OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiansa mukaisesti Hämeen ammattikorkeakoulu on arvostettu kansainvälinen korkeakoulu, joka korostaa tehtävässään väestön osaamistason kohottamista ja alueen innovaatiotoiminnan edistämistä. Alueen ainoana korkeakouluna sillä on erityinen vastuu Kanta-Hämeen alueen osaamisen kehittäjänä. Ammattikorkeakoulun tulee laatia konkreettinen toimenpideohjelma, jonka perusteella strategisten tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida. Ammattikorkeakoulun tulee määritellä myös strategiaa tukevat kansainväliset yhteistyökumppaninsa. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Ammattikorkeakoulu on toteuttanut onnistuneesti useita koulutusohjelmarakenteeseen ja työnjakoon liittyviä uudistuksia Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Toimipiste- ja koulutusohjelmarakenne edellyttää kuitenkin vielä arviointia. Osalla koulutusaloja koulutusta annetaan useilla paikkakunnilla. Koulutusaloilla on myös pieniä vetovoimaltaan heikkoja koulutusohjelmia. Valkeakoskella nuorten koulusta tarjotaan pelkästään englanninkielisenä vuonna 2010. Ammattikorkeakoulun vuodelle 2012 asettamat tavoitteet vaikuttavat kunnianhimoisilta vuoden 2009 toiminnan toteumien perusteella. Opintojen etenemisessä vähintään 45 opintopistettä suorittaneissa ja läpäisyssä ammattikorkeakoulu on alle maan keskitason. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun osaamisen vahvistamiseksi koulutusohjelmien koulutus tulisi koota yhteen ammattikorkeakouluun. Hämeen ammattikorkeakoululla on opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan parhaat edellytykset vastata kehittämistyöstä jatkossa. Tämä edellyttäisi Oulun seudun ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun koulutusohjelman koulutusvastuun siirtämistä Hämeen ammattikorkeakoululle. 2.2 TKI-TOIMINTA Ammattikorkeakoulu on menestynyt erinomaisesti kansallisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa, jota on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin ammattikorkeakouluilla keskimäärin. Korkeakoulun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota tki-toiminnan integrointiin opetukseen. Tki-hankkeissa suoritetuissa opintopisteissä, opettajien ja tki-henkilöstön tuottamissa julkaisuissa ammattikorkeakoulu jää selvästi alle ammattikorkeakoulujen toteuman keskiarvon. 3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hämeen ammattikorkeakoulu on yhdessä Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa mukana metsäalan ammattikorkeakouluverkostossa, jonka tavoitteena on vähentää metsäalan nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen yksikköjen määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan Ähtärissä toimivalla metsätalouden koulutusohjelmalla ei näyttäisi olevan edellytyksiä toimia kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena koulutusyksikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää Lahden, Hämeen ja Laurea -ammattikorkeakoulujen ns. FUAS -liittoumalta sopimuskauden 2010-2012 aikana konkreettisia esityksiä ammattikorkeakoulujen työnjako-, koulutusala- ja ohjelmarakenteiden sekä toimipisteverkon tiivistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 12.11.2010
4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Ammattikorkeakoulua pyydetään raportoimaan 13.5.2011 mennessä kauden 2010-2012 sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen ja erityisesti metsäalan koulutuksen kehittämistoimet. LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2010 toimintaa koskeva raportointi - Kuvio korkeakoulun kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa - Kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti - Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmaesitykset ja EU/ETA-alueen ulkopuolelle suunnattuun lukukausimaksukokeiluun sisällytettävät vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat ohjelmat Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 2 (2)
Liite 2: Kuvio korkeakoulun kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa Hämeen ammattikorkeakoulu Opisk. / opettajat 200 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista * Tutkinnot / opettajat 150 % Palvelutoim. tulot / tulorahoitus 100 % Julkaisut / päätoim. opettajat ja tki henkilökunta 50 % 0 % Kansall. tutk.rah./ kokonaisrahoitus * Tki hank. opintopisteet / läsnäolevat opiskelijat Tutkinnon suor./ tutkinnon suor. ja keskeyttäneet Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tkihenkilökunta Väh. 45 op. suoritt. 5 vuoden läpäisy 09 toteuman suhde valtakunnalliseen toteumaan 09 09 toteuman suhde omaan tavoitteeseen (tav. 2012) 09 toteuman suhden 07 09 keskiarvoon (trendi) * Tilastovuosi 2008
11.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Kuinka tulkita hämähäkkejä? Hämähäkit antavat tietoa kolmella tasolla. Korkeakoulun tuoreinta toteumatietoa (yleensä vuoden 2009 tieto) mitataan: suhteessa valtakunnalliseen tuoreimpaan toteutumaan / sininen, suhteessa korkeakoulun omaan sopimustavoitteeseen (2010 2012) / pinkki suhteessa korkeakoulun omaan edellisen kolmen vuoden keskiarvoon / punainen Yksinkertaistettuna, sininen viiva vertaa korkeakoulua suhteessa valtakunnan tasoon, pinkki viiva kertoo korkeakoulusta suhteessa omaan tavoitteiseen ja punainen viiva näyttää uusimman toteuman trendin suhteessa edelliseen vuoteen. Vertailu kannattaa aloittaa 100%:n kehältä. Mikäli kaikki em. eriväriset linjat myötäilevät 100%:n prosentin kehää, voidaan todeta että korkeakoulu on valtakunnan, omien tavoitteidensa sekä oman kehityksensä suhteen täysin keskiarvossa. Mikäli sininen viiva pyörii 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on menestynyt kyseisessä mittarissa paremmin kuin muut sektorin korkeakoulut vuonna 2009. Mikäli pinkki väri kulkee 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on saavuttanut sille sovitun tavoitteen. Jos tummanpunainen viiva on 100%-linjan ulkopuolella, on ko. ilmiö on kasvussa: työllistyneiden osuus tutkinnon suorittaneista on vuonna 2009 suurempi kuin mitä aikaisempien vuosien keskiarvo. Toinen suositeltava hämähäkin lähestymistapa on yksittäisen kysymyksen kautta, jotka löytyvät hämähäkin uloimmalta kehältä. "Miten suuri olikaan korkeakoulun palvelutoiminnan osuus kokonaisrahoituksesta?" Kysymykseen voi hakea vastausta useammasta lähtökohdasta- suhteessa koko maan tilanteeseen, korkeakoulun omiin tavoitteisiin sekä siihen miten tuo palvelutoiminnan osuus on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana korkeakoulussa. On hyvä pitää mielessä että hämähäkissä ei kuvata reaalilukuja vaan niiden suhteita. Yksittäisen mittarin liikkeet voivat olla rajuja silloin kun kyseinen ilmiö (mm. palvelutoiminta) on pienessä/ uudessa/ hetkellisessä roolissa korkeakoulussa. Tunnuslukujen toteumaluvut ovat saatavilla Kota extranetistä. Tunnuslukujen tuorein toteumaluku on vuodelta 2009 kaikissa muissa tunnusluvuissa. paitsi seuraavissa, joissa tuorein toteuma on vuodelta 2008 (kohteet merkattu myös hämähäkkiin): perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (YO) työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (YO ja AMK) tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (YO) kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (AMK) Tunnuslukujen suhteen on vielä huomioitava se, että tunnuslukua opiskelijat/ opettajat (/opetus- ja tutkimushenkilökunta) on kohdeltu laatua mittaavana tunnuslukuna, eli suhde on sitä parempi mitä pienempi se on. Jos se on esim. ko. korkeakoulussa pienempi kuin valtakunnallinen toteuma, niin hämähäkkien arvo on 100 % kehän ulkopuolella.
