1 (46) TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVA JA TÄYTTÖOHJEET Tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaan: TULOSLASKELMA 1. Korkotuotot 2. Leasingtoiminnan nettotuotot 3. Korkokulut 4. RAHOITUSKATE 5. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (a) Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä (b) Omistusyhteysyrityksistä (c) Muista yrityksistä 6. Palkkiotuotot 7. Palkkiokulut 8. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (a) Arvopaperikaupan nettotuotot (b) Valuuttatoiminnan nettotuotot 9. Liiketoiminnan muut tuotot 10. Hallintokulut (a) Henkilöstökulut (aa) (ab) Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut (aba) Eläkekulut (abb) Muut henkilösivukulut (b) Muut hallintokulut 11. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 12. Liiketoiminnan muut kulut 13. Luotto- ja takaustappiot 14. Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 15. LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 16. Satunnaiset erät (a) Satunnaiset tuotot (b) Satunnaiset kulut 17. VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 18. Tilinpäätössiirrot 19. Tuloverot 20. Muut välittömät verot 21. TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
2 (46) Tuloveroista saadaan eritellä satunnaisista eristä johtuvat verot ja merkitä ne satunnaisten kulujen jälkeiseksi eräksi. Tällöin tuloslaskelman kohdan 17 nimikkeenä on bvoitto (TAPPIO) SATUNNAISTEN ERIEN JÄLKEENa. Erittely on tehtävä, jos satunnaisten tuottojen ja kulujen erotus on merkittävä. Tase laaditaan seuraavan kaavan mukaan: TASE VASTAAVAA 1. Käteiset varat 2. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 3. Saamiset luottolaitoksilta (a) Vaadittaessa maksettavat (b) Muut 4. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 5. Leasingkohteet 6. Saamistodistukset (a) Julkisyhteisöiltä (b) Muilta 7. Osakkeet ja osuudet 8. Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 9. Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 10. Aineettomat hyödykkeet 11. Aineelliset hyödykkeet (a) Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (b) Muut aineelliset hyödykkeet 12. Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset 13. Omat osakkeet ja osuudet 14. Muut varat 15. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot VASTATTAVAA A. VIERAS PÄÄOMA 1. Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille (a) Keskuspankeille (b) Luottolaitoksille (ba) Vaadittaessa maksettavat (bb) Muut 2. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (a) Talletukset (aa) Vaadittaessa maksettavat (ab) Muut (b) Muut velat
3 (46) 3. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (a) Joukkovelkakirjalainat (b) Muut 4. Muut velat 5. Siirtovelat ja saadut ennakot 6. Pakolliset varaukset (a) Eläkevaraukset (b) Verovaraukset (c) Muut pakolliset varaukset 7. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla B. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 8. Poistoero 9. Vapaaehtoiset varaukset C. OMA PÄÄOMA 10. Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma 11. Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 12. Ylikurssirahasto 13. Arvonkorotusrahasto 14. Muut sidotut rahastot (a) Vararahasto (b) Yhtiöjärjestyksen / sääntöjen mukaiset rahastot (c) Muut rahastot 15. Pääomalainat 16. Vapaat rahastot (a) Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto (b) Muut rahastot 17. Edellisten tilikausien voitto (tappio) 18. Tilikauden voitto (tappio) TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset (a) Takaukset ja pantit (b) Muut 2. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset (a) Arvopapereiden takaisinostositoumukset (b) Muut
4 (46) TULOSLASKELMAKAAVAN TÄYTTÖOHJEET Korkotuotot Korkotuottoihin kirjataan korot ja korkotuet, sakko- ja viivästyskorot sekä sellaiset luotonvaraus- ym. provisiot, jotka määräytyvät ajan kulumisen ja pääoman määrän perusteella. Korkotuotoiksi merkitään myös tilikaudelle jaksotettu osa annetuista luotoista saaduista palkkioista, mikäli ne eivät ole luonteeltaan korvausta lainan myöntämiseen liittyvistä välittömistä hallinnollisista kuluista. Korkoon rinnastettavat palkkiot jaksotetaan korkotuotoiksi lainan juoksuaikana. Korkotuotoiksi kirjataan niin ikään taseen eriin asaamiset luottolaitoksiltaa ja asaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltäa luettujen saamisten luovutushinnan ja sitä alhaisemman kirjanpitoarvon erotus. Korkotuottojen vähennykseksi kirjataan luottoa luovutettaessa kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman luovutushinnan erotus. Korkotuotoiksi kirjataan myös osamaksusopimusten, laskusaatavien ja ostolaskujen rahoituksesta ja muusta sellaisesta rahoitustoiminnasta saadut koronluonteiset tuotot. Korkotuottojen vähennykseksi kirjataan asiakkaan maksukyvyttömyyden perusteella poistetut siirtyvät korkosaamiset. Tilikauden tuotoksi ei saa kirjata maksamattomia korkoja saamisista, joiden pääoma on merkitty järjestämättömäksi luottolaitoksia koskevan määräyksen 105.8 mukaisesti, jollei saaminen ole julkisyhteisöltä taikka saamisen vakuutena ole julkisyhteisön antama sitoumus. Tilikauden aikana korkotuotoiksi kirjatut maksamattomat korot tällaisista saamisista on viimeistään tilinpäätöksessä vähennettävä korkotuotoista. Yli tai alle nimellisarvon hankitut saamiset Mikäli luotosta tai saamistodistuksesta on sitä hankittaessa maksettu enemmän tai vähemmän kuin nimellisarvo (mm. nollakorkolainat), saamisesta jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi nimellisarvon ja hankintahinnan erotuksesta tilikaudelle kuuluva osa, mikäli erotus on olennainen. Vastaerä kirjataan saamisen kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Repo-sopimukset Luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinmyyntisitoumuksin ostettujen arvopaperien tai muiden hyödykkeiden takaisinmyyntihinnan ja ostohinnan erotus kirjataan korkotuotoksi ja siirtosaamisiksi sopimuksen voimassaoloaikana. Mikäli luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta myydä arvopaperi tai muu hyödyke takaisin, erotusta ei merkitä korkotuottoihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
