87 Kokousaika Torstai klo 18.30- Kokouspaikka Kosken Tl kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Läsnä Poissa Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet: Olli-Pekka Nummela Pirjo Reide Jarkko Kankare Ritva Vainio Minna Hallanheimo Muut saapuvilla olleet Varajäsenet: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen edustaja Pöytäkirjanpitäjä Muut läsnäolijat Kalle Ahola Hanna Kumpulainen Ville Virtanen Anne Andelmin Ensi Kulta Heikki Tuominen Marja Mattila Anna Järvinen Jonna Hostikka Laillisuus ja päätösvaltaisuus 38 Pöytäkirjan tarkastustapa 39 Asiat 40-67 Allekirjoitukset Olli-Pekka Nummela Puheenjohtaja Anna Järvinen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Tarkastusaika: Allekirjoitukset Ritva Vainio Pirjo Reide Pöytäkirjan nähtävänäolo 7.10.2013 kello 8.00-15.45 Todistaa vs. ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen
88 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:
89 39 Ympäristönsuojelulautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen Kunnallislain 31 3 mom. mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole päätetty ohje- tai johtosäännössä. Kosken Tl kunnan hallintosäännön 39 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Vakiintuneen käytännön mukaan jokaisessa kokouksessa on valittu kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka ovat tarkastaneet kokouksen pöytäkirjan erikseen sovittuna aikana. on päättänyt, että pöytäkirja tehdään ja se tarkistetaan aina kokouksen yhteydessä. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan Ritva Vainiota ja Pirjo Reideä. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:
90 40 Ympäristölupapäätös Jari ja Jyrki Tamminen, Koski Tl LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös, joka koskee 500 lihasian ja 110 emakon eläinsuojaa. Luvan hakija Jari ja Jyrki Tamminen Raatalantie 281 31500 KOSKI TL Liike- ja yhteisötunnus: 1073038-1 Yhteyshenkilö: Jari Tamminen Laitos/toiminta ja sen sijainti Eläinsuoja sijaitsee Kosken Tl kunnassa Hongiston kylässä tilalla Ihamäki 284-403-6-33 osoitteessa Raatalantie 281, Koski Tl. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentti kohdan 11 a mukaan toiminta on ympäristöluvanvaraista. Ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksiä tulee tarkistaa luvassa määrätyn ajan kuluttua. Jari ja Jyrki Tammisen eläinsuojalla on Härkätien kuntayhtymän valvontajaoston 17.5.2000 myöntämä ympäristölupa. Lupapäätöksessä ei ole määrätty ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamisesta. Toiminnanharjoittajaa on 7.3.2011 päivätyllä tarkastuskertomuksella kehotettu tekemään hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi kahden vuoden kuluessa. Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle 25.3.2013. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Härkätien kuntayhtymän valvontajaosto on 17.5.2000 myöntänyt ympäristöluvan Jari ja Jyrki Tammisen yhdistelmäsikalalle. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M.
91 Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Kosken Tl kunnassa Hongiston kylässä tilalla Ihamäki 284-403-6-33 osoitteessa Raatalantie 281, Koski Tl. Eläinsuojan sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tilan ympäristö on pääasiassa metsää ja peltoa. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 70 metrin päässä eläinsuojan itäpuolella. Laitoksen toiminta Eläinsuojissa on tilat 500 lihasialle ja 110 emakolle porsaineen. Tilalla tuotetaan 153 000 kg sianlihaa vuodessa. Lihasiat ja 77 emakkoa ovat lietelantamenetelmällä. Kuivikelantamenetelmällä on 33 emakkoa. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Tilalla on kattamaton lietesäiliö, jonka tilavuus on 1 500 m 3. Lietesäiliön seinät ja pohja ovat betonia. Lietekuilut mukaan luettuna lietetilavuutta on yhteensä 1 658 m 3. Tilalla on myös kattamaton kuivalantavarasto, jonka pinta-ala on 100 m 2 ja reunojen korkeus on 1,2 m. Lantalan reunat ja pohja ovat betonia. Lantalan tilavuus on 220 m 3. Erotellun virtsan varastointia varten tilalla on kattamaton virtsasäiliö, jonka tilavuus on 200 m 3. Virtsasäiliön pohja ja seinät ovat betonia. Kuivalantalan edustalla ei ole kuormauslaattaa. Toiminnassa muodostuu 1 185 m 3 lietelantaa, 99 m 3 kuivikelantaa ja 116 m 3 virtsaa vuodessa. Lannan levitykseen tilalla on käytössä yhteensä 131,3 hehtaaria peltoa, josta 82,5 hehtaaria tilan omaa peltoa ja 48,8 hehtaaria sopimuspeltoa. Lannan levitys tapahtuu viikoilla 19-26, jolloin lannasta levitetään 90 %. Loput lannasta levitetään syksyllä. Eläinsuojat ovat lämpöeristettyjä ja niissä on koneellinen ilmanvaihto. Eläinsuojien korvausilma otetaan välikaton kautta ja poistoilma puhalletaan korkealle katon yläpuolelle. Eläinsuojien lämmitystä varten tilalla on hakelämpökeskus. Tilalla on yhteensä neljä öljysäiliötä. Viljankuivaamolla on 5 000 litran säiliö, joka on kunnostettu vuonna 2012. Kolme muuta säiliötä ovat tilavuuksiltaan 1 700 l, 2 000 l ja 2 700 l. Säiliöt on sijoitettu betonilaatalle ja varustettu sähköpumpulla. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan liete- ja virtsasäiliöön. Pesuvesiä muodostuu noin 40 m 3 vuodessa. Pesuvedet käytetään peltolannoituksessa. Eläinsuojassa käytettävä vesi otetaan kunnan talousvesiverkostosta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittelyn eri vaiheet. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastossa ja levittämällä lanta laahavannasmultaimella. Hajuhaittoja ehkäistään johtamalla poistoilma korkealle. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teurasauto käy tilalla kerran viikossa, tilan piha-alueella tapahtuvaa eläinten siirtoa on kerran viikossa, rehua tilalle toimitetaan kerran kuukaudessa. Lantakuljetuksia on noin yksi viikko vuodessa lantavarastojen tyhjennyksen yhteydessä.
92 Kuolleet eläimet toimitetaan poltettavaksi tilojen yhteispolttolaitokseen, joka sijaitsee MTY Palomäen sikalan yhteydessä. Yhteispolttolaitos on kunnaneläinlääkärin hyväksymä. Raadot varastoidaan kylmäkontissa. Tilalla syntyvät muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Luvan hakijan mukaan toiminnasta aiheutuu vain normaalia eläintenpidosta aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Polttoainevuotoihin on varauduttu polttoainesäiliöiden säännöllisellä huollolla ja tarkastuksella. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 16.4.- 15.5.2013 Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 16.4.2013. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta 15.4.2013. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Kosken Tl kunnanvirastolla. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kohteessa suoritettiin 8.4.2013 tarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittiin erillinen muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lisäksi tilalla suoritettiin tarkastus lupahakemuksesta saadun muistutuksen perusteella. Tarkastus suoritettiin 9.7.2013 ja siitä laadittiin erillinen muistio. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Muistutuksensa hakemuksesta jättivät Ismo Tuominen ja Eva Malmborg. Muistutuksessaan Tuominen ja Malmborg toteavat vastustavansa Jari ja Jyrki Tammisen yhdistelmäsikalaa. Muistutuksen antajien mukaan haittaa aiheuttavat heidän talonsa läheisyydessä tapahtuva sikojen lastaus kuljetusautoon ja eläintensiirrossa käytettävä kontti, joka jätetään lastauspaikalle moneksi päiväksi. Kontista aiheutuu kärpäs- ja hajuhaittaa. Muistutuksen mukaan Tammiset ovat haudanneet sikoja muistuttajien tontin läheisyyteen mistä todennäköisesti on johtunut, että tontin läheisyydessä kulkeva oja, johon johdetaan asuinjätevesiä, on mennyt huonoon kuntoon ja umpeutunut. Sikoja on haudattu noin 50 metrin päähän rajasta. ja siitä on aiheutunut haittaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. Muistutuksessa todetaan, ettei sikalan laajennusta tule toteuttaa. Kosken Tl kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei kunnalla ole huomautettavaa lupamääräysten tarkistamishakemuksesta. Hakija vastine Luvan hakija on antanut vastineensa muistutuksesta. Vastineessa todetaan, että hakijalla ei ole suunnitteilla sikalan toiminnan laajentamista.
