LUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2010 ASIA Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 46/09/1 lupamääräyksen muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Sodankylä LUVAN HAKIJA Kevitsa Mining Oy Kaikutie 1 99600 Sodankylä

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA... 3 HAETTU MUUTOS... 4 MUUTOKSEN PERUSTELUT... 4 Tehdyt lisäselvitykset... 4 Moreenin määrä ja hyötykäyttökohteet kaivosalueella... 5 Jätehuoltosuunnitelma ja tarkkailu... 5 Ehdotettu lupamääräyksen muutos... 5 Vakuudet... 6 Geologian tutkimuskeskuksen lausunto... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennys... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 RATKAISUN PERUSTELUT... 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 8 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 9 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 9 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 9 Vakuus toiminnanaloittamisluvan osalta... 9 Toiminnanaloittamisluvan tarve ja perustelut... 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 9 KÄSITTELYMAKSU... 9 Ratkaisu... 9 Perustelut... 10 Oikeusohje... 10 MUUTOKSENHAKU... 11

3 HAKEMUS Kevitsa Mining Oy on 1.6.2010 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kevitsan kaivoksen toimintaa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 19 muuttamiseksi. Hakemuksessa on pyydetty aluehallintovirastoa määräämään, että päätöksen lupamääräyksen 19 mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin mukaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa momentin 1) 5) kohdissa mainittujen edellytysten täyttyessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.7.2009 myöntänyt Kevitsa Mining Oy:lle Kevitsan kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1. Päätöksessä on määrätty, että ympäristöluvan mukainen toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Ympäristölupaviraston antamasta päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Kyseisen luvan lupamääräyksessä 19 on määrätty seuraavaa: "19. Kaivospiirin sisällä tapahtuvassa rakentamisessa saa hyödyntää rakentamisteknisesti sopivaa sivukiveä, jonka sulfidisen rikin kokonaispitoisuus on alle 0,3 %. Kaivoksen rakentamiseen liittyvissä täytöissä, joissa kiviaines sijoitetaan pysyvästi maavesi- ja/tai pohjavesipinnan alapuolelle, voidaan käyttää sivukiveä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,8 %. Rakenteissa ei saa käyttää pintamalmia tai sen päällä olevaa rapautunutta kalliota. Kalliopinnan yläpuolelta poistettavia kivennäismaita saa hyödyntää kaivoksen ja jätealueiden tarpeellisissa rakenteissa. Kivennäismaat, joiden nikkelipitoisuus ylittää 150 mg/kg, on kuitenkin sijoitettava sivukiven läjitysalueelle tai hyödynnettävä sellaisissa kaivoksen rakenteissa, joissa materiaali jää pysyvästi maavesi- tai pohjavesipinnan alapuolelle."

