49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011

PTK 49/2011 vp 49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011 kello 12.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012... 5 Hallituksen esitys HE 59/2011 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2011 kolmanneksi lisätalousarvioksi... 114 Hallituksen esitys HE 38/2011 vp 3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012 2015... 114 Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoturvallisuuden arviointilaitoksista, viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista sekä viestintähallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta... 114 Hallituksen esitys HE 45/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta... 114 Hallituksen esitys HE 46/2011 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 114 Hallituksen esitys HE 47/2011 vp

2 Maanantaina 10.10.2011 49 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta... 114 Hallituksen esitys HE 48/2011 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta... 114 Hallituksen esitys HE 49/2011 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta.. 114 Hallituksen esitys HE 50/2011 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta... 114 Hallituksen esitys HE 51/2011 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta... 115 Hallituksen esitys HE 52/2011 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi... 115 Hallituksen esitys HE 53/2011 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta... 115 Hallituksen esitys HE 54/2011 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 :n ja liitteen muuttamisesta... 115 Hallituksen esitys HE 55/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta... 115 Hallituksen esitys HE 56/2011 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 115 Hallituksen esitys HE 57/2011 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 115 Hallituksen esitys HE 58/2011 vp

49 PTK 49/2011 vp 3 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 115 Hallituksen esitys HE 60/2011 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta... 115 Hallituksen esitys HE 61/2011 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille... 115 Hallituksen esitys HE 62/2011 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 63/2011 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta sekä laiksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 64/2011 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 65/2011 vp 24) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 66/2011 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain 69 :n muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 67/2011 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 68/2011 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 9 a :n muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 69/2011 vp

4 Maanantaina 10.10.2011 49 28) Hallituksen esitys eduskunnalle kotoutumisen edistämisestä annetun lain, ulkomaalaislain 91 ja 93 :n sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 7 :n muuttamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 73/2011 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle pohjoismaisen kansalaisuussopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 116 Hallituksen esitys HE 70/2011 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 117 Hallituksen esitys HE 71/2011 vp 31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taksiliikennelain muuttamisesta... 117 Hallituksen esitys HE 72/2011 vp Toinen käsittely 32) Hallituksen esitys eduskunnalle Seychellien kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 118 Hallituksen esitys HE 20/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma (12.04 14.31 ja 18.00 19.56), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (14.31 16.06 ja 19.56 22.12) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (16.06 18.00). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 54 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Heikki Autto /kok Satu Haapanen /vihr (e) Pekka Haavisto /vihr Lasse Hautala /kesk (p) Reijo Hongisto /ps (s) Susanna Huovinen /sd Jyri Häkämies /kok (e) Johanna Jurva /ps (e) Risto Kalliorinne /vas Elsi Katainen /kesk (e) Sampsa Kataja /kok Pia Kauma /kok (e) Kimmo Kivelä /ps Martti Korhonen /vas Esko Kurvinen /kok Jukka Kärnä /sd Eero Lehti /kok Paula Lehtomäki /kesk (p) Antti Lindtman /sd Maria Lohela /ps (s) Markus Lohi /kesk (e) Anne Louhelainen /ps (e) Silvia Modig /vas (e) Jari Myllykoski /vas (e)

49/1 PTK 49/2011 vp 5 Tapani Mäkinen /kok Lasse Männistö /kok Hanna Mäntylä /ps Markku Mäntymaa /kok (e) Mika Niikko /ps (e) Ville Niinistö /vihr (e) Petteri Orpo /kok Heli Paasio /sd (s) Sirpa Paatero /sd Aila Paloniemi /kesk Aino-Kaisa Pekonen /vas (e) Arto Pirttilahti /kesk (e) Kari Rajamäki /sd Leena Rauhala /kd (s) Juha Rehula /kesk (e) Paula Risikko /kok (e) Ismo Soukola /ps (e) Alexander Stubb /kok (e) Eero Suutari /kok (e) Hanna Tainio /sd Eila Tiainen /vas (e) Ari Torniainen /kesk (e) Reijo Tossavainen /ps (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Kauko Tuupainen /ps (s) Raija Vahasalo /kok (e) Mirja Vehkaperä /kesk Ulla-Maj Wideroos /r Pauliina Viitamies /sd Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 11 edustajaa: Jyrki Yrttiaho /vr (12.24) Pauliina Viitamies /sd (13.05) Hanna Tainio /sd (14.09) Reijo Tossavainen /ps (14.58) Petteri Orpo /kok (15.10) Pekka Haavisto /vihr (15.44) Mirja Vehkaperä /kesk (15.45) Antti Lindtman /sd (16.16) Eero Lehti /kok (16.54) Sampsa Kataja /kok (17.33) Martti Korhonen /vas (20.56) U-asiat Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvosto on 6.10.2011 toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 39 41/2011 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 39 ulkoasiainvaliokunnan, asiasta U 40 valtiovarainvaliokunnan sekä asiasta U 41 talousvaliokunnan on annettava lausunto. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Työjärjestyksen mukaan asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esittelypuheenvuoron jälkeen lähetekeskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään 10 minuuttia. Ryhmäpuheenvuorojen ja debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemies voi harkintansa mukaan antaa ministerille puheenvuoron ennen muita puheenvuoroja, ja tällöin ministerin puheenvuoron pituus on enintään 5 minuuttia. Nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen seuraavassa keskustelussa puheenvuorot myönnetään varausjärjestyksessä. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 2) 28) asiasta. Keskustelu 1 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viimeisten kuukausien aikana epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuu myös reaalitalouteen. Ensi vuon-

6 Maanantaina 10.10.2011 49/1/1 na erityisesti meille tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Suomen talouskasvu kohtaakin tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisen monelta suunnalta, ja suurin osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa. Lamat ja taantumat jättävät aina talouteen jälkensä. Kolmen vuoden takaisten tapahtumien jäljiltä julkisen talouden tila on nopeasti heikentynyt, ja ennustettu talouskasvu ei yksin tule tilannetta muuttamaan paremmaksi. Määrätietoinen julkisen talouden aseman parantaminen onkin aivan välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Kuuden puolueen sateenkaarihallituksen ensimmäinen budjetti on vaativien aikojen budjetti. Hallitus on sitoutunut kääntämään valtionvelan laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edessämme on vaativia ratkaisuja, ja vaakakupissa on hyvinvointivaltion tulevaisuus. Hallitusohjelman mukaisesti panostamme kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kasvu tarkoittaa uusia työpaikkoja ja uudet työpaikat hyvinvointia. Tämä hyvinvointimallimme punainen lanka on myös hallituksen politiikan ytimessä. Jotkut ovat julkisuudessa vaatineet nopeampia ja raskaampia säästöjä, toiset ovat taas kiistäneet suunniteltujenkin säästöjen tarpeen. Hallitus on valinnut kestävän tien tästä välistä. Budjetti vuodelle 2012 tarttuu ripeästi julkisen talouden vakauttamiseen sekä veronkorotusten että menosäästöjen muodossa. Kaikki joutuvat kiristämään vyötä. Olemme voimakkaasti sitoutuneet työhön eheämmän yhteiskunnan puolesta. Eheä yhteiskunta on jokaisen jäsenensä etu. Tämä perustava arvolinjaus näkyy sekä ensi vuoden budjetissa että koko vaalikauden ajan harjoitettavassa politiikassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt on pyynnöstäni laskenut ensi vuoden talousarvion tulonjakovaikutuksia hyödyntäen mittareina niin sanottua Gini-kerrointa ja köyhyysastetta. Toivon mahdollisimman monen nyt tutustuvan huolellisesti tähän muun muassa valtiovarainministeriön verkkosivuilta löytyvään selvitykseen. Hallituksen esittämän perusturvan tasokorotuksen ja välittömään verotukseen eli esimerkiksi pääomatuloverotukseen tehtyjen kiristysten yhteisseurauksena tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksikköä ja suhteellinen köyhyysaste pienenee samoin 0,4 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna. Tuloerot siis pienenevät ja köyhyysaste laskee. Sosiaaliturvan muutoksista suurin vaikutus tulonjakoon on työttömyysturvan korotuksella. Köyhyysastetta alentaa ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Välittömän verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen. Köyhyysasteeseen vaikuttaa etenkin perusvähennyksen enimmäismäärän korotus. (Timo Soini: Miljardeja tasaveroja!) Haitta- ja ympäristöveroja nostetaan hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti. Näiden verojen määrään voi jokainen suomalainen omalla käytöksellään vaikuttaa ja myöskin kulutustottumuksilla. Hallitusohjelma ei siis perustu tasaveroihin. Tasaveroa kansalainen ei voi omilla toimillaan kiertää. Merkittävin sellainen on yleinen arvonlisävero, jota hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä ei kiristetä. Pääomatuloverosta tehdään progressiivinen eli maksukyvyn mukaan määräytyvä, suurten perintöjen verotusta kiristetään ja eniten suurituloisille kohdistuvia verovähennyksiä karsitaan. Selvitys budjetin tulonjakovaikutuksista kertoo nyt kaikille epäileville tuomaille ja vastarannankiiskille, että hallituksen esitysten tulonjakovaikutukset ovat kokonaisuudessaan selvästi tuloeroja vähentäviä. Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus sai edeltäjiltään raskaan perinnön, raskaasti alijäämäisen valtiontalouden. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Nyt tilannetta lähdetään korjaamaan. Etupainotteisesti toteutettavilla säästö- ja veronkiristystoimilla valtiontalouden alijäämä supistuu heti ensimmäisenä vuonna 1,1 miljardilla eurolla. Hallitus tarkistaa tämän vuoden maaliskuussa annettua kehyspäätöstä vastaamaan hallitusohjelmasta aiheutuvia muutoksia. Me sitoudumme tarkkaan menotalouteen. (Mauri Pekkarinen: Voiko tuo Katainen yhtyä tähän?) Julkisen talouden kestävyyttä parannetaan läpi vaalikauden. Tätä kuvaa hyvin vaalikauden kehyksen maltillinen kehitys. Kehys on 42,3 miljardia euroa ensi vuonna eli vuonna 2012 ja 42,1 miljardia euroa vuonna 2015. Budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7,1 miljardia euroa ensi vuonna. (Mauri Pekkarinen: Enemmän kuin tänä vuonna!) Painamme sitä määrätietoisesti alas. Hallitusohjelman perä-

