Koetoimintailmoitus rikkihapon syöttämisestä agglomeroituun malmiin ennen sen kasaamista primääriliuotuskasalle, Sotkamo

1 PÄÄTÖS Nro 85/2016/1 Dnro PSAVI/1267/2016 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2016 ASIA Koetoimintailmoitus rikkihapon syöttämisestä agglomeroituun malmiin ennen sen kasaamista primääriliuotuskasalle, Sotkamo ILMOITUKSEN TEKIJÄ Terrafame Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä *Korjattu hallintolain 51 :n nojalla sivulla 11 ollut kirjoitusvirhe Oulu 17.6.2016 Mari Murtomaa-Hautala

2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 ILMOITUKSEN SISÄLTÖ... 4 Kuvaus koetoiminnasta... 4 Koetoiminnan tavoitteet... 5 Koetoiminnan järjestelyt... 6 Käytettävä kemikaali ja sen kulutus ja käsittely... 6 Koetoiminnan ympäristövaikutukset... 7 Päästöt ilmaan... 7 Muut ympäristövaikutukset... 8 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 8 Riskinarviointi... 9 Toiminnan kesto... 9 Koetoiminnan tarkkailu ja raportointi... 9 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 10 Ilmoituksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 10 Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 KOETOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Päätösharkinnan perustelut... 12 Määräysten perustelut... 12 VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Oikeusohje... 13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 13 MUUTOKSENHAKU... 14

3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Terrafame Oy on 2.5.2016 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon ilmoituksen ympäristönsuojelulain 31 :n mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta, jossa tutkitaan kiertoliuoksella kastellun murskatun malmin eli agglomeraatin kastelua rikkihapolla ennen sen kasausta liuotuskasaksi primääriliuotusalueella. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmoituksen mukainen koetoiminta toteutetaan Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksella, joka sijaitsee Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin alueella noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 119 :n mukaisesti lain 31 :ssä tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 119 :n mukainen ilmoitus on tehtävä lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 1 :n 2 momentin 7 a) kohdan mukaisesti valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee kaivostoiminnan ympäristölupa-asiat. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.3.2007 myöntänyt Talvivaara Projekti Oy:lle (nykyisin Terrafame Oy) Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1. Vaasan hallinto-oikeus on osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä 15.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0039/1. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 24.11.2008 (taltionumero 2953) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 31.5.2013 myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:lle (nykyisin Terrafame Oy) Talvivaaran kaivokselle ympäristöluvan nro 52/2013/1 koskien jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin. Päätöksessä on määrätty, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hal-

4 linto-oikeus on 28.4.2016 antamassaan päätöksessä nro 16/0089/2 osittain muuttanut ympäristölupaa. Asiasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 30.4.2014 myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:lle (nykyisin Terrafame Oy) Talvivaaran kaivokselle uuden ympäristö- ja vesitalousluvan nro 36/2014/1. Vaasan hallinto-oikeus on 28.4.2016 antamassaan päätöksessä nro 16/0090/2 osittain muuttanut ympäristölupaa. Asiasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 5.12.2014 myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle (nykyisin Terrafame Oy) määräaikaisen ympäristöluvan nro 141/2014/1 Talvivaaran kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen koskien pääosin hakemuksen mukaista likaantuneiden vesien varastointia Kuusilammen avolouhoksen eteläisessä avauksessa ja hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee vesienkäsittelysakkojen tilapäistä varastointia Kuusilammen alueella. Vaasan hallintooikeus on 28.4.2016 antamassaan päätöksessä hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset. Päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 24.4.2015 myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle (nykyisin Terrafame Oy) ympäristöluvan nro 43/2015/1 koskien purkuputken rakentamista ja puhdistettujen jätevesien johtamista Talvivaaran kaivosalueelta Nuasjärveen sekä nykyisien purkupisteiden kautta Kalliojokeen johdettavan puhdistetun veden määrän tilapäistä lisäämistä. Vaasan hallinto-oikeus on 28.4.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/0091/2 osittain muuttanut ympäristölupaa. Päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Kuvaus koetoiminnasta Terrafame Oy:n tuotanto perustuu bioliuotukseen, jossa metallit irrotetaan malmista bakteerien avulla. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet ovat louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Agglomeroinnissa optimaaliseen raekokoon murskattu malmi kastellaan rummussa kiertoliuoksella. Tämän jälkeen malmi kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi kasoiksi, joissa sitä liuotetaan bakteerien avulla n. puolentoista vuoden ajan. Bioliuotuksessa mikrobeille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Kasaan asennetun putkiston läpi puhalletaan malmikasaan ilmaa ja kasaa kastellaan liuoksella, jota kierrätetään kasan läpi metallien liuotuksen ja mikrobitoiminnan kannalta välttämättömien, happamien olosuhteiden luomiseksi. Kiertoliuoksen ph-tasoa säädetään väkevän rikkihapon avulla. Happo syötetään liuoskiertoon sekoittamalla se kasteluliuokseen liuosaltaissa. Happaman kiertoliuoksen metallipitoisuuden noustessa riittävän korkeaksi, liuos johdetaan metallien talteenottoon, jossa siitä saostetaan yhtiön tuotemetallit rikkivedyn avulla pelkistämällä ne jälleen metallisulfideiksi.