4 HAETTU MUUTOS Hakemus koskee kaivospiirin sisällä tapahtuvaa kivennäismaiden hyötykäyttöä. Jotta kaikki vaatimukset täyttävät kivennäismaat, ja niistä erityisesti moreeni, saataisiin tehokkaasti ja mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla hyödynnettyä, lupamääräystä 19 on pyydetty muuttamaan siten, että määräyksen viimeinen kappale muutettuna kuuluisi seuraavasti: Kalliopinnan yläpuolelta poistettavia kivennäismaita saa hyödyntää kaivoksen ja jätealueiden tarpeellisissa rakenteissa. Kivennäismaat, joiden nikkelipitoisuus ylittää 150 mg/kg, voidaan hyödyntää rikastushiekka-altaan ja vesivarastoaltaan patojen märän puolen tiivisterakenteissa tai sellaisissa kaivoksen rakenteissa, joissa materiaali jää pysyvästi maavesi- tai pohjavesipinnan alapuolelle, muutoin ne tulee sijoittaa sivukiven läjitysalueelle. MUUTOKSEN PERUSTELUT Tehdyt lisäselvitykset Avolouhoksen alueella moreenin koostumus keskeisten alkuaineiden osalta on seuraava: Keskiarvo Minimi Maksimi S % 0,02 <0,002 0,21 Ni totaali mg/kg 167 57 1 780 Ni silikaattinen mg/kg 132 52 1 222 Ni sulfidinen mg/kg 35 5 558 Sulfidisen nikkelin osuus % 21 9 31 Cu totaali mg/kg 108 33 1 270 Cu silikaattinen mg/kg 74 28 716 Cu sulfidinen mg/kg 34 5 554 Co totaali mg/kg 26 13 130 Co silikaattinen mg/kg 18 8 70 Co sulfidinen mg/kg 8 5 60 Rikastamoalueen koekuopista eri syvyyksistä otettujen moreenien koostumus keskeisten alkuaineiden osalta on seuraava: Keskiarvo Minimi Maksimi S % 0,003 <0,002 0,006 Ni totaali mg/kg 282 88 1 060 Ni silikaattinen mg/kg 238 83 873 Ni sulfidinen mg/kg 44 5 187 Sulfidisen nikkelin osuus % 16 6 18 Cu totaali mg/kg 62 43 130 Cu silikaattinen mg/kg 56 38 114 Cu sulfidinen mg/kg 6 5 16 Co totaali mg/kg 32 18 67 Co silikaattinen mg/kg 21 13 32 Co sulfidinen mg/kg 11 5 35 Molempien alueiden moreenien rikkipitoisuudet ovat erittäin alhaiset. Rikastamon alueella pitoisuudet ovat vielä kertaluokkaa alhaisemmat kuin avolouhoksen alueella. Rikastamoalueen moreenin nikkelipitoisuudet johtuvat kivilajista (serpentiniitti). Vain pieni osuus, keskimäärin 16 %, nikkelis-

tä on sitoutuneena sulfideihin, jolloin nikkelin liukoisuus ottaen huomioon myös sulfidisen rikin pieni osuus on erittäin vähäistä. NAG-liukoisuustestien mukaan Kevitsan kaivosalueen (tuleva kaivosalue) moreenit ovat keskimäärin happoa tuottamattomia moreeneja. Sulfidisen rikin määrä on moreenissa erittäin alhainen. NAG-testien uutteesta mitattujen metallien liukoiset pitoisuudet olivat pieniä ollen keskimäärin 0 3 mg/kg. Metallien liukoisuuspotentiaali on testien mukaan pitkällä ajalla pieni vaihdellen eri metalleille 0 3 %:iin. Nikkelin liukoisuuspotentiaali oli keskimäärin 1,4 %. 5 Moreenin määrä ja hyötykäyttökohteet kaivosalueella Jätehuoltosuunnitelma ja tarkkailu Moreenin pääasiallisia käyttökohteita ovat rikastushiekka-altaiden ja vesivarastoaltaan patorakenteiden tiivistemateriaalit. Muita kohteita ovat muun muassa maarakennustäyttö ja meluvallit. Käyttökohde Määrä m 3 rtr Vesivarastoallas 44 000 A-pato, pohjoinen 246 000 A-pato, etelä 83 000 B-pato 111 000 Maarakennustäyttö 110 000 160 000 Moreenin ja muiden pintamaiden hyötykäyttö, läjitys ja tarkkailu tehdään kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Jätehuoltosuunnitelma ei ole vielä valmis, mutta tullaan laatimaan kesän 2010 aikana. Suunnitelmassa esitetään hyötykäytettävän jätejakeen kelpoisuus hyötykäyttöön (raja-arvojen noudattaminen), hyötykäyttöön soveltumattoman jakeen läjitystavat ja -paikat ja jätealueiden tarkkailu. Moreeni tullaan hyötykäyttämään pääasiassa patorakenteissa ja jos moreenia riittää, myös meluvalleissa Natura-alueen suuntaan. Meluvallit rakennetaan pintamaista, joita voidaan kaivostoiminnan loputtua käyttää jätealueiden jälkihoitotöissä. Ehdotettu lupamääräyksen muutos Ehdotettu lupamääräyksen muutos poikkeaa nykyisestä siten, että rajaarvon ylittävä hyötykäyttöön kelpaamattomaksi määritelty kivennäismaa, lähinnä moreeni, voitaisiin sivukiven läjitysalueelle sijoittamisen sijasta hyötykäyttää rikastushiekka-altaiden ja vesivarastoaltaan patorakenteissa. Näissä moreenista mahdollisesti liukenevat haitta-aineet kerätään talteen rakennettavien suotovesien keräilyjärjestelmien avulla. Rikastushiekka-altaan rakennemateriaalina moreeni on mahdollisesti jopa paremmin ympäristön kannalta sijoitettuna kuin sivukivialueella. Suotovedet kerätään talteen joko vesivarastoaltaaseen tai takaisin altaalle. Rikastushiekka A sisältää jo itsessään yli 1 000 ppm nikkeliä, joka sekin on, kuten moreeneissa, silikaateissa liukenemattomassa muodossa. Rikastushiekka-altaiden rakentamiseen käytetään sivukiveä, jonka enimmäisnikkelipitoisuus saa ympäristöluvan mukaisesti olla 500 ppm. Patorakenteen pääasiallisin rakennusmateriaali ja padottava rikastushiekka sisältävät siten huomattavasti enemmän nikkeliä kuin vaadittu kivennäismaiden rajaarvo 150 ppm. Vesivarastoaltaan padot rakennetaan kuten rikastushiekka-

altaidenkin padot eli sivukivestä ja tiivistysmoreenista. Vesivarastoaltaalle johdetaan kaikki nikkelipitoiset vedet käsittelyyn, joten moreenistakin mahdollisesti liukenevat metallit saadaan käsiteltyä. Kaivosalueen moreenien nikkelipitoisuudet ovat 88 1 780 ppm. Moreenin rikkipitoisuudet ovat kuitenkin hyvin alhaisia, keskiarvo louhosalueella 0,02 % ja rikastamon alueella 0,003 %. Kaivosalueen moreenit tulisi saada mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristön kannalta parhaiten hyötykäytettäväksi. Moreenia tarvitaan patorakenteissa, ja niihin on järkevintä käyttää rakennusteknisesti hyvin soveltuvaa kaivosalueen omaa moreenia, joka on vähäliukoista metallien osalta. Sen sijaan, että kaikki yli 150 ppm nikkeliä sisältävä moreeni ajettaisiin sivukivialueelle, voitaisiin ympäristömielessä yhtä hyvän suojan omaaviin sijoituspaikkoihin (patorakenteet) hyödyntää kaikkia alueen moreeneja, jolloin nikkelipitoisuudeltaan matalat pintamaat säästyisivät esimerkiksi kaivoksen sulkemistöihin. Hakemuksella haetaan myös lupaa toiminnan aloittamiseen uuden lupamääräyksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Pintamaita hyödynnetään rakentamisen aikaan eli jo kesän 2010 aikana, jolloin muutettua lupamääräystä tulisi voida hyödyntää välittömästi. Kevitsan kaivoksen ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanossa muutoksenhausta huolimatta ei ole erikseen rajoitteita pintamaan hyötykäytölle. 6 Vakuudet Syyskuussa 2009 on asetettu ympäristöluvan mukaisesti töiden aloittamisluvan osalta 1 000 000 euron vakuus Lapin ympäristökeskukselle (nykyisin Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus). Tämän hakemuksen töiden aloittamisluvan osalta hakija on esittänyt mahdollisen muutoksenhaun varalta asetettavaksi 200 000 euron vakuuden. Geologian tutkimuskeskuksen lausunto Geologian tutkimuskeskus on 20.4.2010 antamassaan lausunnossa todennut, että moreeninäytteiden analyysitulosten mukaan Kevitsan kaivosalueen moreenit olivat keskimäärin happoa tuottamattomia moreeneja. Moreenin rikkipitoisuus oli pieni, keskimäärin 0,02 %. Moreenien happoliukoinen nikkelipitoisuus oli keskimäärin 170 mg/kg, ja sulfidisen nikkelin pitoisuus 35 mg/kg. Sulfidisen nikkelin osuus kokonaisnikkelistä oli keskimäärin 21 % ja suurimmillaan 50 % (65 näytettä). NAG-testin mukaan nikkelin ja myös muiden sulfidisten metallien liukoisuuspotentiaali oli pieni, 0 3 %. Tulosten perusteella moreeni on ympäristökelpoista maa-ainesta käytettäväksi kaivoksen ja jätealueiden tarpeellisissa rakenteissa (patorakenteet, teiden ja rakennusten maapohja), mikäli se teknisten ominaisuuksien puolesta täyttää eri maarakenteille asetetut vaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty 17.6.2010 moreenin läjitysaluekartalla.

7 Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus) ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus on todennut, että yhtiön hakemus on johdonmukainen ja hyvin perusteltu. Se perustuu avolouhos- ja rikastamoalueen kivennäismaista tehtyihin selvityksiin, jotka on toteutettu ympäristölupakäsittelyn jälkeen. Yhtiö on selvittänyt varsin kattavin näytteenotoin ja analyysein muun muassa kyseessä olevien kivennäismaiden raskasmetallipitoisuuksia ja raskasmetallien liukenevuutta. Lisäksi tulosten perusteella on tehty kartat avolouhos- ja rikastamoalueiden kivennäismaiden nikkelipitoisuuksista. Ne palvelevat poistettavien pintamaiden hyötykäytön ja läjityksen suunnittelua ja toteutusta. ELY-keskus yhtyy yhtiön näkemykseen, jonka mukaan kaivosalueen moreenit tulisi saada mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristön kannalta parhaiten hyötykäytettäväksi. Moreenia tarvitaan patorakenteissa, ja kaivosalueen moreeni soveltuu yhtiön mukaan tähän tarkoitukseen. Esitetyissä uusissa kohteissa, rikastushiekka-altaan ja vesivarastoaltaan patojen märän puolen tiivisterakenteissa, käytettynä yli 150 mg/kg nikkeliä sisältävä moreeni ei aiheuta suurempaa ympäristön pilaantumisen vaaraa kuin tällaisen moreenin sijoitus sivukivialueelle nykyisen lupamääräyksen 19 mukaisesti. Esitetyissä kohteissa tällainen moreeni voi olla ympäristön kannalta jopa turvallisemmin sijoitettuna kuin sivukiven läjitysalueella. Tällöin moreenit, joissa on alhainen nikkelipitoisuus, säästyvät käytettäväksi muun muassa kaivoksen sulkemiseen. Yhtiö on myös pyytänyt kaivosalueen kivennäismaiden ominaisuuksista ja muutoshakemuksesta GTK:n lausunnon. GTK toimii ympäristönsuojelulain 24 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 32 :n tarkoittamana asiantuntijalaitoksena. Tulosten perusteella GTK on todennut Kevitsan kaivosalueen moreenin olevan ympäristökelpoista maa-ainesta käytettäväksi kaivoksen ja jätealueiden tarpeellisissa rakenteissa, mikäli ne teknisten ominaisuuksien puolesta täyttävät eri maarakenteille asetetut vaatimukset. ELY-keskus on puoltanut yhtiön esitystä. ELY-keskus pitää myös esitettyä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta suuruudeltaan riittävänä. Hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi yhtiölle on aiheellista määrätä velvoite selvittää kaivosalueelta eri kohteista poistettavien pintamaiden määrä, laatu ja käyttö eri kohteissa ja/tai sijoittaminen sivukiven läjitysalueella. Tiedot tulee raportoida valvontaviranomaisille vuosittain ympäristönsuojelun vuosiraportoinnin yhteydessä. 2. Sodankylän kunnan ympäristölautakunta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalla ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.