93 Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: PÄÄTÖS päättää tarkistaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jari ja Jyrki Tammisen Kosken Tl kunnan Hongiston kylän tilalla Ihamäki 284-403-6-33 osoitteessa Raatalantie 281, Koski Tl sijaitsevan yhdistelmäsikalan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lupamääräyksiä. Härkätien kuntayhtymän valvontajaoston ympäristölupapäätöksestä nro 15 lupamääräys 1 korvataan lupamääräyksillä 1-19. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat edellä mainitun päätöksen ympäristönsuojelulain nojalla annetut lupamääräykset. Toimintaa koskeva lupamääräykset esitetään kokonaisuudessaan kohdassa LUPAMÄÄRÄYKSET. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. (YSA 19 ). Päätöksessä on huomioitu saatu muistutus ja lausunto. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi 1. Kaikki eläinsuojasta ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 1 185 m 3 lietelantatilavuutta, 99 m 3 kuivalantatilavuutta ja 116 m 3 virtsasäiliötilavuutta. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi. Toiminnan harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. Luvan mukaiselle eläinmäärälle levitysalaa tulee olla vähintään 96,3 ha. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana.
94 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet ja kemikaalien varastointi 9. Toiminnassa syntyvä eläinperäinen jäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä sioista peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Mikäli polttonestesäiliöissä havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, tulee vauriot korjata välittömästi. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä;
95 - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää lainsäädännön edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta haittaa naapureille tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräys 1 poistetaan, koska lainsäädännössä ja kotieläintaloutta koskevassa ohjeistuksessa on tapahtunut muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Annetussa muistutuksessa esitetty vaatimus sikalan laajennuksesta on otettu huomioon tässä päätöksessä. Päätös koskee ainoastaan aiemman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Tämän lupapäätöksen perusteella tilan eläinmäärässä ei tapahdu muutoksia. Muistutuksessa esitetty vaatimus raatojen käsittelystä on huomioitu lupamääräyksessä 9. Muistutuksessa esitetty vaatimus haju- ja
96 kärpäshaitan ehkäisemisestä on huomioitu lupamääräyksissä 2, 5 ja 11. Ojan kunnossapitoa koskevaan kiistaan ei voida ottaa kantaa tällä päätöksellä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja, että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1-8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 9-14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua muun muassa vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden
97 toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 8 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja, jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 28 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 15, joka koskee toiminnan raportointia, on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 16 velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan jatkossa käyttöön uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupamääräykset 18 ja 19. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta ja muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2028 mennessä. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. KUMOTUT PÄÄTÖKSET JA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös korvaa Härkätien kuntayhtymän valvontajaoston 17.5.2000 myöntämän ympäristölupapäätöksen 15 lupamääräyksen 1. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ). Lainvoimaiseksi tuloon asti noudatetaan voimassa olevaa ympäristölupaa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 27 b, 28, 31, 35 38, 41-43, 45, 46, 52 56, 58 59, 81, 96 98, 100, 105
98 Ympäristönsuojeluasetus (196/2000) 1, 7, 8-12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 28, 29, 31 72, 118, 119 Jäteasetus (179/2012) 4 Terveydensuojelulaki (763/1994) 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, 18 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005), Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien ympäristönsuojelun maksutaksa Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupa-asian käsittelystä peritään Kosken Tl kunnanvaltuuston 12.1.2009 hyväksymän Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen ympäristönsuojelun maksutaksan mukainen 500 :n maksu. Maksu on alennettu maksutaksan 5 :n kohdan 5.2 mukaisesti. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:
99 41 Ympäristölupapäätös Ville Simola, Pöytyä LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukainen ympäristölupa 64 lypsylehmän, 20 hiehon, 10 lehmävasikan (6-12 kk) ja 15 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjapaikan eläinsuojalle. Luvan hakija Ville Simola Mäenpäänraitti 66 21840 KARINAINEN Liike- ja yhteisötunnus: 2203737-3 Laitos/toiminta ja sen sijainti Eläinsuoja sijaitsee Pöytyän kunnassa Karinaisten Mäenpään kylässä tilalla Isotupa 636-441-2-29 osoitteessa Mäenpäänraitti 66, Pöytyä. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 11 a Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle 25.4.2013. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Tilakeskus sijaitsee alueella, joka on Varsinais-Suomen maakuntakaavassa merkitty merkittävän rakennetun alueen ympäristöksi merkinnällä sra 5701 (Mäenpää/Vanha- Värri: osatalo vanhan kylätontin kupeessa). Alueet, joille rakennetaan uusi pihattorakennus ja etälantala, on Varsinais-Suomen maakuntakaavassa merkitty maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Pöytyän kunnassa Karinaisten Mäenpään kylässä tilalla Isotupa 636-441-2-29 osoitteessa Mäenpäänraitti 66, Pöytyä. Eläinsuojan sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.
100 Tilan ympäristö on pääasiassa metsää ja peltoa. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 250 metriä rakennettavasta pihatosta länteen, tilakeskuksesta 130 metriä kaakkoon ja 250 metriä kaakkoon etäsäiliöstä. Pihaton pohjoispuolella kulkee oja, joka laskee Tarvasjokeen. Tarvasjoki kulkee noin 400 metrin päässä tilakeskuksen länsipuolella. Rakennettavan etäsäiliön pohjoispuolella noin 410 metrin päässä kulkee oja, joka laskee Tarvasjokeen. Lisäksi etäsäiliön eteläpuolella noin 450 metrin päässä kulkeva oja laskee Tarvasjokeen. Laitoksen toiminta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle siten, että eläinsuojissa tulee olemaan 64 lypsylehmä-, 20 hieho-, 10 lehmävasikka- ja 15 nuorkarjapaikkaa. Ennen laajennusta eläinsuojissa on tilat 48 lypsylehmälle, 33 hieholle ja 14 nuorkarjalle. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan vinokuivikepohjapihatto tilakeskuksen itäpuolelle. Vinokuivikepohjapihattoon sijoitetaan 64 lypsylehmää. Uuden pihattorakennuksen yhteyteen tulee tilat myös 15 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Tilakeskuksessa sijaitsevasta eläinsuojasta käyttöön jää vain pihattoalue, johon sijoitetaan hiehot, 6-12 kuukauden ikäiset lehmävasikat ja tarvittaessa 5-10 kappaletta ummessa olevia lehmiä. Laajennuksen jälkeen tilalla on tarkoitus tuottaa 600 000 litraa maitoa vuodessa. Uusi pihattorakennus tulee toimimaan vinokuivikepohjamenetelmällä. Vanhasta eläinsuojasta käyttöön jäävä osa tulee toimimaan kestokuivikepohjamenetelmällä. Vasikat tulevat olemaan kuivikelantamenetelmällä. Toiminnassa muodostuu myös lietelantaa. Lypsyrobotin eteen asennetaan ritilälattia, jolloin lypsyrobotin eteen tuleva lanta muodostuu lietteenä. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Vinokuivikepohjapihatossa ja vasikkakasvattamossa virtsa erotetaan lannasta. Kuivikepohjapihaton läheisyydessä on olemassa oleva katettu lantavarasto, jonka seinämiä korotetaan laajennuksen yhteydessä osassa lantavarastoa. Katetun lantavaraston pinta-ala on 650 m 2 ja seinämien korkeus 2,8 metriä. Lantalan tilavuus on 2 470 m 3. Tilakeskuksessa on kattamaton lantavarasto, jonka pinta-ala on 150 m 2 ja seinämien korkeus on 1 m. Lantalan tilavuus on 300 m 3. Tilakeskuksessa sijaitsevan lantavaraston yhteyteen tullaan rakentamaan uusi lantavarasto, jonka pinta-ala on 230 m 2 ja seinämien korkeus 2,9 m. Lantalan pinta-ala on 897 m 3. Rakennettava lantavarasto tullaan aluksi toteuttamaan kattamattoman, mutta siten, että sen kattaminen myöhemmin on mahdollista. Kuivalantalatilavuutta tilalla tulee olemaan laajennuksen jälkeen 3 667 m 3. Uuden pihattorakennuksen rakennetaan laajennuksen yhteydessä lietesäiliö, jonka tilavuus on 2 000 m 3. Lietekuilut mukaan luettuna tilalla tulee olemaan lietetilavuutta 2 050 m 3. Tilakeskuksessa on lisäksi kaksi katettua virtsasäiliötä, joiden tilavuudet ovat 130 m 3 ja 200m 3. Kaikkien lantavarastojen ja liete- ja virtsasäiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia. Lisäksi tilalle tullaan rakentamaan 2 000 m 3 :n kattamaton etälietesäiliö. Etälietesäiliö toteutetaan tarvittaessa muiden laajennusten jälkeen. Vinokuivikepohjapihaton pinta-ala tulee olemaan 313 m 2. Kuivitetun alueen reunojen korkeus on 50 cm ja kuivikkeen paksuus noin 30 cm. Kestokuivikepohjan pinta-ala on 110 m 2. Kuivitetun alueen reunojen korkeus on 100 cm ja kuivikkeen paksuus 100 cm. Kuivikepohjissa lattiamateriaalina on betoni. Kuivikepohjat käännetään neljä kertaa vuodessa ja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Vinokuivikepohjasta valuu kuiviketta ja lantaa käytävälle, josta se poistetaan päivittäin. Kuivitetulle alueelle lisätään kuiviketta säännöllisesti. Toiminnassa muodostuu 1 088 m 3 kuivikelantaa ja 524 m 3 virtsaa vuodessa. Lannan