5 (46) Saamisten suojaamiseksi ja pysyviin vastaaviin kuuluvien saamistodistusten suojaamiseksi tehtyjen koron- ja valuutanvaihtosopimusten perusteella saatavien ja suoritettavien vuotuisten korkojen erotus merkitään tilinpäätöksessä sen tilikauden korkotuotoiksi tai niiden oikaisuksi, jolta ne kertyvät. Korko- ja rahoitustermiinit ja korko-optiot Korkotuotoiksi tai niiden oikaisueriksi kirjataan muiden saamisten kuin vaihtuviin vastaaviin kuuluvien saamistodistusten suojaamiseksi tehdyistä korko- ja rahoitustermiineistä ja korko-optioista johtuvasta tulosta ja menosta tilikaudelle kuuluva osa. Leasingtoiminnan nettotuotot Erään merkitään leasingsopimuksista saadut vuokratuotot vähennettynä leasingkohteista tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Erään luetaan lisäksi leasingkohteista tehdyt lisäpoistot ja leasingomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot, asiakkailta perityt palkkiot sekä muut leasingsopimuksista välittömästi johtuvat tuotot ja kulut. Muut leasingtoiminnasta johtuvat tuotot ja kulut luetaan tuotto- tai kuluerän luonnetta vastaavaan tuloslaskelman erään. Tilikauden tuotoksi ei saa kirjata maksamattomia leasingvuokria, jos leasingkohteen hankintamenoa on pidettävä järjestämättömänä luottolaitoksia koskevan määräyksen 105.8 mukaisesti, jollei vuokrasaaminen ole julkisyhteisöltä taikka sen vakuutena ole julkisyhteisön antama sitoumus. Tilikauden aikana tuotoiksi kirjatut tällaiset vuokrat on viimeistään tilinpäätöksessä vähennettävä leasingtoiminnan nettotuotoista. Korkokulut Korkokuluiksi luetaan kaikki korot, sakko- ja viivästyskorot sekä sellaiset luotonvaraus- ym. provisiot, jotka määräytyvät ajan kulumisen ja pääoman määrän perusteella. Korkokuluiksi merkitään myös tilikaudelle kuuluva osa liikkeeseen laskettujen lainojen emissiotappioista sekä tilikaudelle kuuluva osa saaduista lainoista maksetuista palkkioista, mikäli ne eivät ole luonteeltaan korvausta lainan myöntämiseen liittyvistä välittömistä hallinnollisista kuluista. Ikuisille lainoille suoritettava korko kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta se on kertynyt, riippumatta siitä, voidaanko koronmaksua lainaehtojen mukaan lykätä voitonjakokelpoisten varojen puuttumisen vuoksi tai muusta sellaisesta syystä. Korkokulujen vähennykseksi kirjataan tilikaudelle kuuluva osa liikkeeseen laskettujen lainojen emissiovoitoista. Emissiotappiot ja -voitot sekä korkoon rinnastettavat palkkiot jaksotetaan korkokuluiksi lainan juoksuaikana.
6 (46) Korkokuluksi tai sen vähennykseksi kirjataan luottolaitoksen ennen eräpäivää lunastamien omien velkasitoumusten lunastushinnan ja kirjanpitoarvon erotus. Luottolaitoksen haltuun satunnaisesti kaupankäynnin yhteydessä joutuneiden, varoiksi kirjattujen omien velkasitoumusten lunastushinnan ja kirjanpitoarvon erotus kirjataan kuitenkin tuloslaskelman erään aarvopaperikaupan nettotuotota. Korkokuluksi kirjataan myös talletussuojarahaston kannatusmaksu. Alle tai yli nimellisarvon otetut velat Mikäli velasta on sitä otettaessa saatu vähemmän tai enemmän kuin nimellisarvo (mm. nollakorkolainat), velasta jaksotetaan korkokuluksi tai sen vähennykseksi juoksuaikana nimellisarvon ja velkaa otettaessa saadun määrän erotus, mikäli se on olennainen. Vastaerä kirjataan velan kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Indeksisidonnaiset velat Indeksisidonnaisten velkojen muuttuneen vertailuperusteen mukaisen arvon ja sitä alemman nimellisarvon erotus, joka maksetaan laina-ajan päätyttyä, jaksotetaan korkokuluksi laina-aikana. Pääomalainalle (pääomasijoitukselle) suoritettava korko Pääomalainalle (pääomasijoitukselle) suoritettava korko kirjataan tähän erään kuluksi sille tilikaudelle, jolta se on kertynyt. Vastaerä merkitään siirtovelkoihin. Repo-sopimukset Korkokuluksi kirjataan myös luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinostositoumuksin myytyjen arvopaperien tai muiden hyödykkeiden takaisinostoja myyntihinnan erotus. Erotus kirjataan korkokuluksi ja siirtovelaksi sopimuksen voimassaoloaikana. Erotusta ei kirjata korkokuluksi, jos luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä arvopaperi tai muu hyödyke takaisin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Velan suojaamiseksi tehdyn koron- ja valuutanvaihtosopimuksen perusteella saatujen ja suoritettujen vuotuisten korkojen erotus kirjataan korkokuluiksi tai niiden oikaisuksi siltä tilikaudelta, jolta ne kertyvät. Korko- ja rahoitustermiinit ja korko-optiot Korkokuluiksi tai niiden oikaisueräksi kirjataan velkojen suojaamiseksi tehdyistä korko- ja rahoitustermiinisopimuksista ja korko-optiosopimuksista johtuvista menoista ja tuloista tilikaudelle kuuluva osa.
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 7 (46) Erään luetaan osakkeista ja rahasto-osuuksista saadut osinkotuotot ja voitto-osuudet sekä muut vastaavat tuotot, jotka maksetaan yrityksen voitonjakokelpoisista varoista. Edellisiin liittyvä yhtiöveron hyvitys kirjataan Kilan antaman lausunnon mukaan (1994/1269). Palkkiotuotot Erään kirjataan toimitusmaksut ja palkkiot luottojen myöntämisestä, arvopaperien liikkeeseenlaskun tai muun sellaisen rahoituksen järjestämisestä, takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista, valuutanvaihdosta, arvopaperinvälityksestä, notariaattitoimeksiantojen hoitamisesta, maksujen välityksestä, arvopaperilainauksesta ja muista sellaisista palveluista. Palkkiot luottojen myöntämisestä tai muun sellaisen rahoituksen järjestämisestä merkitään tähän erään vain, mikäli ne ovat korvausta luoton tai muun rahoituksen myöntämisestä johtuvista hallinnollisista kuluista. Palkkiokulut Erään kirjataan edellisessä kohdassa tarkoitetuista palveluista toiselle suoritetut palkkiot. Arvopaperi- tai kiinteistökaupasta suoritettu välityspalkkio saadaan kuitenkin aktivoida arvopaperin tai kiinteistön hankintamenoon. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Erään kirjataan vaihtuviin vastaaviin luettujen saamistodistusten, osakkeiden ja osuuksien luovutushinnan ja kirjanpitoarvon positiivinen tai negatiivinen erotus (myyntikate). Luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus kirjataan tuotoksi tai sen vähennykseksi, kun arvopaperi luovutetaan. Arvopaperi katsotaan luovutetuksi, kun kauppa on sitovasti ja todennettavasti tehty. Tähän erään kirjataan tilikauden tuotoksi tai kuluksi sellaisten arvopapereiden tilinpäätöspäivän todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus, joilla luottolaitos käy kauppaa.
