Ylioppilas 2010 Hyvä tuleva ylioppilas! Tämä on tietopaketti ylioppilastutkinnosta sekä ylioppilaskirjoituksista ja niihin liittyvistä käytänteistä sekä päättöarviointiin liittyvistä asioista. Olen laatinut tämän materiaalin ylioppilastutkintolautakunnan eli YTL:n ohjeiden perusteella, niistä keskeisimmät kohdat poimien (pidätän oikeudet muutoksiin ja täydennyksiin). Tutustu tämän monisteen sisältöön huolellisesti. Jos sinulla on mitä tahansa aiheeseen liittyvää kysyttävää, voit kääntyä minun, opinto-ohjaajan tai kanslian puoleen. Kevään 2010 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuvat saavat tammikuussa ryhmänohjaajaltaan infomonisteen, jossa kerrotaan yo-kokeiden käytännön järjestelyistä! Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti: Yo-kokelas on itse vastuussa siitä, että on perehtynyt ylioppilastutkintoon liittyviin määräyksiin ja kokeiden suoritusohjeisiin sekä noudattaa niitä. Yo-tutkinto on suoritettava korkeintaan kolmella peräkkäisellä kirjoituskerralla, esim. syksy kevät syksy. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe (joko A-tason kielikoe, pitkän matematiikan koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe). Yksittäisen kokeen pakollisuutta/ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokelas voi valita kokeiden tason lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta (vähintään yksi vaativamman taso koe on kuitenkin suoritettava pakollisena). Kokelas voi yhdellä kerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kokeisiin osallistuvalla kokelaalla on oltava kokeiden kirjallisten osan alkaessa osallistumisoikeus, eli kyseessä olevan oppiaineen pakolliset kurssit suoritettuina. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollista koetta uusittaessa sen tasoa voi vaihtaa (tutkintoon on silti kuuluttava ainakin yksi laajan tason pakollinen koe). Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritettua, koko tutkinto on aloitettava alusta. Hylätyn ylimääräisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Ylioppilastutkinto on suoritettu, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti valitsemansa neljä pakollista koetta. Ylioppilastodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta kun yo-tutkinto on suoritettu. Vilpistä, sen yrityksestä ja tutkintojärjestyksen rikkomisesta voi seurata kaikkien ko. tutkintokerran kokeiden hylkääminen. (Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä, sekä opetusministeriön alaisen ylioppilastutkintolautakunnan määräykset) Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet sekä ainekohtaiset määräykset ovat luettavissa lautakunnan kotisivuilta Internetistä: www.ylioppilastutkinto.fi 1 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Ylioppilastutkinnon kokeista Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Valitset kolme muuta tutkintosi pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Lisäksi tutkintoosi voi kuulua yksi tai useampi ylimääräinen koe. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 :n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina. Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe. Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. (ks. myös kompensaatio). Äidinkielen koe Suomen ja ruotsin kielen äidinkielen kokeessa on kaksi osaa: tekstitaidon koe ja esseekoe, jotka järjestetään eri koepäivinä. Suomen ja ruotsin kielen äidinkielen kokeet järjestetään samoina koepäivinä. Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Suomi/ruotsi toisena kielenä koe suoritetaan äidinkielen kokeen esseekokeen kirjoituspäivänä. Toisen kotimaisen kielen koe Toisen kotimaisen kielen, ruotsin tai suomen kielen, kokeessa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Toinen kokeista perustuu pitkään (A1 tai A2)ja toinen keskipitkään (B1) oppimäärään. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin tai suomen kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille tarkoitetun äidinkielen kokeen kyseisessä kielessä. Vieraan kielen koe Vieraissa kielissä järjestetään kahden tasoisia kokeita. Pitkään oppimäärään perustuvalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan kielen (A1 tai A2) oppimäärään perustuvaa koetta. Lyhyeen oppimäärään perustuvalla kokeella tarkoitetaan lukiossa alkavan kielen (B3) oppimäärään perustuvaa koetta. Lähtökohtana kokeen laadinnassa on lukion B3-kielen kahdeksan kurssia. Kielikokeen taso Pitkä oppimäärä A-taso (A1, A2) Lyhyt oppimäärä C-taso (B3) Vieraissa kielissä järjestettävät kokeet englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, saame (inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame), latina (lyhyt oppimäärä ja laajempi oppimäärä), italia, portugali 2 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Kokelas voi samalla tutkintokerralla osallistua vain yhteen vieraan kielen kokeeseen, joka perustuu pitkään oppimäärään. Lyhyeen oppimäärään perustuvia vieraan kielen kokeita hän voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana (tällöin kokelaalla on kirjallisessa kokeessa 8 tunnin koeaika). Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Matematiikan koe Kokelas saa tutkinnossa suorittaa pitkään tai lyhyeen oppimäärään perustuvan matematiikan kokeen riippumatta siitä, minkä oppimäärän mukaan hän on matematiikkaa lukiossa opiskellut. Reaaliaineen koe Kokelas voi halutessaan suorittaa joko yhden reaaliaineen kokeen tai useampia kokeita. Yksi kokeista voi olla pakollinen koe ja muut ylimääräisiä kokeita tai kaikki voivat olla ylimääräisiä. Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: Samana koepäivänä: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Samana koepäivänä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Reaaliaineiden kokeissa tulee olla myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Yhdellä tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää, noin viikon välein. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon kokeeseen ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, mutta kokeeseen osallistuminen edellyttää luonnollisesti osallistumisoikeutta aineen pakollisten kurssien suorittamista. (Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta) 3 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Ilmoittautuminen kevään 2010 ylioppilastutkinnon kokeisiin Täytä saamasi ilmoittautumis- ja suunnitelmalomake huolellisesti ja kokonaan (kumpikin puoli) annettujen ohjeiden mukaan, ja palauta se määräajassa apulaisrehtori Mattilalle henkilökohtaisesti, jotta voimme yhdessä tarkistaa ilmoittautumisesi ja koko ylioppilastutkintosuunnitelmasi. Tarkoitus on varmistaa, että hajauttaminen ja yksilölliset ainevalikoimat yo-tutkinnossa mahdollistavat ylioppilaaksi pääsyn! Ilmoittautumislomakkeeseen merkittyjä valintoja, esim. aineita ja niiden tasoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Harkitse siis tarkkaan, mitä lomakkeeseen merkitset. Ilmoittautuminen on myös täysin sitova ja se katsotaan osallistumiskerraksi, vaikket saapuisikaan kokeeseen. Olet itse vastuussa siitä, että ymmärrät, mihin ilmoittautuessasi sitoudut! Kevään 2010 kirjoitusten ilmoittautumisaika päättyy perjantaina 20.11.2009 klo 13 Voit kirjallisesti peruuttaa ilmoittautumisesi viimeistään lautakunnan määräämänä ilmoittautumisajan päättymispäivänä. YTL voi hakemuksesta erityisen painavasta syystä hyväksyä muutoksen ilmoittautumiseen sisältyviin tietoihin, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe. YTL voi myös hakemuksesta, ja erityisen painavan syyn vuoksi mitätöidä tutkintoon kuuluvaan kokeeseen tai erilliseen kokeeseen tehdyn sitovan ilmoittautumisen. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. Erityisjärjestelyt yo-kokeissa YTL voi myöntää sinulle hakemuksestasi luvan koetilanteen erityisjärjestelyihin vamman, sairauden tai keskivaikean/vaikean lukivaikeuden perusteella. Tavallisimmin kyseeseen tulee pidennetty koeaika: kirjallisissa kokeissa seitsemän tai kahdeksan tunnin koeaika kuuden tunnin sijasta, ja kuunteluissa pidennetyt tauot kuunteluosioiden välillä sekä pidennetty vastausaika kuuntelun lopussa. Muitakin erityisjärjestelyitä on käytössä. Sinä tai huoltajasi voitte anoa erityisjärjestelyitä YTL:n lomakkeella. Neuvottele lomakkeen täytöstä ensin apulaisrehtorin kanssa. Vasta sen jälkeen hankit tarvittavat asiantuntijalausunnot. Yleensä tarvitaan erikoislääkärin lausunto, lukivaikeudessa lisäksi erityisopettajan lausunto (joka voi olla sinulla jo valmiina) ja sen liitteenä aineenopettajiesi laatima lausunto (ks. kolmisivuinen lukilausuntolomake). Toimita valmis hakemus kansliaan mahdollisimman pian, VIIMEISTÄÄN 20.11.2009, jos aiot anoa erityisjärjestelyjä kevään kokeisiin. Puutteellisia hakemuksia voi vielä täydentää toimittamalla liitteitä 21.1.2010 mennessä. Olet itse vastuussa siitä, että asia tulee ajoissa hoidetuksi. Kansliassa emme voi tietää, jos joku opiskelija on erityisjärjestelyjen tarpeessa. Emme siis voi anoa niitä opiskelijan puolesta! YTL:n myöntämät erityisjärjestelyt ovat yleensä voimassa koko tutkinnon ajan. Jos sinulle on jo myönnetty oikeus erityisjärjestelyihin, sinun ei tarvitse anoa niitä enää uudestaan, ellei tilanteesi ole jotenkin muuttunut. Kysy asiasta tarkemmin kansliasta apulaisrehtorilta tai koulusihteeriltä. 4 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Puoltolauseet ja niiden vaikutus ylioppilaskokeen arvosanaan YTL voi kokelaiden arvosanoja antaessaan ottaa huomioon kokelaan sairauden vamman, lukivaikeuden, vieraskielisyyden (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi), vaikean elämäntilanteen tms. Toimita asiaa selvittävä todistus Sibelius-lukion kansliaan mahdollisimman ripeästi (= viimeistään samalla kun jätät ilmoittautumislomakkeen yo-kokeeseen). Todistuksena käy esim. erikoislääkärin laatima todistus tms. Kokelaan / huoltajien on huolehdittava, että lausunnot hankitaan ajoissa ja toimitetaan asianmukaisesti Sibelius-lukion kansliaan. Samaten kokelaat / huoltajat vastaavat niihin liittyvistä kustannuksista. Vieraskielisyystodistukset (kun äidinkielesi on muu kuin suomi tai ruotsi) laaditaan Sibelius-lukion kansliassa. Ole itse aktiivinen ja asioi koulusihteerin kanssa. Vieraskielisyystodistuksetkin on jätettävä valmiina ilmoittautumisen yhteydessä, siis viimeistään 20.11.2009. Lääkärintodistukset ja muut puoltolauseet tutkitaan lautakunnassa, kun kokelaiden arvosanat on saatu selville. YTL:n valiokunnat voivat harkita arvosanan nostamista, mutta asiassa otetaan huomioon sairauden tai vamman tms. vaikeusaste sekä kokelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Jos sinulle on myönnetty koetilanteen erityisjärjestelyt jonkin perusteen nojalla, ei sama peruste mahdollista arvosanamuutosta. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa nimenomaan erityisjärjestelyn avulla. Erityisen painavasta syystä esim. lukivaikeus voidaan kuitenkin huomioida. Jos koet, että tällä olisi merkitystä sinun tilanteessasi, neuvottele apulaisrehtorin tai koulusihteerin kanssa. Jos sairastut yo-kokeiden aikana, hanki asiaa selvittävä lääkärintodistus samalta päivältä, ja toimita se ennen kokeiden päättymistä kansliaan. Kanslia toimittaa nämäkin puoltolauseet YTL:ään, joka voi ottaa ne arvosanojen määrittelyssä huomioon edelle selvitetyllä tavalla. Lieventävänä seikkana on yleensä otettu huomioon selvästi vaikuttavat, mutta tilapäiset sairaudet. Kysy asiasta tarkemmin kansliasta koulusihteeriltä tai apulaisrehtorilta. Osallistumismaksut Kokeisiin ilmoittautuneiden opiskelijoiden on maksettava opetusministeriön päätöksen mukaiset tutkintomaksut: perusmaksu on 23,00 euroa sekä jokaisen kokeen koekohtainen maksu 27,00 euroa (tämän hetkisen tiedon mukaan). Koulu laatii kokelaille laskut tammikuussa. Saat ne aikanaan ryhmänohjaajaltasi. Laskun eräpäivä on 1.2.2010. Jos sinulla ei olekaan osallistumisoikeutta tai ilmoittautumisesi on hakemuksesta mitätöity, voit anoa koekohtaisen tutkintomaksun palauttamista. 5 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Osallistumisoikeus Ylioppilaskokeeseen saa osallistua opiskelija, joka on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit ennen kirjallisten kokeiden alkua: Äidinkieli ja suomi toisena kielenä: kurssit 1 6 A-kieli: kurssit 1-6 B1-kieli: kurssit 1-5 B2/B3-kieli: 3 kurssia Pitkä matematiikka: kurssit 1-10 Lyhyt matematiikka: kurssit 1-6 Uskonto ja elämänkatsomustieto: kurssit 1-3 Filosofia: kurssi 1 Historia: kurssit 1-4 Yhteiskuntaoppi: kurssit 1-2 Psykologia: kurssi 1 Terveystieto: kurssi 1 Fysiikka: kurssi 1 Kemia: kurssi 1 Biologia: kurssit 1-2 Maantiede: kurssit 1-2 Kurssien on oltava suoritettu hyväksytysti (= ei liikaa hylättyjä kursseja). Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi erityisestä syystä osallistua myös lukion oppimäärää suorittava, joka ei ole opiskellut ko. oppimääriä mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen. Muista kuitenkin, että kokeet laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjen perusteella! Osallistumisoikeuksien tarkistus tehdään seuraavasti: äidinkieli: 8.2.2010 muut aineet: 11.3.2010 Sinulla on mahdollisuus suorittaa muiden aineiden kuin äidinkielen osallistumisoikeuteen vaadittavia kursseja vielä keväällä 3. jakson koeviikolla sekä uusintakokeessa 8.3.2010. Neljännen jakson aikana et voi enää suorittaa osallistumisoikeuteen tarvittavia kursseja. Jos suoritat puuttuvia kursseja itsenäisesti, muista että niiden viimeinen anomispäivä on 20.1.2010, äidinkielen kurssit on kuitenkin anottava viimeistään 3. jakson alussa Jos pakollisten kurssien suorituksia puuttuu tai sinulla on liikaa hylättyjä kursseja 8.3.2010 jälkeen, et pääse kirjoittamaan ko. aineita. Sinulle toimitetaan asiasta virallinen rehtorin päätös. Lukion rehtorin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, saa kirjallisesti hakea oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallituksen päätökseen asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ole itse aktiivinen, ja tarkista Wilmasta, että kaikki kurssisuorituksesi näkyvät. Toimita muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssimerkinnät kansliaan hyvissä ajoin - ja tarkista itse Wilmasta, että kurssisuoritukset on varmasti merkitty. Meillä ei ole mahdollisuutta tiedustella opiskelijoilta puhelimitse kaikista puuttuvista kurssimerkinnöistä, vaan joudumme olettamaan, että kurssit ovat suorittamatta. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän ei ole saanut osallistumisoikeutta, poistetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä. Tätä ei katsota kokeen yrityskerraksi. 6 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Vilppi ja tutkintojärjestyksen rikkominen YTL:n määräyksissä todetaan seuraavaa: Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin, kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Ennen edellä tarkoitetun seuraamuksen määräämistä kokelaalle on ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään, häntä on kuultava todistajan läsnä ollessa ja asiasta on hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11 :ssä säädetään vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksesta. Rehtori vastaa vilpillistä menettelyä ja järjestyksen rikkomista koskevan asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Asian selvittämiseksi rehtorilla on oikeus saada poliisiviranomaiselta virka-apua. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet, paitsi lautakunnan sallimat apuvälineet, ovat kiellettyjä. Niiden tuominen koetiloihin on lautakunnan määräysten vastaista, ja se katsotaan tutkintojärjestyksen rikkomiseksi, samoin kokeesta poistuminen ennen sallittua aikaa. Yo-kokeissa kiinnitämme erityistä huomiota kokelaiden mukanaan tuomiin tarvikkeisiin ja niiden tarkastukseen. Lisäksi joudumme aivan erityisesti valvomaan kokelaiden wc-käyntejä, jotta epäilystäkään vilpin yrityksestä ei heräisi. Muistutan taas tässäkin, että minkäänlaisten papereiden ja teknisten laitteiden tuonti koetiloihin on EHDOTTOMASTI KIELLETTY. Tulokset Sibelius-lukion opettajat tarkistavat alustavasti yo-kokeenne, ja ilmoittavat suuntaa-antavat pistemäärät. Reaaliaineen kokeesta ja matematiikan kokeesta opettaja ilmoittaa kustakin tehtävästä antamansa pistemäärän, jotta voitte tarkistaa, ettei mikään vastaus ole jäänyt huomaamatta. Tulokset laitetaan näkyville kanslian ilmoitustaululle (vain kokelasnumerolla, ei kokelaiden nimillä). Opettajat käyttävät kokeiden arvosteluun yhdestä kahteen viikkoa kokelasmäärästä riippuen. Suosittelemme, että käytte tarkistamassa pistemääränne, ja samalla katsotte, että kaikki tuotoksenne on huomioitu. Lopullisesti koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee ylioppilastutkintolautakunta. Lautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Kokeista annetaan arvosanoja jotakuinkin seuraavasti: Laudatur - 5 % Eximia cum laude approbatur - 15 % Magna cum laude approbatur - 20 % Cum laude approbatur - 24 % Lubenter approbatur - 20 % Approbatur - 11 % Improbatur - 5 % Arvosanojen suhteelliset osuudet vaihtelevat jonkin verran eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla. Lopulliset tulokset tulevat koululle toukokuun loppupuolella, viimeistään 21.5.2010. Voit silloin hakea kansliasta oman tulostiedotteesi. 7 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Ylioppilaiden nimet julkaistaan YTL:n kotisivuilla sekä lehdistössä. Voit halutessasi kieltää nimesi julkaisemisen lehdissä/ytl:n sivulla. Ryhmänohjaajasi antaa sinulle tammikuussa kansliaan palautettavan lomakkeen, jolla voit kieltää/sallia nimesi julkaisemisen. Kun tulokset ovat saapuneet lukioon, aineen opettaja tai rehtori voi kääntyä lautakunnan asianomaisen sensorin puoleen ja tiedustella koesuorituksen arvosteluperusteita. Opettaja tai rehtori välittää arvostelua koskevat tiedot kokelaalle. Arvosteluperusteita koskevat tiedustelut on syytä tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tulokset on julkistettu. Kokelas, joka haluaa nähdä koesuorituksensa ja siihen mahdollisesti tehdyt arvostelumerkinnät, esittää pyynnön lautakunnalle puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Kokelas saa YTL:n kansliassa suorituksen nähtäväkseen ennalta sovittuna aikana kanslian järjestämässä valvonnassa. Näin varmistetaan, ettei alkuperäistä suoritusta näyttämisen aikana muuteta. Voit tilata kopion suorituksestasi puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla lautakunnan kansliasta. Kopio on maksullinen, ja se lähetetään kokelaalle postiennakolla. Voit saada kevään tutkinnon suorituksesi nähtäväkseen tai kopion siitä aikaisintaan noin 20. kesäkuuta ja syksyn tutkinnon suorituksen aikaisintaan noin 20. joulukuuta. Koesuorituksia säilytetään puolitoista vuotta sen jälkeen, kun tutkinto on saatu päätökseen. Kyseisen ajan kuluttua suoritukset hävitetään. Lopullisten tulosten tarkistuspyynnöt Jos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä, rehtori tai asianomaisen aineen opettaja voi esittää tarkistuspyynnön lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Tarkistuspyyntö on syytä tehdä heti, kun virheellinen koetulos on havaittu. Todetut tekniset virheet ja muut sellaiset virheellisyydet, jotka eivät edellytä tarkistusarvostelua, lautakunta korjaa välittömästi. Tarkistuspyynnöstä on kysymys myös silloin, jos kokelas vasta tutkintotuloksen tiedoksi saatuaan toimittaa rehtorille lääkärintodistuksen, lukitodistuksen tai muun puoltolauseen, jonka hän haluaa otettavan arvostelussa huomioon. Lautakunta tutkii määräajan jälkeen toimitetut lääkärintodistukset ja puoltolauseet vain poikkeustapauksissa. Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Hakemuksen voi tehdä kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja tai koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja. Tarkistusarvostelua koskeva hakemus on toimitettava lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokeeseen osallistuneella on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Samalla on esitettävä tosite tarkistusarvostelumaksun suorittamisesta lautakunnan tilille. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, jos tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen. Ylioppilastutkintolautakunta määrää tarkistusarvostelua toimittamaan arvostelijat, joista kukaan ei ole aikaisemmin arvostellut kohteena olevaa koesuoritusta. Arvostelijoita tulee olla vähintään kaksi. Arvostelijat tarkistavat, onko lautakunnan alkuperäinen arvostelu suoritettu asianomaisen aineen arvosteluperusteiden mukaisesti. Jos arvostelussa ei ole tapahtunut virhettä, arvostelua ei muuteta. Jos virhe on tapahtunut, se korjataan. Tarkistusarvostelu ei johda alkuperäistä arvosanaa heikompaan arvosanaan. Kokelaalle annetaan ylioppilastutkintotodistus tai todistus kokeiden suorittamisesta sen estämättä, että hänen suoritukseensa on haettu tarkistusarvostelua. Jos arvosana tarkistusarvostelun tuloksena muuttuu, palautetun ylioppilastutkintotodistuksen tai muun todistuksen tilalle annetaan maksutta uusi todistus. Tarkistusarvostelun tulokseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 8 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Kompensaatio Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa kevään tutkinnossa viimeistään 15. toukokuuta ja syksyn tutkinnossa viimeistään 31. lokakuuta. Keskeytynyttä koetta ei voi kompensoida. Lautakunta noudattaa kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. Huomaa, että sekä pakollisista että ylimääräisistä kokeista saa kompensaatiopisteitä samalla tavalla! Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminen Hylätty pakollinen koe Hylätty ylimääräinen koe Hyväksytty koe Kaksi uusintakertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana Kaksi uusintakertaa ilman aikarajaa Yksi uusintakerta ilman aikarajaa Hyväksytyn kokeen voit uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Myös kokeen, josta lautakunta on antanut arvosanan laudatur, saat uusia. Hylätyn pakollisen kokeen saat uusia kaksi kertaa. Hylätyn pakollisen kokeen kaksi uusintakertaa saa käyttää kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jos olet valinnut tutkintosi pakolliseksi kokeeksi vaativamman tason ja saanut hylätyn arvosanan, voit koetta uusiessasi vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että pakollisiin kokeisiisi sisältyy yksi vaativamman tason koe. Jos kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on osallistunut äidinkielen kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn kokeen osallistumalla suomi toisena kielenä -kokeeseen. 9 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Jos olet ilmoittautunut vähintään neljään pakolliseen kokeeseen ja tullut hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa, voit osallistua tutkintoon vain hylätyn tai hyväksytyn kokeen uusijana. Et voi täydentää tutkintoasi uusilla aineilla, ennen kuin olet suorittanut ylioppilastutkinnon hyväksytysti. Huomioi tämä asia erityisesti, kun suunnittelet tutkintoasi - etenkin, jos näyttää siltä, että tarvitset kompensaatiota! Jo et saavu koetilaisuuteen tai et jätä koesuoritusta arvosteltavaksi, kokeesi katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi. Äidinkielen kokeeseen ilmoittautuneen on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen ja esseekokeeseen ja jätettävä niissä arvosteltava suoritus. Samaten kielikokeeseen ilmoittautuneen on osallistuttava sekä kuuntelukokeeseen että kirjalliseen kokeeseen ja jätettävä niissä suoritus. Kompensoidun kokeen saat uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen saat uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Tällaisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Kun olet suorittanut ylioppilastutkinnon hyväksytysti, voit täydentää tutkintoasi muilla yo-kokeilla. Voit suorittaa kokonaan uusia aineita, tai samoista aineista eritasoisia kokeita. Täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu, muutoin ajankohtaa ei ole rajoitettu. Kokelas, joka on osallistunut yhteen tutkintokertaan ja ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi jatkaa tutkinnon suorittamista seuraavina kahtena peräkkäisenä tutkintokertana säilyttäen oikeutensa hylätyn kokeen uusimiseen siten, että menetettyjä tutkintokertoja ei lueta mukaan uusimiseen tarkoitettuihin tutkintokertoihin. Muita ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun rinnastettavia syitä on esimerkiksi vuoden pituisen varusmiespalveluksen suorittaminen tai vuoden kestänyt sairaus. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan syyn vuoksi päättää, että kokelas voi tutkinnon ollessa kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta. 10 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Päättöarviointi, päättötodistus ja ylioppilastodistus Lukion oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Ylioppilastutkintotodistuksen voi saada vain, jos saa myös päättötodistuksen. Opinto-oppaan sivuilla 24 25 on kuvattu päättöarviointiin liittyviä asioita. Helmikuussa 2010 lukion opettajat päättävät opiskelijoiden alustavat päättöarvosanat, ja toukokuussa opettajat tarkistavat päättöarvosanat vielä lopullisesti: Opettaja voi harkintansa mukaan korottaa (mutta ei laskea) kurssiarvosanojen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opintojen päättövaiheessa arvioitavissa keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmiksi. Ilmoita halustasi saada suoritusmerkintä (niissä aineissa missä se on mahdollista) kansliaan abikeväänä asianmukaisella lomakkeella. Saat lomakkeen välitodistuksen mukana kirjeitse. Kanslia ei muuta numeroita suoritusmerkinnöiksi aikaisemmin! Tarkistamme kansliassa erityisen huolellisesti, että opiskelijat ovat suorittaneet riittävästi kursseja eri oppiaineissa, kaikki opinto-oppaassa mainitut säännöt huomioiden. Tarkista sinäkin Wilmasta, että sinulla on merkinnät kaikista suorittamistasi kursseista, ja että pakolliset kurssit on suoritettu riittävän hyväksytysti (tai niitä ei ole jätetty liikaa pois), ja lisäksi riittävä määrä syventäviä kursseja yms. Olet itse vastuussa siitä, että hoidat opintosi ja suorituksesi niin, että voimme antaa sinulle lukion päättötodistuksen! Oppimäärätentit Sinulla on oikeus yrittää korottaa oppiaineen päättöarvosanaa erillisessä kuulustelussa eli ns. oppimäärätentissä. Ennen kevään YO-kirjoituksia helmi-maaliskuussa on ns. abien tenttikausi (viikot 9 10). Silloin voit suorittaa koko oppiaineen tenttejä haluamissasi aineissa. Tentit ovat suullisia ja/tai kirjallisia. Kysy oppiaineiden opettajilta tarkemmin tenttien rakenteesta ja vaatimuksista. Tentit eivät ole pakollisia, eikä niihin ole pakko osallistua. Ne jotka osallistuvat, tulkoot paikalle hyvin valmistautuneina, jotta tentistä olisi hyötyä onhan se hyvää valmistautumista yo-kokeeseen! Voit ilmoittautua näihin oppiainetentteihin joulukuusta alkaen. Ilmoittautumisohjeet saat OPO:lta. Tenttiajat kerrotaan tammikuussa. Jos et tenti jotain ainetta ennen yo-kokeita, tenttiin on mahdollisuus vielä yo-kokeiden päätyttyä huhtikuun alussa. Ilmoittaudu näihin tentteihin apulaisrehtori Mattilalle. Välitodistus ja päättötodistus Kevään abit saavat talviloman jälkeen postitse viralliset rehtorin allekirjoittamat välitodistukset. Niissä näkyvät kaikki kurssiarvosanat ja lisäksi ne oppiaineiden päättöarvosanat, joista opettajat ovat päättäneet 16.2.2010. 11 / 12 P. Mattila 5.11.2009
