Lemin Osuuspankin TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 Toimintakertomus 18 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 34 Liitetiedot 56 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 LEMIN OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja OP Ryhmä Lemin Osuuspankin korkokate kasvoi. Pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna, mutta vertailukelpoinen liikevoitto (ilman osakkeiden myyntivoittoa ja ylimääräisiä osinkoja) oli suurempi kuin edellisvuonna. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Asuntokauppojen vähäisyys näkyi luottokannan kehityksessä. Talletuskanta pieneni hieman mm. tuotto-osuuksien merkintöjen vuoksi. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 023 1 855-44,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 49,8 33,6 16,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,4 16,7-8,4 Ydinpääoman (CET1) 46,9 44,8 4,69 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 7 7 Jäsenet 1 783 1 727 56 Lemin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Lemin Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Lemin Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin.
2 2 Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Lemin kunnan asukasmääräennuste v. 2015 oli 3085. Rakennuslupia uusiin rakennuksiin myönnettiin 5 kpl ja vapaa-ajan rakennuksiin 4 kpl. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lemin Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 1 263 tuhannella eurolla (1 759). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Lemin Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa Lemin Osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 281 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa Lemin Osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 165 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Lisäksi OP Korttiyhtiö Oyj maksoi lisäosinkoa 20 tuhatta euroa. Marraskuussa pankki aloitti uuden toimintamallin OP Ryhmään kuuluvan OP-Asuntoluottopankki Oyj:n kanssa. Mallissa osuuspankki saa rahoitusvelkoihin merkittävän ns. väliluoton OP- Asuntoluottopankki Oyj:ltä kun osuuspankin taseessa olevia asuntovakuudellisia luottoja merkitään OP-Asuntoluottopankki Oyj:n joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi. Vakuutena olevien luottojen määrä on ilmoitettu liitetiedossa 37, vakuudeksi annettu omaisuus. Lemin Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Lemin Osuuspankin aukioloaika muutettiin 1.1.2016 alkaen siten, että kassapalvelut ovat käytössä päivittäin 9.15-14.00 välisen ajan. Muutoin aukioloajat ajanvarauksella ovat ma, ti, ke ja pe 9.15-16.30 sekä to 9.15-17.00. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 947 902 5,1 750 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 563 258 118,3 187 Palkkiotuotot, netto 197 173 13,9 134 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 3 2 67,6 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 172 1 422-87,9 90 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -1 4-137,7 97 Liiketoiminnan muut tuotot 35 43-18,3 42 Yhteensä 969 1 902-49 550 Tuotot yhteensä 1 916 2 803-31,6 1 300
3 3 Kulut Henkilöstökulut 431 401 7,4 395 Muut hallintokulut 317 288 9,9 310 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 37 37 0,7 37 Liiketoiminnan muut kulut 170 216-21,4 217 Kulut yhteensä 955 943 1,3 959 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -61 6-1 198,2-1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 023 1 855-44,9 342 Liikevoitto supistui vertailukaudesta (vertailukelpoinen parani). Korkokate kasvoi ylimääräisen korkoerän sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat hieman johtuen mm. henkilöstön vaihtumisesta ja tulospalkkioista. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Sopimuksen mukaiset asunto-osakkeiden ostot rasittivat sijoituskiinteistöjen nettotuottoja. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Pankkivero ja talletussuojarahaston kannatusmaksu laskivat yhteensä 56 tuhatta euroa. Lemin Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä, omaisuudenhoidosta ja vakuutustoiminnasta kasvoivat. Sen sijaan palkkioita lainopillisista tehtävistä kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 7 6 4 Luotonannosta 152 149 2,1 Maksuliikkeestä 161 155 3,4 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 17 15 14,4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 40 41-2,1 Takauksista 1 2-21,4 Vakuutusten välityksestä 60 52 15,6 Muut 44 44 1,9 Yhteensä 483 464 4 OP-bonukset -225-233 -3,2 Palkkiotuotot yhteensä 257 231 11,3 Palkkiokulut 60 58 3,5 Palkkiotuotot, netto 197 173 13,9 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä - 31-100 Vähennykset -61-25 144,9 Arvonalentumisten nettomäärä -61 6-1 198,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % -0,1 0-0,1
4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 80 416 78 162 2,9 75 432 Luotot 67 154 67 300-0,2 67 659 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 9 428 7 517 25,4 4 655 Talletukset 42 347 42 423-0,2 43 056 Oma pääoma 10 442 8 401 24,3 6 936 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 974 1 069-8,9 1 613 Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 9 493 tuhatta euroa eli 955 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 67 154 tuhatta euroa (67 300 1 ).. Lemin Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti Lemin Osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 2 038 tuhatta euroa. Koko rahoitustoiminta mukaan lukien OP- Asuntoluottopankin luotot ja OP- korttiyhtiön luotot kasvoi 1,78 % 72,2 miljoonaan euroon. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 257 267-3,5 5 6-20,4 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,4 0 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Lemin Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 708 712 Prosenttia taseesta 0,88 0,91 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 630 211 Prosenttia taseesta 0,78 0,27 Käypä arvo 686 275 Nettotuotto, % 0,48 2,37 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1 338 922 Prosenttia taseesta 1,71 1,18 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
5 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 190 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana Lemin Osuuspankki osti v. 2013 tehdyn sopimuksen mukaan asunto Oy Lemin Kirkkopuistosta 2 asunto-osaketta ja 2 autokatospaikkaa hintaan 411 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 1 984 tuhatta euroa (1 778). Vuoden lopussa Lemin Osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 8 730 tuhatta euroa (6 607). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 9 tuhatta euroa oli 11 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 18 294 17 833 2,6 Säästämistilit 5 646 5 302 6,5 Sijoittamistilit 18 405 19 187-4,1 Valuuttatalletukset 2 101-98,3 Yhteensä 42 347 42 423-0,2 Muut velat 42 61-31,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 42 389 42 484-0,2 Talletuksista siirtyi v. 2015 yli miljoona euroa Tuotto-osuuksiin. Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, kasvoivat 24 850 tuhanteen euroon (24 450).
6 6 Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Lemin Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 24,3 prosenttia 10 422 tuhanteen euroon (8 401). Osuuspääoma kasvoi 24,3 prosenttia 3 360 tuhanteen euroon (2 092). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 182 tuhatta euroa (178), lisäosuuksiin 96 tuhatta euroa (156) ja Tuotto-osuuksiin 3 081 tuhatta euroa (1 759). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 1 263 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 30 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 59 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 30 tuhatta euroa (85) esitetään taseessa velkana. Lemin Osuuspankki maksoi korkoja lisäosuuspääomalle sekä tuotto-osuuksille vuodelta 2014 yhteensä 37 tuhatta euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Lemin Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1826 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on Lemin Osuuspankin osuuspääomassa 30 811 kpl. Tuottoosuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuottoosuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lemin Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 9 636 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää.
7 7 Vapaaehtoiset varaukset Sumu-poistot olivat suuremmat kuin EVL- poistot ja poistoero oli 0. Luottotappiovarausta kasvatettiin 100 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Tilikauden tulosta ei lueta omiin varoihin. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Lemin Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 10 346 8 246 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 96 286 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 663 1 584 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -846 - Suunniteltu voitonjako - -37 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta -63- -141 Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -80 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -278-222 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 10 918 9 636 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 10 918 9 636 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 80 Omat varat yhteensä 10 918 9 715 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).
8 8 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 34 32 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 2 3 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 930 1 196 Yritysvastuut pk-yritykset 930 1 196 Yritysvastuut - Muut - - Vähittäisvastuut 2) 8 815 8 858 Kiinteistövakuudelliset 7 113 7 058 Muut vähittäisvastuut 1 702 1 800 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 10 265 8 644 Muut erät 1 406 1 050 Luottoriski yhteensä 21 453 19 785 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - Operatiivinen riski 1 839 1 716 Yhteensä 23 292 21 501 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 46,9 44,8 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 46,9 44,8 Vakavaraisuussuhde 46,9 45,2 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 1 863 tuhatta euroa (1 720). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 2 446 tuhatta euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä
9 9 Keskinäinen vastuu Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Riskienhallinta Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,4 16,7 3,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 2 0,4 Omavaraisuusaste, % 15 12,8 11,1 Kulu-tuotto-suhde, % 49,8 33,6 73,8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Lemin Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Lemin Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä.
