15 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L

15 kesäkuu 2010 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma hellitti vähitellen otettaan vuoden 2009 loppupuolella. Tällöin Satakunnan metallien jalostus pääsi uudelleen kasvuun kiinni, koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto virisi jälleen vahvana ja telakoiden tilauskirjat alkoivat täyttyä. Uutta nousua tukivat myös elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvun jatkuminen, metsä- ja kemianteollisuuden ahdingon lieventyminen sekä kaupan laskun oikeneminen. Selviä käänteen merkkejä leijui siis ilmassa, mutta iso osa kasvusta lienee tullut muutamien yksittäisten teknologiateollisuuden tilausten laskutuksista. Talouden palkkasumma laski vain vähän, mutta henkilöstömääriin syntyi suuri lovi erityisesti teollisuudessa. Näillä näkymin taantuman pohja on ohitettu, ja barometrit lupaavat kuluvalle vuodelle selvästi aiempaa myönteisempiä näkymiä. Lähiajan näkymät Maailmantalous alkaa hiljalleen toipua syvästä taantumasta, joten vientivetoisen Suomen ja samalla myös Satakunnan talous rupeaa vähitellen toipumaan. Viime vuonna globaali talous notkahti noin prosentin verran. IMF ennustaa huhtikuisessa raportissaan maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 4,3 %. Nousun vetureina toimivat kehittyvät taloudet, joiden kasvuksi ennakoidaan yli 6,3 % vuosina 2010 2011. Teollisuusmaiden kasvu jäänee selvästi vaimeammaksi, noin 2,3 % tänä ja 2,4 % ensi vuonna. Nousu on kuitenkin selvää vuoden 2009 runsaan kolmen prosentin notkahduksen jälkeen. Euroalueen elpyminen (BKT-ennuste 1,0 % v. 2010) jäänee selvästi Yhdysvaltoja jolle odotetaan kuluvalle vuodelle 3,1 %:n kasvua vaisummaksi. Suomen talouden ennakoidaan kuitenkin piristyvän selvästi. Esimerkiksi ETLA ennustaa kokonaistuotannon kasvavan Suomessa 1,5 % kuluvana ja 3,5 4 % vuosina 2011 2012. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuun lopussa julkaisemat, suhdanneodotuksia kuvaavat luottamusindikaattorit osoittavat maamme teollisuuden näkymien vahvistuneen lähelle pitkän ajan keskiarvoaan. Tuotanto-odotukset ovat voimistuneet, mutta tilauskanta laahaa yhä pitkäaikaisen keskiarvon jäljessä. Rakennusalan luottamus vahvistui edelleen huomattavasti, mutta jäi yhä alle pitkäaikaisen keskiarvon, sillä tilauskirjat ovat edelleen keskitasoa ohuempia. Palvelusektorillakin odotukset jäivät alle pitkän ajan tason, mutta myynnin yhä vauhdittuessa lähitule- vaisuuteen myönteisesti suhtautuvia vastaajia oli enemmän kuin heikentyviä suhdanteita ennakoivia. Vähittäiskaupan näkymät ovat kohentuneet jonkin verran. Kauppa odottaakin myynnin varovaisen kasvun jatkuvan, ja luottamus on vahvistunut alkuvuoden aikana keskiarvoa paremmaksi. Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään pkyritysbarometrin mukaan suhdannenäkymiä kuvaava, myönteisten ja kielteisten näkemysten välisestä suhteesta kertova saldoluku on kohentunut keväällä +25:een, kun se oli vastaavaan aikaan vuonna 2009 saman verran miinuksella. Toimintaympäristö on siten vakautumassa, mikä näkyy erityisesti palvelualojen jo lähelle keskimääräistä kivunneista liikevaihdon kasvuodotuksista. Satakunnassa pk-yritysten näkymät (saldo +22) olivat hieman maan keskiarvoa heikommat, sillä suhdanteiden kohenemiseen uskoi hieman pienempi osa pk-yrityksistä. Osatekijöittäin tarkasteltuna satakuntalaisten pk-yritysten odotukset jäivät maan keskitasoa heikommiksi kaikissa osatekijöissä, joita ovat liikevaihto, investoinnit, t&k-toiminta, tuonti/vienti, tuotantokustannukset, vakavaraisuus ja kannattavuus. Tuontia, vientiä ja investointeja lukuun ottamatta näkymiä kuvaava saldoluku nousi kuitenkin maakunnassakin positiiviseksi. Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Vuoden 2009 heinä joulukuun talouskehitys Satakunta on selvinnyt laskusuhdanteesta selvästi valtakunnallista keskitasoa paremmin. Merkittävimmän teollisuudenhaaran, teknologiateollisuuden, ahdinko on jäänyt lievemmäksi. Myös monella muulla tärkeällä alalla, kuten kaupassa, pudotus on ollut loivempaa. Erityisesti viime vuoden loka joulukuu sujui Satakunnan elinkeinoelämällä huomattavasti maan keskitasoa myönteisemmin. Tällöin metallien jalostus pääsi uudelleen kasvuun kiinni värimetallien hinnannousun ansiosta, koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto virisi jälleen vahvana ja telakoiden tilauskirjat täyttyivät. Meriteollisuus (telakat ja konepajat) selviytyi kokonaisuudessaan loppuvuonna olosuhteisiin nähden loistavasti. Uutta nousua tukivat viime vuoden loppupuolella myös elintarviketeollisuuden kasvun jatkuminen, metsä- ja kemianteollisuuden ahdingon lieventyminen sekä kaupan liikevaihdon laskun oikeneminen. Majoitus- ja ravitsemistoiminnankaan liikevaihto ei juuri supistunut. Selviä >> 2

15 kesäkuu 2010 Paavo Okko Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Luovat alat 11 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Rakentaminen 13 Palvelut 14 Aluekehittämisen tuleva haaste 16 Kolumni: Satakunta hyötyisi menoelvytyksestä 18 Kansantaloustieteen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu Nousua ja rakennemuutosta Viime vuonna Suomen kokonaistuotanto supistui 7,8 %. Romahdus tapahtui lyhyessä ajassa vuoden 2008 lopulla ja viime vuoden alkupuoliskolla. Käänne nousuun on tehnyt tuloaan viime vuoden lopulta lähtien, mutta kasvu ei ole vielä päässyt vahvaan vauhtiin. Uusimmat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että tälle vuodelle tehdyt 2 3 prosentin kasvuennusteet voivat toteutua. Ennusteet poikkeavat nyt tavallista enemmän toisistaan, mikä kertoo epävarmuudesta. Samalla se kertoo ennustamisen luonteesta. Silloin kun hyvät ennusteet olisivat kovasti tarpeen, kasvuennusteet ovat tavallista huonompia. En kuitenkaan usko, että nyt käy samoin kuin 1990-luvulla. Silloisen kriisin vastaavassa vaiheessa uskallettiin ennustaa kasvun olevan jo alkamassa, mutta tuotannon lasku jatkui vielä kaksi vuotta. Nyt meiltä onneksi puuttuu pankkikriisi, ja korkotaso on historian alhaisin. Kasvu on aina myös rakennemuutosta, mutta nyt vahva toipuminen ilman rakennemuutosta ei ole mahdollista. Puunjalostuksen ja elektroniikan sopeutuminen alan globaaliin rakennemuutokseen sai lisävauhtia suhdannelaskusta, eikä nousu muuksi muuta sitä, että Suomessa tapahtuvalle paperin tai kännyköiden tuotannolle ei ole entisiä perusteita. Me- talli- ja konepajateollisuuden mennyt korkeasuhdanne perustui vientimaiden korkeaan investointitahtiin eikä sekään palaa entiseksi aivan nopeasti. Talouden kehityksen käyttövoima syntyy ongelmista, koska niitä ratkottaessa syntyy taloudellisia arvoja. Kun yrittäjyys raivaa hyvinvoinnin tiellä olevia esteitä, syntyy sekä työllisyyttä että tuloja. Kun nyt ihmiskunnalla kaikkiaan sekä Suomella erikseen on ongelmia mm. ympäristön ja energiantuotannon suunnassa, ovat ainekset nousuun tältä osin olemassa. Ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristövaateisiin vastaavaa yritystoimintaa on syntymässä ja sitä tarvitaan vielä paljon lisää. Suomen energiasektorin uusimmat ratkaisut tarjoavat tästä hyvän esimerkin. Satakunnan kehityksessä tapahtui viime vuonna jo paljon positiivista, eikä kaikki tuotanto edes supistunut. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistus on jatkanut hyvää kehitystä kaiken aikaa. Satakunnan vienti kääntyi nousuun jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Satakunta näyttää olevan kääntymässä nousuun alueiden eturivissä myös työllisyyden osalta. Hyvien toiveiden realisoituminen vaatii tietysti työtä, mutta merkit viittaavat siihen, että Satakunnassa ollaan menossa hyvään suuntaan. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2005. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2000 2005 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Teemu Haukioja, Ari Karppinen, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Kalle Nordlund, Paavo Okko JULKAISIJA: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Ebid 3

>> Muut 23 % Liike-elämän palvelut 7 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 20 % käänteen merkkejä leijui siis ilmassa jo viime vuoden lopulla, mutta iso osa kasvusta lienee tullut muutamien yksittäisten teknologiateollisuuden tilausten laskutuksista. Näillä näkymin taantuman syvin pohja on kuitenkin ohitettu jo vuoden 2009 syksyllä. Tätä tukee myös useiden kuluvana vuonna julkaistujen suhdannekyselyjen selvästi aiempaa kirkkaammat näkymät. Niiden toteutumista odottavat yhä metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus, liike-elämän palvelut ja rakennusala, joiden liikevaihto sukelsi viime vuoden loppuun asti vailla selkeitä merkkejä taitteesta. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa 7,6 % pienemmäksi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2008. Heinä syyskuussa liikevaihto laski vielä roimat 16,5 % vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Loka Metsäteollisuus 11 % Rakentaminen 8 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 8 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 8 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2009 (tiedot ovat suuntaa-antavia) joulukuussa kasvua kirjattiin jo 1,6 %, mikä osaltaan viestii taitekohdasta. Taantumasta huolimatta 45 % Satakunnassa toimivista yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan kolmannella vuosineljänneksellä. Viimeisellä neljänneksellä osuus nousi 48 %:iin kohentuneiden suhdanteiden myötä. Yli 15 % kasvaneiden siivuun ei tullut muutosta, vaan se pysytteli koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan noin 32 %:ssa. Valtakunnallisesti moni toimiala on joutunut Satakuntaa vaikeampaan ahdinkoon. Merkittävimmistä aloista erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä kaupan liikevaihto on laskenut maassa keskimäärin Satakuntaa voimakkaammin. Lisäksi telakoiden tilauskirjat ovat jääneet ohuemmiksi, ja maamme rakennusalan liikevaihdon taso on vuoteen 2005 verrattaessa suhteellisesti selvästi Satakuntaa matalampi. Tämä kaikki on näkynyt toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon Satakuntaa syvempänä syöksynä. Vuoden 2009 heinä joulukuussa maan yritysten liikevaihto laski yhteensä 14,4 % vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Heinä syyskuu sujui vielä synkissä merkeissä 18,8 %:n vajoamalla. Taantuma hellitti hieman otettaan loka joulukuussa, jolloin liikevaihdon pudotus tasaantui 10,1 %:iin usean teollisuuden alan sekä kaupan syöksyn oiettua. Suuntaviivat ovat siis samat kuin Satakunnassa, ja laskusuhdanteen pahin vaihe lienee takana myös valtakunnan tasolla. Palkkasumman lasku on pysynyt maltillisena liikevaihdon romahduksesta huolimatta. Satakunnassa kaikkien yritysten yhteenlaskettu palkkasumma laski vuoden 2009 heinä joulukuussa 1,4 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä syyskuussa palkat tippuivat prosentin verran ja loka joulukuussa 1,8 %. Palkkasumma kasvoi telakoilla, elintarviketeollisuudessa ja palvelualoilla (pl. liike-elämän palvelut). Rakentamisen nousu pysähtyi. Muilla aloilla palkkasumma aleni. Erityisesti teknologia- ja kemianteollisuudessa lasku oli roimaa, mikä johtuu henkilöstövähennyksistä. Maan keskimääräinen palkkasumman pudotus oli Satakunnan luokkaa, sillä vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla laskua kirjattiin 1,8 % (III nelj. -1,6 %, IV nelj. -2,1 %). Toimialoittaisen kehityksen suunta oli lähellä Satakuntaa, mutta telakat, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä rakentaminen hiipuivat maakunnasta poiketen. Teollisuuden viennissä käänteen merkkejä Viennin veto hiipui edelleen merkittävästi Satakunnassa ja maassa keskimäärin vuoden 2009 heinä syyskuussa vientivetoisen teollisuuden tilauskirjojen ohennuttua sekä metsä- että teknologiateollisuudessa. Viimeisen neljänneksen aikana metsäteollisuuden syöksykierre oikeni. Teknologiateollisuuden viennin arvo kääntyi samanaikaisesti rajuun nousuun Satakunnassa laskun lieventyessä myös valtakunnan tasolla. Satakunnassa teollisuuden viennin arvon supistuma jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa enää 2,6 %:iin vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna vuoden lopun nousupiikin ansiosta. Koko maassa laskua kirjattiin vielä vastaavasti 23,7 %, mutta vuoden lopulla on havaittavissa selvää kohennusta. Käänteen taustalla vaikuttaa paitsi teknologiateollisuuden raju nousu Satakunnassa, myös metsäteollisuuden pudotuksen oikeneminen molemmilla alueilla. Satakunnassa äkillistä kasvua saattaa ainakin osaksi selittää merija konepajateollisuuden laskutusten ajoitus loppuvuoteen. Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 4

Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (1000 ), vuoden 2009 luvut ovat ennakkotietoja. Toimialan nimi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Elintarviketeollisuus 409 345 400 204 420 615 419 575 443 389 465 593 506 617 521 813 Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 512 620 1 523 221 1 549 421 1 479 055 1 687 839 1 715 087 1 579 642 1 295 118 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 646 004 669 775 708 964 762 903 797 282 811 956 839 656 683 575 Metallien jalostus 1 088 043 1 071 106 1 348 571 1 389 185 1 776 523 2 004 516 1 488 464 999 344 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 325 843 326 026 364 196 366 577 406 844 508 524 537 236 379 608 Koneiden ja laitteiden valmistus 553 154 549 165 554 734 593 834 659 187 900 173 999 571 1 014 848 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 77 791 79 536 86 532 96 656 96 325 106 466 127 698 100 762 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 2 646 625 2 464 130 2 730 483 2 606 999 3 320 903 4 068 311 3 550 163 2 861 699 OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka* 27 335 33 471 38 269 53 951 39 076 54 139 48 283 51 902 OSKE-ryhmä: Meriklusteri* 867 498 814 768 513 178 435 915 750 494 1 090 657 1 039 255 1 139 602 OSKE-ryhmä: Energiateknologia* 1 302 012 1 283 513 1 102 674 1 225 659 1 483 907 1 504 029 1 531 224 1 307 680 Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 30); sis.telakat 531 811 630 180 271 272 261 961 404 245 524 742 341 123 Koko teollisuus (TOL BCD) 6 291 817 6 137 110 6 539 676 6 326 914 7 490 524 8 372 723 7 962 140 6 856 331 Rakentaminen 432 380 434 111 461 011 550 057 640 619 886 832 1 137 403 1 011 278 Tukku- ja vähittäiskauppa 1 972 969 2 050 824 2 135 357 2 243 161 2 322 376 2 495 894 2 665 961 2 438 865 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 134 797 130 652 134 532 139 278 148 096 161 389 168 723 167 681 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 477 676 507 688 556 182 617 599 676 773 794 789 874 532 818 468 Luovat alat 605 324 601 331 624 573 608 512 637 853 697 608 712 407 631 172 Kaikki toimialat yhteensä 10 231 340 10 172 312 10 728 323 10 756 303 12 200 689 13 726 865 13 983 969 12 299 099 *Osaamiskeskustoimialoista (OSKE) lisätietoa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21 Työllisyys edelleen laskussa, mutta positiivisesta käänteestä jo merkkejä Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % Viime vuoden synkät työllisyysodotukset satakuntalaisissa yrityksissä realisoituivat, ja henkilöstömäärät jatkoivat laskuaan loppuvuonna. Maakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli heinä joulukuussa keskimäärin 5 % alempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden alamäki jyrkkeni koko viime vuoden ajan, ja lama tarttui jälkimmäisellä vuosipuoliskolla myös aiemmin positiivisesti kehittyneeseen rakennusalaan. Eniten henkilöstömäärät vähenivät heinä joulukuussa teollisuudessa (-12,3 % vuodentakaiseen verrattuna), kun taas rakentamisessa ja palveluissa alamäki oli loivempi (-1,6 % ja -1,7 %). -4 % -6 % Yritysten henkilöstömäärien väheneminen näkyy alueella työttömyytenä, joka kasvoi viime vuonna. Lomautukset lisääntyivät voimakkaasti etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Nyt tilanne näyttää hieman tasaantuneen, sillä lomautettujen määrä on alkanut laskea. Tilanteen paranemisesta huolimatta Satakunnassa työttömiä työnhakijoita on alkuvuonna ollut 1 300 enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Erityisesti on lisääntynyt nuorten työttömien määrä. Satakunnassa työttömyyden nousu on edelleenkin alhaisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kehitykseen on vaikuttanut mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen sekä meriteollisuuden suhteellisen hyvä tilanne. Tällä hetkellä Olkiluodossa työskentelee noin 3 600 työntekijää, joista suomalaisia on alle 1 000 henkeä. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta lisäys on ollut rakennusalalla ja vastaavasti alhaisinta maa- ja metsätaloudessa. Avoimien työpaikkojen määrä on alkuvuonna noussut suunnilleen vuoden takaiselle tasolle. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet etenkin kaupan alalla sekä teollisuudessa. Tänä vuonna kesätyöpaikkoja on selvästi viime vuotta enemmän etenkin teollisuudessa. Satakunnassa on toistaiseksi selvitty suurilta irtisanomisilta, sillä valtaosa yt-neuvotteluista on koskenut lomautuksia. Maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli runsaat 12 200 ja työttömyysaste oli 11,3 %. I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä Vaikka työllisyystilanne on viime aikoina heikentynyt, yritysten henkilöstönäkymät ovat jo paranemaan päin. Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrissa satakuntalaisista yrityksistä jo suurempi osa (21 %) uskoo henkilöstömääränsä kasvavan kuin pienenevän (14 %). EK:n tuorein Lounais-Suomea koskeva suhdannebarometri puolestaan kertoo yritysten henkilöstönäkymien olevan vielä melko synkät, mutta teollisuus- ja rakentamisalan yrityksissä jo hieman paremmat kuin edellisessä barometrissa. Satakuntalaiset yritykset näkevät työvoiman saatavuuden olevan heikompaa kuin koko maan yritykset keskimäärin, mutta työllistämisen ja kasvun esteitä työvoimapula ei maakunnassa näyttäisi muodostavan koko maata enempää. Kaiken kaikkiaan Satakunnan lähiaikojen työllisyysnäkymät ovat varovaisesti aiempaa positiivisemmat, mutta paljon riippuu yleisestä talouskehityksestä. 5

TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Viennistä suurelta osin riippuvainen teollisuus on joutunut maksamaan maailmanlaajuisen kysynnän hiipumisesta kovan hinnan, sillä liikevaihto on pudonnut vauhdilla vuoden 2008 lopulta alkaen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Vajoaminen jatkui voimakkaana vuoden 2009 syksyyn saakka. Heinä syyskuussa koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui Satakunnassa 19,9 % ja maassa keskimäärin 26,9 % vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Loka joulukuun aikana satakuntalainen teollisuus ponnisti uuteen kasvuun (10,6 %), ja valtakunnan tasollakin laskukierre oikeni hieman (-14,0 %). Satakunnassa käänteen takana piilee metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen kasvun viriäminen uudelleen, metsä- ja kemianteollisuuden ahdingon helpottuminen sekä elintarviketeollisuuden edelleen myönteisenä jatkunut kehitys. Suotuisa kehitys on juontunut yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Käänteen pysyvyydestä ei ole vielä täyttä varmuutta, sillä tilauskantojen kehitys ei ole ollut kaikilta osin kovin mairittelevaa. Kasvun taustalla saattaa vaikuttaa myös meriteollisuuden merkittävien tilausten laskutuksia, jotka ovat ajoittuneet loppuvuoteen. Kokonaisuutena maakunnan teollisuuden liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa 5,1 % pienemmäksi kuin samaan aikaan vuonna 2008. Valtakunnallisesti pudotusta kirjattiin vastaavasti 20,4 %. Kehnoista suhdanteista huolimatta 37 % satakuntalaisista teollisuusyrityksistä pystyi nostamaan liikevaihtoaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä, ja vuoden lopulla osuus kohosi 40 %:iin. Voimakkaaseen, yli 15 %:n kasvuun kykeni vastaavasti 26 % ja 30 % yrityskannasta. Viennin arvo noudatti liikevaihdon kehitystä, ja Satakunnassa vienti supistui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 2,6 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Heinä syyskuun 24,7 %:n vajoama vaihtoi etumerkkiä 23,7 %:n nousuksi loka joulukuussa pääasiassa Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa he saattaa olla jo ohi. Selvää kohentumista on kuitenkin havaittavissa ainakin metallien jalostuksessa raaka-aineiden hintojen käännyttyä nousuun viime vuonna. Satakuntalainen teknologiateollisuus on taistellut sinnikkäästi laskusuhdannetta vastaan, sillä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousuputki ei ole pysyvästi katkennut ainakaan viime vuoden loppuun mennessä, ja metallien jalostus on päässyt uudelleen kasvuun kiinni aivan vuoden lopulla. Myös telakoilla ja ylipäätään meriteollisuudessa työt ovat jatkuneet. Sen sijaan metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sujui maakunnassakin murheellisissa merkeissä viime vuoden loppupuolella liikevaihdon romahdettua. Satakunnassa jokaisen teknologiateollisuuden haaran kehitys oli kuitenkin maan keskiarvoa suotuisampaa. Erityisen suureksi ero muodostui konepajoilla, telakoilla sekä metallien jalostuksessa. Satakunnan teknologiateollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa 1,7 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Vielä heinä syyskuussa liikevaihto tippui 29 % edellisvuoden vastaavasta ajasta, mutta loka joulukuussa ala pääsi 30 %:n kasvuun kiinni metallien jalostuksen, meriteollisuuden ja konepajojen vahvan kehityksen ansiosta. Suurten tilausten laskutusten jaksotus saattaa myös vaikuttaa taustalla, sillä koko teknologiateollisuuden viimeisen nelteknologiateollisuuden kasvupyrähdyksen ansiosta. Koko maassa laskua kirjattiin vielä 23,7 %, mutta kolmannen neljänneksen 30,7 %:n romahdus loiveni vuoden lopulla 16,8 %:iin sekä metsä- että teknologiateollisuuden syöksyn oiettua. Palkkasumman ja henkilöstömäärien muutoksen perusteella käänteen merkkejä ei edelleenkään ollut ilmassa, sillä Satakunnassa teollisuuden palkkasumma tippui vuoden 2009 heinä joulukuussa tasaisesti 6,7 % alemmaksi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa pienennystä kirjattiin vastaavasti 9,7 %. Palkkasumma laski jokaisella teollisuudenalalla elintarviketeollisuutta ja Satakunnassa myös telakoita lukuun ottamatta. Maakunnassa teollisuuden parissa työskenteli viime vuoden heinä joulukuussa 12,3 % vähemmän henkilöstöä kuin samaan aikaan vuonna 2008. Pudotus oli tasaista, eikä käännettä ollut havaittavissa liikevaihdon kasvupiikistä huolimatta. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Vientivetoinen teknologiateollisuus on ollut yksi maailmanlaajuisen taantuman suurimmista kärsijöistä. Valtakunnan tasolla kaikki sen alatoimialat ovat joutuneet voimistuneeseen syöksykierteeseen, jonka katkeamisesta ei ole vielä selviä merkkejä, vaikka pahin vai- 6

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) METALLIEN JALOSTUS Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=100) jänneksen yhteenlasketun liikevaihdon kasvu oli suurempaa kuin yhdenkään sen alatoimialan, joiden tietoja saa julkistaa. Kasvu on juontunut siten todennäköisesti telakoilta, joiden liikevaihdosta ei maakuntatasolla ole saatavilla tietoa. 30 % satakuntalaisista metalliyrityksistä kasvatti liikevaihtoaan viime vuoden jälkipuoliskolla, ja voimakkaan, yli 15 %:n kasvun kirjasi 24 % alan toimijoista. Koko maassa liikevaihdon pudotusta mitattiin viime vuoden loppupuoliskolla roimasti Satakuntaa enemmän (-27,1 %). Taustalla vaikuttaa kone- ja metallituoteteollisuuden alamäen lisäksi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen romahdus ja sen Satakuntaa selvästi korkeampi painoarvo. Teknologiateollisuuden syöksy oikeni kuitenkin vuodenvaihteen lähestyttyä. Satakunnassa teknologiateollisuuden vienti lähti uudestaan vetämään vuoden 2009 viimeisen neljänneksen aikana, jolloin kasvua kirjattiin vuoden 2008 vastaavasta ajasta peräti 51,2 %. Taustalla saattaa piillä yksittäisten, merkittävien tilausten laskutuksia. Edeltävällä neljänneksellä viennin arvo putosi vielä 27,1 %. Vuoden lopun myötätuulen ansiosta heinä joulukuun viennin arvo kasvoi 7,9 % suuremmaksi vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa viennin veto hiipui 26,7 %:n verran vastaavana ajankohtana, mutta heinä syyskuun 33,6 %:n vajoama oikeni -20,2 %:iin loka joulukuussa. Satakunnassa tuotannon volyymiä kuvaava palkkasumma ei kuitenkaan näytä minkäänlaista käänteen merkkiä, sillä laskukierre voimistui yhä vuoden lopullakin tuotannon sopeuduttua heikkoon kysyntään. Satakunnassa palkkasummasta lohkesi 9,2 %:n siivu vuoden 2009 heinä joulukuussa vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Kolmannen vuosineljänneksen 7,7 %:n lasku yltyi 10,7 %:iin viimeisellä neljänneksellä. Palkkasumma tippui jokaisella alatoimialalla telakoita lukuun ottamatta. Valtakunnan tasolla palkkasumma hiipui hieman Satakuntaa nopeammin, sillä laskua kertyi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 12,1 %. Pudotus voimistui vuoden loppua kohden Satakunnan tavoin (III nelj. -9,9 % ja IV nelj. -14,4 %). Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan maamme teknologiateollisuuden tilauskirjat pysyivät vuoden 2010 alussa yhä huomattavan matalina verrattuna taantumaa edeltävään aikaan vuoden 2008 kesällä. Tiedustelussa mukana olevat yritykset saivat tammi maaliskuussa 2010 euromääräisesti prosentin verran enemmän uusia tilauksia kuin samaan aikaan edellisvuonna. Loka joulukuuhun 2009 verrattuna laskua kertyi kuitenkin 18 %. Tilauskannan arvo jäi viime maaliskuun lopussa 24 % vuodentakaista alemmaksi, ja 4 % joulukuun loppua matalammaksi. Tämän vuoksi liikevaihto pysynee edelleen matalana lähikuukausina. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehityksen syvä kuilu alkoi umpeutua vuoden 2009 lopussa värimetallien hintojen käännyttyä nousuun. Erityisesti kuparin hinta on kohonnut kuluvan vuoden kevääseen mennessä lähelle 2000-luvun puolivälin jälkeisiä ennätyslukemia. Tämä on mahdollisesti vaikuttanut siihen, että metallien jalostuksen liikevaihto on alkanut toipua Satakunnassa maan keskiarvoa nopeammin. Satakunnassa alalla kirjattiin vielä vuoden 2009 heinä syyskuussa 32,1 %:n romahdus edellisvuoden vastaavasta ajasta, mutta jo loka joulukuussa kehitys kääntyi päälaelleen vahvan 15 % kasvun myötä. Koko vuoden 2009 jälkimmäisen puoliskon liikevaihdon lasku lievittyi siten 12,7 %:iin suotuisan loppuvuoden ansiosta. Taantuma on kuitenkin puraissut alaa pahasti, sillä viime vuodenvaihteessa alan liikevaihto jäi alle puoleen vuoden 2007 huipputasosta. Koko maan tasolla selvää loivenemista oli myös havaittavissa, sillä viime vuoden kolmannen neljänneksen 46,3 %:n mahalasku oikeni 3,1 %:n notkahdukseksi viimeisellä neljänneksellä. Koko heinä joulukuun aikana liikevaihto supistui yhteensä 27,9 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Satakunnassa metallien jalostuksen toimiala nojaa vahvasti suuryrityksiin, sillä niiden kehitys on edelleen sanellut alan suuntaviivat. Liikevaihdon kääntyminen nousuun nosti Satakunnassa liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuuden heinä syyskuun 20 %:sta loka joulukuun 28 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu suureni vastaavasti 16 %:sta 20 %:iin. Metallien jalostajien maksamien palkkojen summan lasku jatkui nopeana liikevaihdon 7

taitekohdasta huolimatta. Palkkasumma painui Satakunnassa vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla 16,7 % alemmaksi verrattuna samaan aikaan edellisvuonna. Koko maassa vastaavaa laskua kirjattiin suunnilleen saman verran, 16,1 %. Minkäänlaisia käänteen merkkejä ei ole havaittavissa viime vuoden tilastojen perusteella liikevaihdosta poiketen. Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportin mukaan terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärät supistuivat vuo- den 2009 aikana neljänneksen valtakunnan tasolla. Tuotanto oli kuitenkin kasvussa vuoden loppua kohden alkuvuoteen verrattuna. Koko maassa henkilöstö väheni viime vuonna runsaat 10 %. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Satakunnan rautavalimoiden taloudelliset toimintaedellytykset hyvät ennen taantumaa Teksti: Kalle Nordlund Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä jatkettiin edelleen Porin Kauppiassäätiön tukemaa opinnäytetyöprojektia, jossa seurataan Satakunnan alueella toimivien yritysten taloudellista menestymistä. Tällä kertaa tutkittiin mm. satakuntalaisten rautavalimoiden taloudellisia toimintaedellytyksiä vuosien 2005 2007 ajalta liiketoiminnan kasvun, kannattavuuden ja rahoitusasemaa kuvaavien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden suhteen tunnuslukuanalyysiä hyödyntäen. Tutkimusaineistoon otettiin mukaan päätoimialalta raudan valu (TOL 2008, 24510) sellaiset satakuntalaiset yritykset, joiden liikevaihto ylitti 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja joiden tilikausi seurasi kalenterivuotta. Tutkimuksessa suoritettiin myös toimialavertailua. Koska päätoimialakseen raudan valun ilmoittaneita yrityksiä on Suomessa suhteellisen vähän, saatuja tuloksia verrattiin muualla maassa toimiviin rauta-, teräsja kevytmetallivalimoihin sekä muiden värimetallien valimoihin. Vertailuaineistossa yritysten liikevaihto oli selvästi suurempi kuin tutkimusaineistossa. Vuosina 2005 ja 2006 satakuntalaisten rautavalimoiden liikevaihdon muutosprosentin mediaani oli kuitenkin vertailuaineistoa suurempi, mutta vuonna 2007 kasvu hiipui Satakunnassa samalla kun vertailuaineistossa kehitys oli vielä suotuisaa. Käyttökateprosentilla arvioituna satakuntalaiset rautavalimot olivat selkeästi kannattavampia kuin vertailuaineiston yritykset. Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna satakuntalaisten valimoiden todettiin menestyneen vertailuaineistoa paremmin ja kehitys oli ollut positiivista koko aikavälillä. Satakuntalaisten rautavalimoiden omavaraisuusasteen mediaanin havaittiin olleen hyvä ja se oli myös parantunut kaikkina vuosina. Myös vertailuaineistossa mediaani oli kehittynyt suotuisasti, mutta suuruudeltaan se jäi vuosina 2005 ja 2006 tutkimusaineiston alapuolelle. Koko valimoalan suhteellisen velkaantuneisuuden mediaani on ollut hyvällä tasolla vuosina 2005 2007. Yritysten suhteellinen velkaantuneisuus on myös laskenut vielä vuonna 2007 edelliseen vuoteen verrattuna. Maksuvalmiuden arvioitiin yleisesti olleen tyydyttävällä tasolla ja sen havaittiin pysyneen melko vakaana kaikkien valimoiden osalta koko tutkimusajanjaksolla. Satakuntalaiset rautavalimot ovat menestyneet vertailuaineistoon nähden varsin hyvin vuosien 2005 2007 aikana. Yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ovat laskettujen tunnuslukujen perusteella olleet hyvät. Tutkimusta laajennetaan tekemällä syksyn aikana pro gradu -tutkielma, jossa tutkitaan myös toimialan kriittisiä menestystekijöitä. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon romahdus jatkui vailla laantumisen merkke- jä viime vuoden loppupuolella. Toimiala on yksi pahimmista taantuman uhreista. Alan liikevaihdosta hupeni Satakunnassa vuoden 2009 heinä joulukuussa 31,6 % ja koko maassa 34,4 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa vuosineljännesten kehitys muistutti toisiaan, mutta Satakunnassa heinä syyskuun 37,8 %:n kuilu loiveni -25 %:iin loka joulukuun aikana. Satakunnassa synkästä kehityksestä huolimatta 29 % alan yrityskannasta pysyi kasvussa kiinni viime vuoden loppupuoliskolla, ja Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 8