5 Tämän ilmoituksen mukaisella koetoiminnalla tutkitaan agglomeroinnin tuotteen eli agglomeraatin, kiertoliuoksella kastellun murskatun malmin, kastelua rikkihapolla ennen sen kasausta liuotuskasaksi primääriliuotusalueella. Koetoiminnan laajuus käsiteltyinä malmitonneina on n. 700 000 2 100 000 tonnia. Koetoiminta aloitetaan testaamalla yksi selkeä kasauskokonaisuus ja varmistamalla rikkihapon syötön toimivuus, jonka jälkeen koeajo voidaan toistaa. Koetoiminnassa nähdään tärkeäksi pystyä kartoittamaan toiminnan toistettavuus, vaikutukset ja mahdolliset käytännön haasteet eri alueilla. Kasattavan alueen vaihtumisesta huolimatta happo syötetään samassa pisteessä primääriliuotusalueen pohjoispuolella. Koetoiminnan aikana haetaan sopivaa rikkihapon syöttömäärää väliltä 0 10 kg H2SO4 malmitonnia kohden. Rikkihappoa johdetaan jossain määrin jo nyt kiertoliuoksen (PLS) mukana agglomeraattiin (syötettävä happomäärä nykyisellään PLS:n mukana on n. 0,2 kg H2SO4/t malmi). Jos syöttösuhde on n. 5 kg/t, hapon määrä malmissa olisi noin 0,5 m-%. Hapon syöttö aloitetaan pienellä määrällä ja mahdollisia syntyviä ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia seurataan tehostetusti. Syötettävän hapon määrää nostetaan asteittain tehtyihin havaintoihin perustuen. Mikäli jollain syöttösuhteella havaitaan ympäristö- ja/tai turvallisuusvaikutuksia, syöttömäärää tarkastellaan uudelleen. Ennen koetoimintaa yhtiö on tehnyt laboratoriokokeita, joissa on tutkittu rikkihapon syötön vaikutuksia eri syöttösuhteilla. Koetoiminnan tavoitteet Koetoiminnan tavoitteena on luoda malmia liuottaville mikrobeille optimaaliset olosuhteet heti kasausvaiheessa ja tasaisesti koko liuotuskasan alueelle. Tavoitteena on hapottaa malmia etupainotteisesti sekä tasaisemmin liuotuksen alkuvaiheessa, kun hapon kulutus on suurimmillaan. Koetoiminnan odotetaan parantavan primääriliuotuksen liuotusolosuhteita ja siten tuotantoa ja nikkelin saantia, nopeuttavan liuotusprosessin käynnistymistä ja samalla vähentävän rikkihapon kokonaiskulutusta liuotuskasan elinkaaren aikana. Nyt testattava menetelmä on yleisesti käytössä kasaliuotuslaitoksilla. Nykytilanteessa pääosa primääriliuotuksen liuotuselinkaaren vaatimasta rikkihaposta syötetään kiertoliuokseen kasteluliuoksen seassa, eli rikkihappo johdetaan PLS-altaille ja kasteluliuokseen. Liuosta kasoille johtavat kastelulinjat kulkevat kasarakenteen päällä, jolloin tuotantokasan elinkaaren aikana liuotuskasan yläosa ottaa vastaan voimakkaimman kuorman. Tämän ilmoituksen mukaisen koetoiminnan hypoteesina on, että happaman liuoksen tulisi levitä koko kasan malmimäärän joukkoon etenkin liuotusprosessin käynnistymisvaiheessa. Näin ollen nykykäytännöillä liuotuksen käynnistys tapahtuu viiveellä. Syöttämällä rikkihappoa malmin joukkoon ennen sen asettumista kasalle pyritään pienentämään tätä viivettä, ja lopulta parantamaan siten liuotuksen kokonaissaantia. Liuotuskasan elinkaaren aikaisen rikkihapon kulutuksen ei odoteta kasvavan, koska arvioidun mukaan rikkihappoa ei tarvitse syöttää yhtä paljon kasteluliuoksen joukossa.

6 Koetoiminnasta tehdään loppuraportti koetoiminnan havainnoista, tuloksista, haponkulutuksesta, ympäristövaikutuksista sekä esitys mahdollisista jatkotoimenpiteistä kuuden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Raportoinnin pitkähkö viive koetoiminnan lopettamisesta tarvitaan kaikkien mahdollisten vaikutusten havainnoimiseksi. Koetoiminnan järjestelyt Malmi kuljetetaan agglomeroinnista kasauslaitteistolle hihnakuljettimella (ns. keskikaistakuljetin), joka kulkee agglomerointiasemalta primääriliuotuskasojen välissä kasauslaitteistolle. Koetoiminnassa rikkihappo syötetään hihnalla kulkevan malmin päälle. Happo syötetään hihnakuljettimelle primääriliuotusalueen pohjoispäässä. Rikkihappo pyritään syöttämään hihnakuljettimella kulkevan malmimateriaalin sisään syöttömekanismilla, jossa on ensin materiaalivirran tasaava pyörä ja tasattuun malmin vaon tekevä aura ennen hapon syöttöputkea. Tämän jälkeen ns. aura peittää materiaalipatjaan syötetyn hapon niin, että se jää malmivirran sisään. Syöttämällä happo materiaalipatjan sisään minimoidaan riski, jossa sade pääsee kastelemaan rikkihapon, joka laimentuessaan lämpenee voimakkaasti. Tällöin lämpö voisi aktivoida rikkivedyn muodostumisreaktion myös pienemmillä syöttösuhteilla. Ennen varsinaisen koetoiminnan aloittamista rikkihapon syöttölaitteiston toimivuus testataan. Koetoiminnassa tarvittava rikkihappo johdetaan erillisenä haarana primääriliuotuksen nykyjärjestelyissä käyttämästä happolinjasta. Haara johdetaan mahdollisimman maltillisen syöttöpaineen linjasta. Rakennettava rikkihappoputken haaralinja asennetaan suojaputkeen. Putkilinja kulkee lyhyen matkan kuljettimen viertä kalvottamattomalla alueella ja tältä osin happolinja asennetaan mahdollisimman umpinaiseen suojaputkeen, jonka valumasuunta on putken loppupään osalta kuljettimelle ja toisesta päästä takaisin putkikanaaliin. Rikkihapon syöttölinjasto rakennetaan haponkestävästä teräksestä SFS-EN 13480-5 standardin PED1 modullinin mukaisesti. Syöttökohdalla kuljetinhihnan alapuolella ei ole kalvotusta. Syöttöpiste katetaan väliaikaisella suojarakenteella. Mahdolliset malmin ripetyksen vaikutukset linjastolla havainnoidaan valokuvaamalla ja tarkastamalla kuljetinrakenteet ennen koetoimintaa ja sen jälkeen. Ripetyskohtia siivotaan säännöllisesti. Koetoimintaa seurataan erityisesti alkuvaiheessa tehostetusti koko hapotetun malmin kulkureitin osalta haponsyötöstä kasauskohteeseen asti. Malminkäsittelyn tuotanto-osasto vastaa koetoiminnan operatiivisestä toimista ja huomioi koetoiminnan vuoroittaisilla tarkastuskierroksillaan. Mahdolliset havainnot ilmoitetaan koetoiminnasta vastaaville insinööreille ja raportoidaan koetoiminnan loppuraportissa. Käytettävä kemikaali ja sen kulutus ja käsittely Koetoiminnassa käytetään primääriliuotuksessa jo nyt ph:n säätöön käytettävää väkevää rikkihappoa (93 %). Rikkihappo on vahva, veteen liuke-

7 neva, syövyttävä epäorgaaninen happo. Happo lämpiää voimakkaasti laimentuessaan, mikä on huomioitu riskienarvioinneissa. Laimentumisen, esimerkiksi sateen, vaikutuksia hapotetun malmin käyttäytymiseen on testattu myös laboratoriotestein. Varsinaiset kuljetus- ja varastointijärjestelyt tai -määrät eivät muutu normaalin toiminnan aikaisesta. Myös hapon kulutuksen on arvioitu pysyvän samalla tasolla liuotuskasan elinkaaren aikajänteellä tarkasteltuna. Koetoiminnan ympäristövaikutukset Päästöt ilmaan Ennen koetoimintaa yhtiö on tehnyt laboratoriokokeita, joissa on tutkittu mm. rikkivedyn muodostumista eri rikkihapon syöttösuhteilla sekä laimenemisen, kuten sateen, vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen. Liiallinen hapon lisääminen agglomeraattiin aiheuttaa riskiä rikkivedyn muodostumiselle. Laboratoriokokeiden perusteella muodostuvan rikkivedyn määrä on tällöinkin pieni ja muodostuminen on riippuvainen rikkihapon määrästä, joka pidetään koetoiminnassa turvallisella tasolla ja jota säädetään myös tehtyjen havaintojen perusteella. Laboratorio-olosuhteissa syöttösuhteella 3 kg H2SO4 malmitonnia kohden rikkivetyä ei vapautunut missään vaiheessa. Syöttösuhteella 5 kg H2SO4 malmitonnia kohden syntyvän rikkivedyn määrä laboratoriomittakaavan kokeissa syötön jälkeen avonaisen astian vierestä mitattuna oli enimmillään 3,3 ppm. Syöttösuhteella 15 kg H2SO4 malmitonnia kohden rikkivedyn määrä oli enimmillään 13,8 ppm. Rikkivetyä muodostui syöttösuhteella 5 kg H2SO4 malmitonnia kohden 330 sekunnin ajan ja syöttösuhteella 15 kg H2SO4 malmitonnia kohden 1100 sekunnin ajan. Tehtyjen kokeiden perusteella vaikuttaisi siltä, että rikkivedyn muodostumisen riski on suurimmillaan niissä pisteissä, jossa se tipahtaa hihnalta toiselle eli kasausvaihteessa, kun kasteltu malmi sekoittuu samalla. Kasausvaiheen lisäksi hihnalla esiintyy tärinää koko hihnakuljettimen matkalla, mutta tärinän vaikutus on huomattavasti pienempi kuin malmin pudotuspisteissä. Lisäksi kasatusta malmista voi vapautua rikkivetyä kasauksen jälkeisen luonnollisen ilmastumisen vuoksi. Myös hapon lämpeneminen sen laimentuessa esim. sateella aktivoi reaktion rikkivedyn muodostumiselle. Tätä testattiin laboratorio-olosuhteissa. Kokeessa agglomeraatin pinnalle 3 kg/t suhteessa syötetystä rikkihaposta syntyi kasteltaessa rikkivetyä. Suhteella 5 kg/t syötetystä rikkihaposta rikkivetyä syntyi kasteltaessa maksimissaan 113 ppm kastellun kasan pinnassa. Laimenemisen ehkäisemiseksi happo syötetään kuljettimella virtaavan materiaalin sisään, jolloin laboratoriokokeiden mukaan rikkivedyn muodostuminen pieneni selvästi. Syntyvän rikkivedyn määrää seurataan koetoiminnan aikana henkilökohtaisten kannettavien kaasuhaistelijoiden sekä alueelle sijoitettavien, siirrettävien kaasuhaistelijoiden avulla. Mikäli koetoiminnan havaitaan aiheuttavan poikkeuksellista rikkivedyn muodostumista, rikkihapon syöttö