8 (46) Erään kirjataan vähennyksenä muiden kuin edellä tarkoitettujen vaihtuviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden kirjanpitoarvon ja sitä pienemmän, tilinpäätöshetken todennäköisen luovutusarvon erotus. Mikäli tilinpäätöshetken todennäköinen luovutushinta on suurempi kuin kirjanpitoarvo, erään kirjataan lisäyksenä todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus, kuitenkin enintään hankintamenon määrään saakka. Jos arvopaperit on myyty ennen kuin kirjanpitovelvollinen on hankkinut ne omistukseensa, niiden tilinpäätöshetken todennäköisen hankintahinnan ja sitä alemman myyntihinnan erotus kirjataan tilinpäätöksessä tilikauden kuluksi. Erään kirjataan myös edellä tarkoitettujen arvopapereiden suojaamiseksi tehdyistä sekä muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyistä korko- ja osaketermiini-, optio- ja koronvaihtosopimuksista syntyvät tuotot ja kulut. Erän lisäykseksi tai vähennyk-seksi kirjataan niin ikään se tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjattava määrä, joka saadaan vaihtuviin vastaaviin luettujen saamistodistusten suojaamiseksi tehdystä ja muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdystä koronvaihtosopimuksesta johtuvien korkovirtojen nykyarvojen erotuksesta. Valuuttatoiminnan nettotuotot Erään kirjataan nettotulos valuutanvaihdosta sekä varojen, velkojen ja valuutanvaihtosopimusten pääomien muuntamisesta Suomen rahaksi syntyneet positiiviset ja negatiiviset kurssierot. Erään kirjataan niin ikään valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden arvostuksesta syntyvä tilikaudelle kuuluva osa. Liiketoiminnan muut tuotot Erään merkitään kiinteistöistä saadut vuokratuotot ja kiinteistöyhteisöistä saadut osinko- ja vuokratuotot bruttomääräisinä, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien luovutusvoitot, toimitusmaksut ja palkkiot luottolaitoksen kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvilta yrityksiltä niiden hallintoon liittyvistä palveluista ja muista sellaisista palveluista sekä muut muihin kuin edellä oleviin eriin luettavat luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat tuotot. Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Erään kirjataan tilikaudelta suoritettavat ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot, mukaan lukien lomapalkat ja -korvaukset sekä irtisanomisen takia suoritettavat korvaukset.
9 (46) Henkilösivukulut Eläkekulut Eläkekuluihin kirjataan suoritettujen eläkkeiden ja työeläkevakuutusmaksujen ohella tilikaudelta olevan vakuutusmatemaattisin perustein lasketun kattamattoman eläkevastuun määrän muutos. Jos kattamattoman eläkevastuun muutosta ei suoriteta eläkelaitokselle, sen vastakirjaus tehdään taseen erään aeläkevaraukseta. Eläkesäätiössä tai -kassassa (jäljempänä eläkesäätiö) olevaa eläkevastuiden ylikatetta ja sen lisäystä ei kirjata tähän erään tai muutoinkaan tuotoksi, ennen kuin ylikatteen palautus on maksettu luottolaitokselle tai tämä on saanut eläkesäätiöltä ilmoituksen siitä, että luottolaitos on oikeutettu eläkesäätiön hallituksen takaisinmaksua koskevan päätöksen ja sosiaali- ja terveysministeriön luvan perusteella saamaan maksun sille kuuluvasta osuudesta eläkesäätiön ylikatteesta. Muut henkilösivukulut Erään kirjataan sosiaaliturvamaksut, kansaneläkemaksut ja muut sellaiset pakolliset henkilösivukulut työeläkevakuutusmaksuja lukuun ottamatta. Muut hallintokulut Muihin hallintokuluihin kirjataan henkilöstön ravinto-, virkistys- ja koulutuskulut, toimisto- ja atk-kulut, tietoliikenne- ja matkakulut, markkinointikulut ja muut sellaiset hallintokulut, jotka eivät ole henkilöstökuluja. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Erään kirjattavat poistot jaetaan kahteen erään: ajan kulumisen perusteella tehtäviin suunnitelmapoistoihin ja todennäköisen luovutushinnan pysyvän alenemisen vuoksi tehtäviin arvonalentumispoistoihin. Rakennuksen sekä koneiden ja kaluston hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella laadittavan poistosuunnitelman mukaisesti kirjanpitolautakunnan yleisohjeita noudattaen. Mikäli rakennuksen arvoa on kirjanpidossa korotettu, poistot tehdään korottamattomasta hankintamenosta. Mikäli rakennuksen taikka taseen erään aaineelliset hyödykkeeta kirjattujen kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tai osuuksien todennäköinen luovutushinta on pysyvästi alempi kuin kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvon ja todennäköisen luovutushinnan erotus poistetaan sinä tilikautena, jolloin arvonalennus todetaan. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvoa määriteltäessä otetaan lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Aikaisemmin mahdollisesti tehty hyödykkeen arvonkorotus on erikseen peruutettava niin kuin jäljempänä liitteessä III sanotaan.
10 (46) Maa-alueiden hankintamenosta poistetaan se osa, josta ei enää ole odotettavissa sitä vastaavaa tuloa. Aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden vaikutusajan perusteella laadittavan poistosuunnitelman mukaisesti. Liikearvo poistetaan viiden vuoden kuluessa tai, jos sen vaikutusaika on tätä pitempi, vaikutusaikanaan, kuitenkin viimeistään 20 vuoden kuluessa. Poistojen perustana olevat poistosuunnitelmat, joista käy ilmi asianomainen omaisuuslaji, tili jolle se on kirjattu, sekä poistoaika, on liitettävä tase-erittelyihin. Suunnitelman ylittävien poistojen osalta noudatetaan kirjanpitolautakunnan yleisohjetta. Liiketoiminnan muut kulut Erään merkitään vuokrakulut, kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöistä johtuvat kulut bruttomääräisinä sisällyttäen näihin maksetut yhtiövastikkeet, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien luovutustappiot, vakuutus- ym. varmuuskulut mukaan lukien vakuusrahastojen kannatusmaksut, valvonta-, tarkastusja jäsenmaksut, rikoksista johtuvat menetykset ja muut sellaiset luottolaitoksen liiketoimintaan liittyvät kulut, joita ei lueta muihin eriin. Luotto- ja takaustappiot Erään merkitään taseen eriin asaamiset luottolaitoksiltaa ja asaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltäa sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista kirjatut toteutuneet luottotappiot ja kohdistetut luottotappiovaraukset. Saamistodistuksista johtuvia tap-pioita ei kirjata tähän erään. Toteutuneet luottotappiot ja kohdistetut luottotappiovaraukset merkitään tilinpäätökseen vastaavan tase-erän vähennykseksi. Toteutuneena luottotappiona kirjataan tilikauden kuluksi Rahoitustarkastuksen määräyksen 106.3 mukaisesti toteutuneena luottotappiona poistettavat määrät, mikäli niistä ei ole aikaisemmin tehty kohdistettua luottotappiovarausta. Kohdistettu luottotappiovaraus tehdään, kun on käynyt todennäköiseksi, ettei saamisen pääomasta saada suoritusta. Kohdistettu luottotappiovaraus voidaan tilinpäätöksessä vastaavasti peruuttaa, mikäli myöhemmin käy todennäköiseksi, että saamisen pääomasta kuitenkin saadaan suoritus.