yli 15 %:n nousu kirjattiin kolmannella neljänneksellä 26 %:ssa ja viimeisellä 22 %:ssa yrityksistä. Satakunnassa poikkeuksellisen musta loppuvuosi selittyy suurelta osin yli 20 henkilön yritysten kehnolla suoriutumisella. Palkkasumman kehityksen perusteella ei alalla ole valoa näkyvissä, ja luvut kertovat karua kieltä alan volyymien muutoksesta. Satakunnassa maksettujen palkkojen summa jäi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 12,8 % alemmaksi kuin samana ajankohtana vuotta aiemmin. Koko maassa pudotusta kertyi 17,2 %. Kummallakin alueella palkkojen syöksykierre voimistui vuoden loppua kohden. Satakunnassa heinä syyskuun 11,5 %:n vajoaminen yltyi 14 %:iin loka joulukuussa. Maassa keskimäärin vastaavat lukemat olivat -15 % ja -19,4 %. Satakuntalainen koneiden ja laitteiden valmistus on ainakin toistaiseksi eräs laskusuhdanteen selviäjistä ja todellisista menestystarinoista, sillä liikevaihdon nousu on jatkunut haastavissa olosuhteissa. Maakunnan konepajoilla on havaittavissa vuoden 2009 heinä syyskuussa liikevaihdon tilapäinen 8,2 %:n notkahdus edellisvuoden vastaavasta vuosineljänneksestä, mutta se korjaantui 12,3 %:n kasvuksi loka joulukuussa. Heinä joulukuun nousuksi kirjattiin 2,8 %. Satakunnassa alan kehitys on juontunut lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävistä konepajoista, joiden vaihteleva menestys piilee lukujen taustalla. Liikevaihtoaan kohotti kolmannella neljänneksellä 26 % maakunnan koneiden ja laitteiden valmistajista. Osuus nousi 34 %:iin suotuisalla viimeisellä neljänneksellä. Yli 15 % kasvaneiden siivu suureni vastaavasti 21 %:sta 24 %:iin. Alan valtakunnalliset suuntaviivat poikkesivat täysin Satakunnasta, sillä ahdinko syveni entisestään liikevaihdon romahdettua 22,6 % vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla. Vuosineljännesten välille ei muodostunut eroa, joka merkitsisi käännettä. Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumma kääntyi entistä jyrkempään laskuun myös Satakunnassa, mikä viittaa tilauskannan supistumiseen. Liikevaihdon myönteisestä loppuvuodesta huolimatta palkkasumma putosi merkittävästi myös vuoden lopulla. Satakunnassa palkat supistuivat heinä syyskuussa 7,9 % ja loka joulukuussa 13,6 % edellisvuoden vastaavista neljänneksistä. Heinä joulukuussa vähennystä kirjattiin kokonaisuudessaan 10,7 %. Koko maassa vastaavaksi pudotukseksi muodostui 13,1 % (III nelj. -10,7 % ja IV nelj. -15,4 %). Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportista on havaittavissa jonkinasteisia käänteen merkkejä, sillä maamme kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset (ml. telakat) vastaanottivat uusia tilauksia tämän vuoden tammi maaliskuussa euroissa mitattuna 15 % enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Vuoden 2009 loka joulukuun taso alittui kuitenkin 13 %:lla. Uusien tilausten arvo jäi puolta alemmaksi kuin ennen taantumaa vuoden 2008 heinä syyskuussa. Myös tilauskanta ja sitä kautta lähitulevaisuuden odotukset liikevaihdon kehityksestä pysyivät heikkoina. Tilauskannan arvo jäi maaliskuun lopussa 30 % vuotta aiempaa alemmaksi, ja joulukuun lopun taso alittui 4 %:lla. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Taantuma on runnellut rajuin ottein maamme elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistusta, eikä Satakuntakaan ole välttynyt kurimukselta. Liikevaihdon syöksykierre alkoi vuoden 2009 alun tienoilla ja on jatkunut hellittämättä ainakin vuoden 2009 loppuun saakka. Satakunnassa alan valmistajien liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa 27,4 % matalammaksi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Pudotus oli hyvin tasaista. Maassa keskimäärin viime vuoden loppupuolisko sujui vielä synkemmissä merkeissä 33,6 %:n romahduksen myötä. Satakunnassa alan painoarvo on merkittävästi maan keskiarvoa pienempi mm. kännykkävalmistuksen puuttumisen vuoksi. Satakuntalaisista alan valmistajista kuitenkin noin 30 % kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kehnoista suhdanteista huolimatta. Voimakas, yli 15 %:n nousu onnistui heinä syyskuussa 18 %:lta ja loka joulukuussa 25 %:lta alan yrityksistä. Satakunnassa alan kehitys on juontunut lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joita toimii maakunnassa ainoastaan kuusi kappaletta. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden palkkasumma on kääntynyt liikevaihdon vanavedessä laskusuuntaan. Satakunnassa supistumista kirjattiin 8,5 % kolmannella vuosineljänneksellä, kun verrokkina on edellisvuoden vastaava aika. Viimeisellä neljänneksellä syöksy yltyi 16,1 %:iin. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Heinä joulukuun pudotukseksi muodostui siten kaikkien toimialojen ja koko teollisuuden keskiarvoa selvästi synkemmät 12,4 %. Koko maassa vastaavan ajan palkkojen tippuminen jäi loivemmaksi (-6,7 %), sillä syyskesän notkahdus jäi olosuhteisiin nähden lieväksi (-3,3 %). Vuoden lopulla laskua kirjattiin jo 10,2 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistajat saivat uusia tilauksia kuluvan vuoden tammi maaliskuussa arvoltaan 16 % vähemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna, ja 22 % vähemmän kuin vuoden 2009 loka joulukuussa. Heinä syyskuun 2008 taso alittui yli 50 %:lla. Tilauskannan arvo alitti viime maaliskuun lopussa vuoden 2009 vastaavan ajan tason 17 %:lla ja joulukuun lopun tason 8 %:lla. Tämän perusteella liikevaihdon matalaan tasoon ei ole odotettavissa kohennusta. TELAKAT Satakunnan telakoilla vuoden 2009 loppupuoli sujui työntäyteisissä merkeissä, sillä palkkasumma kääntyi rivakkaan nousuun tilauskirjojen täytyttyä laskusuhdanteesta huolimatta. Satakunnassa maakunnan kahden telakan maksamien palkkojen yhteissumma kipusi vuoden 2009 heinä joulukuussa 13,1 % korkeammaksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2008. Heinä syyskuun 15,1 %:n kasvu tasaantui 11,2 %:iin loka joulukuun aikana. Valtakunnan tasolta ei ole kantautunut yhtä myönteisiä uutisia. Alan haastava tilan- Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) 9

ne maailmanlaajuisen taantuman puristuksessa on heijastunut palkkasummaan, jonka tasainen vajoaminen jatkui ilman merkkejä käänteestä. Koko maassa telakoiden palkkasummaan syntyi vuoden 2009 heinä joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta 11,2 %:n lovi, joka pysyi suunnilleen samansuuruisena koko vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan. ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui Satakunnassa melko vakaana taantumasta huolimatta vuoden 2009 heinä joulukuussa. Alan liikevaihto kohosi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 2,3 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Kasvu jäi niukaksi heinä syyskuussa (0,6 %), mutta vireytyi uudelleen loka joulukuun aikana (3,8 %), kun verrokkina ovat vuoden 2008 vastaavat neljännekset. Satakunnassa vuoden 2009 loppupuoliskon aikana liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus, 55 % yrityskannasta, nousi hieman alkuvuoteen verrattuna. Yli 15 %:n liikevaihdon kasvuun kykeni kolmannes alan yrityksistä, mikä jäi hieman aiempaa pienemmäksi. Maakunnan elintarviketeollisuuden kasvuun ovat eniten vaikuttaneet alle viiden henkilön sekä yli 20 henkilön yritykset. Kehitys on näissä kokoluokissa ollut muuten myönteistä, mutta yli 20 henkilön yritysten liikevaihto laski hieman syyskesällä, mikä selittää havaittua kasvun tilapäistä tyrehtymistä. Loppuvuosi sujui jo myönteisemmin. Valtakunnan tasolla elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehityksen käännekohdaksi näyttää muodostuneen vuoden 2009 kevät, jonka jälkeen laskua on kirjattu jokaisena vuosineljänneksenä ainakin vuoden loppuun saakka. Vuoden 2009 jälkimmäisen puoliskon aikana liikevaihto tippui tasaisesti 3,4 % alemmaksi vuotta aiemmasta vastaavasta ajanjaksosta. Liikevaihdon putoaminen on kuitenkin ollut useita muita toimialoja selvästi lievempää. METSÄTEOLLISUUS Palkkasumman kasvu jäi aikaisempaa vaimeammaksi sekä Satakunnassa että koko maassa, mutta nousu jatkui vuoden 2009 loppupuolenkin ajan useimmista muista toimialoista poiketen. Palkkasumma kasvoi vuoden 2009 heinä joulukuussa Satakunnassa 1,0 % ja koko maassa 1,2 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Molemmilla alueilla vuosineljännesten kehitys ei kovin paljon poikennut toisistaan. Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus), jonka jyrkkä alamäki alkoi ennen talouskriisiä vuoden 2007 lopussa, osoitti hienoisia elpymisen merkkejä vuoden 2009 jälkimmäisen puoliskon aikana erityisesti loka joulukuussa. Tällöin liikevaihdon luisu loiveni selvästi sekä Satakunnassa että koko maassa. Liikevaihdon kehitys jäi edelleen pahasti pakkaselle, kun tarkastellaan vuoden 2009 heinä joulukuun liikevaihtoa. Satakunnassa liikevaihto jäi tällöin 11,3 % ja koko maassa 18,0 % vuoden 2008 vastaavan ajan tasoa alemmaksi. Vuosineljänneksien kehitys poikkesi huomattavasti toisistaan: heinä syyskuussa liikevaihto supistui Satakunnassa vielä 18,6 % vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Koko maassa liikevaihto romahti 25 %:n verran. Loka joulukuussa Satakunnan metsäteollisuus kirjasi enää 3,4 % laskua. Valtakunnan tasollakin pudotus lieveni 10,5 %:iin. Satakunnassa metsäteollisuuden kehitys on ollut yhä yli 20 henkilön yritysten harteilla, joten niiden suoriutuminen on sanellut suuntaviivat. Vuoden loppua kohden myös entistä useampi yritys pääsi Satakunnassa kasvuun kiinni. Kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvua kirjasi 40 % yrityksistä. Viimeisellä neljänneksellä osuus kohosi jo 49 %:iin. Yli 15 %:n kasvun kirjasi vastaavasti 29 % ja 36 % alan toimijoista. Osuudet kohosivat selvästi alkuvuodesta, ja viestivät osaltaan taitekohdasta. Koska metsäteollisuus vie merkittävän osan tuotannostaan, kehittyi vienti liikevaihdon vanavedessä. Kohennusta on havaittavissa aivan vuoden lopulla, sillä Satakunnassa heinä syyskuun 20,9 %:n romahdus oikeni 7,5 %:n pudotukseksi loka joulukuun aikana. Puolivuotiskauden aikana maakunnan metsäteollisuuden viennin arvo aleni yhteensä 14,4 % vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta, mikä jäi alkuvuotta lievemmäksi. Koko maassa peräkkäisten neljännesten (-25,7 % ja -12,0 %) yhteenlasketuksi alenemaksi muotoutui vuoden 2009 heinä joulukuussa 19,1 %, joka oli sekin alkuvuotta loivempi. Palkkasumma laski selvästi etenkin valtakunnan tasolla vuoden 2009 heinä joulukuussa. Metsäteollisuuden toimijat maksoivat tällöin palkkoja Satakunnassa 6,9 % ja koko maassa 12,9 % edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kehityksessä on kuitenkin nähtävissä liikevaihdon tavoin käänteen merkkejä, sillä Satakunnassa kolmannen vuosineljänneksen 11,7 %:n lasku lieveni 0,9 %:iin viimeisellä neljänneksellä. Koko maassa pudotus oikeni vastaavasti 17,6 %:sta 6,9 %:iin. Valoisampaa tulevaisuutta ennakoi myös Pellervon taloustutkimus PTT:n maamme metsäteollisuutta koskeva ennuste, jonka mukaan alan toiminta vilkastuu kuluvan ja ensi vuoden aikana taloustilanteen kohentuessa. PTT ennustaa metsäteollisuuden nostavan tuotantoaan ja vientiään globaalin kysynnän elpyessä. Kysynnän kasvun odotetaan kuiten- Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 10