8 keskeytetään tai syötettävä määrä lasketaan takaisin tasoon, jolla vastaavaa vaikutusta ei ole havaittu. Muut ympäristövaikutukset Primääriliuotusalueella, n. 200 ha, on tiivis pohjarakenne, joka on vesitiivis, hyvin salaojitettu ja viettävä (3 5 % kaltevuus). Primääriliuotuskasojen välialueella, jossa agglomeraattia ja primäärin purkumalmia siirtävät hihnakuljettimet toimivat (ns. keskikaista), ei ole kalvorakennetta. Siksi primääriliuotusalueella l käytetään suojapumppauksia, joiden avulla 5 15 metriä syvistä kaivoista poistetaan kalvotetulta alueelta tai sen läheisyydestä happamia ja vähän likaantuneita vesiä, jotta ne eivät pääse sekoittumaan alueen muihin vesijakeisiin. Suojapumpattavan veden laatua seurataan säännöllisesti osana yhtiön omaa ympäristötarkkailua. Keskikaistakuljettimen alapuolta puhdistetaan säännöllisesti mahdollisen ripettyneen malmipölyn puhdistamiseksi alueelta. Tämän lisäksi hihnakuljettimien kaavareiden toimivuuden tarkastelua tehdään osana normaalia tuotanto- ja kunnossapitotyötä. Asiantuntijoiden mukaan ympäristösuojelurakenteissa käytettävä kalvo kestää rikkihapon, mutta voi vaurioitua mahdollisessa veden ja rikkihapon reaktiossa syntyvästä lämmöstä tai hapon pinnalla kiehuvasta vedestä. Syöttämällä happo malmivirran sisään minimoidaan esimerkiksi sateen laimentava vaikutus. Koetoiminnan ei oleteta vaikuttavan merkittävästi nykytoiminnasta poikkeavasti primääriliuotuslohkojen välialueen (ns. keskikaista) kuormitukseen tai suojapumpattavan veden laatuun. Vaikutuksia voidaan pienentää huolellisella puhtaanapito- ja kunnossapitotyöllä. Mahdollisia vaikutuksia seurataan osana yhtiön omaa, tuotanto- ja ympäristötarkkailua. Varautuminen poikkeustilanteisiin Koetoiminnasta on tehty HAZOP-riskitarkastelu, jota päivitetään muutosten yhteydessä ja aina tarvittaessa. Rikkihappolinjassa on virtaama- ja painemittaukset ja se on asennettu suojaputkeen. Niiltä osin, kuin uusi happolinja kulkee kalvottamattomalla alueella, se on asennettu suojaputkeen, jonka valumasuunta on putken loppupään osalta kuljettimelle ja toisesta päästä takaisin putkikanaaliin. Mahdollista rikkivedyn muodostumista seurataan erityisesti koetoiminnan alkuvaiheessa tehostetusti ja aina syötön aikana. Mikäli koetoiminnan havaitaan aiheuttavan poikkeuksellista rikkivedyn muodostumista, rikkihapon syöttö keskeytetään tai syötettävä määrä lasketaan takaisin tasoon, jolla vastaavaa vaikutusta ei ole havaittu. Ennen varsinaista koetoiminnan aloittamista syöttölaitteiston toimivuus testataan.

9 Riskinarviointi Koetoiminnasta on tehty riskinarviointi, jossa on käsitelty ympäristö- ja työturvallisuusriskejä. Riskinarvioinnissa on tehty myös jäännösriskiarviointi mahdollisille riskinhallintatoimenpiteille. Riskiarvioinnin tulos voidaan jakaa 3 pääluokkaan, työturvallisuusriskit, materiaaliriskit sekä ympäristöriskeihin. Työturvallisuusriskit liittyvät agglomeraatin kohonneeseen rikkihappopitoisuuteen kuljetinhihnoilla. Kuljetinhihnojen tyypillinen variseminen aiheuttaa potentiaalisia altistusmahdollisuuksia rikkihappopitoiselle agglomeraattipölylle. Riski on tiedostettava kaikissa prosessi- ja kunnossapitotöissä ja huomioitava suojauksessa. Riskitaso poistuu kun koetoiminnan jälkeen puhdistetaan kaikki rakenteet. Materiaaliriskit ovat toinen riskiarvioinnin kohde. Rikkihappopitoisen agglomeraatin variseminen rakenteille voi aiheuttaa korroosiota. Kriittiset kohdat, kuten kaapelit, tasot, kantavat rakenteet suojataan kalvoilla ja muilla rakenteilla. Koetoiminnan jälkeinen laitteiston rakenteiden puhdistus auttaa myös hallinnoimaan korroosion etenemistä. Materiaaliriskin toinen riskiaspekti on syöttöpisteen 93 % rikkihapon tahaton valuminen kumiselle kuljetinhihnalle, joka mahdollisesti vaurioituu. Riski voidaan hallita siten että rikkihappo syötetään hihnalla kulkevaan agglomeraattiauman sisälle ja syöttökohta aumassa peitetään auraamalla. Ympäristöriskinarvioinnin keskeiset riskit ovat rikkihappopitoisen materiaalin päätyminen kalvottomalle alueelle sekä hapotetun agglomeraatin rikkivetymuodostus. Rikkihappopitoisen agglomeraatin päättyminen kalvottomalle alueelle esimerkiksi hihnojen tyhjentämistilanteessa voidaan estää siten, että kaikki koneellisesti poistettu agglomeraatti lastataan suoraan kuljetusajoneuvoon. Näin ollen maaperää kontaminoiva välivarastointi hihnan vieressä ei tapahdu. Rikkivedyn muodostusriski rikkihappolisäyksen jälkeen on mahdollista, jos rikkihapon annostus kasvaa. Kun koetoiminnassa havaitaan rikkivedyn muodostusta, rikkihapon annostelu muutetaan takaisin tasolle jossa rikkivedyn muodostusta ei ole. Toiminnan kesto Koetoiminta aloitetaan Q2-2016 aikana ja se kestää noin vuoden riippuen kasauksen ja liuotuksen edistymisestä, koetoiminnan aikana tehtävistä havainnoista ja koetoiminnan ensimmäisten vaiheiden tuloksista riippuen. Esimerkiksi korroosioilmiöiden mahdollisten muutosten havainnointi kuljetin- ja kasauslaitteistojen risteysasemilla voi kestää pitkään. Koetoiminnan tarkkailu ja raportointi Yhtiö ei näe tarvetta ympäristövelvoitetarkkailuohjelman täydentämiselle koetoiminnasta johtuen. Mahdollista muodostuvaa rikkivetyä havainnoidaan tuotantokentän alueella sinne sijoitetuilla siirrettävillä kaasuhaistelijoilla. Lisäksi alueella liikuttaessa havainnoidaan mahdollisia rikkivety- ja

10 rikkidioksidipitoisuuksia kannettavilla kaasuilmaisimilla, jotka kuuluvat yhtiön työturvallisuusohjeiden mukaiseen perusvarustukseen tuotanto-alueella. Muilta osin yhtiö katsoo, että sen olemassa oleva oma tuotannonseurantaan kuuluva näytteenotto-ohjelma ja suojapumppausten seuranta riittää mahdollisten ympäristövaikutusten havainnointiin sekä tuotannon seurantaan. Koetoiminnasta tehdään ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta sekä muutosilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Ilmoitus annetaan tiedoksi myös ympäristösuojelun valvontaviranomaiselle (Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Kainuun pelastuslaitokselle, työsuojeluviranomaiselle sekä Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisille. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on pyytänyt koetoimintailmoituksesta lausunnon Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES). Hakemus on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-tietopalvelussa. Laajempaa kuulemista ei ole pidetty tarpeellisena, sillä ilmoituksen mukainen koetoiminta ei ennalta arvioiden vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin. Lausunnot 1. Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että rikkihapon syöttöalueen alapuolinen ympäristö tulee kattaa hyvin ja mielellään käyttää kattamiseen kalvorakennetta. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää koetoiminnasta aiheutuvaan rikkivedyn muodostumiseen sekä siitä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin. Mikäli haittoja havaitaan, on ryhdyttävä viipymättä koetoimintailmoituksen mukaisiin toimiin haittojen poistamiseksi. Yhtiön on seurattava koetoiminnasta aiheutuvia pitoisuusmuutoksia lähiympäristössä, ja mikäli havaitaan selviä lähiympäristön pitoisuusmuutoksia, on niiden vaikutukset lähialueen ympäristöön selvitettävä. 2. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toteaa lausunnossaan, että Tukes on saanut yhtiöltä muutosilmoituksen suunnitellusta koetoimintailmoituksesta. Kemikaalimääriin ei tule koetoiminnan yhteydessä muutoksia eikä muutoksella arvioida olevan vaikutusta tuotantolaitoksen suuronnettomuusvaaroihin. Tukes ei käsittele muutosta asetuksen 685/2015 42 :n mukaisena muutosilmoituksena, vaan katsoo, että se voidaan toteuttaa toiminnanharjoittajan muutoksenhallintamenettelyiden mukaisesti huomioiden ilmoituksessa tunnistetut ympäristölle ja työntekijöille aiheutuvat riskit. Muutos huomioidaan tuotantolaitokselle tehtävän seuraavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

11 Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine Terrafame Oy toteaa vastineenaan ELY-keskuksen lausuntoon, että haponsyöttökohdalle linjaston alle voidaan asettaa kaukalomainen kalvorakenne väliaikaiseksi suojarakenteeksi. Tarkkailun osalta yhtiö toteaa, että kannettavilla kaasumittareilla koetoiminnan aikana mahdollisesti muodostuva rikkivety voidaan havaita helposti. Muilta osin yhtiöllä ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausunnosta. Yhtiöllä ei ole huomautettavaa Tukesin lausunnon osalta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Terrafame Oy voi toteuttaa ilmoituksen mukaisen koetoiminnan rikkihapon syöttämisestä agglomeroituun malmiin ennen sen kasaamista primääriliuotuskasalle. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Toiminta on suoritettava ilmoituksen mukaisesti ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. KOETOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET *Korjattu hallintolain 51 :n nojalla Oulu 17.6.2016 Mari Murtomaa-Hautala 1. Koetoiminta on saatettava loppuun vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Koetoiminnan aloitus- ja lopettamisajankohta sekä toiminnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle, Kainuun pelastuslaitokselle, työsuojeluviranomaiselle, Kajaanin ja Sotkamon ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. 2. Ilmoituksen mukaisesta koetoiminnasta ei saa aiheutua täytäntöönpanokelpoisten ympäristölupien vastaisia päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöön. Poikkeuksellisia päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallaisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle sekä Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen ehkäisemiseksi sekä tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. 3. Koetoiminnassa käytettävä rikkihapon syöttöalueen alusta tulee kattaa kalvorakenteella, jolla estetään rikkihapon joutuminen maaperään. 4. Koetoiminnassa muodostuvan * rikkihapon rikkivedyn määrää on tarkkailtava ilmoituksessa esitetyllä tavalla. 5. Koetoiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koetoiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tiedot,

12 kuten tiedot käytettävän rikkihapon määrästä, koelaitteiston toiminnasta sekä mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista tilanteista ja niiden syistä. Kirjanpitoon on merkittävä lisäksi tiedot sellaisista toimintaan liittyvistä seikoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai joilla on merkitystä koetoiminnan tulosten arvioinnin ja johtopäätösten kannalta. 6. Koetoiminnasta on kuukauden kuluessa sen lopettamisesta toimitettava yhteenvetoraportti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, Kainuun ELY-keskukselle, Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Raportissa on oltava yksityiskohtaiset tiedot toteutetusta koetoiminnasta ja sen tuloksista sekä vaikutuksista toiminnan päästöihin. RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Kyseessä on ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentissa tarkoitettu kestoltaan rajattu koeluonteinen toiminta, jonka tarkoituksena on tutkia agglomeraatin kastelua rikkihapolla ennen sen kasausta liuotuskasaksi primääriliuotusalueella. Ilmoituksen mukainen toiminta ei sanottavasti lisää vesistöön tai ilmaan johdettavia päästöjä. Toteutettaessa koetoiminta ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja määräyksiä noudattaen se täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräysten perustelut Määräykset on annettu toiminnan valvontaa varten, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Koetoiminnan kesto on rajattu lupamääräyksen 1 mukaisesti, koska ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentissa tarkoitettu koeluonteinen toiminta tulee olla luonteeltaan rajattua ja kestoltaan lyhytaikaista. Lupamääräyksellä 2 varmistetaan ympäristönsuojelulain 120 :n mukainen toiminta poikkeuksellisessa tilanteessa ilmoitusmenettelyn mukaisessa toiminnassa. Lupamääräyksellä 3 ehkäistään rikkihapon joutumista maaperään hapon annostelualueella. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 4 6 on annettu koetoiminnan valvomiseksi, päästöjen tarkkailemiseksi ja ympäristönsuojelun kannalta monipuolisen tiedon saamiseksi koetoiminnasta. Määräyksillä varmistetaan, että ilmoittaja on selvillä toiminnan päästöistä, ympäristövaikutuksista, ympäristöasioiden hoidosta ja koetoiminnan tuloksista, ja että viranomainen saa toiminnan ympäristönsuojelun kannalta tarvittavat tiedot.

13 VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon koetoimintaa koskevista määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 31 1 momentti, 119, 120 ja 122 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelymaksu on 3 470 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuonna 2016 (1524/2015) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Sotkamon kunta Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Erkki Kantola Mari Murtomaa-Hautala Asian on ratkaissut johtaja Erkki Kantola ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Mari Murtomaa-Hautala Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 664 tai 0295 017 500. MM/rp Liite Valitusosoitus

1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.7.2016. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.