11 11 Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Lemin Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 10 918 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 20,2 % prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista.. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.
12 12 Markkinariskit Operatiiviset riskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Lemin Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euriborsidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Lemin Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,71 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 64 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli vain 0,48 prosenttia, koska 3 asuntoa oli vuokraamatta. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä.
13 13 Strategiset riskit Palveluverkko Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Lemin Osuuspankilla oli yksi konttori ja rahan nostoon tarkoitettu Otto-käteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi Lemin Osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita omana palveluna sekä asiamiesten kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 56 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 783. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Lemin Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Toimitusjohtaja Myyntipäällikkö Toimihenkilöt Siistijä Innanen Eero Tiainen Jari Lipsanen Virpi 16.11.2015 alkaen Muukka Mirja Oikkonen Maarit Ruokonen Tarja Uski Irmeli Saira Jaana
14 14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Lemin Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 19.2.2015. Kokoukseen osallistui 10 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 18. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvosto piti lisäksi yhdessä hallituksen kanssa seminaarin 5.9.2015 Imatralla. Seminaarin kannanotto oli, että Lemin Osuuspankki jatkaa itsenäisenä ja aukioloajat muutetaan v. 2016 alusta niin, että klo 14 jälkeen ei tarjota enää kassapalveluja. Omien luennoitsijoiden lisäksi seminaarissa luennoivat ryhmäohjauksen johtaja Jari Himanen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3-jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.
15 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12 kpl. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
16 16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Partanen Jarmo (2013 2016) professori Lemi Varapuheenjohtaja Tuuliainen Jukka (2015-2018)** maanrakentaja Lemi Muut jäsenet Haiko Kari (2015 2018) maatalousyrittäjä Lemi Heino Juhani (2013 2016) diplomi-insinööri Lappeenranta Häkli Martti (2013 2016) toimitusjohtaja Lemi Jukanen Katja (2015-2018) hammashoitaja Lemi Juopperi Maarit (2014 2017) taksiautoilija Lemi Kinttu Janne (2015 2018) maatalousyrittäjä Lemi Kuitto Veijo (2014 2017) yrittäjä Lemi Kunttu Leea (2015 2018)* maatalousyrittäjä Lemi Linna Reijo (2015 2018) erikoislääkäri Lemi Loisa Tea (2013 2016) rehtori Savitaipale Nikunen Seppo (2014 2017) maatalousyrittäjä Lemi Pekkanen Tuula (2013 2016) lastenhoitaja Lemi Raikkola Markku (2015 2018) työnjohtaja Lemi Rousku Anne (2013 2016) apulaisrehtori Lemi Sinkko Eija (2014 2017)* maatalousyrittäjä Lemi Tapanainen Matti (2015 2018) opettaja Lemi * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen ** Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Hallitus Puheenjohtaja Uusitalo Matti metsätalousinsinööri Lemi Varapuheenjohtaja Sinkko Elvi tradenomi Lemi Muut jäsenet Innanen Eero toimitusjohtaja Lemi Suonio Antti maatalousyrittäjä Lemi Vihtonen Pekka toimitusjohtaja Lappeenranta Toimitusjohtaja Innanen Eero, ekonomi, 63 v., pankin palvelukseen 1995, toimitusjohtajaksi 1995. Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut Ernest & Young Oy KHTtilintarkastusyhteisö ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Havukainen.
17 17 Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastaja Ilkka Haapa suoritti Lemin Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen 11.2. - 12.2.2015. Lemin Osuuspankin sisäisestä tarkastuksesta vastaa OP-Pohjola Osk:n sisäinen tarkastus. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Tavoitteena on säilyttää Lemin Osuuspankin peruspankkitoiminnan tulos v. 2015 tasolla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Lemin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2015 oli 5 952 852,37 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 845 972,64 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,0 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 79 247,51 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 766 725,13 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Lemin Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 LEMIN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 1 262 184,94 Korkokulut 314 730,72 KORKOKATE 947 454,22 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 563 374,16 Muista yrityksistä 563 374,16 Palkkiotuotot 257 324,86 Palkkiokulut 59 995,16 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2 955,09 Arvopaperikaupan nettotuotot 2 282,02 Valuuttatoiminnan nettotuotot 673,07 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 171 925,87 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -1 375,16 Liiketoiminnan muut tuotot 34 731,61 Hallintokulut 747 587,89 Henkilöstökulut 430 727,95 Palkat ja palkkiot 364 789,06 Henkilösivukulut 65 938,89 Eläkekulut 50 802,33 Muut henkilösivukulut 15 136,56 Muut hallintokulut 316 859,94 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 37 043,23 Liiketoiminnan muut kulut 170 055,92 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -61 217,63 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 022 926,08 Tilinpäätössiirrot 100 000,00 Tuloverot 76 953,44 Tilikauden verot 69 043,34 Aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen vero 7 910,10 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 845 972,64 1.1. - 31.12.2014 1 313 915,23 412 123,98 901 791,25 258 116,18 258 116,18 231 162,52 57 942,80 1 763,15 946,04 817,11 1 422 395,95 3 651,58 42 527,55 689 481,44 401 068,41 339 763,02 61 305,39 47 798,03 13 507,36 288 413,03 36 769,00 216 373,13 5 574,18 1 855 267,63 100 000,00 308 891,16 315 043,83 1 125,44-7 278,11 1 446 376,47 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 845 972,64 1 446 376,47
19 LEMIN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 206 055,43 261 355,46 Saamiset luottolaitoksilta 1 983 675,89 1 777 631,92 Vaadittaessa maksettavat 1 683 972,30 1 473 269,24 Muut 299 703,59 304 362,68 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 67 153 917,40 67 299 666,15 Muut 67 153 917,40 67 299 666,15 Osakkeet ja osuudet 9 428 254,51 7 516 638,35 Johdannaissopimukset 120 237,74 176 311,48 Aineelliset hyödykkeet 1 344 309,79 939 359,73 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 630 028,07 210 566,01 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 705 392,37 709 145,37 Muut aineelliset hyödykkeet 8 889,35 19 648,35 Muut varat 33 613,81 31 913,69 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 145 670,45 158 794,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 80 415 735,02 78 161 671,08 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 24 850 000,00 24 450 000,00 Luottolaitoksille 24 850 000,00 24 450 000,00 Muut 24 850 000,00 24 450 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 42 388 623,20 42 484 167,16 Talletukset 42 346 992,50 42 423 483,79 Vaadittaessa maksettavat 33 628 594,05 32 214 041,05 Muut 8 718 398,45 10 209 442,74 Muut velat 41 630,70 60 683,37 Muut 41 630,70 60 683,37 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 41 741,22 0,00 Muut velat 78 739,77 292 124,36 Muut velat 71 697,77 284 759,36 Pakolliset varaukset 7 042,00 7 365,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 510 856,27 529 009,61 Laskennalliset verovelat 24 156,64 25 259,27 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 67 894 117,10 67 780 560,40 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2 079 756,68 1 979 756,68 Vapaaehtoiset varaukset 2 079 756,68 1 979 756,68 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 3 359 950,00 2 092 060,00 Jäsenosuudet 182 600,00 177 800,00 Lisäosuudet 96 250,00 155 660,00 Tuotto-osuudet 3 081 100,00 1 758 600,00 Muut sidotut rahastot 1 128 658,87 1 164 709,71 Vararahasto 974 089,07 974 089,07 Käyvän arvon rahasto 154 569,80 190 620,64 Vapaat rahastot 1 218 488,09 1 218 488,09 Muut rahastot 1 218 488,09 1 218 488,09 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 3 888 791,64 2 479 719,73 Tilikauden voitto (tappio) 845 972,64 1 446 376,47 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 441 861,24 8 401 354,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 415 735,02 78 161 671,08 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 68 500,00 67 572,82 Takaukset ja pantit 68 500,00 67 572,82 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 905 316,65 1 001 324,66 Muut 905 316,65 1 001 324,66 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 973 816,65 1 068 897,48