8 Hakijan vastine Hakija on 23.8.2010 sähköpostitse ilmoittanut, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/2 lupamääräystä 19 ja täydentää päätöstä uudella lupamääräyksellä 19a. Määräykset kuuluvat muutettuna kokonaisuudessaan seuraavasti (muutos kursivoituna): 19. Kaivospiirin sisällä tapahtuvassa rakentamisessa saa hyödyntää rakentamisteknisesti sopivaa sivukiveä, jonka sulfidisen rikin kokonaispitoisuus on alle 0,3 %. Kaivoksen rakentamiseen liittyvissä täytöissä, joissa kiviaines sijoitetaan pysyvästi maavesi- ja/tai pohjavesipinnan alapuolelle, voidaan käyttää sivukiveä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,8 %. Rakenteissa ei saa käyttää pintamalmia tai sen päällä olevaa rapautunutta kalliota. Kalliopinnan yläpuolelta poistettavia kivennäismaita saa hyödyntää kaivoksen ja jätealueiden tarpeellisissa rakenteissa. Kivennäismaat, joiden nikkelipitoisuus ylittää 150 mg/kg, voidaan hyödyntää rikastushiekka-altaan ja vesivarastoaltaan patojen märän puolen tiivisterakenteissa tai sellaisissa kaivoksen rakenteissa, joissa materiaali jää pysyvästi maavesi- tai pohjavesipinnan alapuolelle, muutoin ne tulee sijoittaa sivukiven läjitysalueelle. 19a. Luvan saajan on selvitettävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla kaivosalueelta eri kohteista poistettavien pintamaiden määrä, laatu ja käyttö eri kohteissa ja/tai sijoittaminen sivukiven läjitysalueella. Tiedot on raportoitava Lapin ELY-keskukselle vuosittain ympäristönsuojelun vuosiraportoinnin yhteydessä. RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirasto katsoo, että kaivospiirin sisällä tapahtuva kivennäismaiden hyötykäyttö hakemuksessa esitetyllä tavalla ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kivennäismaat on hyväksytty käytettäväksi vain sellaisissa kohteissa, joista mahdolliset suoto- ja valumavedet saadaan kerättyä talteen tai kohteissa, jossa ympäristön olosuhteet rajoittavat merkittävästi metallien liukenemista. Ympäristölupaan on lisätty määräys 19a valvonnan vuoksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen lausunto on otettu päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi huomioon.

9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös voidaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huol imatta Tämän päätöksen mukaisen kivennäismaan käyttö kaivosalueen sisällä tapahtuvassa rakentamisessa saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä päätöstä ja ympäristölupaviraston päätöstä nro 46/09/1 noudattaen. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Vakuus toiminnanaloittamisluvan osalta Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava ympäristölupaviraston päätöksessä nro 46/09/1 määrätyn vakuuden lisäksi 200 000 euron lisävakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksien muuttamisen varalta. Vakuuden asettamistavassa on noudatettava mitä päätöksessä nro 46/09/1 on sanottu. Toiminnanaloittamisluvan tarve ja perustelut Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 46/09/1 myöntänyt Kevitsan kaivokselle ympäristöluvan ja oikeuden toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Muutos ei lisää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kivennäismaiden hyödyntäminen on tarkoitus aloittaa jo vuonna 2010 kaivoksen rakentamisen yhteydessä. Kaivoksen rakentaminen on aloitettu ja luvanhaltijalla on välitön tarve patorakenteiden moreenitiivisteiden tekemiselle. Muutoksenhaku asiassa voisi aiheuttaa hankkeen viivästymisen ja merkittäviä lisäkustannuksia. Näin ollen luvanhaltijalla on perusteltu syy täytäntöönpanoratkaisun saamiseksi. Vakuuden turvin tehtävä moreenitiiviste voidaan poistaa, eikä täytäntöönpanoratkaisu siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 58 1 momentti 1) ja 4) kohdat KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 3 482 euroa.

Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 10 Perustelut Kyseessä on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteinen muuttaminen, jolloin maksun suuruus on 10 % alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen taulukon mukaisesta maksusta (kaivostoiminta 34 820 euroa). Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Sami Koivula Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Sami Koivula. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 117. TS/ph Liite Valitusosoitus Jakelu: Lapin ELY-keskus Sodankylän kunta Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vaasan hallinto-oikeus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 18.10.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.