kin jäävän vielä vaisuksi, joten vuosituhannen alun tuotannon tasoa tai kannattavuutta ei vielä saavuteta. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Kemianteollisuuden loppuvuosi sujui kokonaisuutena yhä synkissä merkeissä, mutta liikevaihdon lasku alkoi loiveta aivan loppuvuodesta talousnäkymien kohennuttua. Satakunnassa liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa 18,2 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Laskua kertyi vielä heinä syyskuussa 23,7 % vuotta aiemmasta, mutta loka joulukuussa liikevaihto aleni enää 12 %. Koko maassa kehitys oli samansuuntaista. Liikevaihdon kolmannen vuosineljänneksen voimakas 21,5 %:n pudotus lievittyi 9,2 %:iin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden jälkimmäisen puoliskon alenemaksi muodostui siten 15,8 %, mikä oli alkuvuotta suotuisampi lukema. Satakunnassa liikevaihtoaan onnistui kohottamaan heinä syyskuussa 36 % alan yrityksistä, ja vuoden lopulla osuus oli kohonnut jo 39 %:iin kohentuneiden suhdanteiden siivittämänä. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 24 % ja 26 % yrityskannasta. Osuudet olivat alkuvuoteen verrattuna selvästi suurempia, mikä osaltaan saattaa kertoa käännekohdasta. Satakunnassa alan kehitys on edelleen juontunut täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Palkkasumma jatkoi edelleen huomattavaa vajoamistaan, eikä liikevaihdosta poiketen mitään kovin selvää käännettä ollut sen perusteella havaittavissa. Satakunnassa palkkasumma laski vuoden 2009 jälkimmäisen puoliskon aikana 12,5 % ja koko maassa 7,9 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Viimeinen vuosineljännes oli Satakunnassa hieman edeltävää suotuisampi (III nelj. -13,9 %, IV nelj. -11,0 %). Valtakunnan tasolla neljännekset eivät juuri toisistaan poikenneet. Elinkeinoelämän keskusliiton alkuvuoden suhdannebarometrin mukaan kemianteollisuuden suhdannetilanne on yhä kehno, vaikka tuotanto ja tilaukset kääntyivät loivaan kasvuun loppuvuonna. Tilauskanta on kuitenkin pysynyt matalana. Suhdanteiden ennakoidaan kuitenkin kohentuvan kuluvan vuoden aikana. Samalla henkilöstömäärien laskukin pysähtyisi. Hintoihinkin odotetaan varovaista nousua. Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Taantuma on iskenyt voimalla myös luoviin aloihin, sillä liikevaihto on supistunut selvästi vuoden 2008 lopulta alkaen sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa liikevaihto aleni vuoden 2009 heinä joulukuussa 9,6 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa vastaavaa laskua kirjattiin 8,5 %. Satakunnassa kolmannen vuosineljänneksen 11,3 %:n tiputus loiveni kuitenkin 7,7 %:iin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Valtakunnan tasolla on havaittavissa samansuuntaista kehitystä (III nelj. -11,5 %, IV nelj. -5,7 %). Satakunnassa luovien alojen kehitykseen on vaikuttanut eniten yli 20 henkilön yritykset, mutta myös pienemmillä yrityksillä on ollut painoarvoa. Lievä käänne parempaan vuoden lopulla on ainakin Satakunnassa juontunut yli 20 henkilön yritysten liikevaihdon syöksyn oikenemisesta. Maakunnassa suurin piirtein entisen suuruinen osa (n. 45 %) luovien alojen yrityskannasta on kyennyt nostamaan liikevaihtoaan loppuvuoden 2009 aikana. Samoin yli 15 %:n kasvun saavuttaneiden yritysten osuus (n. 34 %) on pysytellyt alkuvuoden tasolla. Palkkasumman lasku on jatkunut luovilla aloilla myös vuoden 2009 heinä joulukuussa, joskin liikevaihtoa maltillisemmin. Satakunnassa pudotusta on kertynyt -1,9 % ja koko maassa -4,9 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuosineljännesten välille ei juuri eroa muodostunut. Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm. 11

JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri (JPT) koostuu runsaasta 40 IT-alan yritystoimipaikasta Satakunnassa. JPT-klusterin liikevaihto kasvoi merkittävästi vielä alkuvuoden 2009 aikana. Taantuma pääsi puraisemaan alaa kunnolla vasta vuoden 2009 syyskesällä, sillä kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto romahti 24,3 % edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Laskusuhdanteen vaikutus jäi kuitenkin ainakin toistaiseksi lyhytaikaiseksi, sillä klusteri kirjasi jo vuoden 2009 loka joulukuussa muhkean 31,5 %:n kasvun edellisvuoden vastaavasta ajasta. Tämä nosti vuoden 2009 heinä joulukuun liikevaihdon 6,9 % korkeammaksi kuin edellisvuonna samaan aikaan. Kehityskulku johtuu alan kasvutahdin määräävien yli 20 henkilöä työllistävien yritysten hyvin vaihtelevasta menestyksestä. Satakunnassa aiempaa pienempi osa JPT-klusterin yrityksistä kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Heinä syyskuussa tämä onnistui 38 %:lta yrityksistä, mutta liikevaihdon syöksyyn suhteutettuna osuus on kohtuullinen. Yli 15 % kasvoi 30 % yrityksistä. Osuudet kohosivat viimeisellä neljänneksellä myötätuulen siivittämänä vastaavasti 51 %:iin ja 38 %:iin. Osuudet jäivät silti muutaman vuoden keskiarvon alapuolelle, mikä viittaa siihen, että kasvu on ollut entistä harvemman yrityksen varassa. Palkkasumman kehitys oli laskusuuntaista, ja liikevaihdosta poiketen hyvin tasaista. Lasku alkoi vuoden Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=100) 2009 keväällä, ja saman vuoden heinä joulukuussa vähennystä kirjattiin 2,5 %:n verran edellisvuoden vastaavasta ajasta. MERIKLUSTERI Meriklusteri koostuu pääosin Satakunnassa toimivista telakoista ja meriteollisuuteen liittyvästä konepajatoiminnasta. Yritysten toimipaikkoja on mukana 23 ja niistä jokainen työllistää yli 20 henkilöä. Liikevaihto on huomattavan suuri. Meriklusterissa laskusuhdanne on näkynyt jo vuoden 2008 alkupuolelta alkaen liikevaihdon jatkuvana laskuna. Selvä käänne tapahtui vuoden 2009 loka joulukuussa, jolloin klusteri kirjasi rajun 112,6 %:n liikevaihdon nousun. Taustalla saattaa piillä suurten tilausten laskutuksia. Heinä syyskuussa liikevaihto laski vielä 14,2 %. Vertailuajankohtina toimivat vuoden 2008 vastaavat neljännekset. Vuoden 2009 heinä joulukuun liikevaihdon kokonaiskasvuksi muodostui siten muhkeat 45,1 %. Meriklusterin yrityksistä 42 % onnistui nostamaan liikevaihtoaan sekä viime vuoden kolmannen että viimeisen neljänneksen aikana. Yli 15 %:n kasvun kirjasi vastaavasti 33 % ja 36 % alan SATAKUNNAN yrityksistä. Aikaisempaa alemmat kasvuyritysten osuudet ja huomattavan korkea liikevaihdon nousu vuoden lopulla kertovat nousun juontuneen muutamasta yrityksestä valtaosan suoriuduttua selvästi näitä kehnommin. Palkkasumman kehitys kulki eri polkuja kuin OSAAMIS- KESKUSALAT Teksti: Saku Vähäsantanen liikevaihto, sillä kasvu jäi niukaksi, mutta pysyi kuitenkin plussan puolella koko vuoden 2009 jälkimmäisen puoliskon ajan. Kolmannen vuosineljänneksen 5,4 %:n nousu hiipui vuoden lopulla 0,5 %:iin liikevaihdon piristymisestä huolimatta. Vuoden 2009 heinä joulukuun kasvu ylsi siten 2,9 %:iin edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelma sisältää pääosin energiayhtiöitä sekä energiateknologiaan liittyviä laitteistoja ja osia valmistavia yrityksiä, jotka toimivat Satakunnassa. Yritysten toimipaikkoja on maakunnassa runsaat 40 kappaletta. Liikevaihto kohoaa korkeaksi klusteriin sisältyvien suurten laitevalmistajien ja energiayhtiöiden ansiosta. Taantuma iski klusteriin vuoden 2008 lopussa, jolloin liikevaihto kääntyi laskuun. Roima pudotus jatkui edelleen vuoden 2009 heinä syyskuussa, jolloin liikevaihto romahti 24 % edellisvuoden kolmanteen vuosineljännekseen verrattuna. Klusteri nousi kuitenkin kuiville jo seuraavalla neljänneksellä, jolloin kasvua kirjattiin 7,3 % vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Puolivuotismuutokseksi kirjattiin loppuvuonna siten -7,8 %. Myönteistä käännettä selittää yritysryppään merkittävät, yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto kääntyi nousuun. Heinä syyskuussa liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuus jäi hyvin alhaiseksi, 21 %:iin. Suotuisalla viimeisellä neljänneksellä osuus kohosi jo 40 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus nousi vastaavasti 14 %:sta 30 %:iin vuoden loppua kohden. Palkkasumman suhteen klusterin loppuvuosi kului päinvastaisesti liikevaihtoon nähden. Heinä syyskuun lievä 0,3 %:n notkahdus syveni 6,6 %:iin loka joulukuussa, kun vertailuajankohtana ovat vuoden 2008 vastaavat neljännekset. Puolivuotiskaudella palkkasumma putosi kokonaisuudessaan 3,7 %. Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21. 12

RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen liikevaihto on luisunut selvään alamäkeen Satakunnassa vuoden 2009 kevään jälkeen päättäen pitkäkestoisen nousukauden. Satakunnan rakennusyritysten yhteenlaskettu liikevaihto painui vuoden 2009 heinä joulukuussa 18,6 % alemmaksi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Vuosineljänneksien kehitys oli lähes identtistä, joten käänteen merkkejä ei ollut havaittavissa. Roimasta pudotuksesta huolimatta liikevaihto oli maakunnassa loppuvuonna 2009 yhä huomattavasti vuoden 2005 tasoa korkeampi, suunnilleen sama kuin vuonna 2007 nousukaudella. Vuoden 2008 suhdannehuipusta on kuitenkin pudottu hyvän matkaa. Satakunnassa rakennusalan hiipuminen on ollut näkyvintä yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Niiden kehitys heikkeni merkittävästi vuoden loppua kohden. Sen sijaan pienempien, alle 20 henkilön yritysten loppuvuosi ei sujunut aivan niin murheellisissa merkeissä, vaikka laskua kirjattiinkin. Alkaneesta pudotuspelistä huolimatta liikevaihdon kasvuun ylsi Satakunnassa vuoden 2009 heinä joulukuussa hieman alkuvuotta suurempi osa rakennusyrityksistä, noin 46 %. Yli 15 %:n nousun kirjasi aiemman suuruinen siivu, 37 % rakentajista. Kasvuosuudet pysyivät korkeina etenkin alan mittava liikevaihdon lasku huomioiden, mikä viestii osaltaan muutaman merkittävän rakennusyrityksen taantumisesta. Valtakunnan tasolla rakennusalan hiipuminen alkoi vuoden 2009 alussa. Pudotus on jäänyt Satakuntaa loivemmaksi, tosin kasvukausikin oli selvästi vaimeampi. Koko maassa rakentajien liikevaihto vajosi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla melko tasaisesti 13,4 % alemmaksi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ainakin Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyömaa lienee hillinnyt maakunnan rakentamisen pahinta laskukierrettä, sillä rakennusalalla maksettu palkkasumma pinnisti vielä niukasti kasvun puolelle. Heinä syyskuussa kasvua kertyi edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vielä 1,1 %, mutta loka joulukuussa palkkasumman muutos painui pakkaselle 0,9 %:n verran. Koko puolivuotiskaudella kasvua kirjattiin siten niukat 0,1 %. Koko maassa palkkasumma vajosi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla selvästi Satakuntaa voimakkaammin (-4,0 %). Pudotus oli alkanut jo miltei vuotta aiemmin. Satakunnassa rakennusalan työllisyydessä tapahtui käänne vuoden 2009 jälkipuolella, sillä monivuotinen henkilöstömäärien nousu taittui lieväksi laskuksi. Vuoden 2009 heinä joulukuussa maakunnassa työskenteli rakentamisen parissa 1,6 % vähemmän henkilöitä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Pudotuksen jyrkkenemistä ei ainakaan viime vuoden tilastoissa ole kuitenkaan havaittavissa, mikä kertoo alan työllistävyyden heikenneen merkittävästi toimialojen keskiarvoa vähemmän taantuman paineessa. Työpaikkojen määrä oli viime vuodenvaihteen tienoilla käytännössä yhä samaa luokkaa kuin alan huippusuhdanteessa vuonna 2008. Rakennusteollisuus RT ry:n huhtikuun suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä supistuu Suomessa kuluvana vuonna vielä 2 % viimevuotisen 13 %:n laskun jälkeen, sillä parina viime vuonna talonrakennusten aloitukset ovat romahtaneet 40 % huippuvuoden 2007 tasosta. Asuntotuotanto on kuitenkin elpymässä, mutta maa- ja vesirakentaminen supistunee vähän elvytystoimista huolimatta, sillä uusien kohteiden painopiste on tulevilla vuosilla. Liike- ja toimistorakentamisen syöksy tasoittunee kuluvana vuonna, mutta kasvun alku lykkääntynee ensi vuoteen. Sama pätee teollisuus- ja varastorakentamiseen. Korjausrakentaminen, jonka osuus talonrakentamisesta kohoaa vajaaseen puoleen, pysynee yhä loivalla kasvu-uralla. Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Satakunta 70 Koko maa 60 50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 13

PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaalija terveyspalvelut Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa Taantuma jatkui Satakunnan palvelusektorilla (TOL GIJLMNQ) vuoden 2009 heinä joulukuussa. Sen ote hellitti ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupassa, jonka liikevaihdon lasku loiveni aivan loppuvuodesta. Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon lievä supistuminen jatkui, mutta palkkasumma nousi yhä selvästi. Liike-elämän palveluiden alamäki syveni. Yksityisillä sosiaali- ja terveysaloilla palkkasumma kasvoi edelleen ripeästi. Satakunnassa palvelualojen alkuvuonna 2009 alkanut henkilöstömäärien lievä lasku jatkui myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Pudotusta kertyi yhteensä 1,7 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mikä jäi kuitenkin toimialojen keskiarvoa huomattavasti vähäisemmäksi. Valtakunnan tasolla loppuvuosi sujui kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa selvästi Satakuntaa kehnommin, mutta liike-elämän palveluiden pudotus jäi loivemmaksi. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma nousi hieman rivakammin. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Taantuma iski tukku- ja vähittäiskauppaan voimalla välittömästi vuoden 2009 alussa. Liikevaihdon lasku jyrkkeni vuoden mittaan, mutta aivan vuoden lopulla alkoi näkyä valoa tunnelin päässä, sillä liikevaihdon tuntuva lasku oikeni huomattavasti. Tämän vuoksi vuoden 2009 kahden viimeisen neljänneksen kehitys poikkesi huomattavasti toisistaan sekä Satakunnassa että koko maan tasolla. Satakunnan kaupan alan liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä joulukuussa 6,5 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Koko maassa liikevaihto supistui vastaavasti 13,3 %, joten laskusuhdanne on koetellut Satakunnan kauppaa hellemmin. Satakunnassa liikevaihto tippui vielä roimasti (-10,3 %) heinä syyskuussa vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Loka joulukuussa lasku loiveni 2,5 %:iin talousnäkymien parantumisen myötä. Koko maassa vastaavien neljännesten lukemat jäivät Satakuntaa synkemmiksi: -17,8 % ja -8,6 %. Kaupan alan virkoaminen loppuvuonna on nostanut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuutta maakunnassa, ja niiden siivu kohosi 45 %:iin. Yli 15 %:n kasvun kirjasi 28 % yrityskannasta. Satakunnassa kaupan kehitykseen on vaikuttanut taantumassa poikkeuksellisen voimakkaasti myös pienemmät, alle 20 henkilöä työllistävät myymälät. Aikaisempaa suotuisampi loka joulukuu selittyykin kaikenkokoisten toimipaikkojen edeltäviä kuukausia myönteisemmällä myynnin kehityksellä, joskin selvimpänä käänteen veturina ovat toimineet yli 20 henkilön yritykset. Liikevaihdon käännekohdasta huolimatta palkkasumman pitkäaikainen nousu taittui Satakunnassa vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Koko maassa taitekohta koettiin jo vuoden 2009 keväällä. Lasku jäi Satakunnassa kuitenkin lieväksi (-1,5 %), ja syyskesän 1,6 %:n kasvu nosti koko heinä joulukuun kehityksen niukasti plussalle (0,1 %). Valtakunnan tasolla heinä joulukuun laskuksi edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta muodostui 2,4 % (III nelj. -2,1 %, IV nelj. -2,8 %), mikä oli aikaisempaa jyrkempää. 14

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys hyytyi Satakunnassa vuoden 2009 loppupuoliskolla. Notkahdus jäi kuitenkin hyvin lieväksi, sillä liikevaihto laski 0,5 % heinä joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta. Pudotus pysyi tasaisena koko loppuvuoden ajan. Koko maassa alan loppuvuosi sujui selvästi Satakuntaa kehnommin vastaavan ajankohdan 4,8 %:n laskun myötä. Satakunnassa alan taantumiseen on vaikuttanut eniten yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, sillä pienempien kokoluokkien erityisesti alle viiden hengen yritysten loppuvuosi sujui huomattavasti suotuisammin. Kuitenkin lii- Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) kevaihtoaan onnistui nostamaan samansuuruinen osa yrityksistä kuin alkuvuonna, 44 %. Taantuma nipisti yli 15 % kasvaneiden osuutta, joka supistui 26 %:iin. Koko maan tasolla palkkasumman kääntyminen laskuun syyskesällä taittoi pitkäaikaisen kasvuputken, mutta Satakunnassa nousu jatkui entiseen tahtiin. Satakunnassa palkkasumma kohosi vuoden 2009 heinä joulukuussa tasaisesti 3,4 % korkeammaksi vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Koko maassa supistumista kirjattiin vastaavana ajankohtana 1,5 % siten, että lasku voimistui vähän vuoden loppua kohden. LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palvelut luisuivat entistä jyrkempää alamäkeä vuoden 2009 loppupuolella suunnittelu- ja tukipalvelujen tarpeen vähennyttyä taantumassa. Laskukierre alkoi heti vuoden 2009 alussa katkaisten monivuotisen, loistokkaan kasvuputken. Satakunnassa liikevaihdon lasku syveni 8,5 %:iin heinä joulukuussa, kun verrokkina on edellisvuoden vastaava ajanjakso. Vuoden loppua kohden liikevaihdon lasku vain yltyi, sillä heinä syyskuun 5,9 %:n pudotus voimistui 10,9 %:iin loka joulukuun aikana. Koko maassa vuoden 2009 jälkimmäinen puolisko sujui hieman vähemmin vaurioin 6,1 %:n laskun myötä, joka sekin syveni hieman vuodenvaihdetta kohden. Satakunnassa suhteellisen suuri osa yrityksistä kykeni nostamaan liikevaihtoaan alan hiipumisesta huolimatta. Kolmannella vuosineljänneksellä tämä onnistui puolelta yrityksistä. Vuoden lo- Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) pussa osuus kohosi 53 %:iin alan heikenneestä tilasta huolimatta. Yli 15 % kasvoi myös suhteellisen suuri osa, 35 %, liike-elämän palveluja tarjoavista yrityksistä viime vuoden loppupuoliskolla. Korkeat kasvuosuudet yhdistettynä toimialan hiipumiseen viittaavat joidenkin merkittävien yritysten taantumiseen. Siihen viittaa myös yli 20 henkilön yritysten selvästi aiempaa kehnompi suoriutuminen aivan vuoden lopulla. Pienemmilläkään yrityksillä ei tosin mennyt kovin hyvin. On kuitenkin huomattava, että liikevaihto oli yhä viime vuodenvaihteessa hyvin korkealla tasolla liki vuoden kestäneestä supistumisesta huolimatta. Palkkasumman pitkäaikainen kasvu pysähtyi liikevaihdon vanavedessä vuoden 2009 puolivälissä. Satakunnassa palkkasumma jäi heinä joulukuussa 2,3 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Koko maassa lasku oli samaa luokkaa. Supistuminen voimistui hieman vuoden edettyä molemmilla alueilla. YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Laskusuhdanne ei ole vaikuttanut merkittävästi yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan ala porskuttaa yhä vahvassa myötätuulessa. Aivan pientä hiipumista on kuitenkin palkkasumman kasvussa havaittavissa, mutta verrattuna muihin toimialoihin kehitys on kulkenut aivan omia polkujaan. Satakunnassa yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien maksamien palkkojen summa kohosi vuoden 2009 heinä joulukuussa 5,2 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuonna 2008. Koko maassa vastaavaa nousua kirjattiin hieman Satakuntaa korkeammat 7,8 %. Molemmilla alueilla on nähtävissä palkkasumman nousun lievää hyytymistä vuoden lopussa. Tällöin kasvusta hiipui parisen prosenttiyksikköä, joten Satakunnan kolmannen vuosineljänneksen 6,2 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) %:n nousu tasaantui 4,0 %:iin vuoden lopussa. Koko maassa kohoaminen hidastui vastaavasti 8,6 %:sta 6,9 %:iin. 15

