1 LUPAPÄÄTÖS Nro 4/2013/1 Dnro PSAVI/73/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA Koneellinen kullankaivu valtauksella nro 9114, Inari LUVAN HAKIJAT Mikko Riihimäki Tervakankaankatu 16 74120 Iisalmi Veijo Heiskari Erilänperäntie 44 91900 Liminka
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 TOIMINTA... 3 Kuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 4 Tiedot vesistöstä... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Muistutus... 6 Hakijan kuuleminen ja selitys... 6 MERKINTÄ... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 7 VESITALOUSLUPARATKAISU... 7 LUPAMÄÄRÄYKSET... 7 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 7 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 8 Vesitalousluvan määräykset... 8 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 8 Tarkkailu ja raportointi... 9 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Ympäristölupa... 10 Vesitalouslupa... 11 Lupamääräysten perustelut... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 12 Päätöksen voimassaolo... 12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohjeet... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Mikko Riihimäki ja Veijo Heiskari ovat 3.5.2011 aluehallintovirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytäneet lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Inarin kunnassa Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella olevalla 6,0 ha:n suuruisella Ropedanger Gold -nimisellä valtauksella. Valtaus sijaitsee noin 10 km Kutturan kylän itäpuolella ja 1 km Kutturantien eteläpuolella Sotajoen vesistöön kuuluvaan Vuijeminhaaraan laskevan Köysihaara -nimisen puron sivuhaaran varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 luvun 1 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaan koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaan veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 2 luvun 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Työ- ja elinkeinoministeriö on 18.3.2011 myöntänyt Mikko Riihimäelle ja Veijo Heiskarille valtauskirjan koskien Ropedanger Gold -nimistä valtausta, jonka kaivosrekisterinumero on 9114. Valtauskirja on voimassa 31.12.2015 saakka. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa lähinnä Köysihaaraan laskevan sivupuron eteläpuolella lukuun ottamatta puron ranta-alueita. Uusilta kaivualueilta poistetaan pintamaa, joka varastoidaan kasaan hyödynnettäväksi myöhemmin alueen maisemoinnissa. Kaivusyvyys on noin 2 3 metriä maanpinnan tasosta. Soran kaivussa käytetään yhtä 12 tonnin tela-alustaista kaivinkonetta ja yhtä 1,2 tonnin moottorilapiokaivuria, jolla huolehditaan kiertovesijärjestelmän toiminnasta. Soran pesu tapahtuu rumpuseulalla, johon käytetään
Polttoaineet ja jätehuolto Toiminta-alue ja sen ympäristö vettä keskimäärin 36 m 3 /h. Enimmillään vettä käytetään pumpun tuottokyvyn verran eli 60 m 3 /h. Kullan erottelu tapahtuu rännissä olevalla rihlastolla. Kulta sekä painavammat korukivet erottuvat rumpukoneesta laskevan rännin rihloihin, josta ne saadaan eroteltua muusta maa-aineksesta vaskaamalla. Rumpuseulalta palautuva vesi johdetaan moottorilapiolla kaivettua ojaa pitkin ensimmäiseen saostusaltaaseen. Karkeampi kiviaines palautetaan kaivutyön edetessä kaivettuihin monttuihin. Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää. Alueelle rakennetaan 2 3 saostusallasta, joiden yhteistilavuus on noin 90 m 3. Altaat kaivetaan puron tulvarajan yläpuolelle. Altaiden ja puron uoman väliselle, vähintään kolmen metrin suojavyöhykkeelle pengerretään altaista tuleva maa-aines, millä estetään altaiden ylivuoto puroon. Altaiden välinen pengerrys estää lietteen kulkeutumisen viimeiseen altaaseen. Vesi ohjataan rumpupesukoneelta ensimmäiseen kiertovesialtaaseen ja pumpataan viimeisestä altaasta takaisin kiertoon seulalle. Huuhdontavesi on pääasiassa maaperästä suotautuvaa vettä sekä sadeja valumavesiä. Tarvittaessa lisävettä otetaan Köysihaarasta. Sadevedet johdetaan ojien ja pengerrysten avulla kiertovesialtaisiin. Mahdollinen ylimääräinen vesi pumpataan valtauksen itäpäähän ja imeytetään maaperään. Vuosittain käsiteltävä maamäärä on kaivukauden aikana enintään 800 m 3 ja kaivuaika on enintään neljä kuukautta ajalla 1.6. 