49/1/1 PTK 49/2011 vp 7 laudan määräämän mahdollisen lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen seuraavasta kehyspäätöksestä ensi talvena. Arvoisa puhemies! Vuonna 2012 hallitusohjelman menosäästöistä toteutetaan 1,1 miljardia. Veronkiristyksiä tehdään 1,1 miljardin edestä. Verotusta uudistetaan oikeudenmukaisuusperiaatetta kunnioittaen. Perintö- ja lahjaveroa kiristetään suurten perintöjen osalta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisätään nostamalla pääomatulojen verokanta 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 prosenttia pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltä osin. (Timo Soini: Entäs se varallisuusvero?) Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan 60 000 euroon. Kaikista pienituloisimpien suomalaisten verotusta kevennetään. Perusvähennys nostetaan 2 850 euroon ja työtulovähennykseen tehdään pienituloisille 200 miljoonan euron kevennys. Näillä toimilla puskuroidaan ankarien aikojen vaikutusta yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleviin ja lisätään työnteon kannustavuutta. Kotimaisen kysynnän ja ostovoiman turvaamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun johdosta. Myös kunnat joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Säästöistä huolimatta kuntien valtionosuudet kasvavat kokonaisuudessaan noin 4,5 prosentilla vuonna 2012. Valtionosuuksia kasvattavat kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatiot sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttokorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia, samoin ikärakenteen ja väestön määrän muutos. (Perussuomalaisten ryhmästä: Palvelut heikkenee!) Kuntien kohdalla viivan alle jää siis plusmerkkinen luku. (Mauri Pekkarinen: Mutta mistä se johtuu?) Arvoisa puhemies! Terve talous ei lepää säästöjen ja veronkiristysten varassa, vaan tarvitaan myös kasvua ja työtä luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Harmaan talouden torjuntaan eli esimerkiksi veronkierron estämiseen laitetaan vuosittain 20 miljoonaa euroa lisää rahaa. Reilut työmarkkinat ovat sekä rehellisen työnantajan että työntekijän etu. Yritysten suhdannerahoitusta ja vientiluototusta vahvistetaan. Kasvua vauhditamme tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Yhteisöveron alentaminen prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin on suora tuki suomalaisille kasvuyrittäjille. Vihreää taloutta edistetään 8,5 miljoonalla eurolla. Raideliikenteeseen kohdistetaan uutta rahaa 20 miljoonaa euroa. (Timo Soini: Joko lippujakin saa?) Liikennehankkeet ovat tärkeä osa suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamista. Edellisen vaalikauden keskeiset liikennehankkeet pidetään käynnissä. Seinäjoki Oulu-radan loppuun saattaminen turvataan. Länsimetrolle osoitetaan 34,9 miljoonaa euroa. Myös uusia liikennehankkeita käynnistetään. Koskenkylä Kotka-erillishankkeeseen osoitetaan budjetissa 33 miljoonaa, Valtatie 12:n Tampereen Rantaväylään 185 miljoonaa euroa. Lisäksi uutena hankkeena käynnistetään Turun satamayhteys. Myös uudempaan infrastruktuuriin satsataan. Valtakunnalliselle laajakaistahankkeelle osoitetaan 11 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Työttömyyteen pureudutaan tiukasti. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin kohdistetaan kaikkiaan 481 miljoonaa euroa. Nuorten yhteiskuntatakuuseen eli sen varmistamiseen, että jokaiselle nuorelle löytyy työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka, laitetaan yhteensä 55 miljoonaa euroa, josta 12 miljoonaa opetus- ja kulttuuriministeriölle työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Työttömyyttä torjutaan myös muilla uusilla keinoilla. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistämismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan tarkasti. Myös asuntopolitiikassa tehdään tuntuvia toimia. Korkotukilainojen myöntämisvaltuus mahdollistaa noin 7 000 uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Asumisen tasa-arvon vahvistaminen on tärkeää myös työllisyyden tukemisen kannalta. Läpi linjan toteutettavien säästöjen ja kasvupanostusten lisäksi budjetissa on myöskin tarkkaan harkittuja lisäpanostuksia. Esimerkiksi sivistykseen ja osaamisen vahvistamiseen ohjataan myös uusia resursseja. Perusopetuksen ope-

8 Maanantaina 10.10.2011 49/1/2 tusryhmäkoon pienentämiseen laitetaan ensi vuonna 50 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Pidän tätä erityisen tärkeänä lisäsatsauksena, koska me kaikki tiedämme, että suuret opetusryhmät ovat haitallisia sekä opettajien että oppilaiden kannalta, kun ajattelemme oppilaiden edellytyksiä oppia. (Keskustan ryhmästä: Korvamerkitäänkö?) Huolimatta siitä, että joudumme säästämään, ympäristön tilaa kohennetaan. (Timo Soini: Lisää ydinvoimaa!) Luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaan ja korvauksiin on varattu 50,8 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja kunnossapitoa varten on talousarvioesityksessä Metsähallitukselle aiempaa suurempi 26,9 miljoonan euron määräraha. Vaativien aikojen budjetissa on myöskin vahva oikeudenmukaisuuspilari. Heti vuoden 2012 alussa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan niin, että indeksikorotus mukaan lukien tuo summa on 120 euroa kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja, toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan heti ensi vuoden alusta. Näillä eri toimilla yksinhuoltajan toimeentulotuki esimerkiksi paranee vähintään 85 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Tänään keskusteltavana on myöskin vuoden 2011 kolmas lisätalousarvioesitys. Tulosnäkymien sekä saatujen kertymätietojen perusteella tehtävien verotulotarkastusten ohella myös lisätalousarvioesityksen toimilla tähdätään työllisyyden vahvistamiseen kohdistamalla 16 miljoonan määrärahalisäys laivanrakennuksen innovaatiotukeen ja esimerkiksi 5 miljoonan euron määrärahalisäys hankkeen Kokkola Ylivieska kaksoisraiteen toteuttamisen nopeuttamiseen. (Ben Zyskowicz: Sanoitteko Kokkola?) Arvoisa puhemies! Me, totta tosiaan, elämme nyt haastavia aikoja, ja nyt tarvitaan myöskin kaikilta meiltä poliittisilta päättäjiltä vastuullisia tekoja. Hallituksen talouspolitiikka tähtää julkisen talouden vahvistamiseen, työllisyyden ja kasvun tukemiseen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Me uskomme, että eheä yhteiskunta on vahva yhteiskunta. Yhteiskunta, jossa kaikki ovat täysivaltaisia ja aktiivisia jäseniä, on myös maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen yhteiskunta. Ensi vuoden talousarvio kaventaa tuloeroja ja vahvistaa samalla julkista taloutta. Se on perustellusti ja kirjaimellisesti työn, oikeudenmukaisuuden ja vastuun budjetti. Samaa arvolinjausta edustavat myös lisätalousarvio ja hallituskauden kehykset. Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt esittänyt oman vaihtoehtonsa. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan kasvusta!) Jotta asiallisen vertailun tekeminen olisi mahdollista, odotan oppositiopuolueiden tekevän omat vaihtoehtoiset budjettiesityksensä, ja näin pääsemme käymään keskustelua. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan uudesta kasvusta!) Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot, aikarajoitus näissä enintään 10 minuuttia. 2 Lenita Toivakka /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pitkän kasvun kausi päättyi äkisti kesällä 2008, kun taloutemme romahti syvemmälle kuin kertaakaan aikaisemmin itsenäisen Suomen aikana. Silloisen valtiovarainministerin Kataisen toimeenpanemat elvytystoimet auttoivat Suomen pahimman yli. Viime kuukausina maailmantalouden kasvunäkymät ovat jälleen heikentyneet nopeasti. Euroalueen velkakriisi aiheuttaa voimakasta epävarmuutta markkinoilla. Emme voi sulkea pois uuden taantuman mahdollisuutta. Taloustilanteella ei tarvitse pelotella tai synkistellä, mutta realiteetteja emme voi unohtaa. Länsimaista hyvinvointia on monissa maissa jo vuosia rakennettu velaksi. Kehityskulku on ollut kestämätön tulevien sukupolvien näkökulmasta, jotka joutuvat velan maksajiksi. (Timo Soini: Semmoinen se EU on!) Kriisin läksy on hyvin yksinkertainen: on opittava elämään menot ja tulot tasapainossa. Tämä koskee myös Suomea. Väestön ikääntyessä menomme lisääntyvät ja tulomme pienenevät väistämättä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme vastuullista taloudenhoitoa sekä varautumista huomisen haasteisiin. Kun pidämme huolen siitä, että kotipesä on kunnossa, selviämme aina paremmin, tapahtuipa maailmalla sitten mitä tahansa. Hallituksen keskeinen tavoite on katkaista valtion velkaantuminen. Tavoitteen toteuttamiseksi joudumme tekemään myös vaikeita päätöksiä. Vakaa valtionta-