Liite 3: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2010 2012 OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2008 Toteuma Keskiarvo tavoite 2009 2009 2007 2008 2009 07 09 10 12 AMK Valtak. AMK Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot Kulttuuriala 83 96 72 84 80 90 % 100 % 25 % 9 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 134 98 120 117 150 80 % 88 % 22 % 5 % Luonnontieteiden ala 21 21 19 20 40 47 % 78 % 10 % 10 % Tekniikan ja liikenteen ala 342 333 322 332 372 87 % 87 % 3 % 8 % Luonnonvara ja ympäristöala 145 96 123 121 145 85 % 97 % 28 % 1 % Sosiaali, terveys ja liikunta ala 157 197 190 181 191 99 % 92 % 4 % 0 % Matkailu, ravitsemis ja talousala 15 30 21 22 10 210 % 96 % 30 % 9 % Yhteensä 897 871 867 878 988 88 % 90 % 0 % 5 % Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 36 58 49 48 85 58 % 52 % 16 % 38 % Ammatillinen opettajankoulutus 359 422 378 386 390 97 % 97 % 10 % 3 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä 181 316 448 315 350 128 % 85 % 42 % 11 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 361 329 345 345 400 86 % 86 % 5 % 1 % Hämeen ammattikorkeakoulun tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % 2009 09 toteuman suhde 07 09 keskiarvoon 2007 2008 2009 07 09 2012 AMK Valtak. AMK Valtak. Opiskelijat (FTE) / opettajat 15,93 16,75 16,86 16,51 16,10 95 % 98 % 98 % 99 % Tutkinnot / opettajat 3,06 3,11 3,04 3,07 3,60 84 % 88 % 99 % 98 % Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,33 0,36 0,32 0,34 0,52 62 % 73 % 94 % 98 % T&k hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat opiskelijat 2,59 0,91 2,11 1,87 5,00 42 % 85 % 113 % 124 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,73 0,70 0,74 0,72 1,00 74 % 81 % 103 % 106 % Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) 58,2 55,8 54,1 56,0 70,0 77 % 89 % 97 % 100 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%) 50,8 47,5 44,7 47,7 65,0 69 % 86 % 94 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) 64,5 63,7 68,5 65,6 75,0 91 % 93 % 104 % 101 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)* 0,8 0,8 0,8 1,0 80 % 44 % 100 % 80 % Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) 22,9 17,2 18,2 19,5 23,0 79 % 73 % 93 % 97 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 96,7 93,8 95,3 95,0 99 % 101 % 98 % 100 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2008
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 4 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSOHJELMAESITYKSET JA EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SUUNNATTUUN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUUN SISÄLLYTETTÄVÄT VIERASKIELISET YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAT OHJELMAT Koulutusohjelmaesitykset Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammattikorkeakoululain (351/2003 19 :n (411/2005) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) 6 :n toisen momentin (497/2004) nojalla ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavista koulutusohjelmista. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vuonna 2012 alkavan koulutuksen vain rakenteellisen kehittämisen seurauksena tarvittavia muutoksia olemassa oleviin koulutusohjelmapäätöksiinsä. Ammattikorkeakoulut voivat esittää olemassa olevien koulutusohjelmien lakkauttamista tai uusia koulutusohjelmia KOTA-järjestelmässä olevilla lomakkeella 13.5.2011 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uudet koulutusohjelmapäätökset kesäkuussa 2011. Koulutusohjelmaesityksiä arvioidessa tarkastellaan erityisesti seuraavia tekijöitä: 1. Ohjelman tavoitteet ja profiili ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun strategiatyössään valitsemia painoaloja ja profiilia. koulutusohjelma vastaa sisällöltään ja osaamistavoitteeltaan ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ero täydennyskoulutukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen) koulutusohjelman yhteydet työelämään ja tki-työhön. 2. Rakenteellinen kehittäminen ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun rakenteellista kehittämistä ja edistää korkeakoulujen välistä työnjakoa. osaamiskeskittymien muodostuminen - vähintään 40 aloittajan ryhmät ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. 3. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle otetaan huomioon jo olemassa olevan korkeakoulutarjonnan tarkastelu valtakunnallisesti ja alueellisesti koulutuksen vetovoima ja hakijamäärät ammattikorkeakoulun muussa koulutuksessa 4. Vieraskieliset koulutusohjelmat kansainvälinen painotus, syvällinen opetussuunnitelmatasoinen kansainvälinen yhteistyö tai yhteis-/kaksoistutkinto työelämäyhteydet - opiskelijoiden mahdollisuudet sijoittua suomalaiseen työelämään opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilun tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laajentaa mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kokeilun aikana on tarkoitus
selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on esim. korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle. Ammattikorkeakoulut voivat 1.1.2010 31.12.2014 välisenä aikana periä vieraskieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta maksuja. Maksuja ei voida periä EU/ETA -alueen kansalaisilta tai heihin EY-lainsäädännön tai sopimusten perusteella rinnastettavilta henkilöiltä tai pysyvän oleskeluluvan Suomessa saaneilta henkilöiltä. Lähtökohta on, että kaikki vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat osallistuisivat lukukausimaksukokeiluun. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että koulutusohjelma sisältyy ammattikorkeakoulun voimassa olevaan koulutusohjelmapäätökseen ja että ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen koulutusohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Apurahajärjestelmien muodot ja toteutustavat voivat vaihdella eri korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vieraskielisiä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä.