Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Samankaltaiset tiedostot
Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Luke LUONNONVARAKESKUS

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetotutkimus/RKTL

1 of :11

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

ALKUSANAT. Helsingissä joulukuussa Tielaitoksen keskushallinto Tiestötiedot

Villisikakanta-arvio tammikuussa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Yhdistysluettelo 2018

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Yhdistysluettelo 2017

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

Työttömät insinöörit. Marraskuu 2018

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004

Työttömät insinöörit. Joulukuu 2018

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Yksityishammaslääkärikysely

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Työttömät insinöörit. Helmikuu 2019

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Autotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2018. Susikanta Suomessa maaliskuussa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Transkriptio:

9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio susitilanteesta, lisääntymistuotosta sekä metsästettävyydestä poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos päivittää ja täydentää aiemmin (31.12.2008) antamaansa lausuntoa susikannasta poronhoitoalueen eteläpuolisen Suomen alueella. Tutkimuslaitoksen riistanhoitopiireiltä saamat tiedot susitilanteesta esitetään alla. Kuhmon riistanhoitoyhdistyksessä, osin Sotkamossa sekä Ylä-Savon alueella tutkimuslaitoksen omalla henkilökunnalla on ollut mahdollisuus tehdä maastoselvityksiä susitilanteesta. Susien vähäisestä lukumäärästä johtuen samansuuruinen susisaalis voi johtaa toisistaan suuresti poikkeaviin kehityssuuntiin susien määrässä. Poiston vaikutus riippuu saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Susikannan on arvioitu vähentymättä kestävän vähintään 30 % vuotuisen poistuman. Susikannan kokoa koskevat arviot pohjautuvat tunnettuihin laumoihin ja kahdestaan liikkuviin susiin, jotka ovat mahdollisia pariskuntia. Laumojen ja kahdestaan liikkuvien susien sijainnit on esitetty kuvassa 1. Arviossa on otettu huomioon laumojen arvioitu yksilömäärä. Laumojen keskimääräinen syystalven keskikoko on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana pienentynyt 6,5 7,0 yksilön tasosta vajaaseen viiteen yksilöön (2007 ja 2008), minkä takia aiemmin tehty laumojen määrän kertominen luvulla kymmenen antaisi tulokseksi selvän yliarvion susien lukumäärästä. Yksinään elävien susien osuus susikannassa on 10-15 %. Piirikohtaiset arviot eivät ole summautuvia, sillä lähes puolet suomalaisten susilaumojen reviireistä sijaitsee kahden

2 tai kolmen riistanhoitopiirin raja-alueella niin, että havaintoja tehdään useamman piirin alueella. Susitilanne riistanhoitopiireittäin Etelä-Häme Piirin itäosissa on tehty havaintoja kahdesta yhdessä liikkuvasta sudesta. Tämä mahdollinen pariskunta liikuskelee myös Etelä-Savon puolella. Etelä-Savo Piirin alueella liikkuu 8 12 sutta. Alueella on havaittu 3 4 mahdollista pariskuntaa. Kainuu Poronhoitoalueen ulkopuolisen Kainuun alueella liikuskelee arviolta 40 50 sutta. Suhteellisen vakituisesti Kainuun alueella liikkuvia laumoja on kuusi. Näistä tavanomaista pentuelauman kokoa edustavat Kuhmossa elelevä seitsemän suden lauma ja Vuolijoella havaittu kuuden suden lauma. Muissa neljässä laumassa on kolme sutta. Kuuden lauman lisäksi Kainuussa on vieraillut kaksi laumaa, jotka ovat normaalin pentuelauman kokoisia. Sudet keskittyvät Kuhmoon, jossa liikuskelee kolme laumaa ja kolme pariskuntaa. Laumoista yksi on sellainen, josta on tehty jokunen havainto kunnan kaakkoiskulmalla ja on mahdollista, että se on sama kuin Pohjois-Karjalan puolella Lieksan ja Nurmeksen rajoilla havaittu lauma. Sotkamossa elelee kaksi kolmen suden laumaa, joista yksi liikuskelee Talvivaaran alueella, toinen kunnan pohjoisosissa. Pohjoisosissa havaittu kolmen suden lauma saattaa olla sama, josta on tehty havaintoja Paltamon itäosissa ja Ristijärvellä. Pohjois-Savon puolelta on käynyt kahdeksan suden lauma Loukkukorven alueella. Paltamon länsiosissa on syyskuussa tehty havainto kolmen yksilön laumasta, mutta myöhemmät havainnot koskevat yksittäisiä susia. Puolangan länsiosissa elelee kolmen suden lauma. Vuolijoen länsiosissa liikuskelee kuuden suden lauma, jonka reviirialue ulottuu Oulun läänin puolelle Kestilään ja Pyhännälle. Keski-Suomi Keski-Suomen riistanhoitopiirin alueella liikkuu noin 16 18 sutta. Havaintoja on tehty neljästä pienestä laumasta ja yhdestä pariskunnasta. Keski-Suomen ja Pohjanmaan riistanhoitopiirien rajoilla liikkuva 4 5 suden ryhmä on todennäköisesti pentuelauma. Kaksi