49/1/2 PTK 49/2011 vp 9 lous ei ole itseisarvo mutta välttämätön edellytys hyvinvointimme ylläpitämiseksi. Pääministeri Kataisen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys pitää huolta siitä, että kotipesämme kestää myös ulkoapäin tulevat iskut. Tämä tarkoittaa veronkiristysten ohella menosäästöjä, jotka koskettavat kipeästi monia meille tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi koulutusta tai maanpuolustusta. Vaikeina aikoina tarvitaan todellista vastuunkantoa ja kykyä vaikeisiinkin ratkaisuihin. (Timo Soini: Joo, mutta ei vääriä ratkaisuja!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että valtiontalouden sopeutustoimet aloitetaan etupainotteisesti heti ensi vuonna. Meistä on hyvä, että verotuksen painopistettä siirretään kasvua hidastavasta työn ja yrittäjyyden verotuksesta terveys- ja ympäristöperusteisiin veroihin. On myös vastuullista, että hallitus on varautunut huonompaankin kehitykseen. Tämä osoittaa, että hallituksella on kykyä elää ajassa ilman, että turhalla hätiköinnillä hauraaseen talouskasvuun luotaisiin ylimääräistä epävarmuutta. Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä korostuvat työllisyyden tukeminen, työntekoon kannustaminen sekä pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Työn tekemisen kautta syntyy jaettavaa niille, jotka yhteiskunnan tukea kaikkein eniten tarvitsevat. On myös varmistettava, että uusia työpaikkoja syntyy jatkossakin. Siksi hallitus turvaa yritysten kilpailukykyä ja vauhdittaa uutta kasvua. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan heti ensi vuonna. Tämä on hyvin konkreettinen teko nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokaiselle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jatkossa työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on mitä parhain esimerkki ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää, puhumattakaan syrjäytymisen inhimillisistä kustannuksista. Hallitus ottaa määrätietoisia askelia myös pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Uudistuksen myötä jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan yksilöllisesti ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Lisämäärärahaa hallitus kohdistaa myös työllistymisen kannalta tärkeisiin palveluihin, kuten palkkatukityöhön ja koulutukseen. Jokaisella työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on oltava mahdollisuus osallistua maamme rakentamiseen. Erinomainen osoitus hallituksen arvovalinnoista on, että työn tekemisen ja teettämisen kannustavuus asetetaan etusijalle edellisen hallituksen tapaan. Kokoomuksen mielestä on täysin oikea suunta, että jokainen voi omilla päätöksillään vaikuttaa maksamiensa verojen määrään. Hallituksen valitsema linja osoittaa, että me teemme vaikuttavaa ympäristö-, hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikkaa emmekä ainoastaan puhu siitä. Hallitus estää työn verotuksen kiristymisen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena ja keventää pienimpien ansiotulojen ja perusturvan varassa olevien verotusta. Näin parannetaan suomalaisten ostovoimaa ja työn tekemisen kannustavuutta. Taloudellisesti vaikeina aikoina, kun valtio tarvitsee lisää verotuloja, veronmaksukyvyn merkitys veroperusteena kasvaa. Tästä syystä hallitus korottaa pääomatuloveroa sekä perintöveroa suurimpien perintöjen osalta. Arvoisa puhemies! Veronkorotusten ohella tarvitaan kuitenkin myös kasvua vauhdittavia toimia. Hallituksen talouspolitiikka tähtää kasvupotentiaalin vahvistamiseen, työllisyyden nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Hallituksen toimien ohella myös työmarkkinajärjestöt ovat paljon vartijoina. Vastuulliset ja ennakoitavuutta luovat työmarkkinaratkaisut ovat keskeisiä maamme kilpailukyvyn rakentajia. Hallitus keventää yritysten yhteisöverokantaa 25 prosenttiin. Tämä on tärkeä toimi erityisesti nyt, kun toimintaympäristö on epävarma ja näköpiirissä on hitaan kasvun kausi. Tarpeeseen tulee myös vuoden 2013 alusta voimaan astuva energiaveroleikkurin parannus. Tämä lisää energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, jonka harteilla on suuri osuus palveluidemme rahoittamisesta. Hallitusohjelmassa sovitut lisäykset vihreään talouteen ja tutkimusinfran parantamiseen toteutetaan heti ensi vuoden budjetissa. Panostukset puhtaan suomalaisen lähi- ja luomuruuan edistämiseen synnyttävät kasvun edellytyksiä kotimaiseen alkutuotantoon ja maaseudulle. Samalla vastaamme kuluttajien kasvavaan kysyntään.

10 Maanantaina 10.10.2011 49/1/3 Hallitus tukee rehellisiä yrittäjiä taistelemalla voimakkaasti harmaata taloutta vastaan. (Anne Kalmari: Leikkaamalla kotitalousvähennystä!) Harmaa talous on suuri vitsaus hyvinvointiyhteiskunnalle. Veronkierto on varastamista yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Harmaan talouden torjuntaa jatketaan ensi vuoden budjetissa uudella lisämäärärahalla. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, ettei taloudellisesti vaikeinakaan aikoina heikoimmassa asemassa olevilta leikata, vaan päinvastoin. Hallitus on tehnyt sosiaalisesti oikeudenmukaisen valinnan suunnatessaan merkittäviä etuusparannuksia erityisesti niille, jotka eivät omalla työllään pysty hyvinvointiaan parantamaan. Nyt tehtävät ratkaisut ovat jatkoa edellisellä hallituskaudella toteutetuille hyville uudistuksille, kuten takuueläkkeelle, opintorahan ja minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korotuksille. Hallitus korottaa heti ensi vuoden alusta työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa. Myös toimeentulotuen perusosaa ja yleistä asumistukea parannetaan. Perusturvaa on myös se, että hyvinvointipalvelut toimivat. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen suunnataan tällä hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonan euron lisäraha. Tällä rahalla parannetaan muun muassa oppilashuoltoa, lapsiperheiden kotipalveluita ja vanhuspalveluita. Olemme äärimmäisen iloisia, että hallitus panostaa budjetissaan lapsiin ja nuoriin. Kokoomuslaisten opetusministereiden aloittama ja menestystarinaksi kehittämä perusopetuksen laadun parantamishanke jatkuu myös uuden hallituksen toimesta. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään heti ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan. Panostukset lapsiin ja nuoriin ovat parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Talouttamme uhkaa menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta, kun yhä enemmän suomalaisia jää eläkkeelle ja yhä harvemmat astuvat tilalle työelämään. Tavoitteemme on haasteista huolimatta turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Vaikka ongelmat tuntuvat kaukaisilta, hihat on käärittävä heti. Edessä on useiden vuosien päähän ulottuva urakka. Hallituksen aloittama kuntauudistus on aivan keskeinen ja välttämätön keino julkisen talouden vahvistamisessa. Uudistuksen kärkenä on turvata palvelut kaikkialla Suomessa. Kunnat ovat ihmisiä varten, ei toisinpäin. Nyt on suunnattava katse kuntalaisiin. Myös työuria on pidennettävä niin alkupäästä, keskeltä kuin työuran lopustakin. Aivan keskeistä urakassa on, että kaikki työkykyiset ja työhaluiset suomalaiset saadaan töihin, työssä jaksetaan ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vielä neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla keskusteltiin jakovarasta. Nyt kyse on ennemminkin siitä, miten maksamme lamasta aiheutuneen laskun ja vastaamme samanaikaisesti tulevaisuuden haasteisiin. Me kannamme vastuuta siitä, että hoidamme taloutta luottamusta herättävästi niin, että tulevatkin sukupolvet voivat olla ratkaisuistamme ylpeitä. Meidän tiemme ei voi olla sellainen Kreikan tie, jossa hyvinvointi rakennetaan vaiheelle ja josta kansa lopulta maksaa kamalan hinnan, kuten Kreikan kansa nyt tekee. Opposition onkin aivan turha kritisoida Euroopan velkakriisin patoamiseksi toteutettuja toimia, (Timo Soini: Ei sitä ole padottu vieläkään, se pahenee! Italia on seuraava!) mikäli kotimaassa ollaan valmiita harjoittamaan velkakierteeseen johtavaa löperöä talouspolitiikkaa. Tämä hallitus kantaa vastuuta ja on jo osoittanut toimintakykynsä vaativassa taloustilanteessa. (Timo Soini: Kansa sen vastuun kantaa!) Tuore budjettiesitys on osoitus siitä, että hallitukselta löytyy kykyä katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa kestävälle pohjalle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa olla vahvasti mukana näissä talkoissa, joissa isänmaan suunta ratkaistaan tuleville vuosille. 3 Johanna Ojala-Niemelä /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja SDP lupasi lyödä jarrut päälle valtion velkaantumisessa, kohentaa työllisyyttä, lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja vähentää köyhyyttä. Valtiovarainministeri Urpilaisen nyt esittelemä valtion talousarvio tekee sen, minkä puheenjohtaja Urpilainen lupasi ennen vaaleja. Työ on jo alkanut ripein ja määrätietoisin toimin. Talousarvioesityksen veromuutokset sekä sosiaalietuuksien korotukset supistavat tuloeroja ja vähentävät suhteellista köyhyyttä. Tämä ei ole mielipide, vaan virkamiesten selvittämä fakta.