Kohdistettu luottotappiovaraus on tehtävä ainakin silloin, kun 11 (46) - saaminen on tilinpäätöshetkellä merkitty järjestämättömäksi, - velallisen tai takaajien maksukyvyn ei arvioida paranevan riittävästi kahden vuoden kuluessa ja - saamisen vakuutena olevan pantin todennäköinen luovutusarvo ei riitä kattamaan saamisen pääoman määrää. Siltä osin kuin maksamatta olevasta saamisesta on odotettavissa vakuutus- tai muu sellainen korvaus taikka tappion määrä saadaan todennäköisesti perityksi takaajalta tai vakuuksista, kohdistettu luottotappiovaraus kirjataan tilinpäätökseen odotettavissa olevalla suorituksella vähennettynä. Erään merkitään vähennyksenä takaisin saadut määrät toteutuneina luottotappioina aikaisemmin poistetuista saamisista sekä kohdistettujen luottotappiovarausten peruutukset. Mikäli velalliselta odotettavissa olevan suorituksen ei arvioida kattavan velan koko pääomaa ja sille kertyneitä korkoja, odotettavissa oleva suoritus otetaan kohdistetun luottotappiovarauksen määrää arvioitaessa huomioon ensisijaisesti kirjanpitoon merkittyjen siirtyvien korkosaamisten vähennyksenä ja niiden ylittävältä osin pääoman lyhennyksenä. Luottolaitokselle asiakkaan rahoittamisesta syntyneen saamisen sijaan tulleen omaisuuden hankintahinnan ja sitä alemman tilinpäätöshetken todennäköisen arvon erotus sekä tällaisen omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot kirjataan tähän erään, jollei tällaista omaisuutta ole siirretty käytettäväksi luottolaitoksen varsinaisessa liiketoiminnassa. Tällaisesta omaisuuden käyttötarkoituksen muuttamisesta on tehtävä yksilöity kirjallinen päätös. Erään kirjataan lisäksi pysyviin vastaaviin luetuista saamistodistuksista syntyvät luottotappiot silloin, kun saamistodistukset on merkitty tai muutoin hankittu luotonantoon rinnastettavalla tavalla asiakkaan rahoittamiseksi. Siirtosaamisista syntyviä tappioita ei kirjata tähän erään. Toteutuneina luottotappioina poistetuista saamisista takaisin saatu määrä ja kohdistettujen luottotappioiden peruutukset, mikäli niiden määrä ei ole merkitykseltään vähäinen, on merkittävä omana eränään tuloslaskelmaan taikka ilmoitettava tuloslaskelman ja taseen liitetiedoissa.
12 (46) Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Mikäli taseen erään aosakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissäa tai aosakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissäa kirjattujen arvopapereiden taikka taseen eriin aosakkeet ja osuudeta tai asaamistodistukseta kirjattujen pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöshetkellä on pysyvästi alempi kuin niiden kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvon ja todennäköisen luovutushinnan erotus kirjataan kuluksi tähän erään. Mikäli arvopaperista tehty edellä tarkoitettu arvonalennus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava. Peruutukset on kirjanpidossa merkittävä omalle tililleen ja ilmoitettava omana eränään tuloslaskelmassa, mikäli niiden määrä on merkittävä. Satunnaiset erät Satunnaisiksi eriksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat luottolaitoksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisilla erillä ei ole selvää yhteyttä luottolaitoksen juoksevan toiminnan kanssa ja ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ei voida olettaa toistuvan ja ne ovat määrältään huomattavia luottolaitoksen koko huomioon ottaen. Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Erään merkitään mahdollisen kumulatiivisen poistoeron lisäys tai vähennys. Yleisen tappiovarauksen muutos Erään kirjataan taseen kohdassa ayleinen tappiovarausa tarkoitetun varauksen lisäys tai vähennys. Muiden vapaaehtoisten varausten muutos Erään kirjataan taseen kohdassa amuut vapaaehtoiset varaukseta tarkoitettujen varausten lisäys tai vähennys. Tuloverot Erään atuloverota maksuperusteisesti kirjattujen, ennakonkannossa kerättyjen verojen määrää oikaistaan siten, että tuloverot tulevat jaksotettua tilikaudelle suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Täydennysvero kohdistetaan sille tilikaudelle, jolta maksettavien osinkojen perusteella se on määrätty.
Veroja ei saa kirjata suoraan omaa pääomaa vastaan. 13 (46) Tilivuoteen kuulumaton vero merkitään tilivuoden veroista erikseen omalle rivilleen. Muut välittömät verot Erään kirjataan muut kuin erään btuloverota kirjattavat välittömät verot.
14 (46) TASEKAAVAN TÄYTTÖOHJEET VASTAAVAA Käteiset varat Erään luetaan Suomen ja ulkomaan setelit ja kolikot, sekit ja pankkivekselit ja muut sellaiset maksuvälineet. Erään luetaan vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta ja valtion vastuulla toimivilta postipankeilta. Keskuspankilla ja postipankilla tarkoitetaan Suomen Pankkia ja ulkomaista valtion vastuulla toimivaa keskus- tai postipankkia sellaisessa maassa, jossa luottolaitoksella on sivukonttori. Määräaikaiset ja irtisanomisehtoiset saamiset keskuspankilta luetaan erään asaamiset luottolaitoksiltaa. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Erään luetaan sellaiset valtion velkasitoumukset ja muut saamistodistukset, jotka keskuspankki on ilmoittanut hyväksyvänsä muun kuin päivänsisäisen keskuspankkirahoituksen vakuudeksi. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttava saamistodistus merkitään tähän erään sen luonteen mukaan eikä sen mukaan, onko luottolaitos itse oikeutettu keskuspankkirahoitukseen. Saamisia koskevat yleiset määräykset Saamisiin luottolaitoksilta ja saamisiin yleisöltä ja julkisyhteisöiltä luetaan velkakirjaan perustuvat saamiset sekä toiseen luottolaitokseen tehdyt talletukset, joita ei lueta kohtaan asaamistodistukseta. Erään luetaan myös luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinmyyntiehdoin ostettujen arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ostohinta. Tällainen saaminen kirjataan sopimuspuolen mukaiseen tase-erään. Mikäli luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä arvopaperi tai muu hyödyke takaisin, ostohintaa ei merkitä saamisiin. Erään luetaan myös osamaksusopimusten, laskusaatavien ja ostolaskujen rahoituksesta ja muusta sellaisesta rahoitustoiminnasta syntyvät saamiset. Saamisen pääomana merkitään kirjanpitoon määrä, joka siitä on hankintahetkellä maksettu.