101 levitykseen tilalla on käytössä yhteensä 112 hehtaaria peltoa, josta 31 ha tilan omaa peltoa ja 81 ha vuokrapeltoa. Lannasta 40 % levitetään viikoilla 17-20, 40 % levitetään viikoilla 25-27, 10 % levitetään viikoilla 31-32 ja 10 % viikoilla 40-42. Levitys tehdään mahdollisimman lyhyellä aikavälillä siten, että yksi levityskerta kestää 2-3 päivää. Lannan levitystä vältetään juhlapyhien ja merkkipäivien aikaan. Levityksessä pyritään käyttämään apuna urakoitsijaa, että levitys saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti. Tilalla laidunnetaan ummessa olevia lehmiä (n. 11 kpl), 6-12 kuukauden ikäisiä lehmävasikoita (10 kpl) ja hiehoja (20 kpl) 3-4 kuukauden ajan vuodessa. Laidun rajoittuu Tarvasjokeen. Laidunnuksen aikana eläimet pidetään yöt ulkona. Eläinten juottamista varten laitumella on juoma-altaat. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika on 30 vuorokautta kesässä, 5 vuorokautta kerrallaan. Tilakeskuksessa kestokuivikepohjapihaton yhteydessä on jaloittelualue, joka kunnostetaan laajennuksen yhteydessä. Jaloittelualueen pinta-ala on 206 m 2 ja reunuksen korkeus 60 cm. Jaloittelualueen pohja tulee olemaan betonia. Jaloittelualueen reunalla on ruokintakouru. Lanta siirretään jaloittelualueelta kuormaajalla lantavarastoon. Virtsa ja sadevedet pumpataan virtsasäiliöihin. Jaloittelualuetta käytetään 8-9 kk vuodessa. Maitohuoneen jätevedet (50 m 3 /v) johdetaan lietekuilun kautta lietesäiliöön. Vinokuivikepohjapihaton pesuvedet (100 m 3 ) johdetaan lietekuilun kautta lietesäiliöön. Vinokuivikepohjapihaton yhteyteen rakennettava wc toteutetaan kuivakäymälänä. Eläinsuojissa tarvittava talousvesi otetaan tilan omasta talousvesikaivosta. Lisäksi tila on liittynyt kunnan talousvesiverkostoon. Kuivikepohjapihatolle tullaan tekemään oma vesikaivo. Tilalla tehdään 1 000 t/v säilörehua laakasiiloon, josta puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua paalataan 200 t/v. Paalattava säilörehu tehdään niin kuivana, että puristenestettä ei muodostu. Vinokuivikepohjapihatto on lämpöeristetty ja siinä on painovoimainen verhoseinäratkaisulla toteutettu ilmanvaihto. Poistoilma poistetaan korkealle rakennuksen katolle. Kestokuivikepohjapihatto on lämpöeristämätön ja siinä on painovoimainen ilmanvaihto. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 5 000 l ja 4 000 l. Säiliöt on varustettu lapon estolaitteilla ja lukituksilla. Polttoainesäiliöt on tarkastettu ja pinnoitettu vuosina 2009 ja 2012. Lisäksi tilalla varastoidaan enimmillään 400 litraa muita öljytuotteita konehallissa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittelyn eri vaiheet. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastossa. Hajuhaittoja ehkäistään johtamalla poistoilma korkealle. Lannanvarastoinnissa hajuhaittoja ehkäisee kuivikkeena käytettävä turve. Lietesäiliön hajuhaittoja ehkäisee lietteen päälle muodostuva kuori. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Lannan kuljetusta tapahtuu lannanlevityksen aikaan. Rehua kuljetetaan säilörehun tekemisen yhteydessä ja sen lisäksi tilalle tuodaan rehua kerran kuukaudessa. Eläinkuljetuksia on noin kaksi kertaa kuukaudessa.
102 Kuolleet eläimet toimitetaan eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen. Raadot varastoidaan lantavarastossa tai peitettynä traktorin kauhassa. Tilalla syntyvät muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Tilalla on sopimus luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Toiminnasta aiheutuu normaalia maidontuotannosta syntyvää ympäristövaikutusta. Lisääntyvän eläinmäärän myötä nurmiviljely lisääntyy, jolloin suurin osa peltoalasta jätetään syksyllä nurmelle, minkä ansioista peltojen eroosioherkkyys vähenee. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Suurimmat riskit liittyvät lannan varastointiin ja lannan levitykseen. Varastoinnissa suurimman riskin aiheuttaa lietealtaan vuotoriski. Lietesäiliön vuotoja pystytään kontrolloimaan lietesäiliön salaojituksen tarkkailulla tarkastuskaivosta. Lannanvarastointiin liittyviä riskejä vähentää riittävä lannanvarastointitilavuus. Lantavarastot on mitoitettu suuremmaksi kuin toiminnassa vuoden aikana muodostuvan lannan määrä. Onnettomuustilanteiden varalle tilalle laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma sekä varautumissuunnitelma vesi- ja sähkökatkojen varalle. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota palo-osastointiin ja eläinsuojan tyhjentämisen helppouteen sekä riittäviin hätäuloskäynteihin. Rakennus varustetaan riittävällä alkusammutuskalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 12.7.- 12.8.2013 Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla ja Pöytyän kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 12.7.2013. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta 10.7.2013. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Kosken Tl kunnanvirastolla ja Pöytyän Riihikosken virastotalolla. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kohteessa suoritettiin 27.6.2013 tarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittiin erillinen muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Pöytyän kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei kunnalla ole maankäytön suunnitelmia alueella. Kunnalla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: LUPAPÄÄTÖS päättää myöntää Ville Simolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 64 lypsylehmän, 20 hiehon, 10 lehmävasikan (6-12 kk) ja 15 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjapaikan eläinsuojalle Pöytyän kunnan
103 Karinaisten Mäenpään kylän tilalle Isotupa 636-441-2-29 osoitteeseen Mäenpäänraitti 66, Pöytyä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. (YSA 19 ). Päätöksessä on huomioitu saatu lausunto. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi 1. Kaikki eläinsuojasta ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 1 088 m 3 kuivalantatilavuutta ja 524 m 3 lietelantatilavuutta. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi. Toiminnan harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. Luvan mukaiselle eläinmäärällä levitysalaa tulee olla vähintään 125,1 ha. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille
104 on kielletty. Laiduntaminen ja jaloittelu 9. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunnettavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten kulkutiet laitumille ja eläinten keräilyalueet sekä laitumilla olevat juotto- tai ruokintapaikat on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Laitumella kulkureitit ja keräilyalueet on tarvittaessa salaojitettava ja sorastettava. Edellä mainituilta alueilta on lanta tarvittaessa poistettava. 10. Jaloittelualue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi ja se tulee varustaa reunoilla jätevesien keräyskaivoilla. Jaloittelualueen valumavedet eivät saa valua hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojan katolta tulevat sadevedet tulee ohjata jaloittelualueen ulkopuolelle. Lanta tulee poistaa jaloittelualueelta riittävä usein ja se tulee varastoida lantalassa. Jätteet ja kemikaalien varastointi 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Mikäli polttonestesäiliöissä havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, tulee vauriot korjata välittömästi. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä;
105 - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta haittaa naapureille tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja, että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti.
106 Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1-8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräys 9 laidunalueiden hoidosta sekä kulkureittien, keräilyalueiden ja juottoja ruokintapaikkojen perustamisesta annettu määräys, on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Lupamääräys 10 jaloittelualueen rakenteista ja hoidosta on annettu jaloittelualueesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 11-16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua muun muassa vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden
107 toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 8 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja, jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 28 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 17, joka koskee toiminnan raportointia, on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 18 velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan jatkossa käyttöön uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupamääräykset 20 ja 21. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta ja muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2028 mennessä. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ). Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 27 b, 28, 31, 35 38, 41-43, 45, 46, 52 56, 58 59, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (196/2000) 1, 7, 8-12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 28, 29, 31 72, 118, 119 Jäteasetus (179/2012) 4