ILMAJOEN LUKIO ILMAJOKI YLIOPPILASTUTKINTO OHJEISTO

Transkriptio

1 ILMAJOEN LUKIO ILMAJOKI YLIOPPILASTUTKINTO OHJEISTO SYKSY 2014 ja KEVÄT 2015

2

3 YLEISTÄ Ylioppilastutkinto järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna Tutkinto sai alkunsa Helsingin yliopiston pääsytutkintona, jossa tuli antaa riittävä näyttö yleissivistyksestä ja latinan kielen taidosta. Nykyisin tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko oppilaat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin. Ylioppilastutkinto pannaan toimeen lukioissa. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa tutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta. Opetusministeriö nimittää lautakunnan puheenjohtajan sekä noin 30 jäsentä yliopistojen, korkeakoulujen ja opetushallituksen esityksestä. Jäsenet edustavat ylioppilastutkinnon eri oppiaineita. Jäseniä avustaa laadinta- ja arvostelutyössä 300 apujäsentä. Tutkinnon teknisestä toimeenpanosta huolehtii lautakunnan kanslia. Ylioppilastutkinnosta säädetään lailla n:o 672/2005 ja asetuksella n:o 915/2005. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa lautakunnan määrääminä päivinä. Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Lukion oppilaan tulee osallistua koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä tutkintokerralla.

4 YLEISOHJEITA Kokelas on itse vastuussa siitä, että hän on selvillä määräyksistä ja noudattaa niitä. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut ainekohtaisia ohjeita, joihin jokaisen kokelaan on syytä tutustua asianomaisen aineen opettajan kanssa. Kokelaan on syytä noudattaa annettuja ohjeita mahdollisimman tarkasti, jottei tapahtuisi tarpeettomia pistevähennyksiä. Jokaisen abiturientin on oltava kirjoitusaamuna paikalla hyvissä ajoin viimeistään puoli tuntia ennen kokeen virallista alkamisajankohtaa. Kirjallisen kokeen koetilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kello Korostettakoon kuitenkin, että mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi koeaika on syytä käyttää kokonaisuudessaan vastausten huolelliseen viimeistelyyn. Jokaisella kokelaalla on syytä olla oma kello. Koetilaisuuteen ei saa tuoda mitään omia papereita. Tarvittavat taulukot ja laskimet (tarkempi informaatio ainekohtaisissa ohjeissa) on jätettävä viimeistään koetta edeltävänä päivänä kansliaan tarkistusta varten. Taulukoissa ei saa olla omia merkintöjä eikä laskimissa käyttöohjeita mukana. Omia eväitä ja virvoitusjuomia voi tuoda mukanaan, mutta käärepaperit, etiketit yms. on poistettava ennen kirjoitussaliin menoa. Lisäksi korostettakoon erityisesti, että matkapuhelimia ei saa viedä koesaliin. Mitään kirjoitusaineeseen liittyvää materiaalia ei saliin saa luonnollisestikaan tuoda. Mikäli valvojat sellaista tapaavat, se katsotaan automaattisesti vilpin yritykseksi. Poistuessaan kokelaan on jätettävä kaikki kokeeseen liittyvä materiaali valvojalle.

5 Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai muulla tavalla käyttäytymisellään törkeästi rikkoo tutkintojärjestystä, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyiksi. Sama rangaistus seuraa, jos kokelas avustaa toista vilpin yrityksessä. Rangaistuspäätökseen voi hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Mikäli kokelas sairastuu välittömästi ennen koetilaisuuden alkua, on asiasta ilmoitettava heti rehtorille/koulun kansliaan (puh ) ja toimitettava ensi tilassa kirjoituspäivänä päivätty lääkärintodistus rehtorille. Vakavassa sairastapauksessa koe pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan erityisjärjestelyin koululla, sairaalassa tai kokelaan kotona. Myös pitkäaikaisesta sairaudesta on aina syytä toimittaa rehtorille lääkärintodistus. Myös muusta erityisestä syystä voi jättää puoltolauseen. Lautakunta voi erityisen painavasta syystä päättää, että kokelas voi tutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen kokonaan alusta. Keskeytystä pitää anoa kirjallisesti lautakunnalta. Alustavasta arvostelusta kokelas saa tietoa asianomaisen aineen opettajalta hänen ilmoittamallaan tavalla.