Aluekehittämisen tuleva haaste Teksti: Ari Karppinen Miten yhtälö toimii: globalisaatio + Satakunta = menestys? Globalisaation aluevaikutukset? Kaikki tietävät: globalisaatio on mahdollisuus ja uhka. Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että maailmantalouden elintaso riippuu onnistuneesta kansainvälisestä työnjaosta. Suomessakin elintaso on kasvanut ulkomaankauppamenestyksemme myötä. Yleisesti uskotaan kuten OECD:n ex-pääsihteeri Donald J. Johnston Globalisation is still just beginning. Joka tapauksessa on selvää, että globalisaation vaikutukset meihin ja talouteen jatkuvat. Mutta mitä tiedetään globalisaation aluevaikutuksista? Mitä tiedetään sen aluevaikutuksista nimenomaan Satakunnassa? Vähenevätkö meidän omat aluekehittämisen vaikutusmahdollisuudet vai lisääntyykö aluekehittämisen tehokkuus? Kaikki nämä kysymykset ovat tulevan aluekehityksen ja -kehittämisen kannalta keskeisiä. Vastaukset ovat haasteita. Ulkomaankauppaa ja aluetason kasautumisvoimia yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavina tekijöinä tarkastelevassa tutkimuksessa Widgren et. al. (2007) arvioivat, että on paljon helpompi arvioida globalisaation vaikutuksia toimialoittaiseen rakennemuutokseen kuin alueelliseen kehitykseen. Johtopäätöksenään he esittävät, että alueet, joilla yritystoiminta ei perustu alueellisesti sitouttaviin tekijöihin, ovat todennäköisesti globalisaatiohäviäjiä. Kyseisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan arvioida nykyglobalisaation kannalta kaikkein keskeisimmän toimijan eli monikansallisen yrityksen sijoittumista tai alueellista sitoutumista. Maailmanlaajuisen talouskriisin aikana löytyy paljon esimerkkejä kuten vaikkapa autoteollisuudessa Euroopassa ja paperiteollisuudessa Suomessa konsernitason tuotannollisista sopeuttamistoimista. Pelto- la (2008) on arvioinut, että 80 % suurista suomalaisista teollisuuskonserneista on sopeuttanut tuotantoaan konsernin sisällä. Vähäinen tietämyksemme monikansallisten yritysten aluevaikutuksista ei ole yllätys. Eri maiden niin myös Suomen ja siihen liittyen Satakunnan virallinen taloustoimien tilastointi perustuu sijaintiin, ei omistamiseen (monikansallisuus) tai siten yritysten tytäryhtiöasemaan konsernissaan. Tämä on haaste aluekehittämiselle, koska ei voida suoraan arvioida omistamisen ja tytäryhtiöiden aluetaloudellista merkitystä, puhumattakaan että tietäisimme ulkomaisten yritysten toiminnasta. Aluekehittäjät tarttuneet haasteeseen MENSA-hanke Satakuntalaiset aluekehittäjätahot Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Prizztech Oy ja Rauman seutu päättivät vuoden 2008 lopulla tarttua haasteeseen ja ryhtyä selvittämään omien aluekehittämisohjelmiensa (Porin ja Rauman seudun aluekeskusohjelmat ja Osaamiskeskusohjelma) puitteissa sitä, millainen on satakuntalainen tytäryhtiötalous aluekehittämisen näkökulmasta. Kyseessä oli Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen hanke, koska aiemmin asiaa ei ole maakuntatasolla selvitetty missään Suomessa. Käynnistettiin MENSA-hanke (Menestyvä Satakunta kansainvälisessä kilpailussa). Hankkeen toteuttajaksi valittiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Hankkeessa valmistui kaksi varsinaista tutkimusraporttia ja kaksi opinnäytetyötä. MENSA-hanke itsessään oli tyypillinen TuKKK:n Porin yksikön Aluetaloustiimin (TSE Sata) monitieteinen hanke (kansantaloustiede: aluetalousteoria ja liiketaloustiede: laskentatoimi). Hank- keessa käytettiin pääosin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä, pl. yrityshaastattelut. Materiaali on ladattavissa osoitteessa http:// www.satamittari.fi. Globalisaatio iskenyt Satakuntaan menestystä viennissä ja vetovoimassa Globalisaatio-Satakunta-näkökulmasta tiedettiin jo aiempien TuKKK:n Porin yksikön tutkimusten perusteella, että Satakunta on 1,5-kertaa vientiriippuvampi kuin koko Suomi kokonaisuudessaan. Satakunta on yksi Suomen vientimoottoreista ja se on itse yksi globalisaatiohyötyjistä. Ennen MENSAhankkeen käynnistymistä alueellinen, tilastoihin perustuva tietämys nykyglobalisaation toisesta keskeisestä ulottuvuudesta eli satakuntalaisesta tytäryhtiötaloudesta ja siihen liittyen yritysten ulkomaalaisomisteisuudesta oli puutteellista. Hankkeen ensimmäinen osa (valmistui 2009) pyrki vähentämään näitä tiedollisia puutteita. Tutkimusta varten koottiin erikseen aineistoja useita Tilastokeskuksen tietokantoja yhdistämällä. Ensimmäisen osan tuloksia on yksityiskohtaisesti esitelty julkaisussa Karppinen (2009) ja keskeisiltä osin Satakunnan talouskatsauksen edellisessä numerossa. Ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta voidaan hankkeen ensimmäisen osan perusteella tehdä johtopäätös, että suurimpien teollisuusyritysten ulkomaalaisomisteisuuden merkitys Satakunnassa on ollut kasvava ja nykytasoltaan jo huomattava. Aluekehityksen näkökulmasta saadaan johtopäätös, että Satakunta on menestynyt globalisaatiossa vientimenestyksen ohella myös siksi, että se on houkutellut kasvavissa määrin ulkomaista yritystoimintaa alueelleen. Edunval- 16

vontatyön kannalta tämä merkitsee ensiksikin sitä, että useat koko maahan kohdistuvat valtakunnalliset globalisaatioon osallistumista tukevat toimenpiteet ovat myös Satakunnan kasvun ja erikoistumisen kannalta tehokkaita ja vaikuttavia. Tämä merkitsee toisaalta myös sitä, että nimenomaan Satakuntaan kohdistuvat ja sen globalisaatiokehitystä vahvistavat valtakunnallisesti päätettävät hankkeet ovat Suomen kannalta tehokkaita ja vaikuttavia. Näihin toimenpiteisiin voitaisiin jatkossa(kin) pyrkiä alueellisen edunvalvonnan kautta vaikuttamaan. Aluekehittämisen tuleva haaste monikansallisten yritysten alueellinen sitoutuminen MENSA-hankkeen ensimmäisessä osassa voitiin vastata, että kaikki on Satakunnan globalisaatiomenestyksen suhteen hyvin nyt. Mutta hankkeen ensimmäisen osan perusteella ei voitu vastata tulevaan eli siihen, millainen on ulkomaalaisomisteisten yritysten alueellinen sitoutuminen ja voidaanko sitä aluekehittämistoimin vahvistaa. Aiempi monikansallisten yritysten sitoutumista tutkiva kansainvälinen tutkimus ei antanut tähän selvää vastausta. Ns. footloose multinationals -hypoteesi on ollut tiiviin tutkimuksen kohteena. Se väittää, että monikansallisen toimimisen yhtenä lähtökohtana on tuotantoyksiköiden nopea siirtämismahdollisuus maasta toiseen. Kestävän aluekehittämisen näkökulmasta tämä on haaste. Karppinen (2009) esittää katsauksen tähän tieteelliseen kirjallisuuteen. MENSA-hankkeen toisen osan ensisijaisena tavoitteena oli löytää tekijöitä, joiden avulla voidaan arvioida keskeisten Satakunnassa toimivien ulkomaalaisomisteisten avain- tai veturiyritysten (10 kpl) alueellista sitoutumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa sitoutumiseen omin ennakoivin aluekehittämistoimin. Tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien kohdeyritysten kannattavuutta, kasvua, monikansallisena toimimista ja alueen tarjoamia kilpailukykytekijöitä alueellisen sitoutuneisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että kannattavuudessa on suuria yrityskohtaisia eroja (2005 2008). Yksikään yritys ei ollut koko tarkastelujaksoa kannattamaton. Tältä osin riski toimintojen alasajolle tutkittujen avainyritysten osalta on pieni. Toiseksi yritysten suuri kokoluokka osoittaa todennettua alueellista sitoutumista. Toteutunut kasvuhakuisuus yrityksillä ei ole ollut erityisen suurta. Kolmanneksi haastatellut yritysjohtajat kokivat monikansallisena toimimisen strategiset edut (mm. osaamisen siirto, erikoistuminen ydintoimintoihin, suuremmat kassavarat) kontrollikustannusten lisääntymistä huomattavasti merkittävämmiksi. Yritykset olivat tietoisia ns. footloose multinationals -mahdollisuudesta, mutta omalta kohdalta tätä ei pidetty kovin todennäköisenä. Neljänneksi konsernitason kasvustrategiasta tutkimuksen perusteella ei saatu luotettavaa kuvaa. Sen sijaan Satakunnassa sijaitsevat yritykset ilmaisivat kasvuhalukkuutensa kuitenkin oman, menneen kannattavuuden synnyttämän tulorahoituksen ja samanaikaisten kustannustehokkuuspyrkimysten ja jalostusasteen noston asettamissa rajoissa. Ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta yritysten kasvuhakuisuus oli liiketaloudellisesti järkevällä perustalla. Viidenneksi haastateltavien avainyritysten johtajat korostivat alueeseen sitouttavina alueellisina kilpailukykyvahvuuksina varsin samanlaisia tekijöitä kuin aiemmissa alueellista kilpailukykyä Satakunnassa tarkastelevissa tutkimuksissamme: alueen tarjoamat kasautumisedut (teollisuusvaltaisuus, osaava ja toimiva alihankintaverkostot, vientiteollisuusosaaminen); suorittavan työvoiman saatavuus; merellinen/satamasaavutettavuus sekä elinja tuotantokustannusten kohtuullisuus suhteessa teollisuusosaamiseen. Kohdennetun ennakoivan aluekehittämisen momentum Ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta toimenpiteet tulisi suunnata edellä mainittujen alueellisten kilpailukykyvahvuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Tämä voi tarkoittaa maakunnan avainklustereiden toimintaedellytysten parantamista: alihankintaverkoston tukeminen, klustereihin liittyvän yrittäjyyden tukeminen, vientitoimintaedellytysten laaja-alainen parantaminen. Keskeisiksi alueellisiksi kilpailukykyheikkouksiksi eli ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta avainyritysten alueellisen sitoutumisen riskitekijöiksi haastateltavat esittivät liikenteellisen kokonaissaavutettavuuden heikkouden (kokonaisliikenneverkosto ja palvelut). Tämä nähtiin erityisenä kehityskohteena yritysten toimiessa teollisuudessa ja vientitoimintaan liittyvän sijaintialuelogistiikan ollessa keskeinen liiketoiminnan kannalta. Ongelmaa korostaa edelleen se, että sekä haastateltavat kuten aiemmat tutkimukset osoittavat Satakunnan kilpailueduksi sen maantieteellisen sijainnin lähellä maamme väestökeskittymiä. Haastatteluissa ilmeni muina keskeisinä alueellisina kehittämiskohteina: alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen panostamalla avainklustereiden innovaatioedellytysten parantamiseen, yliopistollisen toiminnan alueellinen vahvistaminen, edunvalvonnan tehostaminen ja alueellisen yksimielisyyden parantaminen. Aluetaloustutkimuksella suuntaa kestävään aluekehittämistyöhön Onnistuvan, ennakoivan aluekehittämisen riskit vähenevät, jos valitut aluekehittämis- 17

suunnat pohjautuvat aluekohtaisesti tutkittuun tietoon. Jo nyt tiedetään, että Satakunta on globalisaatiohyötyjä (vientimenestys ja ulkomaisten avainyritysten kiinnostus alueeseen), maakuntana olemme onnistuneet erikoistumaan globalisaatiomenestyksemme kannalta keskeiselle jalostussektorille teollisuus, rakentaminen, energiasektori ja mineraalien kaivu jonka työllistävyys on kaikkein merkittävin (kolmannes) juuri Satakunnassa Suomen maakunnista. Tämä takaa korkean tulonmuodostuksen ja hyvän kestävän veropohjan. Tämän säilyttäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvan aluekohtaisen tutkimuksen ja aktiivisen aluekehittämistyön saumatonta yhteistyötä. Mikäli alueellista kokonaisliikennesaavutettavuutta haluttaisiin parantaa, eri vaihtoehtojen alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset olisi hyvä selvittää. Mikäli haluttaisiin vahvistaa Satakunnan keskeisiä alueellisia klustereita, olisi teknologiainnovaatioedellytysten parantamisen lisäksi syytä pyrkiä arvioimaan klusterikokonaisuudessa keskeisten toimijaverkostojen kokonaisvaikuttavuutta ja kipukohtia esimerkiksi t&k-toiminnan näkökulmasta. Mikäli haluttaisiin turvata osaavan työvoiman saatavuus, niin koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton houkuttelevuutta olisi syytä selvitellä. Näitä ei ole tutkittu tässä esitellyssä MEN- SA-hankkeessa. kolumni Mensa-hankkeessa valmistuneet tutkimukset: Alanko, Teemu (2010): Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden taloudellinen menestys vuosina 2005 2008 sekä niiden alueelliseen sitoutumiseen vaikuttavat kriittiset tekijät. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, liiketaloustiede: laskentatoimen pro gradu -tutkielma, maaliskuu 2010. Karjalainen, Saija (2010): Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden taloudellinen menestyminen vuosina 2005 2008 ja niiden toiminnan alueelliseen sitoutumiseen vaikuttavat tekijät. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, liiketaloustiede: laskentatoimen pro gradu -tutkielma, maaliskuu 2010. Karppinen, Ari (2009): Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 1. Aluetaloudellinen tarkastelu. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A31/2009. Karppinen, Ari (2010): Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 2. Suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellinen menestys ja alueellinen sitoutuminen. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A33/2010. Kaikki tutkimukset saatavilla Satamittarista, http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=0&id=5 Lähteet: Peltola, A. (2008): Yritystoiminta muutoksessa tilasto sopeutuu. Tieto&trendit 4 5/2008. Widgren, M., K. Alho, M. Kotilainen, N. Nikula ja V. Kaitala (2007): Avautuva talous ja aluekehitys suhteellinen etu ja kasautumisvoimat tuotannon sijoittumisen ohjaajina Suomessa. ETLA keskustelualoitteita No 1113. Talouskriisi repii vanhaa, luo epävarmuutta, lannistaa ja tuottaa talouskurimusta monille ihmisille. Toisaalta talouskriisi merkitsee luovaa tuhoa ja mahdollisuutta. Talouskriisissä tapahtuu aina rakennemuutos. Laman jälkeinen kansantalous ei ole koskaan samannäköinen kuin ennen lamaa. Osa vanhasta toiminnasta loppuu tai sen merkitys pienenee. Talouskriisin jälkeisen kasvun moottoreina toimivat usein uudet yrittäjät, uudet toimintamallit tai jopa kokonaan uudet toimialat. Talouspolitiikan ehkä suurin virhe olisi yrittää väkisin pönkittää väistyviä toimialoja, jotka eivät enää tule pärjäämään globaalissa kilpailussa. Talouspolitiikan pitäisi mieluummin tukea rakennemuutosta ja vahvistaa henkistä pääomaa. Nykyisen kriisin oloissa Suomessa on harjoitettu niin sanottua elvyttävää talouspolitiikkaa. Tämä on tapahtunut lähinnä veroelvytyksenä. Veroelvytys tapahtui vahingossa, koska veroleikkaukset oli tarkoitus tehdä talouden noususuhdanteessa. Nyt lama pääsi yllättämään, ja veroleikkaukset muuttuivat veroelvytykseksi. Veroelvytys on elvytysmuotona kiistanalaista. Se ei ole ainakaan keynesiläisten taloustieteilijöiden elvytyslistan kärkipäässä. Jotkut ekonomistit sanovat, että veroihin ei saisi koskea laman aikana ollenkaan. 18

SATAKUNTA HYÖTYISI MENOELVYTYKSESTÄ Teksti: Teemu Haukioja Elvytyksen pitäisi olla veroelvytyksen sijasta menoelvytystä, jolla vahvistetaan kokonaiskysyntää. On ristiriitaista, että julkinen sektori talouskriisin aikana ajaa julkisessa intressissä olevia toimintoja alas (yliopistot, Itella, VR, opetustoimi) samaan aikaan, kun se yrittää elvyttää muualla. Julkisen sektorin rationalisointitoimenpiteet tulisikin jättää normaalin kasvun aikaan. Ei ole yhdentekevää, millaista elvytystä laman aikana harjoitetaan. Taantuvien toimialojen tukeminen on veronmaksajien rahojen hukkaan heittämistä; globaalissa kilpailussa toimiva kypsän toimialan yritys saattaa nopeastikin siirtää toimintansa esimerkiksi Kiinaan. Tuotannon siirtymistä on tapahtunut kansainvälisesti paljon. Myös Suomella on tästä kokemuksia. Syynä siirtymiseen on se, että helposti standardoitavan teollisuustuotannon tuottavuus on korkeampaa halvan työvoiman maissa. Makrotalousteorian perusteella voidaan epäillä, että veroelvytys ei ole tehokasta. Valtiontalouden velka on joka tapauksessa maksettava takaisin, ja se tietää veronkorotuksia tulevaisuudessa. Myös kuluttajat ymmärtävät tämän ja suunnittelevat oman taloudenpitonsa sen mukaisesti, jolloin kulutuskysyntä ei kasva toivotulla tavalla lisääntyneen säästämisen vuoksi. Lisäksi veroelvytys kohdistuu lähinnä työllisiin, joiden määrä laman aikana pienenee. Yhden näkemyksen mukaan elvytyksen pitäisi edistää rakennemuutosta ja vahvistaa pitkän aikavälin strategisia kasvutekijöitä. Kestävän talouskasvun aikaansaaminen edellyttää investointeja, ja niitä on hyvä tehdä juuri laman oloissa, koska niillä on suora elvyttävä vaikutus kokonaiskysyntään. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että laman aikana investoitaisiin esimerkiksi yliopistoihin, tutkimukseen ja kehitykseen, tieverkostoihin, rautateihin, tietoverkkoihin, opetustoimeen, perusterveydenhuoltoon sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Nämä edustavat sellaisia yhteiskunnallisia perusinvestointeja, joiden tuottavuutta on vaikeaa mitata, mutta ne vahvistavat yhteiskunnan pitkän tähtäyksen kasvupotentiaalia. Kansantalous voi kasvaa kestävästi vain, jos panostetaan yleistä tuottavuutta tukevaan henkiseen, inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan sekä yleistä taloudellista aktiviteettia helpottavaan infrastruktuuriin. Onnistuneen menoelvytyksen tuloksena syntyvä kestävä talouskasvu kyllä maksaa menouhraukset takaisin korkoineen. Onkin mielenkiintoista pohtia, mitä toisenlainen suhtautuminen elvytykseen olisi voinut merkitä Satakunnalle ja samalla koko Suomen kansantaloudelle. Mitä jos Suomessa olisikin harjoitettu strategista kasvupotentiaalia lisäävää menoelvytystä. Satakunnan taloudessa riittäisi julkiselle sektorille elvytyskohteita. Esimerkiksi 8-tien (Pori Turku) perusparannus toisi lyhyellä tähtäyksellä työtä ja kasvattaisi kokonaiskysyntää. Pitkällä tähtäyksellä saavutettaisiin infrastruktuurihyötyjä, jotka virkistäisivät elinkeinoelämän ja työssäkäynnin mahdollisuuksia huomattavasti. Vastaavasti oikoradan (Pori Helsinki) rakentaminen ja heikkolaatuisen rautatiestön parantaminen toisi selkeitä etuja elinkeinoelämälle. Myös lentokenttien ja satamien merkitystä olisi pohdittava pitkän tähtäyksen strategisina ratkaisuina. Päätöksiä infrastruktuurista ei pitäisi tehdä valtiontaloudellisten kustannussäästöjen toivossa, koska se on lyhytnäköistä ja saattaa tulla koko kansantaloudelle kalliiksi. Toki maakuntaan on kohdistunut varsinaista menoelvytystäkin, mutta paljon mittavampaan elvytykseen talousteoria antaisi mahdollisuuden. Liike-elämä tekisi monet strategiset perusratkaisunsa aivan toisin, jos nämä yhteiskunnan vastuulla olevat perusasiat olisivat kunnossa. Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä vastaa Porin yliopistokeskuksen virallista kantaa. Teemu Haukioja Kauppatieteiden tohtori Kansantaloustieteen yliassistentti 19

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen viidestoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta 2009, ennusteiden ja näkymien osalta huhtikuulta 2010. Katsauksen ovat rahoittaneet Länsi-Suomen Osuuspankki, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakuntaliitto ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh. 050 520 0780 saku.vahasantanen@tse.fi http://www.satamittari.fi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE Sata -tiimin ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2010