin, jotka osoittavat, että henkilöllä ei koskaan ollut aikomusta hallussapitoon ja että hän on luopunut hallussapidosta ilmoittamalla sen nimenomaisesti jollekin antidopingorganisaatiolle. Tässä määritelmässä toisin määritetyt seikat pois lukien kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän ostaminen (myös sähköisesti tai muulla tavoin) katsotaan hallussapidoksi, johon syyllistyy oston tehnyt henkilö. [Kommentti: Tämän määritelmän mukaisesti urheilijan autosta löytyneet steroidit ovat dopingrikkomus, paitsi jos urheilija kykenee osoittamaan, että joku toinen käytti autoa. Tällöin antidopingorganisaation on kyettävä osoittamaan, että vaikka urheilija ei hallinnut autoa yksinomaisesti, urheilija tiesi steroideista ja aikoi ottaa ne hallintaansa. Samaan tapaan, jos esimerkiksi urheilijan ja hänen puolisonsa yhteisessä hallinnassa olevasta kodin lääkekaapista löytyy steroideja, antidopingorganisaation on kyettävä osoittamaan, että urheilija tiesi kaapissa olevan steroideja ja aikoi ottaa steroidit hallintaansa. Pelkkä kielletyn aineen ostaminen katsotaan hallussapidoksi myös silloin, kun tuote ei saavu perille, sen vastaanottaa joku muu tai se lähetetään kolmannen osapuolen osoitteeseen.] Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo (Prohibited List): Luettelo kielletyistä aineista ja kielletyistä menetelmistä. Kielletty menetelmä (Prohibited Method): Mikä tahansa Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa kielletyksi määritelty menetelmä. Kielletty aine (Prohibited Substance): Mikä tahansa Kiellettyjen aineiden menetelmien luettelossa kielletyksi määritetty aine tai aineluokka. ja Allekirjoittajatahot (Signatories): Säännöstön allekirjoittaneet ja sitä noudattamaan sitoutuneet tahot artiklassa 23 säädetyllä tavalla. Testaus (Testing): Dopingvalvontaprosessin vaiheet, joihin kuuluvat testauksen suunnittelu, näytteenotto, näytteiden käsittely ja näytteiden kuljetus laboratorioon. Erivapaus (THERAPEUTIC USE EXEMPTION, TUE): Kohdassa 4.4 kuvattu erivapaus. Käyttö (Use): Kaikenlainen kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttäminen, nauttiminen, pistäminen tai kuluttaminen. WADA (World Anti-Doping Agency): Maailman antidopingtoimisto. 8

3.2 Kansainvälisessä erivapausstandardissa käytetyt termit, jotka on määritetty Kansainvälisessä tietosuojastandardissa: Henkilötiedot (Personal Information): Henkilötiedot tarkoittavat tietoja, arkaluonteiset henkilötiedot mukaan lukien, jotka koskevat nimettyä tai tunnistettavissa olevaa osallistujaa tai muita henkilöitä, joiden tietoja käsitellään yksinomaan antidopingorganisaation antidopingtoiminnan yhteydessä. [Kommentti artiklaan 3.2: Henkilötiedoiksi katsotaan muun muassa urheilijan nimi-, syntymäaika-, yhteys-, jäsenyys- ja olinpaikkatiedot sekä tiedot, jotka koskevat urheilijalle mahdollisesti myönnettyjä erivapauksia, dopingtestien tuloksia ja tulosten käsittelyä (kurinpitokäsittelyt, muutoksenhaut ja seuraamukset). Henkilötietoja ovat myös muiden henkilöiden henkilö- ja yhteystiedot, esimerkiksi sellaisten lääketieteen ammattilaisten ja muiden henkilöiden henkilökohtaiset tiedot ja yhteystiedot, jotka työskentelevät urheilijan kanssa tai hoitavat tai avustavat häntä antidopingtoimintaan liittyvissä asioissa. Tällaiset tiedot ovat henkilötietoja, ja tämä standardi säätelee niitä niiden koko käsittelyn ajan riippumatta siitä, ovatko kyseessä olevat henkilöt mukana järjestäytyneessä urheilutoiminnassa.] 3.3 Kansainvälisessä erivapausstandardissa määritetyt termit: Hoidollinen (Therapeutic): Sairauden hoito lääkkeiden tai hoitomenetelmien avulla tai hoitoon liittyvä, tai hoidon antaminen tai siinä avustaminen. Erivapauslautakunta (Therapeutic Use Exemption Committee, TUEC): Erivapauslautakunta on asianomaisen antidopingorganisaation asettama kuulemiselin, joka käsittelee erivapaushakemuksia. WADA:n erivapauslautakunta (WADA THERAPEUTIC USE EXEMPTION COMMITTEE, WADA TUEC): WADA:n erivapauslautakunta on WADA:n asettama kuulemiselin, jossa arvioidaan muiden antidopingorganisaatioiden erivapauspäätöksiä. 3.4 Tulkinta: 3.4.1 Ellei toisin määrätä, viittaukset artikloihin ovat viittauksia Kansainvälisen erivapausstandardin artikloihin. 3.4.2 Useisiin Kansainvälisen erivapausstandardin määräyksiin liittyviä kommentteja käytetään Kansainvälisen erivapausstandardin tulkitsemiseen. 3.4.3 Kansainvälisen erivapausstandardin virallista tekstiä ylläpitää WADA, ja se julkaistaan englanniksi ja ranskaksi. Tämä versio on käännös englannista suomeksi. Mikäli eri kieliversioiden välillä ilmenee ristiriitaisuuksia, englanninkielinen versio pätee. 9