49/1/3 PTK 49/2011 vp 11 Köyhyysastetta alentavat ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen. Kehyskaudella hallituksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja säilyttää vahva luottokelpoisuus. Velan bruttokansantuotesuhde pyritään kääntämään selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Jotta tämä onnistuu, julkisen talouden kestävyysvajetta on kurottava umpeen finanssipolitiikan ja rakenteellisten toimien avulla. Työllisyysastetta on nostettava, työuria pidennettävä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parannettava. Työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi resursseja kohdennetaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitystä käsitellään haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Euroopan velka- ja rahoituskriisi varjostavat tulevaa kehitystä. Veropolitiikalla hallitus tukee talouden kasvua, vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja kaventaa tuloeroja. Työnteon ja yrittämisen verotusta kevennetään ja puolestaan ympäristö- ja haittaveroja kiristetään. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi alkoholin ja tupakan verotusta korotetaan. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa nostetaan. SDP vaati kevään vaaleissa verotuksen muuttamista oikeudenmukaisemmaksi. Tämän lupauksen lunastamiseksi pääomatuloveroa ja suurten perintöjen veroa nostetaan sekä kevennetään pienituloisten verotusta. (Timo Soini: Ja tasaveroja miljardilla!) Pääomaveroprosentti nousee 30 prosenttiin, ja verosta tehdään progressiivinen. Verotuksessa perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien taloudellista asemaa helpotetaan nostamalla tuntuvasti kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Työn verotuksen kiristyminen pyritään estämään tuloveroasteikkoihin tehtävillä tarkistuksilla. Hallituksen ratkaisu parantaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien tilannetta on historiallisesti merkittävä päätös. Sen arvoa lisää vielä se, että se tehdään taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen aloitetaan välittömästi pienituloisten taloudellista asemaa vahvistamalla. Työttömyysajan toimeentuloa nostetaan SDP:n vaalitavoitteiden mukaisesti 100 eurolla kuukaudessa, ensi vuoden alusta, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostamalla. Pienituloisten asemaa parannetaan myös asumistuen tulorajoja korottamalla sekä toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajan toimeentulotukea nostamalla. Arvoisa puhemies! Työttömyys on laskenut runsaan vuoden aikana. Tästä huolimatta yhteiskuntamme kipupisteitä ovat pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, jotka ovat yhä liian korkealla. Työllisyyspolitiikan keskeiset ongelmat liittyvät juuri työttömyyden pitkittymiseen sekä nuorten syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituksen talouspoliittiset toimenpiteet tähtäävät erityisesti työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden vähentämiseen. Tämän vuoksi työttömyyden ehkäisy ja työllisyyspolitiikan uudistaminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Elokuussa 2011 nuoria oli työttöminä työnhakijoina 54 600. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto, mutta silti nuorilla on vaikeuksia saada työpaikka. Meillä ei ole varaa pitää yhtään nuorta toimettomana ja päästää syrjäytymiskierteeseen. (Timo Kalli: Ei meilläkään!) Tämän ehkäisemiseksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta lukien. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tällä hetkellä vaikeammin työllistyville suunnatut toimenpiteet ja palvelut eivät ole riittävän tehokkaita ja vaikuttavia, eikä niitä ole riittävästi tarjolla. Tämän vuoksi hallitus pyrkii vähentämään rakennetyöttömyyttä myös määräaikaisin toimin. Viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet selvitetään ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilu kestää koko hallituskauden, ja toimet

12 Maanantaina 10.10.2011 49/1/4 aloitetaan ensi vuoden alusta. Määrärahoja lisätään sekä tähän kokeiluun että pitkäaikaistyöttömien osallistumiseen palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin. Julkista taloutta ei voida tervehdyttää kestävällä tavalla ainoastaan säästöjen ja verojen avulla. Tarvitaan myös talouskasvua tukevia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Talousarvioesitys vauhdittaa talouskasvua tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Asuntopolitiikassa tehdään isoja ratkaisuja, jotka osaltaan tarjoavat mahdollisuuden suhdannevaihteluihin varautumiseen. Korkotukilainojen myöntämisvaltuus mahdollistaa noin 7 000 uuden vuokra-asunnon rakentamisen ensi vuonna. Hallitus tekee sen, minkä lupasi. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan alentamalla yhteisövero 25 prosenttiin ja vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä. Telakkateollisuudelle tärkeitä laivatilauksia jatketaan ulkovartiolaivan hankinnalla. Myös rataverkkojen kunnostus- ja sähköistystöitä jatketaan. Uusina liikennehankkeina aloitetaan Tampereen Rantaväylä, Turun satamayhteys ja E18:n Koskenkylä Kotka-erillishanke. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin. Kuntatalouden tilanne pysyi viime vuonna suhteellisen hyvänä pääasiassa kasvavien verotulojen ansiosta. Ensi vuodesta kuntataloudelle ennakoidaan haasteellisempaa muun muassa verotulojen supistumisen seurauksena. Säästöistä huolimatta valtionosuudet kasvavat noin 4,5 prosenttia vuonna 2012. Kuntasektori ottaa vastaan noin puolet lasketusta julkisen talouden kestävyysvajeesta. Erityisen haastavia ovat ikääntymisen myötä kasvavat hoiva- ja hoitomenot. Palveluita uudistetaan muun muassa säätämällä vanhuspalvelulaki, joka tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna. Julkisen talouden tasapainon edistäminen edellyttää kuntasektorilla niin rakenteellisia uudistuksia kuin tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden vakauttamiseen. Vakauttamispolitiikan yhtenä osana on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntauudistuksen toteuttaminen. Vahva peruskunta edistää työssäkäyntialueen talouden kasvua, työllisyyttä ja näin muodostuvia omia verotuloja. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään kuntien kykyä selviytyä nykyistä paremmin omilla verotuloillaan. Arvoisa puhemies! Harmaa talous on noussut suuruusluokaltaan niin mittavaksi ongelmaksi, että sen torjunta on hallituksen päätöksenteossa keskeisessä asemassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on arvioinut kokonaisveromenetyksiksi vähintään 4 5 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Harmaassa taloudessa ei ole kysymys pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epätasaisista kilpailuolosuhteista, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, kaksista työmarkkinoista sekä veromoraalin ja oikeusjärjestelmän legitimiteetin yleisestä heikkenemisestä. Turvaamalla verojen ja muiden maksujen kertymistä vahvistamme myös julkisten palveluiden rahoituspohjaa. Harmaan talouden torjuntakeinot muodostavat lukuisan joukon erilaisia toimenpiteitä, ja hallitus esittelee jo lähiaikoina toimenpideohjelman harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan jo ensi vuonna ja koko kehyskaudella lisää määrärahoja ja tilaajavastuulakia uudistetaan. Rakennusalalla otetaan käyttöön kuvallinen verotunniste sekä kulkulupa ja urakkatietojen ilmoittamismenettely. Arvoisa puhemies! Hallitus ei jättäydy edeltäjänsä tavoin talousvirtojen vietäväksi, vaan ensi vuoden talousarviossa se rakentaa talouspolitiikkaa, jonka hedelmät kantavat äidiltä tyttärelle. Talouskasvun vauhdittamisen rinnalla... Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja! Nyt ollaan aika runsaasti yliajalla. Puolitoista minuuttia on tullut täyteen. Puhuja:...hallitus kantaa erityistä huolta syrjäytymisen ehkäisystä ja pienituloisten ihmisten hyvinvoinnista. Toivon, että tätä ehdotusta arvioitaessa pidetään kirkkaana mielessä suuri tavoitteemme: Suomi, jonka kantavia voimia ovat oikeudenmukaisuus ja avoimuus. 4 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Olemme vaikeiden aikojen edessä. Sellaiset ajat vaativat sekä rohkeutta että viisautta, kykyä nähdä kauemmas tulevaisuuteen. Hallitukselta näyttää puuttuvan molempia lahjoja, kuten sen esitys valtion talousarvioksi valitettavasti osoittaa. Suomen velkataakka kasvaa jatkuvasti, ja myös ensi vuonna hallitus aikoo ottaa yli 7 mil-

49/1/4 PTK 49/2011 vp 13 jardia euroa lisävelkaa. Tämä arvio on kuitenkin yltiöoptimistinen, sillä hallituksen esitys perustuu epärealistisiin oletuksiin talouskasvusta, kuten riippumattomat asiantuntijat ovat todenneet. Mikä epäilyttävintä, hallituksen laskelmista puuttuvat täysin ne tappiot, joita ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta aiheutuu Suomelle lähitulevaisuudessa. Hallitus pelaa tässä samanlaista peliä kuin Kreikan vakuussopimuksen kanssa: yritetään sumuttaa veronmaksajia ja häivyttää ongelmat tulevaisuuteen. On hyvin ikävä huomata, että talouden heikkenevistä näkymistä huolimatta ja vastoin erityisesti SDP:n ja ministeri Urpilaisen lupauksia hallitus jatkaa tasaverokehityksen toteuttamista, mikä tuntuu raskaimmin juuri pieni- ja keskituloisten suomalaisten kukkarossa. Lisäksi kuntien valtionosuuksien tuntuva leikkaus tulee tarkoittamaan sekä peruspalveluista tinkimistä että merkittäviä kunnallisverojen korotuspaineita, kuten Kuntaliitto on hiljattain varoittanut. Tämä ei ole oikeudenmukaista, eivätkä suomalaiset sitä halua. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme rakenteiden säilyttäminen näissä vaikeissa oloissa edellyttää verojen nostamista, mutta hallitus on toteuttamassa korotukset väärällä tavalla. Polttonesteverotuksen nostaminen vahingoittaa paitsi kuljetusalaa myös hyvin laajaa joukkoa tavallisia palkansaajia ja erityisesti reuna-alueilla asuvia kansalaisia. Eikö hallitus haluakaan pitää koko Suomea asuttuna? Verotusta olisi muutettava siten, että se kohdistuisi paremmin kansalaisen maksukyvyn mukaan. Perussuomalaiset olisivat valmiita korottamaan erityisesti kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta. Lisäksi suursäätiöt pitäisi saada verotuksen piiriin. Hallitus on valmis rahoittamaan holtittomien pankkien ja sijoittajien tappioita, mutta oman kansamme huono-osaisimmat eivät sitä kiinnosta. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotus on askel oikeaan suuntaan, mutta todellisuudessa lisäyksen arvo jää paljon pienemmäksi, koska elinkustannusten nousu syö hyödyn pitkälti pois. (Välihuutoja vasemmalta) Toinen ongelmakohta on peruspäivärahan kytkös ansiosidonnaiseen, jota edelleenkään ei ole saatu purettua. Pienituloiset eläkeläiset ansaitsisivat oikeudenmukaisempaa kohtelua kuin mitä hallitus on nyt tarjoamassa. Niin sanottu taitettu indeksi eriarvoistaa kansalaisia räikeällä tavalla. (Välihuutoja vasemmalta) Arvoisa puhemies! Budjettiehdotus on jälleen kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista. Entä minne hallitus on unohtanut sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen? Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä ja kuntoutuksen aloittamista valtiovallan toimesta. Myöskään opiskelijoiden ahdinko ei hallitusta näytä liikuttavan. Opintotuen sitomista indeksiin hallitus on lupaillut, mutta vasta joskus tulevaisuudessa. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. (Sari Sarkomaa: Mistä se teidän säästö tulee?) Hallitus ei ole oikealla tavalla edistämässä talouskasvua ja työllisyyttä. Yhteisöverotuksen alentaminen ei merkittävästi auta pk-sektoria, johon tuleva kasvu ja työllistäminen perustuvat. Saatava hyöty kanavoituu suurille yrityksille ja suursijoittajien taskuun. Perussuomalaiset toteuttaisivat tämän sijasta investointeihin ja työllistämiseen kannustavia verotukia. Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisemman verotuksen ohella olemme toistuvasti korostaneet harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Hallitus kohdistaa tähän tarkoitukseen aivan riittämättömiä ponnistuksia, vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi suuriin tuloihin valtiolle. Lisäksi määrätietoisempi harmaan talouden kitkeminen tervehdyttäisi yritystoiminnan kenttää ja auttaisi rehellisiä suomalaisia yrittäjiä pärjäämään kilpailussa. Poliisin ja oikeuden lohkoilla hallitus esittää jälleen alimitoitettuja resursseja. Harmaan talouden kitkemiseksi on talousrikospoliisin ja syyttäjistön määrärahoja lisättävä olennaisesti enemmän kuin nyt ehdotetaan. Poliisin osalta on yleisestikin tarpeen lisätä resursseja siten, että varsinainen poliisitoiminta kaduilla ja kylillä saadaan nykyistä näkyvämmäksi ja tuntuvammaksi. Tuomioistuinten toimintaedellytysten vuosia jatkunut juustohöylällä ohentaminen on lopetettava, jotta kansalaisten oikeusturva paranisi myös oikeusjuttujen ylipitkien kestoaikojen lyhenemi-

14 Maanantaina 10.10.2011 49/1/5 sellä, mistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jatkuvasti huomauttanut. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis panostamaan riittävästi työllisyyden parantamiseen, vaikka useat yritykset irtisanovat työntekijöitä ja ilmapiiri monilla työpaikoilla kiristyy. Etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys rasittavat aivan liian monia. On syytä muistaa, että kyse ei ole vain rahasta, vaan laajemmasta inhimillisestä kärsimyksestä. Toimenpiteillään hallitus jatkaa väestön pakottamista suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksesta vähennettävät aloituspaikat rokottavat etenkin maakuntia. Jos nuoret eivät saa koulutusta kotimaakunnassaan, on epätodennäköistä, että he koulutuksen saatuaan palaisivat sinne. Perussuomalaiset panostaisivat enemmän koulutukseen koko maassa, erityisesti eri alueiden yritysten tarpeet huomioiden. Maatalouden osalta olisi annettava enemmän tukea keskisuurille tiloille esimerkiksi alentamalla reilusti sukupolvenvaihdos- ja investointitukien edellyttämää tuottovaatimusta. Tärkeää on turvata Suomen elintarvikeomavaraisuus. Metsäpuolen Kemera-rahat on täysin alimitoitettu välttämättömäänkin tarpeeseen nähden. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenneväyliin, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla. Puolustusvoimilta hallitus on leikkaamassa tuntuvasti. Tämä tapahtuu jälleen osana eräiden poliitikkojemme natouttamisstrategiaa. Ben Zyskowicz: Näinkö on?) Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulee perua, (Välihuutoja) jotta Suomen itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan säilyttää. Yleisen asevelvollisuuden ja siitäkin kumpuavan maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tarvitsemme koko maan kattavan varuskuntaverkon. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niukkoihin puolustusmenoihimme. (Miapetra Kumpula-Natri: Oppositiosta se on helppoa!) Arvoisa puhemies! Maahanmuuton väärinkäytöksiin hallitus ei ole puuttumassa, vaikka siitä aiheutuu mittavia kustannuksia useilla hallinnonaloilla. (Ben Zyskowicz: On puuttumassa!) Keskeinen ongelma on perheenyhdistäminen. Hakemuksia on jonossa noin 10 000 kappaletta. Suomen harjoittama politiikka on tässä suhteessa huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EUmaiden. Perussuomalaisten mielestä perheenyhdistämistä hakevilta on edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä. Lisäksi toimeentuloedellytys on ulotettava niihin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. (Ben Zyskowicz: Hallitus on puuttumassa!) Samalla kun suomalaisilta leikataan peruspalveluja, hallitus lisää entisestään kansainväliseen kehitysapuun käytettyjä rahoja, jotka valitettavan usein valuvat tehottomien kansainvälisten järjestöjen rattaisiin tai epälegitiimien hallitusten taskuihin. On häkellyttävää, että hallitus on valmis Nicaraguan diktaattorin tukemiseen, vaikka Ruotsi ja Tanska ovat jo jäädyttäneet kehitysyhteistyönsä siellä. (Ben Zyskowicz: Tässä oli hyvä pointti!) Arvoisa puhemies! Tulemme esittämään lähitulevaisuudessa tarkemmin oman paremman ja perustellumman vaihtoehtomme oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseksi. (Ben Zyskowicz: Perussuomalaisten tie on Kreikan tie!) 5 Kimmo Tiilikainen /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusta ei käy kateeksi. Vaalikaudesta on tulossa taloudellisesti vaikea. Euroopan rahoituskriisin syvyyttä ja kestoa voi vain arvailla. Suomi velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. (Matti Saarinen: Vähemmän kuin tänä vuonna!) Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on Kataisen hallituksen ensimmäinen yritys vastata hallitusohjelman huutoonsa eli yritys luoda Suomeen uutta työtä, yritys olla vastuullinen ja yritys lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. (Ben Zyskowicz: Aika hyvä alku!) Arvioidaan budjettia hallituksen omista lähtökohdista. Aloitetaan työstä, työllisyydestä ja uusista työpaikoista. (Matti Saarinen: Paljonko keskustan aikana velkaannuttiin?) Tässä suhteessa budjetti on suuri pettymys. Työ ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Uusia työpaikkoja ja uutta

49/1/5 PTK 49/2011 vp 15 kasvua syntyy vain, jos joka puolella maata on menestyviä ja uutta työtä synnyttäviä yrityksiä. (Kari Uotila: Ei kaikille tukiaisia riitä!) Taantuman kolkuttaessa ovelle hallituksella pitäisi olla rohkeutta tukea suomalaisten yritysten kasvua, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä kaikin mahdollisin keinoin. Keinoja ja rahoitusta kyllä löytyy, ja jos hallitus ei niitä itse keksi, me keskustassa mielellämme autamme. (Välihuutoja vasemmalta) Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, innovaatiokannustin ja yritysten poisto-oikeuden tuplaaminen ovat tehokkaita tapoja edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä. (Ben Zyskowicz: Nämähän kaikki toteutettiin Kiviniemen hallituksen aikana!) Mahdollisimman monen ihmisen pitäminen työn syrjässä kiinni on kestävin tapa saada julkinen talous tasapainoon. Pääministeri Katainen, työtä ja leipää toimettomuuden sijaan! (Erkki Virtanen: Ja sirkushuveja!) Kataisen hallitukselta puuttuu näkymä siitä, miten Suomi ja suomalaiset menestyvät tulevaisuudessa. Yrittäjyyden lisäksi korkeatasoinen koulutus, sivistys ja osaaminen ovat olleet menestyksemme kivijalka. Hallitus on rapauttamassa tätä kivijalkaa karsimalla koulutuksesta. Osansa Kataisen kirveslinjasta saavat niin lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut kuin yliopistotkin, ja leikkaukset kohdistuvat vielä alueellisesti epäoikeudenmukaisesti, mikä vie osaamista ja elinvoimaa alueilta. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä toivoo, että hallituksen kaavailema nuorten yhteiskuntatakuu sen sijaan toteutuu. Aivan liian moni nuori tipahtaa kyydistä ennen kuin työura edes käynnistyy. Tämä on suuri kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta. Tuemme hallituksen pyrkimyksiä estää nuorten syrjäytymistä. Mutta siihen kiitokset loppuvat. Hallitusohjelmassa luvataan kaunissanaisesti edistää työhyvinvointia. Teot kertovat muusta. Jo ensimmäisessä budjetissaan Urpilainen karsii yhdestä työssäjaksamisen keskeisestä tukipilarista vuorotteluvapaasta. Valtio säästää menoja 6 miljoonaa, mutta mitkä mahtavat olla kustannukset tulevaisuudessa? On lyhytnäköistä uhrata työhyvinvointi minimaalisilla säästöillä. Työmarkkinapöydissä sovittuja asioita, ministeri Urpilainen, ei ole ollut tapana muuttaa hallituksen yksipuolisella ilmoituksella. Hallituksessa pitäisi olla sen verran työmarkkinaosaamista, että sopimiskulttuurin alkeelliset pöytätavat olisivat kunnossa. (Naurua) Arvoisa puhemies! Hallituksen alkutaipaleen yksi räikeimmistä mainostempuista on ollut väite perusturvan historiallisesta parannuksesta. Hallitus kyllä korottaa työttömyysturvaa, mutta perusturva pitää sisällään paljon muutakin. Työttömyysturvan parantaminen on toki paikallaan aikana, jolloin yhä useampi ihminen joutuu aamukahvilla lehteä lukiessaan miettimään, onko minulla työpaikka kuukauden kuluttua, miten minulle käy, jos työ lähtee alta. (Timo Soini: Lehti lähtee ensin!) Mutta onko työttömyysturvan korotuskaan oikeudenmukainen, kun yksi työtön ei saa mitään ja hyviltä tuloilta työttömäksi joutuva saa parisataa euroa kuussa? Monet työmarkkinatuella elävät eivät nimittäin saa euroakaan korotusta, koska heidän tukensa on harkinnanvarainen. Heidät jätetään hyvinkin pienituloisten vanhempien tai puolisoiden elätettäviksi. Keskustan mielestä työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava. (Ben Zyskowicz: On se hirveetä!) On käsittämätöntä, ettei tähän riittänyt rahaa työttömyysturvauudistuksessa. Keskustan mielestä olisi oikeudenmukaista, jos työttömyysturvaakin parannettaisiin ensisijaisesti kaikkein pienituloisimmille. Omaishoitajat ovat hyvä esimerkki kansalaisista, jotka eivät odota valtion tai kuntien kantavan vastuuta kaikesta. Moni heistä on eläkkeellä tai jopa luopunut omasta työstään hoitaakseen läheistään. (Matti Saarinen: Mitä te teitte kahdeksan vuoden aikana?) Vielä työttömyysturvaakin tärkeämpää olisi parantaa juuri niiden toimeentuloa, jotka tekevät työtä yötä päivää. Keskustan kädenojennus omaishoitajille olisi omaishoidon tuen verovapaus. Sitä odotamme myös hallitukselta. (Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet sitä hallituksessa ollessanne?) Arvoisa puhemies! Mölinästä päätellen osui ja upposi, joten toistetaan: keskustan kädenojennus omaishoitajille olisi omaishoidon tuen verovapaus. (Välihuutoja Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet sitä hallituksessa ollessanne?) Arvoisa puhemies! Palataanpa vastuuseen. Valtio velkaantuu ensi vuonna yli 7 miljardia euroa. Summa on hirmuinen. Samaan aikaan hallitus käyttää tuloverotuksen keventämiseen 800 miljoonaa. Se on, valtiovarainministeri Urpilainen, paljon rahaa. (Ben Zyskowicz: Mikä se sellainen kevennys on?) Keskustan mielestä ei ole järkevää eikä vastuullista keventää tuloverotusta

