UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL ARCADA - NYLANDS SVENSKA YRKESHÖGSKOLA HÖSTEN 2010

Transkriptio

1 UNDERVISNINGS- OCH KULTURMINISTERIET UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL ARCADA - NYLANDS SVENSKA YRKESHÖGSKOLA HÖSTEN HÖGSKOLANS UPPGIFT, PROFIL OCH FOKUSOMRÅDEN Arcadas strategiska mål är att vara en stark internationell aktör inom yrkeshögskolesektorn. Undervisningsoch kulturministeriet anser att yrkeshögskolan måste definiera sina fokusområden tydligare för att nå detta mål. 2. GRUNDLÄGGANDE MÅL 2.1. UTBILDNING Yrkeshögskolan har inom flera program problem med attraktionskraften i förhållande till det nationella genomsnittet. Många utbildningsprogram drabbas av problem med genomströmningen och yrkeshögskolans genomströmning är svag i jämförelse med den nationella medelnivån. För att trygga de svenskspråkiga tjänsterna bör högskolan effektivisera sina studieprocesser och utnyttja möjligheterna inom det nordiska utbildningssamarbetet. Yrkeshögskolan har många utländska examensstudenter trots att studerandeutbytet ligger långt från målet. Yrkeshögskolan håller på att införa en obligatorisk internationell modul i all utbildning samt att utvidga det engelskspråkiga undervisningsutbudet. Ministeriet anser dessa åtgärder vara ändamålsenliga med tanke på högskolans internationella orientering. Den engelskspråkiga undervisningen bör riktas i första hand till fokusområdena FORSKNING, UTVECKLING OCH INNOVATION (FUI) För att stärka konkurrenskraften hos sin FUI-verksamhet bör yrkeshögskolan förtydliga sina fokusområden i synnerhet i relation till Helsingforsregionens övriga högskolor. Inkomsterna från högskolans serviceverksamhet är på låg nivå. Den konkurrensutsatta forskningsfinansieringens andel av den totala finansieringen ligger under det nationella genomsnittet och antalet studiepoäng som avlagts inom FUI-projekt är litet. Målet för den internationella inriktningen stöds av lärarnas rörlighet som är på en bra nivå. 3. LEDNING, EKONOMI OCH STRUKTURELL UTVECKLING Undervisnings- och kulturministeriet anser att målen för allianssamarbetet inom metropolområdets svenskspråkiga högskoleutbildning måste konkretiseras. 4. VIDARE ÅTGÄRDER SOM FÖRUTSÄTTER RAPPORTERING Yrkeshögskolan ombeds senast rapportera om framskridandet av de centrala utvecklingsåtgärderna som definieras i avtalet för Undervisnings- och kulturministeriets feedback 2010, perioden

2 BILAGOR - Undervisnings- och kulturministeriets feedback till yrkeshögskolorna och yrkeshögskolornas rapportering för verksamheten år Diagram över utfallet för högskolans avtalsmål för i högskolesektorns nationella helhet - Rapport över utfallet för avtalsmålen för perioden Yrkeshögskolornas förslag till utbildningsprogram och program på främmande språk som leder till högre yrkeshögskoleexamen, som är riktade till länder utanför EU/EES och som ska ingå i försöket med terminsavgifter Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Sida 2 (2)

3 Liite 2: Kuvio korkeakoulun kauden sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista * Tutkinnot / opettajat 150 % Palvelutoim. tulot / tulorahoitus 100 % Julkaisut / päätoim. opettajat ja tki henkilökunta 50 % Kansall. tutk.rah./ kokonaisrahoitus * 0 % Tki hank. opintopisteet / läsnäolevat opiskelijat Tutkinnon suor./ tutkinnon suor. ja keskeyttäneet Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tkihenkilökunta Väh. 45 op. suoritt. 5 vuoden läpäisy 09 toteuman suhde valtakunnalliseen toteumaan toteuman suhde omaan tavoitteeseen (tav. 2012) 09 toteuman suhden keskiarvoon (trendi) * Tilastovuosi 2008