2. OSA: ERIVAPAUDEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT STANDARDIT JA SEN PROSESSI 4.0 Erivapauden hankkiminen 4.1 Urheilijalle voidaan myöntää erivapaus, jos (ja vain jos) urheilija pystyy osoittamaan todennäköisyyksien punninnan perusteella, että seuraavat ehdot täyttyvät: a. Kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää tarvitaan akuutin tai kroonisen sairauden hoidossa, ja urheilijan terveys heikkenisi huomattavasti, mikäli häneltä evättäisiin kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttö. b. B. Kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän hoidollinen käyttö ei erittäin todennäköisesti kohota urheilijan suorituskykyä korkeammalle tasolle kuin mitä se olisi urheilijan terveydentilan palattua normaaliksi akuutin tai kroonisen sairauden hoidon jälkeen. c. Kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käytölle ei ole olemassa muuta perusteltua hoitovaihtoehtoa. d. Kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käytön syy ei ole kokonaan tai osittain seurausta aiemmasta (ilman erivapautta tapahtuneesta) jonkin aineen tai menetelmän käytöstä, jonka käyttö on tuolloin ollut kielletty. [Kommentti artiklaan 4.1: Kun erivapauskomitea päättää, hyväksyykö se toisen antidopingorganisaation myöntämän erivapauden (katso artikla 7 jäljempänä), ja kun WADA arvioi päätöstä myöntää erivapaus (tai olla myöntämättä erivapautta) (katso artikla 8 jäljempänä), tilanne on sama kuin erivapauskomitealla, kun se harkitsee jäljempänä olevan artiklan 6 mukaisesti erivapaushakemusta, toisin sanoen: onko urheilija osoittanut todennäköisyyksien punninnan perusteella, että jokainen artiklassa 4.1. mainittu ehto täyttyy? Tiettyjen sairaustilojen yhteydessä näitä ehtoja sovellettaessa apuna tulisi käyttää WADA:n julkaisua Medical Information to Support the Decisions of TUECs, joka löytyy WADA:n verkkosivuilta.] 4.2 Jos mikään artiklassa 4.3 määritetyistä poikkeuksista ei päde, urheilijan, jonka on käytettävä kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää hoidollisista syistä, on haettava erivapautta ennen tällaisen aineen tai menetelmän käyttämistä tai hallussapitoa. 4.3 Urheilijalle voidaan myöntää takautuva erivapaus kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän hoidollista käyttöä varten vain, jos a. ensihoito tai äkillisen sairauden hoito on ollut tarpeen; tai b. muiden poikkeusolosuhteiden vuoksi urheilijalla ei ole ollut riittävästi aikaa tai 10

mahdollisuutta lähettää erivapaushakemusta tai erivapauslautakunnalla käsitellä sitä ennen näytteenottoa; tai c. sovellettavat säännöt edellyttivät urheilijan (katso kommentti artiklaan 5.1) tai sallivat urheilijan (katso säännöstön artikla 4.4.5) hakea takautuvaa erivapautta; tai [Kommentti artiklan 4.3 kohtaan c: Kyseisiä urheilijoita kehotetaan pitämään potilasasiakirjansa valmiina, jotta he voivat todistaa niiden avulla artiklassa 4.1 määritettyjen erivapausehtojen täyttymisen, jos erivapautta on haettava näytteenoton jälkeen takautuvasti.] d. WADA ja antidopingorganisaatio, joille takautuva erivapaushakemus tehdään tai tehtäisiin, ovat sopineet, että takautuva erivapaus on myönnettävä kohtuussyistä. [Kommentti artiklan 4.3 kohtaan d: Jos WADA ja/tai antidopingorganisaatio eivät suostu soveltamaan artiklan 4.3 kohtaa d, sitä ei voida riitauttaa dopingrikkomuksen käsittelyn puolustuksena, valituksena tai muullakaan tavalla.] 