6 TUTKINNON KOKEET Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen, jotka ovat äidinkielen koe sekä kolme seuraavista neljästä kokeesta: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai yksi reaaliaineen koe. Kokelas voi lisäksi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Kokelaalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Lyhyessä kielessä vaadittava määrä on kolme kurssia. Kokeiden tehtävät perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin seuraavan taulukon mukaisesti:

7 AINE pakolliset syventävät yhteensä äidinkieli A-kieli B1-ruotsi matematiikka, pitkä matematiikka, lyhyt psykologia filosofia historia fysiikka biologia uskonto elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto B2- tai B3 kieli 8 8 Kokeiden tasot Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Valittaessa esimerkiksi hajautuksen käynnistyessä pakollisiksi vieraan kielen lyhyt taso ja B-tason toinen kotimainen kieli on tutkinnon loppuvaiheessa pakko suorittaa pitkä matematiikka pakollisena.

8 Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Tämä tarkoittaa, että kokeen tasoa ei saa vaihtaa tutkinnon ollessa kesken. (Ks. myös kohta kokeiden uusiminen). Sen jälkeen kun kokelas on saanut ylioppilastutkintotodistuksen, hän voi täydentää tutkintoaan suorittamalla samassa oppiaineessa eritasoisen kokeen. Lukion rehtori tarkistaa, täyttääkö kokelas tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistumisesta säädetyt vaatimukset. Kokeiden hajauttaminen Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Tämä tarkoittaa, että tänä aikana on osallistuttava kaikkiin pakollisiin kokeisiin. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Kokeiden kuvaukset Äidinkielen koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetilaisuutta. Osista käytetään nimiä tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Kokelas voi myös suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkielen kokeen tässä kielessä. Matematiikan kokeessa sekä pitkän ja lyhyen oppimäärän kokeessa on kummassakin yhteensä 15 tehtävää. Tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien alueelta. Pitkän matematiikan kokeessa on kaksi jokeritehtävää. Kokelas saa vastata enintään 10

9 tehtävään. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja. Reaaliaineiden kokeet Kokelas voi suorittaa yhden reaaliaineen kokeen pakollisena ja muita reaaliaineita valintansa mukaan ylimääräisinä kokeina. Yhdellä tutkintokerralla on kaksi reaaliaineen koepäivää, joiden välillä on viikko. Yhtenä koepäivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Tämä tarkoittaa, että yhdellä tutkintokerralla voi osallistua korkeintaan kahden reaaliaineen kokeeseen. Hajauttamalla voi tutkintoon sisällyttää enimmillään kuuden reaaliaineen kokeet. Aineet Tehtäviä/vastattava - uskonto ev.lut, 10/6 - uskonto ort. 10/6 - elämänkatsomustieto 10/6 - psykologia 10/6 - filosofia 10/6 - historia 10/6 - yhteiskuntaoppi 10/6 - fysiikka 13/8 - kemia 12/8 - biologia 12/8 - maantiede 10/6 - terveystieto 10/6 1-2 jokeritehtävää / oppiaine Aineet jaetaan seuraavasti koepäiville: ryhmä I: psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia ryhmä II: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Kokelas voi osallistua useampaan samana päivänä kirjoitettavana reaaliaineen kokeeseen vain hajauttamalla ne eri kirjoituskerroille.

10 Tehtävät tulevat pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta. Sen lisäksi jokaisen reaaliaineen kokeeseen sisältyy 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Taulukot ja laskimet Matematiikan, fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää lautakunnan hyväksymiä taulukkokirjoja ja laskimia. Asianomaisen aineen opettaja antaa tarkemmat ohjeet. Taulukot ja laskimet on tuotava kansliaan tarkastettavaksi viimeistään koetta edeltävänä päivänä. Kokeiden uusiminen Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Erityisesti jos tutkinnon suorittaminen on ajoitettu kolmeen perättäiseen tutkintokertaan ja viimeisellä näistä tutkintokerroista tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa, hylätyn kokeen saa uusia vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu, että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

11 Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Tutkinnon täydentäminen Ylioppilas saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun tutkinto on suoritettu. Ilmoittautuminen Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan rehtorille kirjallisesti mennessä ja syksyn tutkintoon 5.6. mennessä. Ilmoittautuminen on sitova ja tapahtuu kansliasta saatavalla lomakkeella ja noudattaen lomakkeessa annettuja ohjeita. Varsinaiset kokelaat ilmoittautuvat lomakkeella 1 ja muut lomakkeella 3. Lomakkeita saa kansliasta. Ne ovat tulostettavissa myös wilmasta. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän ilman erityisen painavaa syytä on jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Tiettyyn kokeeseen voi osallistua, kun ko. aineen pakolliset kurssit on opiskeltu.

12 Luki-todistus Jos kokelaalla on lukivaikeus ja hän haluaa, että lukivaikeus otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukivaikeutta koskeva selvitys. Lukivaikeustapauksissa tarvitaan psykologin, erityisopettajan tai puheterapeutin lausunto. Lisäksi täytyy olla lausunto kahdelta opettajalta. Selvitys toimitetaan lautakunnalle erityisjärjestelytapauksissa 23. huhtikuuta mennessä syksyn tutkinnon osalta ja 23. marraskuuta mennessä kevään tutkinnon osalta. Eritysjärjestelyjä haettaessa se on jätettävä jo silloin kun ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelas on oikeutettu erityisjärjestelyihin, jos lukivaikeus on keskivaikea tai vaikea. Lievässä lukivaikeudessa kokelas voi saada pistehelpotuksen yhdessä kokeessa. Lisätietoa saa rehtorilta ja OPO:lta. Lausunnot on kirjoitettava ylioppilastutkintolautakunnan laatimaan lomakkeeseen (hae rehtorilta). Kokelas maksaa lausunnot itse. Loppuarvosanan korotuskuulustelut Kokelaalle on ennen lukion päättötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua erillisiin korotuskuulusteluihin eri oppiaineissa joko ennen kirjoituksia tai kirjoitusten jälkeen. Kunkin oppiaineen kuulustelu koskee opiskelijan suorittamaa oppimäärää, ei yksittäisiä kursseja. Jos kuulustelusta saatava arvosana on parempi kuin oppimäärän päättyessä saatu, se tulee päättötodistuksen arvosanaksi. Kuulusteluihin ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella 2. Viimeinen ilmoittautumispäivä löytyy oppaan lopussa olevasta aikataulusta.

13 Maksut Ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta abiturientit maksavat tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle. Opetusministeriö vahvistaa maksujen suuruuden aina vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2014 perusmaksu on 14 euroa ja maksu kultakin kokeelta 28 euroa. Maksun periminen on siirretty koulun huoleksi ja tapahtuu koulun ilmoittamalla tavalla. Rehtori ilmoittaa aikataulun ja perimistavan. Kokeeseen saapumatta jääminen ei vapauta kokelasta maksun suorittamisesta. ARVOSTELU Kokeiden arvostelu Kaikkien kokeiden alustavan arvostelun suorittavat koulun omat opettajat. Kokelaan on syytä muistaa, että alustava arviointi osoittaa vain viitteellisesti lopullisen koekohtaisen arvosanan. YTL määrää lopulliset koekohtaiset arvosanat. Eri tutkinnoissa voi pisterajoissa olla melkoisia vaihteluja.

14 Arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat: Arvosna pisteet laudatur (L) 7 eximia cum laude approbatur (E) 6 magna cum laude approbatur (M) 5 cum laude approbatur (C) 4 lubenter approbatur (B) 3 approbatur (A) 2 improbatur (I) 0 Kompensaatio Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, lautakunta voi kuitenkin kompensaation tapahtuessa antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Kompensaatio tapahtuu automaattisesti eikä sitä tarvitse erikseen pyytää. Jos kokelas haluaa kieltäytyä kompensaatiosta, siitä on ilmoitettava kirjallisesti lautakunnalle. Lautakunta noudattaa kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan jokaisesta hyväksytystä kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: L 7, E 6, M 5, C 4, B 3 ja A 2. Kokelaan saamat pisteet lasketaan yhteen, jolloin

15 12 pistettä kompensoi i+ :n, 14 pistettä kompensoi i :n, 16 pistettä kompensoi i- :n, 18 pistettä kompensoi i= :n. Jos kokelas on jossakin kokeessa hylätty useammin kuin kerran, otetaan hänen edellä esitetyn luokittelun mukainen paras improbaturinsa huomioon kompensaatiota laskettaessa. Riittävän hyvä menestys muissa kokeissa johtaa kompensaatioon. Lisäksi kompensaatiopisteitä saa kerättyä osallistumalla mahdollisimman moneen ylimääräiseen kokeeseen. Kokelaiden on erityisesti syytä huomata, että kompensaatiopisteet eivät riitä, jos muista kokeista pääsee juuri ja juuri läpi ja yhdestä saa hylätyn arvosanan. TODISTUKSET Ylioppilastutkintotodistuksen saa, kun kokelas 1) on suorittanut kaikki pakolliset kokeet ja 2) saa lukion päättötodistuksen. Koetta voi myöhemmin täydentää, jolloin kokeen suorittamisesta saa erillisen todistuksen. Ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkintotodistus kirjoitetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. Ylioppilastutkintotodistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kokeen taso ja kokeesta saatu arvosana.

16 Todistus hyväksytysti suoritetusta kokeesta Jos ylioppilastutkinnon jo suorittanut henkilö uusii jonkin tutkinnossa suorittamansa kokeen tai täydentää tutkintoaan, hän saa tästä erillisen todistuksen. Rekisteriote Jos kokelas suorittaa tutkintoaan ajallisesti hajautetusti, hänelle annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta ilmenevät kaikki hänen siihenastiset suorituksensa. Tulokset Lautakunta lähettää tutkintotulokset heti niiden valmistuttua kaikille lukioille yhtä aikaa. Kevään tutkinnon tulokset lähetetään viimeistään 25. toukokuuta, syksyn tutkinnon tulokset ennen marraskuun 23. päivää. Tulokset saadaan ilmoittaa kokelaille heti kun ne ovat kouluun saapuneet ja tarkistettu. Jos rehtori epäilee jonkin tuloksen olevan virheellinen, hänen on syytä mahdollisimman pian ottaa yhteyttä lautakunnan kansliaan asian tarkistamiseksi. Tulokset saa julkistaa vasta, kun tarkistus on suoritettu. MUUTA INFORMAATIOTA Tarkistuspyynnöt

17 Jos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä, rehtori tai asianomaisen aineen opettaja voi esittää tarkistuspyynnön lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Todetut tekniset virheet ja muut sellaiset virheellisyydet, jotka eivät edellytä tarkistusarvostelua, lautakunta korjaa välittömästi. Tarkistusarvostelu Kokelas, joka on tyytymätön kokeensa arvosteluun, voi pyytää perustellusta syystä ylioppilastutkintolautakuntaa tarkistamaan arvostelun. Hakemus, joka on osoitettu ylioppilastutkintolautakunnalle, on jätettävä rehtorille 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos tietoonsa. Hakemuksesta täytyy ilmetä, mitä koetta tai kokeen osaa pyyntö koskee sekä kokelaan nimi, lukio, jossa hän on kokeen suorittanut, kokelaan osoite ja pankkiyhteys. Opetusministeriö vahvistaa maksun tarkistusarvostelun suorittamisesta. Vuonna 2014 sen suuruus on 50 euroa. Hakemusta jätettäessä rehtorille on esitettävä tosite maksun suorittamisesta lautakunnan tilille. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, jos uusi arvostelu johtaa arvosanan korottamiseen. Lautakunta lähettää päätöksen tarkistusarvostelun tuloksesta hakemuksen tekijälle ja lukion rehtorille.

18 Koesuorituksen näyttäminen ja kopion antaminen siitä Kokelas, joka haluaa tutustua koesuoritukseensa ja siihen mahdollisesti tehtyihin arvostelumerkintöihin, esittää pyynnön siitä lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Kokelas voi tilata kopion suorituksestaan puhelimitse tai kirjeitse lautakunnan kansliasta. Kopio, joka on mustavalkoinen, on maksullinen ja se lähetetään kokelaalle postiennakolla. Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväkseen tai saada kopion siitä aikaisintaan heinäkuun alussa ja syksyn tutkinnon suorituksen joulukuun lopulla. Henkilötietojen luovuttaminen Jos kokelas ei halua nimeään julkaistavan, hänen tulee pyytää kirjallisesti sekä koulua että lautakuntaa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Pyyntö on esitettävä hyvissä ajoin ennen tulosten valmistumista. Todistusten kopiot ja todistusjäljennökset Ylioppilastutkintotodistuksesta ja ylioppilastutkintolautakunnan antamasta todistuksesta otetut kopiot voi todistuttaa oikeaksi julkisella notaarilla. Julkinen notaari toimii kihlakunnan rekisteritoimistossa. Jos alkuperäinen ylioppilas-tutkintotodistus tai ylioppilastutkintolautakunnan antama todistus on kadonnut, ylioppilastutkintolautakunnasta voi tilata virallisen todistusjäljennöksen.

19 Vieraskielinen todistus korkeakoulukelpoisuudesta Ylioppilastutkintolautakunnassa ei käännetä todistuksia eri kielille. Lautakunnasta voi kuitenkin tilata vieraskielisen todistuksen korkeakoulukelpoisuudesta. Tällaisen todistuksen voi saada suomeksi, ruotsiksi, englanniksi saksaksi ja ranskaksi.

20 AIKATAULUT Koepäivät Syksyn 2014 ylioppilastutkinto - lukilausunto mennessä - ilmoittautuminen 5.6. mennessä, LOMAKE 1 - ilmoittautuminen syksyn erillisiin korotuskuulusteluihin mennessä - koemaksut: maksetaan rehtorin ilmoittamalla tavalla - kirjoitusaineiden pakolliset kurssit opiskeltu mennessä - jos kokelas haluaa päästä ylioppilaaksi syksyllä 2014, päättötodistuksen saamiseen vaadittavat opinnot on oltava valmiina mennessä kirjallinen ilmoitus rehtorille, jos ei nimeä saa julkistaa - kirjoitusten tulokset koululla viimeistään

21 Kevään 2015 ylioppilastutkinto - lukilausunto mennessä - ilmoittautuminen mennessä LOMAKE 1 - ilmoittautuminen kevään erillisiin korotuskuulusteluihin mennessä LOMAKE 2 - koemaksut maksetaan rehtorin ilmoittamalla tavalla kirjoitusaineiden pakolliset kurssit on opiskeltu - jos kokelas haluaa päästä ylioppilaaksi keväällä 2015, päättötodistuksen saamiseen vaadittavat opinnot on oltava valmiina 5.jakson lopussa mennessä kirjallinen ilmoitus rehtorille, jos nimeä ei saa julkistaa - kirjoitusten tulokset koululla viimeistään loppuarvosanan erilliset korotuskuulustelut ja.

22 Muistiinpanoja