16 Maanantaina 10.10.2011 49/1/5 velkarahalla. (Ben Zyskowicz: Näinhän tehtiin viime kaudella!) Taloustilanteeseen sopimattomalla veronkevennyksellä te, hyvät kokoomusedustajat, yritätte lunastaa ainoan saavutuksenne koko hallitusohjelmassa. Nyt ei kuitenkaan ole veronkevennyksen aika, nimittäin velka on vain siirrettyä veronkorotusta. Tarvitsemme valtiolle enemmän veroeuroja nyt pitääksemme velkaantumisen hallinnassa. Keskustan linja on, että veroja kerätään enemmän sieltä, missä on maksukykyä, siis rikkaammilta. Toivottavasti myös hallitus toimii tämän mukaisesti. (Välihuutoja vasemmalta ja oikealta) Vasemmistopuolueiden vastustuksen takia hallitus ei ole kyennyt tasapainottamaan taloutta nostamalla arvonlisäveroa. (Kari Uotila: Elikkä tasaveroa lisää!) SDP ja vasemmistoliitto, te vastustatte arvonlisäveron korotusta jankutuksellanne arvonlisäverosta tasaverona, jankutuksellanne tasaverosta. Se on kaksinaamaista puhetta, koska samaan aikaan budjetissanne te korotatte muita tasaveroja lähes miljardilla eurolla. Nämä tasaverot kuitenkin kohtelevat kansalaisia eriarvoisemmin. Esimerkiksi polttoaineveron nosto syrjii niitä ihmisiä, joiden ulottuvilla ei ole julkisia liikenneyhteyksiä. (Kari Uotila: Karkit ja viinat!) Kulutusta on verotettava nykyistä oikeudenmukaisemmin. (Matti Saarinen: Puhu nyt vähän karkeista ja viinasta!) En puhu karkeista enkä viinasta vaan puhun ruuasta. Välttämättömyyshyödykkeitä, kuten ruokaa ja lääkkeitä, on verotettava kevyimmin. Muiden puolueiden vastustuksesta huolimatta keskusta ajoi kolme vuotta sitten läpi ruuan arvonlisäveron alentamisen. (Erkki Virtanen: Ihan yksin!) Nyt on aika ottaa seuraava askel. Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että jokapäiväisen leivän hintaa lasketaan pudottamalla ruuan arvonlisävero 9 prosenttiin. Työvoimavaltaisten palvelualojen verotus on pidettävä kilpailukykyisenä. Siksi hallituksen kaavailemaa kampaamoiden, ompelimoiden, suutareiden ja tilattavien lehtien arvonlisäveroa ei pidä nostaa. Sen sijaan yleistä kulutustavaroiden arvonlisäveroa on korotettava. Esitämme oikeudenmukaisemman verolinjamme kokonaisuudessaan budjetin käsittelyn yhteydessä. Arvoisa puhemies! Keskusta teki eduskuntasyksyn alkajaisiksi välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta. Hallitus leikkaa päivähoidon, koulun ja terveyspalveluiden rahoitusta. Hallituspuolueet vetosivat epätoivoisesti valtionosuuksia korottaviin muutamiin eriin. Todellisuudessa ne ovat korvausta hallituksen veropolitiikasta ja kustannusten noususta johtuvaa lakisääteistä korotusta. Aitoa uutta rahaa ei hallituksen linjasta kunnille löydy. Totta sen sijaan on 631 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksiin. Vielä elokuussa te, kuntaministeri Virkkunen, piditte leikkausta liian rajuna ja esititte leikkausten jaksottamista useammalle vuodelle. Virkkunen palautettiin pian ruotuun. Urpilainen vie palveluiden rahoituksesta koko vaalikaudelle asettamansa säästötavoitteen kerralla ja heti ensi vuonna. Viime viikolla julkaistu kuntien peruspalveluohjelma tuleville vuosille kertoo karua kieltä. Hallituksen päätökset heikentävät kuntataloutta jo ensi vuonna noin 450 miljoonalla eurolla. Kuntakohtaisia kielteisiä vaikutuksia syventää hallituksen järjetön päätös irrottaa kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä. Se on tulonsiirto köyhiltä kunnilta rikkaammille. Tämäkö on hallituksen käsitys oikeudenmukaisuudesta? Arvoisa puhemies! Hallituksen Keltaisen kirjan sivut pitävät sisällään myös karun ihmiskokeen. Hallitus on rankaisemassa maa- ja metsätaloutta leikkauksilla ja kustannusten lisäyksillä, jotka laittavat kannattavuuden kanssa jo nyt kamppailevan elinkeinon entistä ahtaammalle. Haluatteko testata, kuinka paljon viljelijän vyötä voi kiristää ennen kuin vyötärö katkeaa? Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy näin kovia yhteen elinkeinoon suuntautuvia leikkauksia. Pelissä on muutakin kuin hallituksen ideologinen halu kurittaa suomalaista viljelijää. Hallitus vaarantaa samalla kuluttajan oikeuden puhtaaseen kotimaiseen ruokaan ja elintarvikesektorin kymmenettuhannet työpaikat. Kenen etuja tämä palvelee? Arvoisa puhemies! Urpilaisen budjetti ei lisää työtä, ei kanna vastuuta valtiontaloudesta eikä lisää oikeudenmukaisuutta. Sen sijaan Kataisen ja Urpilaisen sinipunavoimien päämääränä näyttää olevan voimalla ja pakolla rakennettava, keskittävä ja eriarvoinen Suomi. (Vasemmalta: Et usko itsekään!) Hallituksen keskittämisideologia näkyy koko hallitusohjelmassa ja realisoituu budjettiesityksessä. Kaksi vaalikautta me olimme patoamassa tällaista kehitystä. Nyt vallassa ovat

49/1/6 PTK 49/2011 vp 17 eri puolueet. Keskustan Suomi ei ole sellainen, jota Kataisen hallitus rakentaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja jaaha, se loppuikin. Puhuja: Kiitoksia, arvoisa puhemies. Puhemies: Hienoa. 6 Annika Lapintie /vas (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tässä kun kuuntelin opposition eli perussuomalaisten ja keskustan puheenvuoroja, niin taas kerran tuli mieleen, oletteko nyt varmasti lukeneet samaa budjettia, ettei se ollut se viime hallituksen aikainen, koska itse, kun otsikoin tätä ryhmäpuheenvuoroa, niin laitoin otsikoksi "Askelia oikeudenmukaisempaan suuntaan". Hallituksen esityksessä on kansalaisten kannalta paljon myönteistä, kun ottaa huomioon ne olosuhteet, joissa esitys on laadittu. Olihan valmistelun lähtökohta kuitenkin puuttuminen valtion velkaantumiseen. Jouduttiin siis hakemaan tasapainoa niin veroista kuin säästöistäkin ja säästöjen kohdalla pohtimaan niiden järkevyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Voimme vasemmistoliitossa kirjata myönteisiksi seikoiksi sen, että verotuksen oikeudenmukaisuutta ja ympäristömyönteisyyttä lisätään tässä budjettiesityksessä. Tuloeroja pyritään kaventamaan keventämällä pienituloisten verotusta ja korottamalla pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta. Listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verottomuuden rajaa alennetaan, pääomatulojen verokantaa nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Näin kavennetaan niitä erioikeuksia, joita tavalliset kansalaiset eivät ole voineet ymmärtää ja hyväksyä. Vuokra- ja omistusasuntojen verokohtelua yhtenäistetään kaventamalla asuntolainojen korkojen verovähennyskelpoisuutta. Euroopan puitteissa on pikaisesti saatettava päätökseen hanke rahoitusalan verosta. Tällä hetkellä ala hyötyy arvonlisäverovapaudesta, vaikka sen tulisi päinvastoin kantaa vastuuta finanssialan kriisistä. Suomen hallituksen tulee kiirehtiä yhteisiä päätöksiä Euroopan unionissa. Verotuksen ympäristöohjaavuus paranee tässä budjettiesityksessä ja samalla myös tupakkaan ja alkoholiin kohdistuvia haittaveroja lisätään. Tässä keskustelussa oppositio varmasti arvostelee säästökohteiden valintaa, kuten tässä aikaisemmin kuulimme. Näiden joukossa nousevat esiin myös puolustusmäärärahojen säästöt. Jos aidosti arvioidaan mahdollisia uhkia, niin havaitaan, että puolustuksen säästöjä voidaan jopa kasvattaa, jos lisäsäästöihin on tarvetta. Jotkut saattavat luoda kauhukuvaa Venäjän aikomuksesta panostaa aseistukseen lähivuosina 500 miljardia. (Markku Rossi: Sieltäkö se uhka tulee?) Hurja lukuko? Ei suinkaan: luku on julistuksenomainen eikä realistinen. Sen toteutumista on syytä vahvasti epäillä. Suomelle todellisia uhkia sen sijaan ovat ympäristöön liittyvät seikat, kuten ilmaston lämpeneminen tai paikalliset ympäristötuhot, jotka liittyvät ydinvoimaan tai esimerkiksi öljykuljetuksiin Suomenlahdella. Myös epidemiat voivat osoittautua vakaviksi. Arvoisa puhemies! Erityisen myönteistä budjetissa on, että näissä epävarmoissa oloissa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on haluttu korottaa. Sadan euron tasokorotus on asia, josta kannattaa olla ylpeä. Sen lisäksi näihin tulee vielä normaali indeksikorotus. Meille vasemmistossa tämä oli keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys. Kun vielä asumistukea korotetaan, ei työttömän perusturvan parantaminen leikkaa asumistukea. Perusturvan parannus on siis aito parannus. Korotus vähentää monen kohdalla tarvetta hakea täydennystä toimeentulotuen kautta. (Timo Kalli: Entäs tarveharkinta?) Tarveharkinta, edustaja hyvä, on asia, johon on varmasti syytä puuttua. Ja kuten viime vaalikaudelta varmasti muistatte, useaan otteeseen otimme sen esille ja edelleen hallituksessa otamme myös sitä esille. Olisin mielelläni viime vaalikaudella ottanut teidän tukenne sen asian parantamiseksi, mutta ehkäpä nyt sitten löytyy sillekin tukea. Toimeentulotukea saaviakaan ei hylätä. Perusosaan tulee 6 prosentin korotus, ja myös lasten perusosat nousevat vastaavasti. Yksinhuoltajan perusosaa korotetaan 10 prosentilla. Kaikkiaan yksinhuoltaja saa vähintään 85 euroa lisää kuukaudessa. Työttömyyden ennustetaan alenevan ensi vuonna. Tästä huolimatta hallitus haluaa panostaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan. Nuorten yhteiskuntatakuuseen kohdenne-

18 Maanantaina 10.10.2011 49/1/7 taan 55 miljoonaa euroa ja takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Tosin näköalat ovatkin tällä hetkellä aiempaa epävarmemmat. Jos kehitys kulkisi oleellisesti ennakoitua huonompaan suuntaan, on selvää, että hallitus joutuu lisäämään panostusta työllistämiseen. Parin vuoden takainen maailmanlaajuinen rahoitusalan kriisi nosti Euroopan unionin maiden valtionvelan alle 60 prosentista 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt tilanteen tekee tukalaksi se, että eräät maat olivat jo ennen finanssikriisiä pahoin velkaantuneita. Kreikka päästettiin perusteetta euroryhmään. Kymmenen vuoden aikana se ei kertaakaan ole alittanut 3 prosentin vajerajaa. Komissio ja valtiovarainministerit eivät reagoineet edes siihen, että Eurostat raportoi vuonna 2004 Kreikan väärentäneen lukuja johdonmukaisesti. Jos Kreikka olisi yhtiö, sen hallitukset olisivat varmaankin tutkinnassa velallisen rikoksista. Ehkäpä peräti häkin ovi heilahtaisi. Kreikan hallitusten toimintaan ei puututtu ja siten viritettiin aikapommi. Tavalliset kreikkalaiset saavat nyt karvaasti kokea nahoissaan edellisten hallitusten toilailut, kun Kreikan kriisiä yritetään taltuttaa. Keinot vain näyttävät ainakin väliaikaisesti vievän maata syvemmälle kurimukseen. Edessä on vielä Kreikan velkojen selvä leikkaus. Samaan ajankohtaan ovat osuneet myös Irlannin pankkikriisi, Portugalin heikko talouden kehitys ja Italian hallituksen piittaamattomuudesta johtuva voimakas velkaantuminen. Epävakaus uhkaa ajaa maanosamme ja maailmantalouden lamaan, ja luottamus rahoitusjärjestelmään heikkenee. Nyt kun tarvittaisiin yhteistä panostusta elvytykseen, aivan liian moni Euroopan maa pyrkii nopeilla säästöillä hillitsemään velkaantumista. Kreikan kriisi olisi sinänsä helpommin hallittavissa, jos esimerkiksi Italiassa pääministeri olisi ajat sitten keskittänyt huomionsa talouskysymyksiin ja tehnyt niistä oikeat johtopäätökset. Valitettavasti herra Berlusconin ajatukset edelleenkin harhailevat aivan muualla. Näin ollen kansainväliset näkymät ovat epävarmat ja kyllä ne heijastuvat väistämättä Suomen vientiin ja sitä kautta työllisyyteen. On tärkeää, että varaudutaan turvaamaan yritysten rahoitusta, jos se vaikeutuu. On myös syytä varautua siihen, että työllisyys heikkenee. Jos toisin kuin toivomme hallitus joutuu uudestaan arvioimaan niin säästöjä kuin verotustakin, niin toivon todellakin, että siinä pohdinnassa on mukana myös solidaarisuusvero, jota kannettaisiin hyvätuloisimmilta. Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus ja kohtuus ovat seikkoja, joita vasemmiston mielestä kannattaa pitää mielessä budjetin laadinnassa. Olen tyytyväinen siihen, että verotuksen ympäristöohjaavuus lisääntyy tämän esityksen myötä. 7 Johanna Karimäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys on tehty haastavana aikana, ja maailmantalouden kehitys on epävarmaa. Suomen valtionvelka oli kesäkuussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeen. Osin tämä johtuu vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta, jota hoidettiin elvytyspolitiikalla. Se oli silloin järkevä ratkaisu. Elvytys puri, ja taantumasta päästiin nousuun. Hyvät kasvuluvut lähimenneisyydessä eivät kuitenkaan ole palauttaneet taloutta vuoden 2007 tasolle, vaan työttömyys on edelleen korkeampi ja teollisuustuotanto sekä vienti alhaisemmalla tasolla nyt kuin vuonna 2007. Olemme siis tilanteessa, ettei meillä juurikaan ole varaa elvyttää, varsinkaan kun lähes koko läntinen maailma elää yli varojensa ja myös oma velkasuhteemme, yli 40 prosenttia bkt:stä, on liikaa pitkällä aikavälillä. Valtion velkaantuminen huolettaa. Budjettiehdotuksessa velkaa lisätään 7 miljardia, eli menoista yli kymmenys rahoitetaan velalla. Kiihtyvästä velkakierteestä irrottautuminen on aiheellista monesta syystä. Velkainen julkinen sektori ei pysty tulevaisuudessa toteuttamaan tehokasta suhdannepolitiikkaa eikä selviytymään väestön ikääntymisen kustannuksista, emmekä voi jättää velkataakkaa lastemme maksettavaksi. Pitkällä aikavälillä lähipalvelut halutaan turvata maanlaajuisella kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Vihreä ryhmä kiirehtii myös vanhuspalvelulain uudistusta, mutta ennen lain voimaantuloa on taattava kaikkien ikäihmisten hyvä ja laadukas hoiva sekä kuntoutus. Vihreä eduskuntaryhmä tukee sovittujen sopeutustoimien toteuttamista etupainotteisesti. Kestävyysvajetta voidaan paikata veronkorotuksilla ja menojen leikkauksilla mutta myös työn tarjontaa lisäävillä toimilla. Työllistämisen tie on

