Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Pohjois-Savon kalastusaluepäivä, Kuopio, 27.10.2016
Tausta Sisävesien luontaiset vaelluskalakannat heikot koko maassa Inarijärven, Tuulomajoen ja Koutajoen vesistöjä lukuun ottamatta Myös Itämeren vaelluskalakannat Suomessa heikot lohta lukuun ottamatta Heikommat Suomessa kuin muissa Itämeren rantavaltioissa Syynä vesistöjen patoaminen, vedenlaadun heikkeneminen ja säätelemätön kalastus Rautalammin reitin luontaisen järvitaimenkannan voimakkaaseen heikkenemisen syynä säätelemätön kalastus Muita perusteltuja syitä vaikeaa löytää
Järkeä taimenkantojen elvytyksessä? Kalastuslaki korostaa kalakantojen luontaista lisääntymistä Vaelluskaloilla oma luku laissa Viljelykantojen uusiminen vaikeaa, ei järvivaelluksen läpikäyneitä emokaloja vuosikymmeniin Voi vaikuttaa istukkaiden laatuun Taimenella pieni merkitys järvikalastuksessa kokonaisuutena Kuitenkin istutuslajina Rautalammin reitillä euromääräisesti selvästi tärkein Vapaa-ajankalastajien haluama saalilaji Moottoriuistelussa suuri merkitys Taimenella suuri merkitys koskikalastuksessa Rautalammin reitillä erityisesti Konneveden kosket
Järkeä taimenkantojen elvytyksessä? Kalakantojen hoito ja tavoitteet politiikkaa Ei juurikaan kuulu tutkijoille, paitsi tutkimuksen kohteena Tämän suunnitelman idean alkuunpanija Pohjois-Savon ELYkeskus Konneveden kalatutkimus ry haki suunnitelman laadintaan kalastonhoitomaksuvaroja ja sai myöntävän päätöksen Kirjoittajat tekivät dokumentin ehdotukseksi, ELY toivoi syksyllä 2016 ehdotuksen muuttamista viranomaisen hyväksymäksi suunnitelmaksi Kantojen elvytyksen ja suunnitelman tarpeen ratkaisevat politiikan tekijät Osakaskunnat, kalatalousalue, ELY, mmm Taimenen hoitosuunnitelma ei korvaa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia Politiikan tekijät päättävät, ottavatko alueiden suunnitelmissa huomioon taimensuunnitelman osin vai kokonaan
Alue Koillismaan eteläpuolella neljä suurta vesistöä Vuoksen vesistö Kymijoen vesistö Kokemäenjoen vesistö Oulujoen vesistö Näistä Kymijoen vesistö selvästi vähiten padottu Vedenlaatu paras Vuoksen ja Kymijoen vesistössä Kymijoen vesistössä vapaita reittejä muikkujärvineen Rautalammin reitti Viitasaaren reitin Kärnän reitti ja Kivijärven reitti (1 pato pääreitillä) Päijänne pikkujokineen ja Kalkkistenkoski Arvajan reitti Puulavesi ja Läsänkoski
Alue Rautalammin reitti järvialaltaan suuri ja koskialaltaan suurin Muikkujärvet ja reittikosket vuorottelevat Pääreitillä 14 koskea, lisäksi puroja ja muutamia jokia Koko reitti esteetön kalojen vaeltaa, vain Kellankosken toisessa uomassa vesivoimala ja pato Vedenlaatu hyvä tai erinomainen koko pääreitillä, ei suuria pistekuormittajia Vaeltavan taimenen ravintokalavarat eli muikkukannat runsaat useimmilla pääreitin järvillä Taimenen jokipoikasten ravintovarat eli koskien pohjaeläinmäärät erittäin runsaat Rautalammin reitti paras reittialue villin järvitaimenkannan elvyttämiseen ja elinalueeksi Koillismaan eteläpuolella
Tutkimustieto Rautalammin reitin taimenesta Kalastuslain mukaan kalakantojen hoito ja kalastuksen säätely pitäisi pohjautua tutkimustietoon Rautalammin reitin villistä taimenkannasta seurantatietoa Poikastiheysseurantaa sähkökalastusmenetelmällä ajoittain 1980-luvulta lähtien Kutupesäseurantaa 2000-luvulla pääosin reitin alaosalla sekä Koivujoella Saalispalautetietoa pääosin Konneveden koskilta ja Koivujoelta Kirjanpitokalastustietoa Konnevesi-järveltä 2000-luvulla Järville vaeltaneiden yksilöiden kohtalosta tietoa merkintätutkimuksilla Virtavesiltä pyydetyistä taimenista suomunäytteitä, joista määritetty kasvu takautuvasti Reitin istukastaimenista tietoa Kalastusmenetelmistä ja pyyntikoosta tietoa merkintätutkimuksilla