5.0 Antidopingorganisaatioiden erivapauksia koskevat vastuut 5.1 Säännöstön artiklassa 4.4 määritetään (a) millä antidopingorganisaatioilla on valtuudet tehdä erivapauspäätöksiä, (b) miten muiden antidopingorganisaatioiden tulisi tunnustaa ja kunnioittaa kyseisiä erivapauspäätöksiä ja (c) milloin erivapauspäätöksiä voidaan arvioida ja/tai milloin niistä voidaan valittaa. [Kommentti artiklaan 5.1: Liitteen 1 vuokaaviossa esitellään säännöstön artiklan 4.4 keskeisimmät säännöt. Säännöstön artiklassa 4.4.2 määritellään kansallisen antidopingorganisaation valtuudet tehdä sellaisia urheilijoita koskevia erivapauspäätöksiä, jotka eivät ole kansainvälisen tason urheilijoita. Jos ei ole selvää, minkä kansallisen antidopingorganisaation tulisi käsitellä sellaisen urheilijan, joka ei ole kansainvälisen tasolla, erivapaushakemus, asiasta päättää WADA. WADA:n päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Jos kansalliset vaatimukset ja määräykset aiheuttavat sen, että kansallisen antidopingorganisaation on testauksen suunnittelussa priorisoitava tiettyjä urheilulajeja (Kansainvälisen testaus- ja tutkimusstandardin artiklassa 4.4.1 käsitellyn mukaisesti), kansallinen antidopingorganisaatio voi kieltäytyä käsittelemästä joidenkin tai kaikkien matalamman prioriteetin lajien urheilijoiden etukäteen lähettämiä erivapaushakemuksia, mutta silloin sen tulee sallia tällaisten urheilijoiden hakea testatuksi jouduttuaan erivapautta takautuvasti. Kansallisen antidopingorganisaation on kerrottava tällaisesta menettelytavasta verkkosivuillaan, jotta asianomaiset urheilijat tietäisivät siitä.] 5.2 Jokaisen kansallisen antidopingorganisaation, kansainvälisen lajiliiton ja suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on perustettava erivapauslautakunta, joka päättää erivapauksien myöntämisestä tai tunnustamisesta artiklan 4.1 ehtojen 11

täyttymisen perusteella. [Kommentti artiklaan 5.2: Jos suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio päättää tunnustaa jo olemassa olevat erivapaudet automaattisesti, tarvitaan mekanismi, jonka avulla urheilutapahtumaan osallistuvat urheilijat voivat tarvittaessa hakea uutta erivapautta. Jokainen suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio voi päättää itse, perustaako se tätä tarkoitusta varten oman erivapauslautakunnan vai ulkoistaako se tehtävän sopimuksella kolmannelle osapuolelle (kuten Sport Accord:lle). Jokaisessa tapauksessa tavoitteen tulisi olla se, että urheilutapahtumassa kilpailevien urheilijoiden olisi mahdollista hankkia erivapaudet nopeasti ja tehokkaasti ennen kilpailuun osallistumista. a. Erivapauslautakunnassa on oltava vähintään kolme lääkäriä, joilla on kokemusta urheilijoiden hoidosta ja vankat tiedot kliinisestä, urheilu- ja liikuntalääketieteestä. Kun kyseessä on vammaisurheilijan erivapaushakemus, erivapauslautakunnan jäsenistä vähintään yhdellä tulisi olla kokemusta vammaisurheilijoiden hoidosta yleisesti tai erityiskokemusta urheilijalla ilmenevästä vammasta (tai vammoista). b. Päätösten riippumattomuuden varmistamiseksi erivapauslautakunnan enemmistöllä ei tulisi olla virallisia tehtäviä antidopingorganisaatiossa, joka nimittää erivapauslautakunnan jäsenet. Kaikkien erivapauslautakunnan jäsenten on allekirjoitettava eturistiriita- ja salassapitoilmoitus. (Ilmoitusmalli on saatavilla WADA:n verkkosivuilla.) 5.3 Jokaisen kansallisen antidopingorganisaation, kansainvälisen lajiliiton ja suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on laadittava selkeä prosessi, jonka mukaan erivapauslautakunnalta haetaan tämän kansainvälisen standardin vaatimusten mukaista erivapautta. Sen tulee myös julkaista tiedot asettamalla ne näkyvälle paikalle verkkosivustollaan ja lähettämällä tiedot WADA:lle. WADA saattaa julkaista saman tiedon uudelleen verkkosivuillaan. 5.4 Jokaisen kansallisen antidopingorganisaation, kansainvälisen lajiliiton ja suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on ilmoitettava viipymättä (englanniksi tai ranskaksi) kaikista erivapauslautakuntansa päätöksistä myöntää tai evätä erivapaus sekä kaikista päätöksistä tunnustaa tai kieltäytyä tunnustamasta toisen antidopingorganisaation erivapauspäätöstä. Tämä on tehtävä ADAMS:in tai jonkin muun WADA:n hyväksymän järjestelmän kautta. Myönnettyjen erivapauspäätösten tapauksessa tietoihin tulee sisältyä (englanniksi tai ranskaksi): a. kyseisen aineen tai menetelmän nimen lisäksi myös annostus, antotiheys, antotapa, jolle erivapaus on myönnetty, sekä erivapauden kesto ja kaikki erivapauden myöntämisen yhteydessä määrätyt ehdot; sekä b. erivapaushakemuslomake ja asiaankuuluvat kliiniset tiedot (käännettynä englanniksi ja ranskaksi), jotka osoittavat artiklan 4.1 erivapauteen liittyvien ehtojen täyttyvän (tietoja saavat käsitellä vain WADA, urheilijan kansallinen antidopingorganisaatio, urheilijan kansainvälinen lajiliitto sekä suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio, jonka järjestämässä urheilutapahtumassa urheilija olisi aikeissa kilpailla). [Kommentti artiklaan 5.4: ADAMS:in käyttö helpottaa suuresti erivapauksien tunnustamisprosessia.] 12