49/1/7 PTK 49/2011 vp 19 tärkeä polku, ja vihreä ryhmä painottaa nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemistä. Emme halua toistaa 1990-luvun laman virheitä. Silloin leikattiin heikompiosaisten ja lapsiperheiden etuuksia, joita ei kasvuvuosinakaan palautettu. Vihreä ryhmä edellyttää hallitukselta sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, ja 100 euron korotus perusturvaan on äärimmäisen tärkeä. Myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto ja työtulovähennyksen nosto auttavat kaikkein pienituloisimpia. Olemme lähtökohtaisesti tyytyväisiä hallituksen esitykseen, mutta leikkaukset on kuitenkin toteutettu hieman etupainotteisemmin kuin veronkorotukset. Tätä eroa on kurottava umpeen seuraavissa budjeteissa, jotta päästään hallitusohjelmassa sovittuun tasapainoon. Kannatamme verotuksen tarkastelua ja ekologisen verotuksen jatkamista sekä ympäristölle haitallisten verotukien karsimista. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä vihreä ryhmä on valmis korottamaan myös suurituloisten verotusta ja lisäämään tulonsiirtoa pienituloisille. Pidämme perusteltuina myös nyt esitettäviä alkoholi-, tupakka-, makeis- sekä polttoaineverojen korotuksia. Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettei ihmisten hyvinvointia maksateta ympäristömme kustannuksella. Hallitusneuvotteluissa sovitusta minimitasosta ei ole varaa tinkiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetään 15 miljoonaa euroa lisää vuosittain ja vihreän talouden edistämiseen 8,5 miljoonaa euroa. Itämeren tilan parantamiseksi tehtäviin suojelutoimiin panostetaan sekä kansallisesti että yhdessä muiden valtioiden kanssa. Taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia vertaileva Oecd vertasi, miten länsimaat käyttävät rahaa ympäristönsuojeluun. Keskiarvo on 1,7 prosenttia valtion menoista. Suomi on länsimaista viimeisellä sijalla 0,6 prosentin satsauksellaan. Budjettiriihessä saavutettu yhteisymmärrys luonnonsuojelumäärärahoista on minimitaso, jota ei missään oloissa tule alittaa. Ympäristöministriön budjetissa on vielä lisäystarvetta muun muassa Itämeren suojeluun ja luontopalveluihin. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden pelastamisesta, metsien, soiden ja lajien tulevaisuudesta sekä vesiemme puhtaudesta. Yksi vielä tarkastelua vaativa seikka on uusiutuvan energian tukien kokonaisuus. On selvitettävä, onko se riittävä kattamaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet. Esimerkiksi tuulivoiman ja pienpuun energiatuen on oltava riittävällä tasolla. Tosin turpeen verotuksen lisääminen ohjaa osaltaan kehitystä puunkäyttöön ja vähentää turpeenkäytön haittoja ilmastolle ja vesistöille. Raideliikenteeseen on saatu lisää rahaa muttei riittävästi. Hallitusohjelmassa sovitusta 35 miljoonan vuotuisesta lisäyksestä perusradanpitoon puuttuu vielä 15 miljoonaa euroa. Suomen raideverkossa on nyt 800 kilometriä rataosuutta, jolla on alennetut ajonopeudet raiteiden heikon kunnon vuoksi. Juna on ekologisin vaihtoehto liikkua ympäri Suomen, joten on tehtävä töitä sen eteen, että junalla matkustaminen olisi helppoa, halpaa ja nopeaa. Liikenneväylämäärärahoja pitää kohdentaa teiltä ratoihin ja uusista väylistä nykyisten kunnossapitoon. Arvoisa puhemies! Vihreä ryhmä esittää huolensa kehitysyhteistyömäärärahojen riittävyydestä. Meillä on varaa huolehtia maailman nälkää näkevistä. Emme voi ummistaa silmiämme hädältä ja lasten nälkäkuolemilta. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus budjetissa on 0,56 prosenttia bkt:stä, ja hallitusohjelman mukaan määrärahojen taso jäädytetään vuoden 2011 tasolle. On tärkeää, että Suomi kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti nostaa tuen 0,7 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2015 mennessä. Siksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja on ohjattava ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuripuolen säästöt ovat vihreille vaikeita, samoin kuntien valtionosuuksista leikkaaminen. Ryhmämme esittää, että hallituskauden puolivälissä selvitetään, miten leikkaukset ovat vaikuttaneet heikompiosaisiin kuntalaisiin. Myös panostus tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan olisi todella tärkeää nyt, kun tarvitsemme uusia kasvun uria. Nuorisotyöttömyyden torjunta on ykköstavoitteitamme. Meillä on huoli oppisopimuskoulutuksen määrärahojen riittävyydestä. Positiivista on, että hallitusohjelmassa linjataan nuorten yhteiskuntatakuu, ettei ketään nuorta jätettäisi vaille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen on tärkeää, ja odotamme paljon sen hillitsemiseen liittyvältä kuntakokeilulta. Yksi hyvä kysymys on, miten Suomelle saadaan lisää hyvinvointia tukevaa kasvua. Meidän on kiireesti kehitettävä uusia vientituotteita kuihtuvien tilalle. Suomalaisen talouden tulevaisuus voidaan turvata kehittämällä ja kaupallistamalla uutta, puhdasta teknologiaa. Maailman energia-,

20 Maanantaina 10.10.2011 49/1/8 raaka-aine- ja elintarvikeongelmat huutavat uusia ratkaisuja. Yksi oiva esimerkki suomalaisista innovaatioista on Nurmian kehittämä tekniikka. Sillä voimalan savukaasuista otetaan talteen ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi. Sivutuotteena saadaan aineita, joita voidaan käyttää muun muassa aurinkokennojen valmistuksessa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön tämän kaltaista vihreää tekniikkaa voidaan samaan aikaan leikata ympäristökuormitusta ja luoda Suomeen uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Suomalaiset ovat perinteisesti lahjakkaita osaajia it-alalla, tekniikassa, palveluiden kehittämisessä ja monella luovalla alalla. Siksi kasvuyrittäjyyden tukemisen uudet muodot tulisi selvittää. Yhteisöveron alentaminen on kädenojennus yrittäjille. Toisaalta pääomaveron korotukset lisäävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kasvuyrittäjät antavat maallemme potentiaalia uuteen kasvuun, mutta myös perinteiset pk-yritykset ovat hyviä työllistäjiä, mikä tulee muistaa lainsäädäntö- ja verotuskokonaisuuksia harkittaessa. Arvoisa puhemies! Meidän on opittava kuluttamaan vähemmän ja toimimaan energiatehokkaammin. Nyt ihmiskunta ylikuluttaa luonnonvaroja. Rooman Klubin ajatukset kasvun rajoista ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Eräällä tavalla talouskriisi on myös ylikulutuslama. Kulutamme liikaa, kulutamme liikaa luonnonvaroja. Liiallinen kulutus on johtanut länsimaiden ylivelkaantumiseen. Sen sijaan Aasian mahdissa, Kiinassa, jää vuosittain 400 miljardia ylijäämää. On se aika suuri epäsuhta. Kiina tuottaa, ja länsi kuluttaa. Ruotsalainen öljytutkija professori Aleklett esitti, että talouskriisi on seurausta öljyn loppumiselle. Aleklett sanoo, että elämme öljypiikin huipulla jo nyt. Länsimainen ylikuluttava elämäntapa on perustunut pitkälti halpaan öljyyn. Arvoisa puhemies! Valtion alijäämä pienenee tällä budjetilla noin miljardin euron verran, eli työtä varmasti riittää tulevaisuudessa talouden tasapainottamiseksi. Pieni, sitkeä ja ketterä kansa, joka välittää lähimmäisestä, arvostaa työtä ja yrittäjyyttä, ymmärtää luonnon arvon ja suojelee sen tuleville sukupolville, pärjää globaalissa maailmassa yhdessä muiden kanssa. 8 Mikaela Nylander /r (ryhmäpuheenvuoro): Värderade talman! Vi lever i ekonomiskt osäkra tider. Läget på Europas och hela världens finansmarknader är alltjämt turbulent, alla stabiliseringsåtgärder till trots. Den europeiska skuldkrisen förblir likaså, trots alla motåtgärder, svår att lösa och eurons ställning förblir i gungning. Här hemma är läget på arbetsmarknaden öppet och inger oro. De ekonomiska prognoserna för nästa år återspeglar i sin osäkerhet alla dessa orosfaktorer. Statens alltjämt växande skuldbörda inger likaså stor oro. Trots en period av ekonomisk tillväxt är totalproduktionen, exporten och sysselsättningen alltjämt lägre än 2007, och statsskulden har ökat med 25 miljarder från 2007 till 2011. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa talousarvion käsittely eduskunnassa on kovin haastavaa. Vielä suurempi haaste se on hallitukselle, jolla tulee olla valmius tarvittaessa myös lyhyellä varoitusajalla ryhtyä lisätoimenpiteisiin valtiontalouden tasapainottamiseksi ja vakauttamiseksi. Ja tällöin emme välttämättä ainoastaan puhu talouspolitiikan kiristämisestä vaan myös toimenpiteistä, joilla kannustetaan talouskasvua. Elvytysvara on, kuten tiedämme, lähinnä olematon, mutta tarvittaessa meidän on pystyttävä priorisoimaan uudelleen. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa on se hyvä uutinen, että valtion nettolainanoton arvioidaan jäävän tänä vuonna 6,4 miljardiin euroon verrattuna 8 9 miljardin arvioon tämän vuoden talousarviota hyväksyttäessä. Eräät verotulot ja muut tulot ovat kehittyneet ennustettua paremmin, ja onneksi voimme siten rajoittaa lainanottoa tänä vuonna. Samalla arvioidaan nettolainanottotarpeen olevan yli 7 miljardia ensi vuonna, jolloin on vaarana lainanoton kasvaminen kuluvaan vuoteen verrattuna. Suunnan pitäisi olla päinvastainen. Ärade talman! Av rambeslutet för 2012 2015 framgår att nettoupplåningen också 2013 beräknas bli kring 7 miljarder, för att först 2014 reduceras till knappt 6, och 2015 till drygt 6. Sammanlagt ökar statens skuldbörda fram till 2015 alltså med upp till 26 miljarder euro. Om denna prognos uppfylls uppgår skuldbördan 2015 till cirka 108 miljarder, vilket redan beräknas motsvara 48 procent av bnp.