30.9. Ympäristölupaa haetaan 31.12.2020 saakka. Valtauksella varastoidaan polttoaineita enimmillään 600 litraa. Polttoaineita säilytetään 200 litran tynnyreissä ja 20 30 litran kanistereissa. Koneissa käytetään biohajoavaa hydrauliikkaöljyä. Polttoaineet varastoidaan muovisessa valuma-altaassa sadevedeltä suojattuna tiiviillä alustalla, josta polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää. Mahdollisia polttoainevuotoja varten valtaukselle hankitaan imeytysturvetta vähintään 100 litraa. Kaivukauden aikana muodostuvat sekalaiset talousjätteet, romuakut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käytetty imeytysturve toimitetaan Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin vastaanottopisteisiin ja palava aines poltetaan. Valtaus sijaitsee Inarin kunnassa Metsähallituksen hallinnoimalla valtionmaalla Sotajoen vesistöön kuuluvaan Vuijeminhaaraan laskevan Köysihaara -nimisen puron sivuhaaran varrella. Valtauksen maasto on osaksi rämettä, jolla kasvaa vaivaiskoivuja ja pajua. Lähistöllä ei ole suojelualueita eikä muita suojeltavia kohteita. Lähin asutus on Kutturan kylässä noin 10 km valtausalueesta länteen. Valtauksen itäpuolella on kaksi muuta valtausta: Viimeinen Toivo (7402/1) ja Köysipuro (8221/1). Valtaus sijaitsee Hammastunturin paliskunnan poronhoitoalueella. 4
5 Tiedot vesistöstä Köysihaaran leveys on valtauksen eteläpuolella 0,5 1,0 metriä ja syvyys 0,1 0,4 metriä. Sen laskennallinen keskivirtaama on ympäristöhallinnon tietojärjestelmän Laaniojan keskivalumien avulla laskettuna toukokuussa 240 l/s, kesäkuussa 210 l/s ja heinä-syyskuussa 80 90 l/s. Köysihaaran vesi on arvioitu juomakelvottomaksi. Köysihaaraan luoteesta laskeva sivupuro saa alkunsa noin 1 000 metrin päässä olevasta lähteestä ja sen alapuolella kurun pohjalla olevasta suoalueesta. Puro kulkee alussa osittain maan alla ja nähtävissä oleva puro on 0,4 0,8 metriä leveä ja 0,1 0,5 metriä syvä. Sivupuron virtaamaksi voidaan kaivukauden aikana arvioida kesäkuussa noin 100 l/s ja heinäsyyskuussa 40 50 l/s. Hakijan mukaan valtauksen alueella tai sen lähiympäristössä ei harrasteta kalastusta eikä siellä ole vesiliikennettä, vaan vettä otetaan lähinnä pesuvedeksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Suljettua kiertovesijärjestelmää käyttämällä toiminnan vaikutukset vesistöön ovat mahdollisimman pienet eikä olennaisia vaikutuksia vedenkorkeuksiin, virtaamiin tai veden laatuun pitäisi ilmetä. Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtauksen välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan aikana tarkkaillaan saostusaltaiden toimivuutta silmämääräisesti. Koneiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan käytön aikana. Luvan hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Koneet huolletaan ja tankataan kuivalla maalla. Huollettaessa tarkastetaan ja korjataan mahdolliset öljy- ja polttoainevuodot. Työmaalla on aina saatavilla riittävä määrä imeytysturvetta vuotojen ja letkurikkojen varalta sekä alkusammutuskalustoa. Saostusaltaat tehdään riittävän suuriksi ja pengerretään riittävästi. Padon murtuessa toiminta keskeytetään ja altaat korjataan. Kaivannot luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ne aidataan kaivukauden lopussa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 14.7.2011. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa ja suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi
Inarin kunnassa 31.8. 30.9.2011 sekä erityistiedoksiantona Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousryhmälle, Inarin kunnalle ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle, Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueelle, Hammastunturin paliskunnalle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 31.8.2011. 