15 (46) Vaadittaessa maksettavana saamisena pidetään saamista, joka sopimusehtojen mukaan erääntyy maksettavaksi heti vaadittaessa taikka enintään yhden pankkipäivän irtisanomisajalla. Saamiset luottolaitoksilta Erään luetaan muut kuin vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta sekä luottolaitoksen toiminnasta annetussa laissa tarkoitetuille luottolaitoksille ja niitä vastaaville ulkomaisille luottolaitoksille annetut luotot ja niihin tehdyt talletukset. Erään luetaan myös saamiset talletuspankkien vakuusrahastoilta. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Erään luetaan muille kuin luottolaitoksille ja keskuspankeille annetut luotot ja muut sellaiset saamiset. Leasingkohteet Erään luetaan leasingsopimuksin vuokralle annetun omaisuuden poistamaton hankintameno sekä leasingkohteiden ennakkomaksut. Saamistodistukset Yleiset määräykset Erään luetaan sijoitus-, yritys- ja kuntatodistukset ja valtion velkasitoumukset, obligaatiot, debentuurit ja muut joukkovelkakirjat, talletustodistukset sekä muut sellaiset jälkimarkkinakelpoiset haltija- ja määrännäisvelkasitoumukset sekä niihin liittyvät erääntyneet ja erääntymättömät lyhennyskupongit lukuun ottamatta asiakkaan rahoittamiseksi hankittuja, suoraan luotonantoon rinnastettavia muita kuin vaihtuviin vastaaviin kuuluvia saamistodistuksia. Optio- ja vaihtovelkakirjalainat luetaan saamistodistuksiksi. Jos optiolainaa ei ole hankittu erillään optiotodistuksesta, optiolainan hankintamenoksi katsotaan lainaosuuden ensimmäinen julkisesti noteerattu markkinahinta merkinnän tai muun hankinnan jälkeen tai, milloin sellaista ei ole saatavissa, lainaosuudesta saatavan pääoma- ja korkovirran lähinnä soveltuvalla markkinakorolla diskontattu nykyarvo. Luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinmyyntiehdoin hankittua saamistodistusta ei kirjata taseeseen luottolaitoksen omaisuudeksi. Jos luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä saamistodistus takaisin, se merkitään kuitenkin taseeseen. Luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinostoehdoin myyty saamistodistus säilytetään taseessa myynti- ja takaisinostosopimuksesta huolimatta. Jos luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta myydä tai ostaa velkakirja takaisin, sitä ei kuitenkaan merkitä taseeseen. Lainaksi annetut saamistodistukset merkitään lainaksiantajan varoiksi taseeseen.
16 (46) Saamistodistus merkitään varoiksi taseeseen, kun se on luovutettu luottolaitokselle. Ostamalla hankittu saamistodistus katsotaan luovutetuksi, kun kauppa on todennettavasti ja sitovasti päätetty. Saamistodistusten lajikohtainen hankintameno lasketaan FIFO-menetelmää tai varastokeskihintamenetelmää noudattaen. Viimeksi mainittua menetelmää noudatettaessa erilajiset saamistodistukset on arvostettava omina ryhminään. Saamistodistus katsotaan erilajiseksi, jos se poikkeaa vaadetyypiltään, korkosidonnaisuudeltaan, eräpäivältään taikka liikkeeseenlaskijaltaan toisesta saamistodistuksesta. Saamistodistus, josta on sitä hankittaessa maksettu enemmän tai vähemmän kuin velallinen on sopimusehtojen mukaan velvollinen maksamaan takaisin saamisen erääntyessä (mm. nollakorkolainat), merkitään sitä hankittaessa taseeseen sen määräisenä, mikä siitä on maksettu, oikaistuna hankintaan liittyvillä välittömillä palkkiokuluilla. Saamistodistuksen nimellisarvon ja hankintahinnan erotus, mikäli se on olennainen, jaksotetaan korkotuotoksi tai sen vähennykseksi velkakirjan juoksuaikana. Vastaerä merkitään saamistodistuksen hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Vaihtovelkakirjan hankintahinnan ja nimellisarvon erotuksen sitä osaa, joka vastaa vaihto-oikeuden arvoa, ei kuitenkaan jaksoteta. Saamistodistuksen todennäköisenä luovutusarvona pidetään velkakirjasta saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa. Markkinakorkona pidetään velkakirjan jäljellä olevaa juoksuaikaa vastaavaa heliborkorkoa tai pitkäaikaista viitekorkoa taikka ulkomaan rahan määräisissä velkakirjoissa niitä vastaavaa kansainvälistä yleisesti noteerattua viitekorkoa. Mikäli jäljellä olevalle juoksuajalle ei ole noteerattu viitekorkoa, käytetään korkoprosenttia, joka saadaan kahdelle lähinnä olevalle juoksuajalle noteeratuista viitekoroista interpoloimalla. Markkinakorkona pidetään lähinnä tilinpäätöspäivää noteerattua viitekorkoa, jollei Rahoitustarkastus poikkeuksellisissa oloissa toisin määrää. Mikäli velkakirja noteerataan julkisesti tilinpäätöspäivänä ja noteeraus määräytyy edellä mainitulla tavalla vallitsevan markkinakoron perusteella, velkakirjan luovutushintana voidaan pitää tilinpäätöspäivän viimeistä kaupantekokurssia, tai mikäli kauppoja ei ole päätetty, vastaavaa ostonoteerausta. Asiakkaan lukuun arvopaperinvälitystoiminnassa hankittu velkakirja kirjataan tähän erään, mikäli sitä ei tilinpäätöshetkellä ole sitovasti myyty asiakkaalle tai myynti on peruuntunut. Arvostuksessa käytetyt viitekorot tai muu arvostusperuste on ilmoitettava taseerittelyissä.