3 kolmen suden laumaa (Multia-Pylkönmäki ja Keuruu-Jämsänkoski) ovat epätyypillisen pieniä ollakseen pentuelaumoja. Näistä eteläisempi lauma liikuskelee myös Pohjois-Hämeen puolella. Kymi Kymen riistanhoitopiirin alueella liikkuu noin 18 20 sutta. Alueelta on havaintoja kolmesta laumasta ja yhdestä pariskunnasta. Laumat asustelevat itärajan tuntumassa, mutta pääosin Venäjän puolella ja pariskunta on yhteinen Etelä-Savon riistanhoitopiirin kanssa. Oulu Poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella elelee noin 30 35 sutta. Alueella on tavattu yhteensä kuusi laumaa ja yksi pariskunta. Mainituista laumoista neljä elelee vakituisesti piirin alueella, yksi Oulun ja Kainuun piirin ja yksi Oulun ja Pohjois-Savon piirien molemmilla puolilla. Vakituisesti Oulun piirin alueella elävissä laumoissa on yhteensä 19 sutta, naapuripiirien kanssa yhteisissä laumoissa susia on yhteensä yhdeksän. Pohjanmaa Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella liikuskelee 10 15 sutta. Alueella on tavattu kaksi todennäköistä pentuelaumaa, joista toinen on yhteinen Keski-Suomen riistanhoitopiirin kanssa. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa elelee noin 50 60 sutta. Pohjois-Karjalassa on havaittu yhteensä kymmenen susilaumaa, joista neljä liikuskelee Suomen ja Venäjän välisen valtakunnan rajan molemmilla puolilla. Metsästäjien suorittamassa maastolaskennassa 22.11. havaittiin yhteensä 51 sutta. Yksinomaan Suomen puolella elävissä laumoissa (6) oli yhteensä 39, ja itärajan molemmin puolin liikuskelevissa neljässä laumassa yhteensä 17 sutta. Susitiheys on korkein Ilomantsissa, jossa havaittiin marraskuun maastolaskennassa 19 sutta. Pohjois-Häme Piirin alueella liikuskelee noin 16 18 sutta. Alueella on havaittu kolme pientä (3 yks.) laumaa, jotka ovat yhteisiä joko Satakunnan tai Keski- Suomen riistanhoitopiirien kanssa. Tämän lisäksi Pohjois-Hämeen ja Satakunnan rajalla sekä Pohjois-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajoilla elää joko pariskunta tai kolmen suden lauma. Piirin eteläosassa on myös tehty havainto mahdollisesta pariskunnasta. Selvistä pentuelaumoista ei ole havaintoja.

4 Pohjois-Savo Pohjois-Savossa elelee noin 20 25 sutta. Sudet keskittyvät Ylä-Savon alueelle, missä asustelee kaksi pentuelaumaa (7 ja 8 yks.). Näiden lisäksi piirin luoteiskulmalla liikuskelee kolmen suden lauma, joka on yhteinen Oulun riistanhoitopiirin kanssa. Ruotsinkielinen Pohjanmaa Piirin alueella liikuskelee 8 10 sutta. Alueella on tavattu yksi neljän yksilön lauma sekä todennäköinen pariskunta. Satakunta Piirin alueella liikuskelee noin 25 sutta. Ilmeisiä pentuelaumoja on 2 3, joista yksi on yhteinen Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin kanssa. Uusimaa Uudenmaan alueelta ei ole tiedossa laumoja tai pariskuntia. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen riistanhoitopiirissä liikkuu noin 17 20 sutta. Alueella on tavattu kaksi pentuelaumaa (6 7 ja 7 yks.) sekä yksi mahdollinen pariskunta. Toinen lauma on yhteinen Satakunnan riistanhoitopiirin kanssa.

5 Susitilanne kannanhoitoalueittain Läntisen Suomen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on 81 89 yksilöä. Arvio susien kokonaismäärästä on 90 105 yksilöä. Laumojen koko on pieni, keskimäärin vain 4,2 sutta. Normaalissa pentuelaumassa on vähintään neljä yksilöä. Pienemmissä laumoissa ei normaalisti ole alle vuoden ikäisiä pentuja. Tällä kriteerillä laumoja on läntisen Suomen kannanhoitoalueella kymmenen. Itäisen Suomen kannanhoitoalueen pääasiassa Suomen puolella liikkuvissa tunnetuissa laumoissa ja mahdollisissa pareissa on yhteensä 90 95 sutta. Laumojen keskikoko on suurempi (5,5 yks.) kuin läntisen Suomen kannanhoitoalueella. Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvissa laumoissa on yhteensä 34 yksilöä. Tilanne kannanhoitoalueittain Kannanhoitoalue Laumat/ niissä susia yhteensä Parit Valtakunnan rajan laumat / niissä susia yht. Valtakunnan raja, parit* Susia yhteensä* Poronhoitoalue 20 35 Itäinen Suomi 14 / 69 8 8/ 34 105 120 Läntinen Suomi 19 / 73 6 90 105 YHTEENSÄ** 220 240 *Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan **Susikannasta on oletettu 15% olevan yksinään liikkuvia yksilöitä Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila Erikoistutkija Ilpo Kojola

Kuva. Susilaumat ja kahdestaan liikkuvat sudet marras-joulukuussa 2008. Vihreät symbolit viittavat laumoihin, keltaiset kahdestaan liikkuviin susiin. Harmaat symbolit viittaavat reviireihin, joista merkittävä osa sijainnee Venäjän puolella. 6