Päätulokset Rautalammin reitin taimenen tutkimuksista Villi vaeltava taimenkanta heikko Poikastiheys reitin yläosan koskilla pieni, keskimäärin 5 yksilöä / 100 m 2, osa peräisin mäti- tai poikasistutuksista Koivujoella kutupesiä 11 28 kpl 2007 2015, keskipituus noin 150 cm, puolet kutualueista tarkastettu, lukumäärässä tai keskipituudessa ei suuntausta Äyskoskella ja Tyyrinvirralla pesiä 26 ja 27 kpl vuonna 2012, ehkä kolmasosa koskialasta tarkastettu, keskipituus noin 150 cm Poikastiheys reitin alaosan koskilla melko pieni, keskimäärin 15 yksilöä / 100 m 2, osa peräisin mäti- tai poikasistutuksista Alaosan koskilla kutupesien lukumäärä ja keskipituus nousussa Konnevesi-järvellä villien yksilöiden osuus saaliissa noin 10 % Reittikoskilla villien osuus saaliissa 10 50 %, Koivujoella 100 % Järville vaeltaneiden yksilöiden keskipituus pyynnissä merkkipalautusten mukaan noin 48 cm, pääpyyntimenetelmät verkko ja vetouistelu, reitin yläosalla vähemmän merkittyjä ja vähemmän järvimerkkipalautuksia
Päätulokset Rautalammin reitin taimenen tutkimuksista Villi vaeltava taimenkanta heikko Virtavesistä muutama kymmenen suomunäytettä 50 cm taimenista vuosina 2006 2012, kaikki kalat paikallisia Reitin istukastaimenista tietoa vuoteen 2005 asti keskipituus pyynnissä noin 42 cm, pääpyyntimenetelmät verkko ja vapavälineet Istutukset tuottivat aiemmin kohtalaisesti, 2000-luvulla heikosti Istukkaat pyydettiin nopeasti pois, eivät ehtineet kasvaa
Päätuloksia Kymijoen vesistön taimenen tutkimuksista Kutupesien keskipituus Kymijoen vesistössä joillakin virtavesillä
Päätuloksia Kymijoen vesistön taimenen tutkimuksista Poikastiheyden keskiarvo Kymijoen vesistön tärkeimmillä virtavesillä
Päätuloksia Kymijoen vesistön taimenen tutkimuksista Villien järvivaeltajien pyyntipaikat Päijänteellä ja Konnevedellä
Johtopäätöksiä Rautalammin reitin taimenen tutkimuksista Pääreitin kaikissa virtavesissä luontaista lisääntymistä, kutukalat pääosin pienikokoisia ja paikallisia Konneveden koskilla suurimpien saalistaimenten ja kutupesien keskipituus kasvamassa Järville vaeltaa yhä vaelluspoikasia kasvamaan Määrät todennäköisesti pieni, mutta kysymykseen kohdistuvaa tutkimusta ei ole tehty, ei resursseja Lähes kaikki villit järvivaeltajat pyydetty pois ennen sukukypsyysikää ja ensimmäistä kutua Villien yksilöiden osuus järvillä todennäköisesti perin pieni Reitin mittakaavalla ei havaittavissa villin taimenkannan runsastumista Konneveden koskilla kutukanta suurentunut
Muita mahdollisia syitä Rautalammin reitin taimenenkannan heikkoon tilaan Poikastiheyden pienuus johtuu osittain muista tekijöistä? Lisääntymisalueiden kunnostus ollut puutteellista pääreitillä, lisää pienpoikasten kuolleisuutta? Koskissa leveitä kivettömiä veneväyliä Rantavirratkin paikoin vähäkivisiä Suurta puuainesta uomissa vain vähän Taimenkannat eivät kuitenkaan romahtaneet aikoinaan virtavesien perkausten aikakaudella vaan nailonverkkojen ja moottoriuistelun yleistymisen jälkeen Koskikalastajien kahlaus alkukesällä ajaa poikasia pois rantaalueilta, petokalat syövät? Kalastajat kahlaavat pääosin kauempana uomassa Sää- ja virtaamatekijät aiheuttavat kuolleisuutta? Lämpimät syksyt ja talvet 2000-luvulla?