17 (46) Luottolaitoksen varoiksi ei kirjata luottolaitoksen hallussa olevia sen itsensä liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia lukuun ottamatta luottolaitoksen haltuun satunnaisesti kaupankäynnin yhteydessä tulleita luovutettavaksi tarkoitettuja saamistodistuksia. Julkisyhteisöiltä Erään luetaan Tilastokeskuksen virallisen sektoriluokituksen mukaisen julkisyhteisön sekä niihin rinnastuvan ulkomaisen julkisyhteisön yleiseen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset ja muut jälkimarkkinakelpoiset velkasitoumukset sekä niihin liittyvät erääntyneet ja erääntymättömät lyhennyskupongit. Muilta Erään luetaan muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset. Osakkeet ja osuudet Erään luetaan osakkeet, kantarahasto- ja sijoitusosuudet ja muut sellaiset osuudet, jotka tuottavat oikeuden yhteisön omaan pääomaan. Osakkeisiin ja osuuksiin rinnastetaan niiden merkintään tai tuottoon oikeuttavat todistukset sekä rahasto-osuudet. Erään ei kuitenkaan merkitä jäljempänä kohtiin aosakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä a sekä aosakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissäa merkittyjä osakkeita ja osuuksia, ei myöskään kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinmyyntiehdoin hankittua osaketta ei merkitä taseeseen luottolaitoksen omaisuudeksi. Jos luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä osake tai osuus takaisin, se merkitään kuitenkin taseeseen. Luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinostoehdoin myyty osake tai osuus säilytetään taseessa myynti- ja takaisinostosopimuksesta huolimatta. Jos luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on ainoastaan oikeus mutta ei velvollisuutta myydä tai ostaa osake tai osuus takaisin, sitä ei kuitenkaan merkitä taseeseen. Lainaksi annetut osakkeet ja osuudet merkitään lainaksiantajan varoiksi taseeseen. Osakkeet ja osuudet merkitään varoiksi taseeseen, kun ne on luovutettu luottolaitokselle. Ostamalla hankittu osake tai osuus katsotaan luovutetuksi, kun kauppa on todennettavasti ja sitovasti päätetty. Osakkeen tai osuuden ostosta maksettava leimavero, välityspalkkio ja muut sellaiset hankintamenoon välittömästi liittyvät menot aktivoidaan osakkeen tai osuuden hankintamenoon.
18 (46) Osakkeet ja osuudet saadaan arvostaa FIFO-menetelmää tai varastokeskihintamenetelmää noudattaen. Viimeksi mainittua menetelmää käytettäessä kukin osakesarja on arvostettava omana ryhmänään. Osakkeiden todennäköisenä luovutusarvona pidetään tilinpäätöshetken viimeistä saatavilla olevaa kaupantekokurssia tai, mikäli sitä ei voida pitää osakkeiden todellisen markkina-arvon kannalta luotettavana, muuta todennäköistä luovutusarvoa. Viimeisenä kaupantekokurssina pidetään varsinaisessa kaupankäynnissä tehdyn viimeisen täyden pörssierän määräisen kaupan hintaa. Mikäli arvostusperusteena halutaan käyttää arvoa, joka on suurempi kuin viimeisen saatavilla olevan kaupan-tekokurssin mukainen arvo, tällaiselle arvostusperusteelle on saatava Rahoitustarkastuksen hyväksyminen. Tase-- erittelyistä on käytävä yksityiskohtaisesti ilmi, miten osakkeet ja osuudet on arvostettu. Asiakkaan lukuun arvopaperinvälitystoiminnassa hankittu osake tai osuus kirjataan tähän erään, mikäli sitä ei tilinpäätöshetkellä ole sitovasti myyty asiakkaalle tai myynti on peruuntunut. Optiotodistuksen hankintamenoksi katsotaan optiolainan kokonaishankintamenon ja edellä kohdassa asaamistodistukseta sanotulla tavalla lasketun lainaosuuden hankintamenon erotus. Osakkeet tai osuudet, jotka on hankittu asiakkaalta olleen saamisen turvaamiseksi, on merkittävä kirjanpitoon omalle tililleen, mikäli niistä johtuvat tuotot ja kulut käsitellään luottotappioina ja niiden oikaisuina. Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Erään luetaan osakkeet ja edellisessä kohdassa tarkoitetut osuudet kirjanpitolain 1 luvun 7 H:ssä tarkoitetuissa omistusyhteysyrityksissä lukuun ottamatta jäljempänä kohdassa aaineelliset hyödykkeeta tarkoitettuja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Erään luetaan kaikki konsernin omistusyhteysyritysten osakkeet. Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Erään luetaan osakkeet ja edellä kohdassa aosakkeet ja osuudeta tarkoitetut osuudet kirjanpitolain 1 luvun 6 H:ssä tarkoitetuissa tytäryrityksissä lukuun ottamatta jäljempänä kohdassa aaineelliset hyödykkeeta tarkoitettuja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Erään luetaan kaikki konserniin kuuluvien yritysten osakkeet. Tytäryritysosakkeet ja -osuudet luetaan tähän erään, vaikka ne olisi jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle.
19 (46) Aineettomat hyödykkeet Erään luetaan perustamistoimista aiheutuneet menot, liikkeen ostamisen yhteydessä syntynyt liikearvo ja muut sellaiset huomattavat menot, joista odotetaan tuloa useammalta kuin yhdeltä vuodelta. Aineelliset hyödykkeet Erään luetaan maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet sekä koneet ja kalusto ja muu sellainen irtain omaisuus. Kiinteistöyhteisöllä tarkoitetaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä ja muuta sellaista yhtiötä ja osuuskuntaa, joka ei harjoita muuta toimintaa kuin yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä yksilöityjen kiinteistöjen omistusta ja hallintaa. Kiinteistöyhteisöksi katsotaan myös luottolaitoksen tällaiset tytär- ja omistusyhteysyritykset. Tähän erään ei lueta maksamatta jääneen saamisen vakuutena ollutta irtainta omaisuutta, jollei se ole tarkoitettu jäämään pysyvästi luottolaitoksen omaan käyttöön. Kiinteä omaisuus ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet luetaan sitä vastoin tähän erään riippumatta siitä, millä tavoin ne on hankittu. Omassa käytössä oleviin maa- ja vesialueisiin, rakennuksiin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin luetaan maa- ja vesialueet sekä rakennukset, jotka ovat tilikauden päättyessä tosiasiallisesti luottolaitoksen tai sen konserniin kuuluvan yrityksen omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Jos osa maa- ja vesialueesta tai rakennuksesta on luottolaitoksen omassa käytössä, tähän erään luetaan tilikauden päättyessä tosiasiallisesti omassa käytössä oleva osuus koko maa-ja vesialueesta tai rakennuksesta. Kiinteistöjen sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien hankintamenoon saadaan aktivoida niitä hankittaessa maksetut leimaverot ja välityspalkkiot sekä kiinteistöjen perusparannuskustannukset. Maa- ja vesialueiden ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvoa voidaan korottaa niin kuin liitteessä III sanotaan. Tähän erään merkitty omaisuus, joka on hankittu asiakkaalta olevan saamisen turvaamiseksi, on merkittävä kirjanpitoon omalle tililleen, mikäli siitä johtuvat tuotot ja kulut käsitellään luottotappioina ja niiden oikaisuna.