5.5 Jos kansallinen antidopingorganisaatio myöntää urheilijalle erivapauden, sen on varoitettava häntä kirjallisesti siitä, (a) että erivapaus on voimassa vain kansallisella tasolla ja (b) että, jos urheilijasta tulee kansainvälisen tason urheilija tai jos urheilija kilpailee kansainvälisessä urheilutapahtumassa, kyseinen erivapaus ei ole voimassa näitä tilanteita varten, jollei asiaankuuluva kansainvälinen lajiliitto tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio tunnusta kyseistä erivapautta artiklan 7.1 mukaisesti. Kansallisen antidopingorganisaation tulisi myös auttaa urheilijaa selvittämään, milloin hänen on lähetettävä erivapaus tunnustettavaksi kansainväliseen lajiliittoon tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatiolle, sekä ohjata ja tukea urheilijaa koko tunnustamisprosessin läpikäymisessä. 5.6 Jokaisen kansainvälisen lajiliiton ja suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation on julkaistava ilmoitus (vähintään asettamalla se näkyvälle paikalle verkkosivustollaan ja lähettämällä se WADA:lle), jossa määritellään selkeästi (1) ne urheilijat, joiden on sen toimivallan alaisiksi tullessaan haettava erivapautta, ja milloin tämä tulee tehdä, (2) mitkä muiden antidopingorganisaatioiden erivapauspäätökset se hyväksyy automaattisesti edellä mainitunlaisen hakemisprosessin sijasta, artiklan 7.1 kohdan a mukaisesti ja (3) mitkä muiden antidopingorganisaatioiden erivapauspäätökset täytyy lähettää sen tunnustettavaksi artiklan 7.1 kohdan b mukaisesti. WADA saattaa julkaista ilmoituksen uudelleen verkkosivuillaan. 5.7 Mikään kansallisen antidopingorganisaation urheilijalle myöntämä erivapaus ei ole voimassa, jos urheilijasta tulee kansainvälisen tason urheilija tai jos urheilija kilpailee kansainvälisessä urheilutapahtumassa, jollei ja kunnes asiaankuuluva kansainvälinen lajiliitto tunnustaa kyseisen erivapauden artiklan 7.0 mukaisesti. Mikään kansainvälisen lajiliiton urheilijalle myöntämä erivapaus ei ole voimassa, jos urheilija kilpailee suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation järjestämässä kansainvälisessä urheilutapahtumassa, jollei ja kunnes asiaankuuluva suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio tunnustaa kyseisen erivapauden artiklan 7.0 mukaisesti. Jos kansainvälinen lajiliitto tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio kieltäytyy tunnustamasta erivapautta, erivapauden tunnustamatta jättäneen tahon osalta kyseiseen erivapauteen ei voi vedota puolustuksena siinä mainitun kielletyn aineen tai menetelmän löytymiselle, käytölle, hallussapidolle tai luovuttamiselle (ottaen kuitenkin huomioon urheilijan oikeuden lähettää päätös arvioitavaksi ja valittaa päätöksestä). 6.0 Erivapauden hakemisprosessi 6.1 Erivapauden tarvitessaan urheilijan on haettava sitä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Vain kilpailun aikana kielletyille aineille erivapautta haettaessa urheilijan tulisi jättää hakemus vähintään 30 päivää ennen seuraavaa kilpailuaan, jollei kyseessä ole hätä- tai poikkeustilanne. Urheilijan tulee hakea erivapautta tilanteensa mukaan joko kansalliselta antidopingorganisaatioltaan, kansainväliseltä lajiliitoltaan ja/tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatiolta käyttämällä siihen tarkoitettua erivapaushakemuslomaketta. Antidopingorganisaatioiden hakemuslomakkeen, jota he haluavat urheilijoiden käyttävän, on oltava ladattavissa heidän verkkosivustollaan. Lomakkeen pitää perustua liitteen 2 mallipohjaan. Antidopingorganisaatiot voivat lisätä hakemuslomakkeeseen kohtia, joissa pyydetään lisätietoja, mutta lomakkeesta ei saa poistaa mitään kohtia. 6.2 Urheilijan tulisi lähettää erivapaushakemuslomake asianmukaiselle 13

antidopingorganisaatiolle ADAMS:in kautta tai muuta kautta antidopingorganisaation antamien ohjeiden mukaisesti. Lomakkeen liitteenä on oltava: a. asianmukaisesti pätevän lääkärin lausunto, jossa todistetaan urheilijan tarve käyttää kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää hoidollisista syistä b. perusteellinen sairaushistoria, alkuperäisdiagnoosin tehneen lääkärin tekemä dokumentaatio (mahdollisuuksien mukaan) ja kaikki mahdolliset asiaan liittyvät lääketieteelliset tutkimukset, laboratoriokokeiden tulokset ja kuvat. [Kommentti artiklan 6.2 kohtaan b: Diagnoosia ja hoitoa sekä erivapauden kestoa koskevien perusteluiden tulisi noudattaa WADA:n julkaisua Medical Information to Support the Decisions of TUECs. 6.3 Urheilijan tulisi säilyttää täydellinen kopio erivapaushakemuslomakkeestaan ja kaikista siihen liitetyistä materiaaleista ja tiedoista. 6.4 Erivapauslautakunta käsittelee erivapaushakemuksen vain, jos hakemuslomake on asianmukaisesti täytetty ja sen mukana on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet. Epätäydelliset hakemukset palautetaan urheilijalle täydentämistä ja uudelleen lähettämistä varten. 6.5 Erivapauslautakunta voi pyytää urheilijalta tai hänen lääkäriltään lisätietoja, - tutkimuksia tai -kuvia tai muuta tietoa, jonka se katsoo välttämättömäksi urheilijan hakemuksen arvioimisen kannalta. Se voi myös tarvittaessa pyytää lääketieteellistä tai muuta tieteellistä apua asiantuntijoilta. 6.6 Kaikki mahdolliset kulut, joita urheilijalle aiheutuu erivapaushakemuksen tekemisestä ja sen täydentämisestä erivapauslautakunnan vaatimalla tavalla, ovat urheilijan vastuulla. 6.7 Erivapauslautakunta päättää mahdollisimman nopeasti ja yleensä (elleivät olosuhteet ole poikkeukselliset) 21 päivän sisällä täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta, myöntääkö se erivapauden. Jos erivapaushakemus on toimitettu erivapauslautakunnalle hyvissä ajoin ennen urheilutapahtumaa, erivapauslautakunnan tulee parhaansa mukaan pyrkiä käsittelemään hakemus ennen urheilutapahtuman alkamista. 6.8 Erivapauslautakunnan urheilijalle antaman päätöksen on oltava kirjallinen ja se on toimitettava WADA:n ja muiden antidopingorganisaatioiden saataville ADAMS:in tai jonkin muun WADA:n hyväksymän järjestelmän kautta artiklan 5.4 mukaisesti. a. Myönteisessä erivapauspäätöksessä tulee määrittää erivapauslautakunnan kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käytölle sallima annostus, antotiheys, antotapa ja hoidon kesto, jotka vastaavat kliinisiä olosuhteita sekä mahdollisesti erivapauden yhteydessä asetettuja ehtoja. b. Kielteisen erivapauspäätöksen tulee sisältää selitys epäämisestä. 6.9 Jokaiselle erivapaudelle on määritetty kesto erivapauslautakunnan harkinnan mukaan. Ajan päätyttyä erivapaus raukeaa automaattisesti. Jos urheilijan pitää jatkaa kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttöä erivapauden raukeamispäivän jälkeen, hänen on lähetettävä uusi erivapaushakemus hyvissä ajoin ennen raukeamispäivää, jotta 14

päätöksenteolle jää riittävästi aikaa. [Kommentti artiklaan 6.9: Erivapauden voimassaoloajan tulisi noudattaa WADA:n julkaisua Medical Information to Support the Decisions of TUECs.] 6.10 Erivapaus perutaan ennen raukeamispäivää, jos urheilija ei noudata erivapauden myöntäneen antidopingorganisaation asettamia vaatimuksia tai ehtoja. Erivapaus voidaan myös kumota WADA:n arvioinnin tai valituksen seurauksena. 6.11 Jos urheilija antaa positiivisen testituloksen pian sen jälkeen, kun kyseistä kiellettyä ainetta koskeva erivapaus on rauennut, peruttu tai kumottu, alustavan tutkinnan suorittava antidopingorganisaatio harkitsee, onko testitulos yhdenmukainen sen kanssa, miten kiellettyä ainetta on käytetty ennen erivapauden raukeamista, perumista tai kumoamista. Jos tulos osoittautuu yhdenmukaiseksi, käyttöä (sekä siitä johtuvaa kielletyn aineen löydöstä urheilijan näytteessä) ei katsota dopingrikkomukseksi. 6.12 Jos erivapauden myöntämisen jälkeen kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän annostusta, antotiheyttä, antotapaa tai hoidon kestoa joudutaan muuttamaan merkittävästi siihen nähden, mitä erivapaudessa on määritetty, urheilijan on haettava uutta erivapautta. Jos kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän läsnäolo, käyttö, hallussapito tai luovutus ei ole yhdenmukainen myönnetyn erivapauden kanssa, tilannetta voidaan pitää urheilijalle myönnetystä erivapaudesta huolimatta dopingrikkomuksena. 7.0 Erivapauden tunnustamisprosessi 7.1 Säännöstön artiklassa 4.4 vaaditaan, että antidopingorganisaatioiden on tunnustettava toisten antidopingorganisaatioiden myöntämät erivapaudet, jotka täyttävät artiklassa 4.1 määritetyt ehdot. Täten, jos urheilijalla kansainvälisen lajiliiton tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation erivapausvaatimusten piiriin astuessaan on jo voimassa oleva erivapaus, hänen ei tule lähettää uutta erivapaushakemusta kansainväliselle lajiliitolle tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatiolle. Sen sijaan: a. Kansainvälinen lajiliitto tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio saattaa julkaista ilmoituksen, että se tunnustaa automaattisesti erivapauspäätökset (tai tietyt päätökset, esimerkiksi tiettyjen antidopingorganisaatioiden tekemät päätökset tai päätökset, jotka liittyvät tiettyihin kiellettyihin aineisiin), jotka täyttävät artiklassa 4.4 määritetyt ehdot. Tämä kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että kyseisistä päätöksistä on raportoitu etukäteen artiklan 5.4 mukaisesti ja että ne siten ovat WADA:n arvioitavissa. Jos urheilijan erivapaus on myöntämishetkellä tyyppiä, joka tunnustetaan automaattisesti, hänen ei tarvitse ryhtyä lisätoimiin. [Kommentti artiklan 7.1 kohtaan a: Artiklan 5.4 mukaisesti raportoitujen erivapauspäätösten tunnustamista suositellaan urheilijoiden taakan vähentämiseksi. Jos kansainvälinen lajiliitto tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatio ei ole halukas tunnustamaan kaikkia kyseisenlaisia päätöksiä automaattisesti, sen tulisi käyttää automaattista tunnustusta niin suureen osaan päätöksistä kuin mahdollista, esimerkiksi julkaisemalla luettelon kaikista niistä antidopingorganisaatioista, joiden 15

erivapauspäätökset se tunnustaa automaattisesti ja/tai luettelon kaikista niistä kielletyistä aineista, joihin liittyvät erivapaudet se tunnustaa automaattisesti. Julkaisu pitäisi järjestää artiklan 5.3 mukaisesti eli ilmoituksen tulisi näkyä kansainvälisen lajiliiton verkkosivustolla ja se tulisi lähettää WADA:lle ja kansallisille antidopingorganisaatioille.] b. Jos automaattista tunnustusta ei ole käytössä, urheilijan on lähetettävä erivapauden tunnustamispyyntö kyseiselle kansainväliselle lajiliitolle tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatiolle joko ADAMS:in tai jonkin muun, kansainvälisen lajiliiton tai suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaation määrittelemän kanavan kautta. Pyynnön liitteenä tulisi olla kopio erivapaudesta ja alkuperäinen erivapaushakemus artikloissa 6.1 ja 6.2 mainittuine liitteineen (jollei erivapauden myöntänyt antidopingorganisaatio ole jo toimittanut erivapautta ja sen liitteitä tarkasteltavaksi ADAMS:in tai jonkin muun WADA:n hyväksymän kanavan kautta artiklan 5.4 mukaisesti). 7.2 Epätäydelliset erivapauden tunnustamispyynnöt palautetaan urheilijalle täydentämistä ja uudelleen lähettämistä varten. Lisäksi erivapauslautakunta voi pyytää urheilijalta tai hänen lääkäriltään lisätietoja, -tutkimuksia tai -kuvia tai muuta tietoa, jonka se katsoo välttämättömäksi urheilijan erivapauden tunnustamispyynnön arvioimisen kannalta. Se voi myös tarvittaessa pyytää lääketieteellistä tai muuta tieteellistä apua asiantuntijoilta. 7.3 Kaikki mahdolliset kulut, joita urheilijalle aiheutuu erivapauden tunnustamispyynnön tekemisestä ja sen täydentämisestä erivapauslautakunnan vaatimalla tavalla, ovat urheilijan vastuulla. 7.4 Erivapauslautakunta päättää mahdollisimman nopeasti ja yleensä (elleivät olosuhteet ole poikkeukselliset) 21 päivän sisällä täydellisen erivapauden tunnustamispyynnön saamisesta, tunnustaako se erivapauden. Jos erivapauden tunnustamispyyntö on toimitettu erivapauslautakunnalle hyvissä ajoin ennen urheilutapahtumaa, sen tulee pyrkiä parhaansa mukaan käsittelemään hakemus ennen urheilutapahtuman alkamista. 7.5 Erivapauslautakunnan urheilijalle antaman päätöksen on oltava kirjallinen ja se on toimitettava WADA:n ja muiden antidopingorganisaatioiden saatavilla ADAMS:in tai jonkin muun WADA:n hyväksymän järjestelmän kautta. Kielteisen erivapauden tunnustamispäätöksen tulee sisältää selitys siitä, miksi tunnustamista ei ole tehty. 8.0 Erivapauspäätösten arviointi WADA:n toimesta 8.1 Säännöstön artiklassa 4.4.6 säädetään, että WADA:n on joissain tapauksissa arvioitava kansainvälisten lajiliittojen tekemiä erivapauspäätöksiä ja että se voi arvioida mitä tahansa muitakin erivapauspäätöksiä sen varmistamiseksi, että artiklan 4.1 ehtoja noudatetaan. WADA perustaa WADA:n erivapauslautakunnan, jonka on täytettävä artiklan 5.2 määrittämät ehdot kyseisten arviointien suorittamista varten. 8.2 Jokainen arviointipyyntö on lähetettävä WADA:lle kirjallisesti ja siihen on liitettävä WADA:n hakemusmaksu sekä kopiot artiklassa 6.2 määritetyistä tarvittavista tiedoista 16