6 Muistutus Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakijan kuuleminen ja selitys Valtaus sijaitsee Vuijeminhaaran vesistöalueella 71.468, joka on osa Sotajoen valuma-aluetta. Vesienhoitolain mukaiseen Tenon-Näätämöjoen- Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan ja vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä pintavesien tilan luokittelussa on luokiteltu alueen suurten ja keskisuurten jokien ympäristön tila. Ivalojoen vesialueista on luokiteltu Ivalojoki, Tolosjoki ja Sotajoki, jonka varressa valtausalue sijaitsee. Ivalojoki ja Tolosjoki on vedenlaadultaan ja eliöstöltään luokiteltu erinomaisiksi, mutta Sotajoki luokkaan hyvä alueelta havaittujen, pohjoisille vesille poikkeuksellisen korkeiden fosforipitoisuuksien perusteella. Kohonneet fosforipitoisuudet johtuvat todennäköisesti alueella harjoitetun kullankaivun vesistövaikutuksista. Vesienhoitosuunnitelmassa Sotajoen tavoitetilaksi on määritelty hyvä ekologinen tila. Mikäli valtausalueen vesikierto saadaan toimimaan hakemuksessa suunnitellulla tavalla, ei valtauksen koneellisen kullankaivuun pitäisi vaarantaa Sotajoen tavoitetilaa. Saostusaltaiden mitoituksessa, rakentamisessa ja käytössä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tulvaolosuhteiden vaatimuksiin, jotta alapuolista vesistöä kuormittavilta ylivuodoilta ja patorikoilta vältyttäisiin. Alueella ei ympäristöhallinnon rekistereiden mukaan ole uhanalaisten kasvien esiintymiä, eikä suurten petolintujen pesäreviirejä. Lapin ELY-keskus katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa, kunhan lupamääräykset ovat linjassa muiden vastaavien kohteiden kanssa. Lupaehdoissa on syytä rajata toiminnan laajuus määräämällä maksimi kaluston koko ja vuosittainen maksimi kaivumäärä. Sallittava kokonaiskaivumäärä tulee määrittää kokonaismaa-ainesmääränä pintamaat mukaan luettuna. Vesistön varteen tulee määrätä riittävä suojavyöhyke, missä toimintaa ei saa harjoittaa. Luvan saajan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun ja hänen on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutuksen johdosta. Veijo Heiskari on 2.7.2012 aluehallintovirastossa käydessään ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista muistutuksen johdosta.
7 MERKINTÄ Valtaus kuuluu valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistaman Pohjois-Lapin maakuntakaavan mukaan metsätalous- ja poronhoitovaltaiselle alueelle (M-1). Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämän Kaivosrekisterin karttapalvelun (tilanne 23.11.2012) mukaan valtauksen itäpuolella on toiminnassa kaksi valtausta: Kullan Muru (7596/1) ja JM Gold (7893/1). A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Mikko Riihimäelle ja Veijo Heiskarille ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Ropedanger Gold -nimisellä valtauksella nro 9114 Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Mikko Riihimäelle ja Veijo Heiskarille luvan johtaa Köysihaara -nimisestä purosta tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin Ropedanger Gold -nimisellä valtauksella kaivosrekisterinumero 9114 Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa Ropedanger Gold -nimisellä valtauksella vuosittain 1.6. 30.9. enintään yhdellä hakemuksessa esitetyllä kaivuyksiköllä. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla enintään 800 m 3 kokonaismaaainesmääränä pintamaat mukaan luettuna. 3. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai muutoin näkyvästi merkittävä.
8 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräykset Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 4. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 120 m 3. Kierrosta poistettavaa vettä ei saa johtaa Köysihaaraan, vaan se on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä. 5. Käytössä olevalla huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Köysihaaraan. 6. Köysihaaran ja sen sivupuron uoman ja kaivualueen väliin on jätettävä riittävä, mutta vähintään viiden metrin levyinen kaivamattomasta kasvipeitteisestä alueesta koostuva suojavyöhyke, missä toimintaa ei harjoiteta. 7. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 8. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteenkuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä valtausalueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 10. Köysihaara -nimisestä purosta johdettava vesimäärä saa olla enintään 1 000 l/min. Tarvittava lisävesi on johdettava Köysihaarasta niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä alapuolisen vesistön varrella. Köysihaaran uomaa ei saa siirtää. 11. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi.