Osakeantisaamiset / sijoitusosuusantisaamiset / kantarahastoantisaamiset 20 (46) Erään luetaan merkityistä osakkeista, sijoitusosuuksista tai kantarahasto-osuuksista luottolaitokselle maksamatta oleva määrä siihen saakka, kun se on maksettu tai merkintä on mitätöity. Omat osakkeet Omat osakkeet saadaan merkitä tähän erään taseeseen, jos ne ovat arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 H:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena ja hankintamenoa vastaava määrä merkitään taseeseen jakokelvottomaksi eräksi vapaaseen omaan pääomaan. Muut varat Maksujenvälityssaamiset Erään luetaan maksujen välityksestä syntyneet, vaadittaessa maksettavat saamiset. Takaussaamiset Erään luetaan takauksiin ja muihin sellaisiin taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin perustuvat takautumissaamiset. Johdannaissopimukset Erään luetaan optio-, termiini- ja koronvaihtosopimuksista taseeseen varoiksi merkittävät erät. Erään sisällytetään myös sellaisten koronvaihtosopimusten korot, jotka tuloslaskelmassa kirjataan arvopaperikaupan nettotuottoihin. Muut Erään luetaan muihin eriin kuulumattomat varat, kuten omaisuuden myyntisaamiset, korvaussaamiset sekä maksamatta jääneen saamisen vakuutena ollut irtain omaisuus. Erään ei sitä vastoin lueta maksamatta jääneen saamisen vakuutena olleita osakkeita eikä kiinteää omaisuutta. Erään luetaan myös johdannaissopimuksiin liittyvät marginaalitilisaamiset. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Erään merkitään saamatta olevat korot ja muut tuotot oikaistuina tai täydennettyinä suoriteperusteisiksi, sekä maksetut korko- ja muut menoennakot. Mikäli suorituksesta ei käy ilmi, onko se kirjattava koron maksuksi vai pääoman lyhennykseksi, se on kirjattava ensisijaisesti koron maksuksi, jollei luottolaitos ole tehnyt päätöstä korkojen perinnän lopettamisesta.
21 (46) VASTATTAVAA Velkoja koskevat yleiset määräykset Mikäli velkaa on sitä otettaessa saatu vähemmän tai enemmän kuin luottolaitos on lainaehtojen mukaan velvollinen maksamaan takaisin velan erääntyessä (mm. nollakorkolainat), velka merkitään taseeseen sen määräisenä, mitä velasta sitä otettaessa on saatu, oikaistuna velan ottamisesta aiheutuneilla välittömillä palkkiokuluilla. Velasta sen erääntyessä takaisin maksettavan määrän ja velkaa otettaessa saadun määrän erotus, mikäli se on olennainen, jaksotetaan korkokuluksi tai sen oikaisuksi velan juoksuaikana. Vastaerä kirjataan velan kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Luottolaitosta ja tämän sopimuspuolta velvoittavin takaisinostoehdoin myydyn omaisuuden myyntihinta kirjataan taseeseen velkana. Takaisinostohinnan ja myyntihinnan erotus kirjataan korkokuluksi ja siirtovelaksi velan juoksuaikana. Jos luottolaitoksella tai tämän sopimuspuolella on oikeus mutta ei velvollisuutta myydä tai ostaa omaisuus takaisin, myyntihintaa ei kirjata velaksi. Velkaa pidetään vaadittaessa maksettavana, jos se voidaan irtisanoa päättyväksi heti tai enintään yhden pankkipäivän kuluttua. Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille Erään luetaan velat edellä kohdassa asaamiset luottolaitoksiltaa tarkoitetuille luottolaitoksille ja keskuspankeille. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Erään luetaan velat muille kuin luottolaitoksille ja keskuspankeille. Talletukset Erään luetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 50 H:ssä tarkoitetuille ottolainaustileille otetut talletukset. Muut velat Erään luetaan sellaiset muille kuin luottolaitoksille ja keskuspankeille olevat velat, joita ei lueta talletuksiin.
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Yleiset määräykset 22 (46) Yleiseen liikkeeseen lasketulla velkakirjalla tarkoitetaan luottolaitoksen yleiseen liikkeeseen laskemaa joukkovelkakirjaa, sijoitustodistusta ja muuta sellaista jälkimarkkinakelpoista haltija- tai määrännäisvelkasitoumusta. Luottolaitoksen ennen eräpäivää takaisin lunastamat velkakirjat merkitään erän vähennykseksi lukuun ottamatta luottolaitoksen haltuun satunnaisesti kaupankäynnin yhteydessä joutuneita velkakirjoja. Joukkovelkakirjalainat Erään luetaan luottolaitoksen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat. Muut Erään luetaan luottolaitoksen liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset ja niihin verrattavat muut kuin joukkoluonteiset velkasitoumukset. Muut velat Maksujenvälitysvelat Erään luetaan maksujen välityksestä syntyvät, vaadittaessa maksettavat velat. Johdannaissopimukset Erään luetaan optio-, termiini- ja koronvaihtosopimuksista taseeseen veloiksi merkittävät erät. Erään sisällytetään myös sellaisten koronvaihtosopimusten korot, jotka tuloslaskelmassa kirjataan arvopaperikaupan nettotuottoihin. Muut Erään luetaan ostovelat sekä muut sellaiset luotonantoon perustumattomat velat, mukaan lukien lainaksi saatujen arvopapereiden edelleen luovuttamisesta syntyvät velat. Siirtovelat ja saadut ennakot Erään merkitään maksamatta olevat korot ja muut kulut oikaistuna tai täydennettynä suoriteperusteisiksi sekä saadut korko- ja muut tuloennakot.
23 (46) Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Eläkevarauksena kirjataan vakuutusmatemaattisin perustein laskettu kattamaton eläkevastuu. Verovaraukset Erään luetaan varautumiset esimerkiksi verotarkastuksen tai oikeudenkäynnin perusteella todennäköisesti toteutuviin jälkiveroihin. Muut pakolliset varaukset Muuna varauksena kirjataan varaus sellaisia laadultaan yksilöitävissä olevia vastaisia menoja ja menetyksiä varten, joiden syntyminen on todennäköistä tai joiden syntyminen on varmaa mutta niiden määrä ja toteutumisajankohta vielä epävarma niin kuin kirjanpitolain 5 luvun 14 H:ssä tarkemmin sanotaan. Ns. kohdistettuja luottotappiovarauksia tai muita vastaavia yksilöityjen tase-erien arvostukseen liittyviä eriä ei kirjata tähän erään vaan sen tase-erän vähennykseksi, johon kyseinen luotto tai muu omaisuuserä on kirjattu. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Erään luetaan luottolaitoksen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset ja muut velat, joilla niitä koskevien sopimusehtojen mukaan on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla sitoumuksilla. Erään merkitään myös ikuiset lainat ja muu sellainen sekamuotoinen pääoma, jolla on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla veloilla. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Erään kirjataan tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus. Yleinen tappiovaraus Erään kirjataan luottolaitostoimintaan liittyviin yksilöimättömiin luottotappio-, kurssija muihin sellaisiin yleisiin riskeihin varautumista varten tilinpäätöksessä muodostettu varaus. Erään kirjataan vuosittain tuloslaskelman kohtaan atilinpäätössiirrota merkitty määrä. Erään ei saa kirjata tuloslaskelman erään aluotto- ja takaustappiota kirjattavia tappioita.