4 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Kuinka tulkita hämähäkkejä? Hämähäkit antavat tietoa kolmella tasolla. Korkeakoulun tuoreinta toteumatietoa (yleensä vuoden 2009 tieto) mitataan: suhteessa valtakunnalliseen tuoreimpaan toteutumaan / sininen, suhteessa korkeakoulun omaan sopimustavoitteeseen ( ) / pinkki suhteessa korkeakoulun omaan edellisen kolmen vuoden keskiarvoon / punainen Yksinkertaistettuna, sininen viiva vertaa korkeakoulua suhteessa valtakunnan tasoon, pinkki viiva kertoo korkeakoulusta suhteessa omaan tavoitteiseen ja punainen viiva näyttää uusimman toteuman trendin suhteessa edelliseen vuoteen. Vertailu kannattaa aloittaa 100%:n kehältä. Mikäli kaikki em. eriväriset linjat myötäilevät 100%:n prosentin kehää, voidaan todeta että korkeakoulu on valtakunnan, omien tavoitteidensa sekä oman kehityksensä suhteen täysin keskiarvossa. Mikäli sininen viiva pyörii 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on menestynyt kyseisessä mittarissa paremmin kuin muut sektorin korkeakoulut vuonna Mikäli pinkki väri kulkee 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on saavuttanut sille sovitun tavoitteen. Jos tummanpunainen viiva on 100%-linjan ulkopuolella, on ko. ilmiö on kasvussa: työllistyneiden osuus tutkinnon suorittaneista on vuonna 2009 suurempi kuin mitä aikaisempien vuosien keskiarvo. Toinen suositeltava hämähäkin lähestymistapa on yksittäisen kysymyksen kautta, jotka löytyvät hämähäkin uloimmalta kehältä. "Miten suuri olikaan korkeakoulun palvelutoiminnan osuus kokonaisrahoituksesta?" Kysymykseen voi hakea vastausta useammasta lähtökohdasta- suhteessa koko maan tilanteeseen, korkeakoulun omiin tavoitteisiin sekä siihen miten tuo palvelutoiminnan osuus on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana korkeakoulussa. On hyvä pitää mielessä että hämähäkissä ei kuvata reaalilukuja vaan niiden suhteita. Yksittäisen mittarin liikkeet voivat olla rajuja silloin kun kyseinen ilmiö (mm. palvelutoiminta) on pienessä/ uudessa/ hetkellisessä roolissa korkeakoulussa. Tunnuslukujen toteumaluvut ovat saatavilla Kota extranetistä. Tunnuslukujen tuorein toteumaluku on vuodelta 2009 kaikissa muissa tunnusluvuissa. paitsi seuraavissa, joissa tuorein toteuma on vuodelta 2008 (kohteet merkattu myös hämähäkkiin): perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (YO) työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (YO ja AMK) tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (YO) kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (AMK) Tunnuslukujen suhteen on vielä huomioitava se, että tunnuslukua opiskelijat/ opettajat (/opetus- ja tutkimushenkilökunta) on kohdeltu laatua mittaavana tunnuslukuna, eli suhde on sitä parempi mitä pienempi se on. Jos se on esim. ko. korkeakoulussa pienempi kuin valtakunnallinen toteuma, niin hämähäkkien arvo on 100 % kehän ulkopuolella.