Tarkkailu ja raportointi 12. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 13. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista sekä muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 14. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Luvan saajan on liityttävä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. 15. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 16. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee myös ilmoittaa ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 17. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Köysihaaran tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että Köysihaaran vesi ei pääse kulkeutumaan niihin tulvallakaan. 18. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 19. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta tulee välittömästi ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen
yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1), jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätalous ja poronhoito. Koneellinen kullankaivu hakemuksessa tarkoitetulla kuuden hehtaarin suuruisella valtausalueella on toteutettavissa siten, ettei pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haitata ja luonnetta muuteta. Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan perusteella oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksi käyttämiseen. Valtauksen voimassaolo päättyy 31.12.2015. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen määrätä erikseen. Maisemointiin käytettävät pintamaat varastoidaan erikseen, mikä vähentää niistä liukenevien ravinteiden määrää. Kultaa huuhdotaan vain mineraalimaasta ja ylivuotovedet imeytetään valtausalueen maaperään. Kullanhuuhdonnasta luvan mukaisesti toimittaessa ei aiheudu päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräysten mukaan toimittaessa kullan kaivaminen ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan alueen kaikki luokitellut vedet ovat vähintään hyvässä tilassa. Sotajoen kemiallinen ja ekologinen tila on hyvä.
Tavoitteena luokitelluissa vesissä on nykytilan säilyttäminen. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Luontaisesti karut vesistöt reagoivat kuitenkin herkästi muuttuviin olosuhteisiin ja kuormitukseen. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi tai ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena. 11 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Kullan huuhdonta edellyttää veden käyttöä, jonka ottaminen on tarkoituksenmukaista järjestää valtauksen halki virtaavasta Köysihaarasta. Vedenotto ei vaikuta oleellisesti sen virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella. 1. 2. Huuhdonta-aika ja toiminnan laajuus on hakemuksen mukaisesti rajattu siten, että toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. 3. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta, kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. 4. Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. 5. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräys, joka koskee sade- ja valumavesien johtamista. Sade- ja valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. 6. Suojavyöhykkeellä turvataan Köysihaaran uoman säilyminen muuttamattomana, estetään haitallinen vesiympäristön muutos sekä rajoitetaan kiintoainepäästöjen kulkeutumista vesistöön. 7. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu
huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 9. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) ympäristöön joutuessaan aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 10. Köysihaarasta johdettavan veden määrän rajoituksella suojellaan vesistöä ja sen tilaa. 11., 15. ja 16. Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisissa tilanteissa, kirjanpitovelvoite ja vuosiraportointi ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. 12. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen polttoneste- tai öljyvuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. 13. 14. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistövaikutusten selvittämiseksi yhteistarkkailuun osallistuminen on tarpeen. Raportointimääräys on tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 17. 19. Kaivukausien sekä toiminnan loppumisen jälkeisillä peittämis- ja maisemointitoimenpiteillä vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Ilmoitusvelvoite maisemoinnin valmistuttua on tarpeen valvonnan vuoksi ja maisemoinnin riittävyyden varmistamiseksi. 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2020 asti. Toiminnan jatkaminen 31.12.2015 jälkeen edellyttää, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (kaivosviranomainen) myöntää kaivoslain 65 ja 180 :ssä säädetyn oikeuden (kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkaminen). Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.
13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 50 2 momentti, 52 1 momentti, 55 1 momentti ja ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti Vesilaki (264/1961) 2 luku 6 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki (1072/1993) 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukainen koneellista kullankaivua koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 1 220 euroa, kun kaivumäärä enintään 1 000 m 3 /vuosi. Veden johtamista (muu vedenotto) koskevan vesilain mukaisen asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, joten asian käsittelystä peritään korkeampaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Anni Paukkeri Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anni Paukkeri. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 118 tai 0295 017 500. APP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakijat / Mikko Riihimäki Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Inarin kunta Inarin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 18.2.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.