Suunnitelman päätavoite elvyttää villit vaeltavat taimenkannat Tavoitetasot taimenkannoille Järvivaeltavilla yksilöille yhden kutukerran periaate, kalastuksella ei pitäisi poistaa sukukypsyyden saavuttamisen kokoa (naaraalla 60 75 cm) pienempiä villejä yksilöitä Kuudella tärkeimmällä virtavesialueella vähintään 10 kpl vähintään kolmemetrisiä kutupesiä Kuuden tärkeimmän virtavesialueen poikastiheyden keskiarvo vähintään 20 yksilöä / 100 m 2 Villien yksilöiden osuus järvillä 20 % ja pääreitin koskilla 50 % Tavoitteet pääosin yhteneviä Keski-Suomen järvitaimentyöryhmän ehdotuksiin järvitaimenkantojen tilan tavoitteiksi Keski-Suomessa Ajallisena tavoitteena voisi olla, että tavoitetasot saavutetaan 2020-luvulla Kalatalousalue ja ELY voivat tarkastaa tavoitteita aika ajoin
Suunnitelman päätoimenpiteet Toimenpide-ehdotukset niin voimakkaita, että kantojen elpyminen erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet toteutuvat Tärkeintä kalastuskuolevuuden pienentäminen, koska kalastuskuolevuus ollut suuri Kalastuksen säätelyä eri tavoin erityisesti järvillä Lisääntymisalueiden kunnostukset Reittikoskien ranta-alueet ja veneväylät (?), purot Mäti- tai pienpoikasistutukset taimenesta tyhjiin puroihin tai pikkujokiin Taimenkantojen ja kalastuksen seuranta Tavoitteiden toteutuminen kuitenkin tärkeämpää kuin toimenpiteiden yksityiskohtainen sisältö
Suunnitelman päätoimenpide kalastuksen säätely Ympärivuotiset aluerauhoitukset pääreitillä Verkko, rysä, paunetti, pitkäsiima, moottoriuistelu kielletään Jokisuut, järviluusuat, järvikapeikot Reitin yläosalla yhteensä 14 rauhoitusaluetta Kokonaisala 22 km 2, joka on 3,5 % pääreitin yläosan järvien ja virtavesien kokonaisalasta Mahdollista laajentaa pääreitin ulkopuolisiin salmiin ja jokisuihin
Rauhoitusalueille tarvetta? Erään taimenjoen suualue Rautalammin reitillä kesällä 2014
Suunnitelman päätoimenpide kalastuksen säätely Välinesäätely järvillä Verkkopyyntiponnistus Konnevedellä noin 10 verkko-vrk/ha/vuosi vuonna 2000, vaeltavien lohikalakantojen kannalta liian suuri, onko laskenut, miten muilla järvillä? Tavoite esim. 3 verkko-vrk/ha/vuosi, mitä pienempi sen parempi taimenelle Ehdotus 180 m verkkoa per pyyntikunta vuodesta 2019 pääreitin järvillä, myöhemmin 120 m Kapeilla alueilla rauhoitusalueiden ulkopuolella 30 m tai 60 m verkkoa per pyyntikunta Vaihtoehtona ajallinen säätely verkkopyynnissä, sallittu tiettyinä kalenterikuukausina Täkysiimapyynti tarvetta kieltää, liekö käytössä enää? Uisteluun 5-6 vavan rajoitus venettä kohti, vieheessä yksi kolmihaarakoukku tai kaksi yksihaarakoukkua, suosituksena väkäsettöminä
Suunnitelman päätoimenpide kalastuksen säätely Saaliskiintiöt järvillä Voidaan käyttää välinesäätelyn lisäksi tai tilalla 5 tai 10 taimenta ja järvilohta vapaa-ajankalastajaa kohti vuodessa Kun kiintiö täynnä, sellainen kalastus, jolla on todennäköistä saada taimenta tai järvilohta, pitää lopettaa kalenterivuodelta Alamittaisille myös kiintiö, jos taimenia kuolee pyydyksiin tietty määrä, kalastusmenetelmän tai pyydystyypin käyttö pitää lopettaa kalenterivuodelta? Vähimmäismitta Istukastaimenella nyt asetuksen mukaan 50 cm, suunnitelmassa järvillä 60 cm Taimen kasvaa Järvi-Suomen järvillä runsaiden muikkukantojen aikaan helposti 70 80 cm pituuteen Villit yksilöt rauhoitettu Etelä-Suomessa
Jos vapaa-ajankalastus järvillä tai verkkopyynti vähenee itsestään Jos villin taimenen kalastuskuolevuus järvillä vähenee menetelmien muuttuessa tai kalastuksen vähentyessä, välinesäätely osin tarpeetonta Suunnitelma ei voi pohjautua kuitenkaan tähän Verkkopyynnin mahdollinen väheneminen pitää pystyä osoittamaan Kalatalousalue voisi seurata verkko- ja uisteluponnistusta kyselyillä pari kertaa vuosikymmenessä Verkkopyyntiponnistus vähentynyt Päijänteellä 2000-luvulla noin 10:stä noin 6 verkko-vrk:een/ha/vuosi, muualta ei seurantatietoa vielä
Taimenkantojen muu hoito Virtavesien kunnostusten soisi jatkuvan Reittikosket, turotuskokeilu parhaillaan Tyyrinvirralla Puro-uomien kunnostus ja vaellusesteiden poisto Valuma-aluekunnostuksia turvetuotantosoilla tai alueilla, joissa voimakasta metsäojitusta Istutukset Taimenistutukset järviin lisäävät saalista, lisäävät pyyntipainetta ja kalastuskuolevuutta sivusaaliina villeihin yksilöihin Tyhjiin puroihin tai pikkujokiin mäti- tai pienpoikasistutuksia Johonkin muikkujärveen kokeiluna taimenen sijasta vain järvilohta, vähentäisi villin taimenen kalastuskuolevuutta, lohi kruisaa ulapalla?
Säätelyn vaikutukset vapaa-ajankalastukseen Vaikeuttaako suunnitelman sisältävä säätely vapaaajankalastusta? Jos kalastajat hyväksyvät järvikalastuksen kulttuurin muutoksen 2020- luvulla, ei vaikeuta paljoakaan Jos eivät hyväksy mitään muutoksia, keskustelua syntyy varmasti Siirtymäaikoja? Politiikan tekijät päättävät alueelliset khs:t Postikyselyjen mukaan vapaa-ajankalastajat kannattavat suunnitelman ehdottamia säätelytoimia Muissa teollisuusmaissa vapaa-ajankalastus ei lainkaan riippuvainen verkkopyynnistä Verkkokalastus kielletty useimmissa maissa kokonaan vapaaajankalastajilta Vapaa-ajankalastajat käyttävät pääosin vapavälineitä Kalavarat tuskin jäävät silti käyttämättä
Kyselyt vaelluskalakannoista ja kalastuksensäätelystä vapaa-ajankalastajille Rautiainen 2015: Kestävyyttä tukevat hallintokäytännöt Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Vision tutkimusraportti Pielaveden ja Nilakan kalastusalueet Muje, Rautiainen ja Syrjänen 2014: Kestävyyttä tukevat hallintokäytännöt Konneveden kalatutkimus ry:n tutkimusraportti Konneveden-Kuusveden, Koskelo-Konneveden, Puulan ja Kermajärven kalastusalueet Kyselyn kohteina osakaskuntien esimiehet, osakkaat sekä aktiiviset vapa-kalastajat Päätulos huoli vaeltavien lohikalakantojen tilasta sekä myötämielisyys kalastuksen säätelylle ja muille elvytystoimille
Kehitys- ja tutkimushankkeille tarvetta Vaelluskala-aiheisia EU- tai maaseutuhankkeita olisi hyvä saada taas käyntiin Taimenkantojen ja muiden kalakantojen tilan seuranta Virtavesikunnostuksia Elvytysmenetelmien kehittämistä Vapaa-ajankalastajien näkemysten selvittämistä Yhteistyön kehittämistä osakaskuntien, kalatalousalueiden, tutkimusorganisaatioiden, järjestöjen, ELY-keskuksen välillä Omaa rahoitusta pitää yleensä löytyä Kalatalousviranomaisen ja tutkimusorganisaatioiden resurssit vähenemässä yhä Tutkimushankkeille vaikeaa rahoitusta, hakijoita valtavasti
Lähteet Airaksinen M., Valkeajärvi P., Honkanen V. & Syrjänen J. 2006. Järvitaimen Keski- Suomessa elämyksestä elinkeinoksi. Kala- ja riistaraportteja 386: 1 57. Heinimaa P., Syrjänen J., Kivinen J., Sivonen O., Sivonen K, Keskinen, T. & Valkeajärvi P. 2016. Keski-Suomen taimenseuranta vuonna 2015. Konneveden kalatutkimus ry:n työraportteja 1/2016: 1 8. Muje K., Rautiainen T. & Syrjänen J. T. 2014. Kestävyyttä tukevat hallintokäytännöt. Konneveden kalatutkimus ry. Raportti. 26 s. Oraluoma M. 2011. Sisävesikoskien yli 50 cm pituisten taimenten (Salmo trutta) kasvu- ja vaellushistoria. Jyväskylän yliopisto. LuK-tutkielma. 20 s. Rautiainen T. 2015. Kestävyyttä tukevat hallintokäytännöt. Vertaileva selvitys petokalojen kalastuksen ja kalavesien hoidon tasosta sekä käyttäjäryhmien asennoitumisesta kalastuksen säätelyyn Pielaveden ja Nilakan kalastusalueilla. Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio. Raportti. 17 s. Syrjänen J. T., Heinimaa P., Sivonen O. & Valkeajärvi P. 2016. Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma. Hyväksytty ELY-keskuksen raporttisarjaan.
Lähteet Syrjänen J. T., Sivonen K., Sivonen O., Ruokonen T. J., Haatanen J., Honkanen V., Kivinen J., Kotakorpi M., Majuri P., Oraluoma M., Sarpakunnas M., Vesikko I., Heinimaa P., Timperi S. & Valkeajärvi P. 2014b. Virtavesillä merkittyjen taimenten vaellukset ja pyynti Kymijoen vesistön järvillä vuosina 1999 2013. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2014: 1 32. Syrjänen J. T., Sivonen K., Sivonen O. & Valkeajärvi P. 2013b. Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 9/2013: 1 28. Syrjänen J., Valkeajärvi P. & Heinimaa S. 2010. Taimenistukkaiden tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteeseen pohjoisesta laskevissa reittivesissä vuosina 1990 2005. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia 1/2010: 1 30. Syrjänen J., Valkeajärvi P. & Heinimaa S. 2015. Rautalammin reitin alaosan taimenkannan hoito- ja kalastusehdotus. Konneveden kalatutkimus ry. Raportti. 39 s. Valkeajärvi P. 1993. Taimenistutusten tuloksellisuus sekä istukkaitten vaellukset ja kasvu Rautalammin reitillä. Suomen Kalatalous 59: 57 71.
Lähteet Valkeajärvi P., Bagge P., Eronen T., Hakkari L. Kärkkäinen P. & Mäkinen T. 1988. Rautalammin reitin koskien kalastosta ja erityisesti taimenen poikastuotannosta vuosina 1978 1984. RKTL. Monistettuja julkaisuja 75: 1 22. Valkeajärvi, P., Heinimaa, P., Oraluoma, M., Sarpakunnas, M., Sivonen, K., Sivonen, O. & Syrjänen, J. 2014. Taimenen poikastiheys ja kutupesät Rautalammin reitin yläosan koskissa 2012. Konneveden kalatutkimus. Raportti. 12 s. Valkeajärvi P., Takkunen T., Eskelinen P. & Kovanen J. 1997. Rautalammin reitin taimen tulee takaisin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia 134: 1 48.
Kiitos kuuntelusta!