5 Liite 3: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti Arcadan määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. Tavoitteen tot. Tot. muutos % 2008 Toteuma Keskiarvo tavoite % AMK Valtak. AMK Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot Kulttuuriala % 100 % 21 % 9 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala % 88 % 0 % 5 % Luonnontieteiden ala % 10 % Tekniikan ja liikenteen ala % 87 % 9 % 8 % Sosiaali, terveys ja liikunta ala % 92 % 9 % 0 % Matkailu, ravitsemis ja talousala % 96 % 7 % 9 % Yhteensä % 90 % 7 % 5 % Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 52 % 200 % 38 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä % 85 % 3 % 11 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) % 86 % 11 % 1 % Arcadan tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % toteuman suhde keskiarvoon AMK Valtak. AMK Valtak. Opiskelijat (FTE) / opettajat 16,05 17,19 18,07 17,11 16,05 89 % 98 % 95 % 99 % Tutkinnot / opettajat 2,93 3,14 2,98 3,02 3,50 85 % 88 % 99 % 98 % Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,52 0,33 0,58 0,48 0,80 58 % 73 % 121 % 98 % T&k hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat opiskelijat 2,04 2,32 2,12 2,16 3,50 61 % 85 % 98 % 124 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 1,39 1,06 1,17 1,21 1,60 73 % 81 % 97 % 106 % Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) 47,7 51,4 51,4 50,0 60,0 86 % 89 % 103 % 100 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%) 53,5 51,3 53,1 52,6 61,0 87 % 86 % 101 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) 63,9 63,4 64,4 63,9 73,0 88 % 93 % 101 % 101 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)* 0,0 0,3 0,3 0,6 43 % 44 % 100 % 80 % Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) 5,3 1,2 3,4 3,3 10,0 34 % 73 % 103 % 97 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 99,0 97,8 98,4 98,0 100 % 101 % 99 % 100 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2008

6 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 4 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSOHJELMAESITYKSET JA EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SUUNNATTUUN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUUN SISÄLLYTETTÄVÄT VIERASKIELISET YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAT OHJELMAT Koulutusohjelmaesitykset Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammattikorkeakoululain (351/ :n (411/2005) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) 6 :n toisen momentin (497/2004) nojalla ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavista koulutusohjelmista. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vuonna 2012 alkavan koulutuksen vain rakenteellisen kehittämisen seurauksena tarvittavia muutoksia olemassa oleviin koulutusohjelmapäätöksiinsä. Ammattikorkeakoulut voivat esittää olemassa olevien koulutusohjelmien lakkauttamista tai uusia koulutusohjelmia KOTA-järjestelmässä olevilla lomakkeella mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uudet koulutusohjelmapäätökset kesäkuussa Koulutusohjelmaesityksiä arvioidessa tarkastellaan erityisesti seuraavia tekijöitä: 1. Ohjelman tavoitteet ja profiili ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun strategiatyössään valitsemia painoaloja ja profiilia. koulutusohjelma vastaa sisällöltään ja osaamistavoitteeltaan ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ero täydennyskoulutukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen) koulutusohjelman yhteydet työelämään ja tki-työhön. 2. Rakenteellinen kehittäminen ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun rakenteellista kehittämistä ja edistää korkeakoulujen välistä työnjakoa. osaamiskeskittymien muodostuminen - vähintään 40 aloittajan ryhmät ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. 3. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle otetaan huomioon jo olemassa olevan korkeakoulutarjonnan tarkastelu valtakunnallisesti ja alueellisesti koulutuksen vetovoima ja hakijamäärät ammattikorkeakoulun muussa koulutuksessa 4. Vieraskieliset koulutusohjelmat kansainvälinen painotus, syvällinen opetussuunnitelmatasoinen kansainvälinen yhteistyö tai yhteis-/kaksoistutkinto työelämäyhteydet - opiskelijoiden mahdollisuudet sijoittua suomalaiseen työelämään opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilun tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laajentaa mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kokeilun aikana on tarkoitus

7 selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on esim. korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle. Ammattikorkeakoulut voivat välisenä aikana periä vieraskieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta maksuja. Maksuja ei voida periä EU/ETA -alueen kansalaisilta tai heihin EY-lainsäädännön tai sopimusten perusteella rinnastettavilta henkilöiltä tai pysyvän oleskeluluvan Suomessa saaneilta henkilöiltä. Lähtökohta on, että kaikki vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat osallistuisivat lukukausimaksukokeiluun. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että koulutusohjelma sisältyy ammattikorkeakoulun voimassa olevaan koulutusohjelmapäätökseen ja että ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen koulutusohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Apurahajärjestelmien muodot ja toteutustavat voivat vaihdella eri korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vieraskielisiä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä.