PÄÄTÖS Dnro EPOELY/7/07.04/2012 9.3.2012 Ab Farmanda Räv Fiskaruddsstråket 1 68660 PIETARSAARI Viite/Referens Asia / Ärende Hanke Hankkeesta vastaava Hankkeen kuvaus LSSAVI/14/04.08/2012 PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMI- SESTA TURKISTARHAUSHANKKEESEEN, AB FARMANDA RÄV, PIETARSAA- RI. Turkiseläinten kasvatus ja toiminnan laajennus, Pietarsaari. Ab Farmanda Räv, Fiskaruddsstråket 1, 68660 PIETARSAARI Hankealue sijaitsee Pietarsaaren kaupungin Vallan kaupunginosassa Vestersundin kylässä noin 5 kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren kaupungin keskustasta lounaaseen. Alue on kaavoitettu turkistarhakeskittymäksi, jossa toimii tällä hetkellä 9 turkistarhaa. Varjotalojen rakentaminen on aloitettu alueen pohjoisosassa jo vuonna 1977, jonka jälkeen aluetta on laajennettu etelän suuntaan asemakaavoitetun alueen kokonaispinta-alan ollessa tällä hetkellä 83,7 hehtaaria. Eteläisen ja pohjoisen turkistarhauskeskittymän väliin jää 17,5 hehtaarin laajuinen Vallivuoren lähivirkistysalue. Tarha-alueen ympäristö on kaavoittamatonta metsätalousaluetta. Ab Farmanda Räv hakee ympäristölupaa toiminnassa olevalle turkistarhalle ja sen laajentamiselle Pietarsaaren kaupungin Vallan tarha-alueen tiloille 598-34-30-1, 598-34-39-1, 598-34-20-3, 598-34-41-1 ja 598-34-9908-4. Tarha-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 8,9 hehtaaria. Hankkeesta vastaavalla on samalle alueelle ympäristönsuojelulain 86/2000 mukainen ympäristölupa enintään 2400 siitosnaarasketun pitämiseen tiloilla 598-34-30-1 ja 598-34-41-1, LSU-2005-Y-447(131) sekä enintään 750 siitosnaarasketun pitämiseen tiloilla 598-34-20-3 ja 598-34-39-1, LSSA- VI/12/04.08/2010. Hakija suunnittelee tuotannon kasvattamista nykyisestä noin 3000 siitosnaarasketusta enintään 4697 siitosnaaraskettuun pentueineen. Varjotaloja olisi laajennuksen jälkeen yhteensä 8045 metriä. Vuotuinen nahkatuotanto tulisi kasvamaan n. 30 000 nahkaan vuodessa. Nahkonta tulee tapahtumaan hankealueella Helléns Pälsfarm Ab:n toimesta. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 020 636 0030 www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44 PL 262, 65101 Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel 020 636 0030 Alvar Aallon katu 8 Korsholmsesplanaden 44 www.ely-centralen.fi/sodraosterbotten PB 156, 60101 Seinäjoki PB 262, 65101 Vasa Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby
DnroEPOELY/103/07.04/2010 2/8 Laajennuksen jälkeen kaikissa varjotaloissa on korotettu, vesitiivis alusta (0,5 mm HDPE-muovi). Vedet johdetaan tiiviiltä alustoilta salaojia pitkin umpikaivoihin, joiden yhteistilavuus tulee olemaan noin 38 m³. Lantaa syntyy laskennallisesti vuositasolla 2348 m 3 ja se tullaan poistamaan 1-2 kertaa vuodessa syksyllä ja/tai keväällä. Kuivikkeena käytetään olkea arviolta noin 1500 irto-m 3 vuodessa. Lanta välivarastoidaan tarha-alueella sijaitsevilla tiiviillä asfalttipohjaisilla lanta-alustoilla. Lanta toimitetaan käsiteltäväksi kompostointilaitokseen (Oy Kromavex Ab) tai suoraan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Hankesuunnitelmaan kuuluu myös tilalle 598-34-9908-4 rakennettava lannan kompostointihalli ja kuolleiden eläinten pienpolttolaitos, jonka arvioitu käyttömäärä on 1500 ketunruhoa vuodessa. Ruhojen polttamisesta syntyvä hygienisoitu tuhka (noin 75 kg/vuosi) tullaan käsittelemään kompostointiprosessissa. Tarha-alue sijoittuu Perämeren rannikon vesistöalueelle. Tarha-alueen maaperä koostuu hakemuksen mukaan kallion päällä olevasta hiekkaisesta silttimoreenista. Varjotaloissa on vähintään 30-40 cm räystäät. Tarha-alueet on ojitettu salaojin ja avoojin sekä rajattu ympärysojilla. Tarhoilla ei ympäristölupahakemuksen mukaan ole erillistä pintavesien käsittelyä. Tarha-alueiden kuivatusvedet johdetaan Vallbäcken nimistä ojaa pitkin Fäbodanlahteen, joka on noin 2,5 km etäisyydellä hankealueesta. Alueella on tarvittavat huolto- ja varastotilat sekä sosiaalitilat. Nahkontaa varten on suunnitteilla uusi halli. Käyttövesi tarhaustoimintaan tulee kunnallisesta vesijohtoverkosta. Toiminnasta aiheutuvat pesuvedet tullaan johtamaan umpisäiliöihin. Asian käsittely ja kuuleminen Ab Farmanda Rävsin turkistarhausta ja toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus on vireillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Aluehallintovirasto on 10.2.2012 pyytänyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus) lausuntoa tarpeesta soveltaa hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelossa on todettu ne hankkeet, joihin on aina sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaa YVAasetuksessa mainittuihin hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Päätöksen YVAmenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksissa tekee alueellinen ELY-keskus. ELY-keskus on pyytänyt asiantuntijalausuntoa tai kommentteja hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista alueella, yhteisvaikutuksista lähialueiden muiden hankkeiden kanssa, kaavoitustilanteesta tai muista YVA-menettelyn soveltamispäätökseen vaikuttavista merkittävistä seikoista Pohjanmaan liitolta, Pietarsaaren kaupungin ympäristötoimistolta ja Pietarsaaren kaupungin teknisen viraston kaavoitusosastolta
DnroEPOELY/103/07.04/2010 3/8 sekä ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Toiminnanharjoittajaa Patrik Helléniä on kuultu puhelimitse ja hänen mukaansa YVA-menettely ei ole tässä toiminnan laajennushankkeessa tarpeen. Pohjanmaan liitto on kommentissaan tuonut esiin hankkeen suhdetta vahvistettuun Pohjanmaan maakuntakaavaan ja uusiutuvia energiavaroja käsittelevään vaihemaakuntakaavaluonnos 2:een. Vahvistetussa maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavaluonnos 2:ssa ei ole osoitettu hankealueelle aluevarauksia. Liiton mukaan on hyvä että turkistarhoja siirretään pois pohjavesialueelta. Pietarsaaren kaupungin ympäristötoimisto esittää kommenttinaan, ettei YVAmenettelyn avulla välttämättä saada merkittävää lisäarvoa vireillä olevaan ympäristölupahakemukseen. Alue on kaavoitettu turkistarhausta varten vuonna 1981 ja kaavaa on muutettu asianmukaisine kuulemismenettelyineen vuonna 2011. Ympäristölupahakemus koskee pääosin jo olemassa olevaa toimintaa. Toisaalta tarhakeskittymästä kokonaisuudessaan kiistatta aiheutuu ympäristövaikutuksia, joita ei ole kaikilta osin selvitetty. Tarha-alue kuormittaa Fäbodabäckenin kautta Fäbodanlahtea, jonka alueella on tiivistä loma-asutusta. Ympäristötoimistoon on tullut joka kesä valituksia koskien likaantumista, jonka katsotaan aiheutuvan tarha-alueelta. Ympäristötoimisto on ottanut joitakin satunnaisia näytteitä Fäbodabäckenistä ja saadut tulokset osittain vahvistavat vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä. Valitukset ovat koskeneet myös tarha-alueelta aiheutuvia hajuhaittoja, jotka erityisesti syksyisin saattavat ulottua Pietarsaaren läntisiin kaupunginosiin. Asemakaavamuutoksen yhteydessä nousi esiin kysymys myös toiminnan vaikutuksista ympäröivään metsään. Uudessa asemakaavassa suojavyöhykettä on laajennettu, mutta varsinaisia selvityksiä metsään kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty. Lupahakemukseen kuuluu myös kompostointihalli ja pienpolttolaitos, jotka eivät kuitenkaan pienen kokonsa puolesta ratkaise YVAmenettelyn soveltamisasiaa. Ympäristötoimisto toteaa, että YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen saattaisi olla mahdollista, mutta menettelyn avulla ei todennäköisesti tässä yhteydessä saataisi merkittävää lisäarvoa verrattuna siihen, että ympäristölupahakemus täydennetään perusteellisilla selvityksillä toiminnan vaikutuksista veteen ja ilmaan. ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue toteaa, että alueen liittymäratkaisut ovat jo olemassa. Toiminnan laajennus lisää liikennettä alueelle, mutta sen kokonaisvaikutus tieverkkoon on liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen mukaan vähäinen. ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT VASTUUALUEEN RATKAISU Päätöksen perustelut Ab Farmanda Rävin tarhaustoiminnan laajennushankkeeseen Pietarsaaren kaupungin Vallan kaupunginosassa Vestersundissa ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki) 4 :n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa
DnroEPOELY/103/07.04/2010 4/8 YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 1) kohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan yli 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa, 3 000 sikaa tai 900 emakkoa. Hankeluettelossa ei ole eläinten pidon yhteydessä mainintaa turkiseläimistä, jolloin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta hankkeeseen suoraan hankeluettelon perusteella. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaa YVA-asetuksessa mainittuihin hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Yksittäistapauksissa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisen tarpeesta päättää alueellinen ELY-keskus. Kyseisessä hankkeessa turkistarhan eläinmäärän lisäys on 1 697 siitosnaaraskettua. Kasvatuseläimiä varten lannan fosforimäärän perusteella lasketun eläinyksikkötaulukon mukaan (Ympäristöministeriön kirje 18.3.2002 YM4/401/2002) siitosnaaraskettu vastaa 1,2 -kertaisesti lihasikaa. Kyseinen turkistarhaustoiminnan laajennus käsittää n. 68 % YVA-asetuksen 6 hankeluettelon alakohdan 1b) eläinmäärästä eikä siis yksinään vastaa kooltaan hankeluettelon eläinmäärää. Arvioinnissa on otettu huomioon laajennuksen koon lisäksi yhteisvaikutukset alueen olemassa olevan tarhaustoiminnan kanssa, syntyvän lannan määrä ja käsittely, jätevesien käsittely, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja liikenne, ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Alueen nykyinen maankäyttö Hankealue sijoittuu vahvistetussa maakuntakaavassa osoitetun tärkeän pohjavesialueen länsipuolelle. Ohjeelliset ulkoilureitit sijoittuvat hanke-alueen lähietäisyydelle sekä pohjois- että eteläpuolella. Virkistys-/matkailukohde (arktisten alueiden museo Nanuq) sijoittuu hankealueen luoteispuolelle. Turkistarhauksen laajentamisalue sijoittuu vaihemaakuntakaavaa 2 varten laaditun selvityksen top 28 alueen kohteelle 2 Fäboda. Aluetta ei ole kuitenkaan otettu mukaan vaihemaakuntakaavaluonnokseen, joka juuri oli nähtävillä. Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pietarsaaren kaupungilla ei ole varsinaista huomautettavaa ehdotuksen suhteen. Kaavaluonnoksessa sähkölinjan yhteystarve on osoitettu Fäbodan kautta, mikä annetun lausunnon mukaisesti tullaan kaavaehdotuksessa vetämään Pietarsaaren olemassa olevalle sähköasemalle (en-1). Turkistarha-alueen asemakaava vuodelta 1981 on ollut alueen kehittyessä joustamaton, jolloin kaava-alueen käyttöä on haluttu tehostaa muuttamalla jakoa osa-alueisiin vastaamaan paremmin kookkaampien yritysten tarpeita. Tarha-keskittymän asemakaavamuutos on hyväksytty Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa 7.3.2011. Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymässä Pietarsaaren kokonaisyleiskaavassa alue on myös varattu tuotannolle ja varastoimiselle. Hankealuetta ympäröi kaavoittamaton metsätalousalue. Hankkeeseen kuuluvien tilojen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 1-2,5 km.
DnroEPOELY/103/07.04/2010 5/8 Hankkeen todennäköiset ympäristövaikutukset Hankkeen keskeisin ympäristökuormitus muodostuu sekä varsinaisesta tarhaustoiminnasta että tuotetun lannan käsittelystä ja käytöstä syntyvistä ravinnepäästöistä maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ammoniakin haihtumisesta ilmaan. Laajennuksen jälkeen koko siitoseläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin 2348 m 3 vuodessa, kun mukaan on laskettu myös pentujen tuottama lanta. Ilmaan kohdistuvien vaikutusten kannalta merkittävin tekijä on typpi; ammoniakkipäästöistä aiheutuu sekä hajuhaittoja että mahdollisia vaikutuksia tarha-aluetta ympäröivään puustoon. Hajuhaitat saattavat merkittävästi alentaa viihtyvyyttä tarhan-alueen sekä lannanlevityspeltojen läheisyydessä. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat asuinrakennukset sijoittuvat 1-2,5 kilometrin etäisyydelle. Etäisyydet tarha-alueesta lähimpiin asuinrakennuksiin ja metsäinen maasto viittaisivat siihen, että häiritsevien haju- tai meluhaittojen esiintyminen ei lisäänny merkittävästi nykyisestä tilanteesta laajennushankkeen myötä. Ympäristölupahakemuksessa esitetty vesienkäsittely noudattaa vesienhoitosuunnitelmaa siten, että varjotalot on nostettu ja niissä tulee olemaan tiiviit alustat, varjotalojen räystäät on mitoitettu riittävän pitkiksi ja alue on ympärysojitettu. Toiminnan vesistövaikutuksia tulee pyrkiä vähentämään teknisillä ratkaisuilla ja seurannan avulla. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalorakenteet sekä ympärivuotiset lämpöjuottojärjestelmät pitävät tiivisalustoille johtuvan vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Toiminnasta syntyvän lannan ja jätevesien keruu ja käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti ja niille on oltava alueella riittävät varastot. Tilat sijaitsevat lähimmillään noin 250 metrin päässä Bredskärin vedenhankintaa varten tärkeästä pohjavesialueesta. Suunniteltu turkistilan laajennus sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä pohjavesialueesta. Bredskär kuuluu osana harjujaksoon, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kautta Pietarsaareen. Harju jatkuu edelleen Pohjanlahteen. Muodostuma rajoittuu kaakossa Roskan pohjavesialueeseen. Harju on rantavoimien tasoittama eikä kohoa ympäristöään ylemmäs. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Hakemuksen mukaan toiminta ei vaikuta pohjavesialueeseen. Hankkeen jatkokäsittelyssä tulee kuitenkin huomioida, että tarha-alueen pintavesiä ei tule missään vaiheessa johtaa pohjavesialueen kautta pois. Tarha-alueen vaikutuksia pohjavesialueelle tulee seurata yhteistarkkailussa alueen muiden tarhojen kanssa. Pohjaveden pilaantumisvaara tulee poistaa huolehtimalla virtsan, lannan ja jätevesien varastoinnista ja käsittelystä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Tarha-keskittymän läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Pohjanmaan liitto on kannanotossaan viitannut selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kohdekorttiin 2 Fäboda, jonka kohdassa Keskeiset ympäristövaikutukset on mainittu, että alueen läheisyydessä (<2km) sijaitsee yhden merikotkan ja neljän kalasääksen pesäpaikat. ELY-keskus suosittelee, että merija maakotkien sekä kalasääskien osalta pitäisi 1,1 km etäisyydeltä rauhoittaa alu-
DnroEPOELY/103/07.04/2010 6/8 YHTEENVETO Sovelletut säännökset eet pesimäkauden ajaksi (15.2. - 15.7. välinen aika). Vaikka tässä hankekokonaisuudessa pesäalueet ovat kauempana, on asia silti hyvä huomioida rakentamistoimien suunnittelun yhteydessä. Alueella on jo turkistarhaustoimintaa ja tarvittavat tieliittymät ovat olemassa. Toiminnan laajentumisen myötä tarha-alueelle suuntautuva liikenne tulee jonkin verran kasvamaan, mutta kokonaisvaikutus alueen tieverkon liikennemääriin on vähäinen. Laajennuksen jälkeen rehua kuljetetaan alueelle noin kerran päivässä. Vuosittain alueelta kuljetettava lantamäärä on yhteensä noin 1500 m 3. Lisäksi tulee huomioida jätekuljetukset, nahkonnan aikainen liikenne sekä alueelle tuleva päivittäinen työpaikkaliikenne, joka tulee laajennuksen myötä kasvamaan. Ympäristölupahakemuksen mukaan alueelle suuntautuu henkilö-/pakettiautoliikennettä keskimäärin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on arviolta noin 30 %. Liikenteen haitat kohdistuvat lähinnä hankealueen ja huoltoteiden välittömään läheisyyteen. Ab Farmanda Rävin tarhaustoiminnan laajennushankkeeseen Pietarsaaressa ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA- lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Turkistarhaus voidaan katsoa alueella tavanomaiseksi elinkeinotoiminnaksi, eikä alueella esiintyvien haju-, melu- tai vesistövaikutusten määrä lisäänny laajennuksen myötä merkittävästi. Hankkeesta vastaava on esittänyt asianmukaiset suunnitelmat lannan ja jätevesien käsittelemiseksi. Laajennuksesta aiheutuvaa liikenteen lisäystä ei myöskään voida pitää merkittävänä nykyiseen toimintaan nähden. Hankkeen toteutuksessa tulee kuitenkin noudattaa YVA lain 25 :n yleistä selvilläolovelvollisuutta, jolloin myös muiden hankkeiden kuin YVA-menettelyyn tulevien hankkeiden osalta hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee erityisesti kiinnittää huomiota vesistövaikutusten vähentämiseen ja alueelta lähtevien valumavesien tarkkailuun joko tilakohtaisesti tai yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
DnroEPOELY/103/07.04/2010 7/8 Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVAlain 19 :n 3 momentti). Ympäristöneuvos Pertti Sevola Ylitarkastaja Martta Ylilauri PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Pietarsaaren kaupungin ympäristötoimisto Pietarsaaren kaupungin tekninen virasto, kaavoitusosasto Pohjanmaan liitto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristöluvat Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastuktuuri Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Pietarsaaren kaupungin ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti Etelä-Pohjanmaan ELY - Ympäristö ja luonnonvarat internet-sivuilla www.elykeskus.fi/etela-pohjanmaa > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset LIITE Valitusosoitus
DnroEPOELY/103/07.04/2010 8/8 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Vaasan hallintooikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15. Vaasan hallinto-oikeus postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 puhelinvaihde: 029 56 42611 telekopio: 029 56 42760 sähköpostiosoite: vaasa.hao@oikeus.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.