Lakkiaispäivänä 5.6.2010 kevään ylioppilaat saavat lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen. Päättötodistuksessa näkyy kunkin aineen päättöarvosana ja suoritettujen kurssien lukumäärä, ei siis enää yksittäisiä kurssiarvosanoja. Opettajat päättävät opiskelijoiden lopulliset päättöarvosanat 5.5.2010. Lopullisessa päättöarvioinnissa otetaan huomioon mahdollisen tentin mahdollinen korottava vaikutus, sekä ne kurssisuoritukset, joita olet tehnyt viimeistään 3.5.2010, jolloin on viimeinen ylioppilaille mahdollinen kurssisuorituspäivä. Ilmoitamme 7.5.2010 YTL:lle niiden abien nimet, joiden kurssisuorituksissa on puutteita tai muita päättöarvioinnin estäviä seikkoja. Nämä henkilöt eivät saa osallistua lakkiaisiin 5.6., vaikka he saisivat kurssinsa tehtyä 5. jakson lopussa, vaan heistä tulee ylioppilaita myöhemmin kesäkuussa. Saatuasi tiedon arvioinnista voit kahden kuukauden kuluessa pyytää päättöarvioinnin uusimista ja oikaisua. Rehtori informoi tästä mahdollisuudesta päättötodistuksen antamisen yhteydessä. Ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 :ssä säädetyllä tavalla suorittanut tutkinnon ja jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta, sekä henkilölle, joka on osallistunut tutkintoon lukiolain 18 a :n 1 momentin nojalla sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 :ssä säädetyllä tavalla suorittanut tutkinnon. Todistuksen antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu. Ylioppilastutkintotodistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksytysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet, tai sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 :n 3 momentin nojalla todetaan, ettei hylätty suoritus estä todistuksen antamista. Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon pakolliset kokeet mutta jolla ei vielä ole oikeutta saada lukion päättötodistusta tai todistusta ammatillisesta tutkinnosta, ei anneta ylioppilastutkintotodistusta. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos tutkinto katsotaan suoritetuksi hylätyn arvosanan estämättä (kompensaatio), todistukseen merkitään myös hylätty arvosana. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintotodistus on päivätty, todistukseen merkitään annetuista arvosanoista parempi. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen arvosana. Todistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kunkin kokeen taso ja kokeesta saatu arvosana. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur. Arvosanoista käytetään kirjainlyhenteitä L, E, M, C, B, A ja I. Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei saa lukion päättötodistusta tai muuta vastaavaa todistusta, lautakunta antaa todistuksen hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta. Tällainen todistus annetaan myös tutkintoa suorittavalle kokelaalle, joka sallitussa ajassa on hyväksytysti suorittanut vain osan kokeista. Lautakunnan antaman todistuksen saa myös erillisen kokeen suorittaja sekä ylioppilas, joka tutkintotodistuksen saamisen jälkeen on uusinut kokeita tai täydentänyt tutkintoaan. Kokelaalle, joka suorittaa ylioppilastutkintoa yhtä useammalla tutkintokerralla, annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta hänen suorituksensa ilmenevät. 12 / 12 P. Mattila 5.11.2009