(tai jos kyseessä on erivapauden epäämisen arviointi, mukaan on liitettävä kaikki urheilijan alkuperäisessä erivapaushakemuksessa olleet tiedot). Pyyntö on kopioitava osapuolelle, jonka päätöstä arvioidaan, sekä urheilijalle, (jos arviointia ei pyydä urheilija). 8.3 Jos erivapauspäätöksen arviointipyyntö on sellainen, jota WADA ei ole velvollinen arvioimaan, WADA:n on kerrottava urheilijalle heti, kun se on pyynnön vastaanottamisen jälkeen mahdollista, lähettääkö se erivapauspäätöksen WADA:n erivapauslautakunnan arvioitavaksi. Jos WADA päättää, ettei se lähetä erivapauspäätöstä arvioitavaksi, se palauttaa urheilijalle hakemusmaksun. WADA:n päätös olla lähettämättä erivapauspäätöstä WADA:n erivapauslautakunnan arvioitavaksi on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Erivapauspäätöksestä voi silti vielä valittaa säännöstön artiklan 4.4.7 mukaisesti. 8.4 Jos kansainvälisen lajiliiton erivapauspäätöksen arviointipyyntö on sellainen, jonka WADA on velvollinen arvioimaan, WADA voi siitä huolimatta lähettää päätöksen takaisin kansainväliselle lajiliitolle (a) selvennystä varten (esimerkiksi jos syitä ei eritellä päätöksessä selvästi) ja/tai (b) uudelleen arviointia varten (esimerkiksi jos erivapaus on evätty vain siksi, että artiklan 4.1 ehtojen mukaan vaadittavat lääketieteelliset testitulokset tai muut tiedot puuttuvat). 8.5 Jos arviointipyyntö lähetetään WADA:n erivapauslautakunnan arvioitavaksi, se voi pyytää antidopingorganisaatiolta ja/tai urheilijalta lisätietoja, kuten esimerkiksi artiklassa 6.5 kuvattuja muita tutkimuksia. Se voi myös tarvittaessa pyytää lääketieteellistä tai muuta tieteellistä apua asiantuntijoilta. 8.6 WADA:n erivapauslautakunta kumoaa jokaisen myönnetyn erivapauden, joka ei täytä artiklan 4.1 ehtoja. Jos kumottu erivapaus koskee tulevia tapahtumia (eikä ole laadultaan takautuva), kumouspäätös astuu voimaan WADA:n määrittämänä päivänä (jonka ei tule olla aikaisempi kuin päivämäärä, jolloin WADA ilmoittaa urheilijalle). Kumouspäätöstä ei sovelleta takautuvasti eikä urheilijan tuloksia ilmoitusta edeltävästä ajalta mitätöidä. Kuitenkin tilanteissa, joissa kumottu erivapaus on ollut takautuva, myös kumouspäätös on takautuva. 8.7 WADA:n erivapauslautakunta kumoaa jokaisen erivapauden epäämisen, jos erivapaushakemus täyttää artiklan 4.1 ehdot. Se siis myöntää erivapauden. 8.8 Jos WADA:n erivapauslautakuntaa arvioi kansainvälisen lajiliiton päätöstä, joka on lähetetty sille säännöstön artiklan 4.4.3 mukaisesti (eli kyseessä on pakollinen arviointi), se voi vaatia arvioinnin häviävää antidopingorganisaatiota (eli sitä antidopingorganisaatiota, jonka näkemys hylätään) (a) hyvittämään hakemusmaksun osapuolelle, joka on lähettänyt päätöksen WADA:lle (jos sovellettavissa) ja/tai (b) maksamaan WADA:lle arvioinnista aiheutuneet kulut siinä määrin kuin hakemusmaksu ei korvaa niitä. 8.9 Jos WADA:n erivapauslautakunta kumoaa erivapauspäätöksen, jonka WADA on itse päättänyt arvioida, WADA voi vaatia päätöksen tehnyttä antidopingorganisaatiota korvaamaan WADA:lle arvioinnista aiheutuneet kulut. 8.10 WADA:n on tiedotettava WADA:n erivapauslautakunnan perustellusta päätöksestä viipymättä urheilijalle sekä hänen kansalliselle antidopingorganisaatiolleen ja kansainväliselle lajiliitolleen (ja tarpeen mukaan suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatiolle). 17

9.0 Tietojen luottamuksellisuus 9.1 Kerätessään, tallentaessaan, käsitellessään ja luovuttaessaan sekä säilyttäessään henkilötietoja erivapausprosessin yhteydessä antidopingorganisaatioiden ja WADA:n on noudatettava Kansainvälistä tietosuojastandardia. 9.2 Erivapautta tai sen tunnustusta hakevan urheilijan on annettava kirjallinen suostumus, a. jonka perusteella kaikki hakemukseen liittyvät tiedot voidaan toimittaa eri erivapauslautakuntien jäsenille, joilla on tähän kansainväliseen standardiin perustuen oikeus tarkistaa tiedot, ja tarvittaessa muille riippumattomille lääketieteen tai muun alan asiantuntijoille tai muulle henkilökunnalle (mukaan lukien WADA:n henkilökunta), joka osallistuu erivapaushakemusten hallinnointiin, arviointiin tai niitä koskevien valitusten käsittelyyn; b. jonka perusteella urheilijan lääkäri(t) voi(vat) antaa erivapauslautakunnalle mitä tahansa terveystietoa, jonka erivapauslautakunta katsoo olevan tarpeen urheilijan hakemuksen käsittelemiseksi ja erivapauspäätöksen tekemiseksi; ja c. jonka perusteella hakemuksen perusteella tehtyä päätöstä voivat tarkastella kaikki antidopingorganisaatiot tai muut organisaatiot, joilla on valtuudet testata urheilijaa tai hallinnoida hänen tuloksiaan. [Kommentti artiklaan 9.2: Ennen kuin antidopingorganisaatio kerää henkilötietoja tai pyytää urheilijan suostumusta, sen on ilmoitettava urheilijalle kansainvälisen tietosuojastandardin artiklassa 7.1 mainitut tiedot.] 9.3 Erivapauden hakuprosessi hoidetaan ehdottoman luottamuksellisesti. Erivapauslautakuntien jäsenet, riippumattomat asiantuntijat ja antidopingorganisaation asiaankuuluvat työntekijät hoitavat kaikki prosessiin liittyvät tehtävänsä ehdottoman luottamuksellisesti ja allekirjoittavat asianmukaisen salassapitosopimuksen. Erityisen salassa pidettäviä ovat seuraavat tiedot: a. Urheilijan ja häntä hoitavan lääkärin tai hoitavien lääkärien antamat terveystiedot. b. Kaikki erivapaushakemuksessa mainitut tiedot, mukaan lukien hoitavan lääkärin nimi (hoitavien lääkärien nimet). 9.4 Jos urheilija haluaa perua luvan terveystietojensa luovuttamiseen erivapauslautakunnalle, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti lääkärilleen, edellyttäen, että tämä aiheuttaa urheilijan erivapaushakemuksen tai jo olemassa olevan erivapauden tunnustamishakemuksen peruuttamisen ilman sen hyväksymistä/tunnustamista. 9.5 Antidopingorganisaatio saa käyttää urheilijan lähettämiä tietoja vain arvioidakseen erivapaushakemusta ja mahdollista dopingrikkomusta. 18

LIITE 1: SÄÄNNÖSTÖN ARTIKLAN 4.4 VUOKAAVIO 1. Erivapausprosessi, jos urheilija ei ole kansainvälisen tason urheilija, kun tarve erivapauteen ilmenee Urheilija ei ole kansainvälisen tason urheilija Erivapauden hakeminen KANSALLISEN ANTIDOPINGORGANI- SAATION ERIVAPAUSL AUTA-KUNTA KANSALLISEN TASON VALITUSELIN Urheilija voi valittaa Erivapaus evätään Erivapaus myönnetään 2. Suuren urheilutapahtuman järjestäjäorganisaatiolla (Major Event Organization, MEO), jonka urheilutapahtumaan urheilija osallistuu, on omat erivapausvaatimuksensa Onko urheilijalla jo erivapaus? Kuuluuko erivapaus sellaisten erivapauspäätösten luokkaan, jotka MEO tunnustaa automaattisesti? Kyllä Ei Kyllä Ei Erivapaus lähetetään tunnustettavaksi MEO:n ERIVAPAUS- LAUTAKUNTA Erivapaus tunnustetaan Erivapautta ei tunnusteta Erivapaus myönnetään Erivapautta ei myönnetä Lisätoimia ei vaadita Urheilija voi valittaa siitä, ettei erivapautta tunnustettu MEO:n VALITUSELIN Urheilija voi valittaa siitä, ettei erivapautta myönnetty 20

3. Erivapausprosessi, jos urheilija on kansainvälisen tason urheilija (ja on siten kansainvälisen lajiliiton erivapausvaatimusten alainen), kun tarve erivapauteen ilmenee Onko urheilijalla jo kansallisella tasolla myönnetty erivapaus? Kuuluuko erivapaus sellaisten erivapauspäätösten luokkaan, jotka kansainvälinen lajiliitto tunnustaa automaattisesti? Kyllä Ei Erivapauden hakeminen Kyllä Ei Erivapaus lähetetään tunnustettavaksi KANSAINVÄLISEN LAJILIITON ERIVAPAUSLAUTAKUNTA Erivapaus tunnustetaan Erivapautta ei tunnusteta Erivapaus myönnetään Erivapautta ei myönnetä Lisätoimia ei vaadita Urheilija ja/tai kansallinen antidopingorganisaatio voivat saattaa tunnustamatta jättämisen WADA:n arvioitavaksi WADAN ERIVAPAUS- LAUTAKUNTA Kansallinen antidopingorganisaatio voi saattaa myönnetyn erivapauden WADAn arvioitavaksi WADA voi suostua urheilijan pyyntöön arvioida päätös, jonka mukaan erivapautta ei myönnetä Kansainvälisen lajiliiton päätös jää voimaan Kansainvälisen lajiliiton päätös kumotaan Urheilija ja/tai kansallinen antidopingorganisaatio voivat valittaa Kansainvälinen lajiliitto voi valittaa CAS Urheilija voi valittaa 21