24 (46) Muut vapaaehtoiset varaukset Erään kirjataan muut kuin yleiseen tappiovaraukseen kirjattavat vapaaehtoiset tilinpäätössiirrot, mm. verolainsäädännön sallimat tilinpäätössiirrot. Osakepääoma / osuuspääoma / peruspääoma Erään kirjataan maksettu osakepääoma. Mikäli osake-, osuus- tai peruspääoma on kokonaan tai osittain merkitsemättä kaupparekisteriin, kaupparekisteriin merkitsemätön osuus on ilmoitettava taseessa omana eränään tämän erän alaeränä. Sijoitusosuuspääoma/kantarahasto/lisäpääoma Erään kirjataan osuuskuntalain 164 H:ssä tarkoitettu sijoitusosuuspääoma tai säästöpankkilain 14 H:ssä tarkoitettu kantarahasto taikka hypoteekkiyhdistyksistä annetussa laissa tarkoitettu lisäpääoma. Mikäli sijoitusosuuspääoma tai kantarahasto on kokonaan tai osittain merkitsemättä kaupparekisteriin, kaupparekisteriin merkitsemätön osuus on ilmoitettava taseessa omana eränään tämän erän alaeränä. Ylikurssirahasto Ylikurssirahastoon merkitään osakeyhtiölain 12 luvun 3 a H:ssä säädetyt luottolaitoksen pääoman hankintaan liittyvät luottolaitokselle tulevat muut kuin osakkeen nimellisarvoa vastaavat varat sekä omien ja emoyhtiön osakkeiden myynnistä saatu myyntivoitto. Arvonkorotusrahasto Erään merkitään Rahoitustarkastuksen hyväksymät kiinteistöjen, kiinteistöyhtiöiden osakkeiden sekä pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset ja niiden peruutukset niin kuin liitteessä III tarkemmin sanotaan. Muut sidotut rahastot Vararahasto Osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen vararahaston lisäykseksi tai vähennykseksi kirjataan osakeyhtiölain 12 luvun 3 H:ssä tarkoitetut suoritukset, säästöpankin vararahaston lisäykseksi tai vähennykseksi säästöpankkilain 31 H:n 3 momentissa ja 39 H:ssä tarkoitetut suoritukset ja osuuspankin vararahaston lisäykseksi tai vähennykseksi osuuspankkilain 13 H:ssä tarkoitetut suoritukset. Hypoteekkiyhdistyksen vararahaston lisäykseksi tai vähennykseksi merkitään hypoteekkiyhdistyksestä annetun lain 25 H:n 3 momentissa tarkoitetut suoritukset.
Yhtiöjärjestyksen / sääntöjen mukaiset rahastot 25 (46) Erään kirjataan yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot. Pääomalainat Erään merkitään luottolaitostoiminnasta annetun lain 38 H:ssä tarkoitetut pääomalainat sekä ennen lain voimaantuloa liikkeeseenlasketut pääomasijoitukset. Vapaat rahastot Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto Erään kirjataan taseeseen merkittyjen omien osakkeiden ja osuuksien hankintahintaa vastaava erä. Muut rahastot Mikäli luottolaitoksella on yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin taikka yhtiökokouksen tai vastaavan yleistä päätösvaltaa luottolaitoksessa käyttävän kokouksen päätökseen perustuvia, aikaisempien tilikausien tuloksesta muodostettuja vapaita rahastoja, ne esitetään tässä erässä. Edellisten tilikausien voitto tai tappio Erään kirjataan tulos edellisiltä tilikausilta siltä osin kuin sitä ei ole siirretty muihin oman pääoman eriin tai jaettu voitonjakona. Tilikauden voitto tai tappio Erään kirjataan tuloslaskelman osoittama tilikauden tulos.
TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 26 (46) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Erään kirjataan toisen velan vakuudeksi annetut takaukset, pantit ja kiinnitykset. Sitoumukset merkitään sen määräisenä, mitä takaus, pantti tai kiinnitys kulloinkin enintään vastaa. Takaukseen rinnastetaan urakka-, toimitus- ja vientisitoumukset ja muut asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut takuusitoumukset asiakkaan yksilöidyn kaupallisen velvoitteen, julkisoikeudellisen velvoitteen tai korvausvelvoitteen täyttämisestä mukaan lukien remburssit ja muut irtaimen kaupan täyttämisen vakuudeksi myyjän hyväksi annetut sitoumukset. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset Erään merkitään arvopapereiden myyntisopimukset, joihin liittyy ostajalle asetettu optio myydä arvopaperit halutessaan takaisin luottolaitokselle. Muut Erään merkitään Rahoitustarkastuksen määräyksessä 106.7 tarkoitetut liiketoimet takaisinostovelvollisuuksin, talletuksentekosopimukset, osittain maksettujen arvopapereiden maksamaton määrä, merkintäsitoumukset ja sitovat lisäluottojärjestelyt, sitovat luottolupaukset ja käyttämättömät luottolimiitit sekä muut sellaiset taseen ulkopuoliset sitoumukset niiden juoksuajasta riippumatta. Sitoumukset merkitään sen määräisinä, mitä niiden perusteella voidaan enintään joutua maksamaan.
LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietona on esitettävä 27 (46) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät. Kohdassa ilmoitetaan ainakin - periaatteet minkä mukaan omaisuuserät on luokiteltu vaihtuviin vastaaviin ja pysyviin vastaaviin - saamisten ja velkojen arvostusperiaatteet - arvopapereiden arvostusperiaatteet - arvopapereiden osto- ja myyntisopimusten sekä arvopaperilainauksen kirjausperiaatteet - aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus ja hankintamenon jaksottaminen - suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset - luotto- ja takaustappioiden kirjausperiaatteet - järjestämättömien saamisten kirjausperiaatteet - johdannaissopimusten kirjausperiaatteet - ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Suomen rahaksi - kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien arvostusperiaatteet ja -menetelmät erikseen omassa käytössä olevien ja muiden kuin omassa käytössä olevien osalta. Jos luottolaitoksella on merkittävä määrä muita kuin omassa käytössä olevia kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia ilmoitetaan -- milloin ja millä menetelmillä kiinteistöt on arvioitu -- missä määrin kiinteistöjen kirjanpitoarvot perustuvat kassavirtamenetelmään tai muuhun sellaiseen laskennalliseen menetelmään ja mihin olettamuksiin laskelmat perustuvat -- arvonalennusten kirjaamisessa sovelletut luottolaitoksen sisäisesti vahvistamat kriteerit -- arvostuksessa huomioon otetut erityiset seikat kuten joidenkin osamarkkinoiden erityispiirteet tai kiinteistömarkkinoita koskevat ennusteet. - arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät.