Vuosikertomus 2005 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 1
Sisältö 3 Sammon henkivakuutus 4 Avaintietoja Sammon henkivakuutuksesta 5 Toimitusjohtajan katsaus Tilinpäätös 7 12 Toimintakertomus 13 Konsernituloslaskelma 14 Emoyhtiön tuloslaskelma 15 16 Konsernitase 17 18 Emoyhtiön tase 19 Rahoituslaskelma Liitetiedot 20 23 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 24 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Lisäedut 25 Liikekulut toiminnoittain 26 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 27 Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo ja arvostusero 28 30 Konsernin/emoyhtiön osakkeet ja osuudet 30 31 Konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma 32 Takuupääoman jaottelu 32 33 Vastuut 34 Emoyhtiön tunnusluvut 35 Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto 36 39 Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan riskienhallinnan liitetiedot 40 Hallintoneuvosto 41 Hallitus Tilintarkastajat 42 Luottamusmiehet Kalevan takuupääoman omistajat 43 Säästöhenkivakuutusten päättyttyä maksettava lisäetu 44 Kaleva ja If uudistivat Ryhmäsampo-vakuutuksen
Sammon henkivakuutus Sammon kotimaisen henkivakuutuksen muodostavat Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Yhtiöillä on hoidossaan yhteensä yli 800 000:n suomalaisen vapaaehtoinen henki- tai eläkevakuutusturva sekä lähes 25 prosenttia alan yhteenlasketuista noin 27 miljardin euron vakuutussäästöistä. Henkivakuutusten rooli säästämis- ja sijoitustuotteena on olennainen osa Sampo-konsernin strategiaa. Tärkeällä kasvualueella tarjotaan kattavia kokonaispalveluja varallisuuden kasvattamiseen ja tulevaisuuteen varautumiseen. Näistä palveluista niin henkilöasiakkaille, yrityksille kuin yhteisöille vastaa Sampo Oyj:n tytäryhtiö Henki- Sampo. Yhtiön menestyksestä saa Sampo-omistuksensa kautta osansa myös Kaleva. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva keskittyy myymään uusia ryhmähenkivakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. Lisäksi Kaleva hoitaa ennen vuotta 1997 otettuja yksilöllisiä riski- ja säästöhenkivakuutuksia. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Henki-Sammon vakuutuspalvelujen pääasiallisia jakeluteitä ovat Sampo Pankin ja Ifin konttoriverkostot. Yritysasiakkaiden vaativissa henkivakuutusratkaisuissa verkostoja avustaa henkivakuutuksen alueellinen myyntiorganisaatio. Työeläkeyhtiö Varman yhteyspäälliköillä on myös merkittävä rooli yritysten lisäeläkeratkaisujen tarjonnassa. Vaativimmat yritysten ja yhteisöjen vakuutusratkaisut hoidetaan Henki-Sammon pääkonttorissa. Ulkopuolisten vakuutustenvälittäjien merkitys on kasvamassa sekä yritysten että henkilöasiakkaiden segmenteissä, mutta on edelleen vähäinen. Pankki- ja vakuutusasiakkaiden käytettävissä ovat monipuoliset Internet- ja puhelinpalvelut. Niiden kautta voi palveluavaimilla turvallisesti aloittaa myös vakuutussäästämisen silloin kun se itselle parhaiten sopii. Verkon välityksellä voi osoitteissa www.henki-sampo.fi ja www.kalevavakuutus.fi tehdä myös henkivakuutuksiin liittyviä muutoksia ja saada korvausasian vireille. Valtaosalle Ifin ja Kalevan yhteistyöjärjestöjä on avattu yhteys, jonka kautta jäsenet voivat järjestönsä kotisivujen kautta tutustua monipuolisiin jäsenetuihin, muun muassa Kalevan uudistuneeseen Ryhmäsampo Primus -vakuutukseen. Ryhmäsammosta ja If-yhteistyöstä on lisää tekstiä tämän vuosikertomuksen sivuilla 5 ja 43. Kalevan omistus Sammossa 1,2 % 100,0 % SAMPO OYJ TYTÄRYHTIÖINEEN KALEVA HENKI-SAMPO 100,0 % Sammon osuus Kalevan takuupääomasta 50 % If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 3
Avaintietoja Sammon henkivakuutuksesta Kaleva Henki Sampo Meur 2005 2004 2005 2004 Vakuutusmaksutulo (omalla vastuulla) 61 106 628 494 Sijoitustoiminnan nettotuotot 116 96 625 408 Muut vakuutustekniset tuotot 1 3 Maksetut korvaukset (omalla vastuulla) 130 156 436 420 Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja 57 30 482 231 ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut 6 7 49 42 Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta 98 69 287 212 Muut tuotot ja kulut 0 0 0 0 Liikevoitto 98 69 287 212 Tasoitusmäärän muutos 3 2 2 2 Lisäedut 88 57 11 6 Voitto ennen satunnaisia eriä, varauksia ja veroja 7 10 278 216 Liikekustannussuhde, % 60 62 90 97 Henkilöstö keskimäärin 41 44 246 249 Vakuutustekninen vastuuvelka (omalla vastuulla) 1 257 1 223 5 961 5 467 Taseen loppusumma 1 435 1 388 6 705 6 030 Arvostuserot 235 147 618 438 Toimintapääoma 394 304 1 072 836 Toimintapääoma-aste, % 545 390 474 388 Vakavaraisuuspääoma 427 334 1 259 842 Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta, josta on vähennetty tasoitusmäärä ja 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta 34,9 28,0 21,4 17,5 4
Toimitusjohtajan katsaus Riskihenkivakuuttaminen kasvussa Vuosi sitten järkyttävä Kaakkois-Aasian katastrofi oli kaikkien huulilla. Maanjäristystä seurannut hyökyaalto surmasi yli 230 000 henkeä, joukossa runsaasti myös pohjoismaisia lomailijoita. Suomalaisten uhrien määräksi on vahvistunut 178, joista tähän mennessä on löydetty ja tunnistettu melkein kaikki. Näyttää siltä, että katastrofin seurauksena suomalaiset ovat aikaisempaa kiinnostuneempia hankkimaan itselleen ja perheenjäsenilleen erimuotoista riskihenkivakuutusturvaa. Toisaalta myös vakuutusyhtiöt ovat aktivoituneet riskiturvan tarjonnassa. Pelkästään henkivakuutusyhtiöt myivät uusia riskihenkivakuutuksia vuonna 2005 noin 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna sekä vakuutuskappaleilla että vakuutusmaksuilla mitattuna. Myös vahinkovakuutusyhtiöissä henkilöriskien vakuuttaminen oli vahvassa kasvussa. Edellä kerrottua sosiaaliturvan täydentämistä kansalaisten omaehtoisella varautumisella suositellaan yhä enenevässä määrin valtakunnan johtavien poliitikkojen ja virkamiesten suulla puoluekantaan tai taustaryhmään katsomatta. Vakuutusalan suuntaan on esitetty myös toiveita tuotevalikoiman laajentamiseksi vastaamaan paremmin ikääntyvän väestön tarpeita. Vakuutusyhtiöt ottavat mielellään haasteen vastaan. Samalla tulisi kuitenkin varmistaa, että Vakuutussopimuslakia ja muita säädöksiä parhaillaan uudistettaessa vakuutusyhtiöille jää aito mahdollisuus tarjota tuotteitaan jopa vuosikymmenien päähän ulottuville vakuutuskausille. Se on viime kädessä myös asiakkaiden edun mukaista. Pandemia huolestuttaa Vuosi 2005 toi mukanaan uudet huolenaiheet. Aasiasta liikkeelle lähtenyt H5N1-viruksen aiheuttama lintuinfluenssa on havaittu jo useimmissa Euroopan Unionin maissa. Tämän vuosikertomuksen ilmestyessä virus on hyvin suurella todennäköisyydellä rantautunut myös Suomeen ensimmäisten muuttolintujen mukana. Toistaiseksi virus on tarttunut sairaista linnuista vain muutamaan sataan ihmiseen. Viruksen vaarallisuutta kuvaa kuitenkin se, että noin puolet tartunnan saaneista on kuollut. Viranomaiset kaikkialla maailmassa ovat tässä vaiheessa keskittyneet jakamaan oikeaa informaatiota lintuinfluenssasta ja sen leviämisestä sekä laatimaan eriasteisia valmiussuunnitelmia varsinaisen pandemian eli ihmisestä ihmiseen tarttuvan maailmanlaajuisen epidemian varalle. Mahdollisen pandemian seurauksista on Suomessa tehty erilaisia skenaarioita, joissa esitetään arvioita sairastuvien ihmisten lukumäärästä, sairaalahoitoa vaativista tapauksista ja viruksen aiheuttamasta lisäkuolleisuudesta. Yhden perusskenaarion mukaan kuolleiden määrä voisi nousta noin 10 000 hengellä, kun keskimäärin Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 henkeä. Lisäkuolleisuus kohdistunee voimakkaimmin aktiiviväestöön, jonka kuolleisuus saattaa siten moninkertaistua. Myös Kalevassa lintuinfluenssan etenemistä seurataan valppaasti. Yhtiössä on tehty karkeita arvioita pandemian taloudellisista seuraamuksista. Esimerkkinä voidaan todeta, että kuolleisuuden kaksinkertaistuminen Kalevan vakuutettujen joukossa merkitsee noin 12 miljoonan euron kasvua vuotuiseen korvausmenoon. Kalevan vahvat vakavaraisuuspuskurit kestävät sinällään paljon suuremmatkin katastrofit. Koska maailmanlaajuinen pandemia aiheuttaa todennäköisesti vakavia häiriöitä myös sijoitusmarkkinoilla, on sen kokonaisvaikutusta vaikea arvioida Kalevan toimintaan ja taloudelliseen tilaan. Kalevalla jälleen hyvä vuosi Kalevalle kulunut vuosi oli taloudellisesti varsin hyvä. Yhtiö vahvisti asemaansa palkansaajien ja toimihenkilöiden johtavana riskihenkivakuuttajana ja paransi edelleen vakavaraisuuttaan. Kalevan sijoituskannan tuotto käyvin arvoin oli runsaat 200 miljoonaa euroa eli 13,4 prosenttia keskimääräiselle sijoitettuna olleelle pääomalle. Tuottoaste oli yksi kotimaisten vakuutusyhtiöiden korkeimmista vuonna 2005. Kalevan hyvästä tuloksesta riitti- 5
kin runsaasti jaettavaa vakuutuksenottajille. Asiakkaille maksetut tai varatut lisäedut nousivat kertomusvuonna 88 miljoonaan euroon riskiliikkeen lisäedut mukaan lukien. Vakuutussäästöille 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi annetun asiakashyvityksen jääminen 0,5 prosenttiin on aiheuttanut jonkin verran kyselyjä asiakkaiden taholta. Kyseessä on Kalevan tietoinen päätös siirtää hyvitysten painopistettä vakuutuksen päätyttyä maksettaviin lisäetuihin, jotka asiakashyvityksistä poiketen eivät kasvata yhtiön taseen korkoriskiä. Näin menetellen voidaan vakuutussäästöille helpommin hakea hyvää tuottoa myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Ryhmäsampo entistäkin paremmaksi Kalevan ainoa myynnissä oleva tuote Ryhmäsampo uudistui kertomusvuoden aikana merkittävästi. Yhteistyön piirissä olevien palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille räätälöidyssä ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksessa muun muassa vakuutusturvan koko on nyt aikaisempaa vapaammin valittavissa, samoin turvakomponenttien päättymisikä. Ryhmäsampo integroitiin myös uudelleen Ifin tarjousjärjestelmiin ja If-sopimukseen, mikä mahdollistaa taas järjestöasiakkaiden kovasti kaipaaman maksujen monieräisyyden. Uudistunut tuote, Ryhmäsampo Primus, tarjoaa järjestöasiakkaalle parhaan mahdollisen perustan rakennettaessa perheelle kattavaa turvaa henkilöriskien varalta. Yhteistyössä If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa Kaleva on jo käynnistänyt tuotteen tehostetun tarjonnan uusille asiakkaille, ja vastaanotto on ollut varsin hyvä. Uudet tuoteominaisuudet tulevat olemassa olevien asiakkaiden käyttöön vuosieräpäivittäin kesäkuusta 2006 alkaen. Uusia päättäjiä Kulunut vuosi oli Kalevan edustajiston vaalivuosi. Puolet Kalevan 30 luottamusmiehestä oli erovuorossa vuoden 2005 päättyessä. Kertomusvuoden marraskuussa pidetyissä postivaaleissa erovuoroisten tilalle valittiin yhdeksän ensikertalaista kuuden erovuoroisen uudistaessa mandaattinsa. Vakuutuksenottajien aktiivisuus oli vaaleissa kiitettävä, sillä lähes 40 000 osakasta eli 15,4 prosenttia äänioikeutetuista osallistui vaaliin. Vaalipostin mukana saadut kehitysideat sekä epäasiallisen palautteen vähäisyys ilahduttivat myös yhtiön johtoa. Lopuksi kiitän kaikkia Kalevan asiakkaita yhtiötä kohtaan vuonna 2005 osoitetusta luottamuksesta. Samalla kiitän myös kaikkia toimihenkilöitä ja asiamiehiä sekä yhteistyöyhtiöitä, jotka ovat monin tavoin osallistuneet asiakaskuntamme palvelemiseen kertomusvuoden aikana. Helsinki, maaliskuussa 2006 Matti Rantanen Kalevan vakuutuskanta 31.12.2005 (kpl) Maksutulon markkinaosuudet Kotitalouksien riskihenkivakuutus Yhteensä 151,6 Meur 3 1 Kaleva 22,6 % 2 Henki-Sampo 11,5 % 3 Muut 65,9 % Kalevan sijoituskannan tuotto (käyvin arvoin) % 10 5 0-5 4 1 Optimit 81 439 2 Perinteiset henkivakuutukset 37 599 3 Joustoturvan henkivakuutukset 8 293 4 Ryhmäsammot 155 431 2001 2002 2003 2004 2005 3 1 1 2 2 6
Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2005 Henkivakuutusyhtiöiden ensivakuutuksen maksutulo Suomessa Meur 3 000 2 000 1 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 Ryhmäeläkevakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Riskihenkivakuutus Säästöhenkivakuutus Henkivakuutussäästöt (Alan kotimainen liike) Mrdeur 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 Perustekorkoiset, yritykset Sijoitussidonnaiset, yritykset Sijoitussidonnaiset, yksityiset Perustekorkoiset, yksityiset Alan kehitys kotimaassa Henkivakuutusmarkkinoiden maksutulo kasvoi 10 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 3,2 miljardia euroa (2,9 miljardia euroa vuonna 2004). Maksutulossa oli 199 miljoonaa euroa (24) vastuunsiirtoja ryhmäeläkevakuutuksiin. Ilman vastuunsiirtoja maksutulon kasvu jäi vajaaseen prosenttiin. Uusia yksilöllisiä eläkevakuutuksia myytiin runsaat 58 000 kappaletta (45 000). Myynnin voimakas kasvu johtui verosääntöjen selkiytymisestä. Myös uusien riskihenkivakuutusten myynti kasvoi merkittävästi eli runsaat 25 prosenttia. Osakemarkkinoiden myönteinen kehitys paransi yhtiöiden vakavaraisuuspääomia ja vauhditti sijoitussidonnaisten säästöhenkivakuutusten myyntiä sekä vakuutussäästöjen kasvua. Pääosin perustekorkoisesta liikkeestä koostuvat alan vakuutussäästöt kasvoivat kertomusvuoden aikana lähes 10 prosenttia ja olivat noin 27 miljardia euroa (24), joista sijoitussidonnaisia vakuutussäästöjä oli 6 miljardia euroa (4). Sijoitussidonnaisista vakuutussäästöistä kotitalouksilla on lähes 5,4 miljardia euroa (3,8). Kotitalouksien yhteenlasketusta noin 110 miljardin euron (90) rahoitusvarallisuudesta vakuutussäästöjen osuus oli 17 prosenttia (18). Yksityishenkilöiden ottamien vakuutusten maksutulo kasvoi vajaat 5 prosenttia ja oli 2 442 miljoonaa euroa (2 335). Yritysvakuutusten maksutulo kasvoi eläkevakuutusten vastuunsiirtojen seurauksena kolmanneksen ja oli 763 miljoonaa euroa (573). Kotitalouksien osuus alan maksutulosta oli 76 prosenttia (80). Sijoitussidonnaisten eläkevakuutusten maksutulon kasvu hidastui, ja maksutuloa kertyi 408 miljoonaa euroa (380). Säästöhenkivakuutusten puolella sijoitussidonnaisten vakuutusten kasvu sen sijaan oli erittäin vahvaa ja maksutuloa kertyi 898 miljoonaa euroa (690). Sijoitussidonnaisten tuotteiden yhteenlaskettu maksutulo kasvoi runsaat 22 prosenttia ja niiden osuus alan kokonaismaksutulosta nousi yli 40 prosenttiin (37). Perustekorollisten säästöhenkivakuutusten maksutulo jäi lähes 10 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi ja oli 907 miljoonaa euroa (1 006). Myös perustekorollisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo aleni noin 10 prosenttia ja oli 368 miljoonaa euroa (412). Samalla yksilöllisen eläkevakuutuksen kokonaismaksutulo kääntyi alalla lievään laskuun ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen. Silloinkin alenema johtui merkittävästä verosääntöjen muutoksesta. Ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo kaksinkertaistui ja oli 422 miljoonaa euroa (212). Eläkesäätiöiden vastuusiirtoihin liittyvän maksutulon osuus oli 199 miljoonaa euroa (24). Riskihenkivakuutusten maksutulo ilman työntekijäin ryhmähenkivakuutusta oli 194 miljoonaa euroa (193). Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta kertyi maksutuloa lähes 35 miljoonaa euroa (34). Kertomusvuoden alussa poolin sääntöjä muutettiin merkittävästi. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen jakelijoina toimivat vahinkovakuutusyhtiöt eivät ole enää poolin osakkaita, ja koko maksutulo kirjautuu poolin osakkaina oleville henkivakuutusyhtiöille. Myös henkivakuutusyhtiöiden väliset pooliosuudet muuttuivat olennaisesti. Uusien sääntöjen mukaan ne perustuvat pelkästään osakasyhtiöiden poolille välittämään nettomaksutuloon. Kaleva-konsernin rakenne Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan konserniin kuului 31.12.2005 emoyhtiön lisäksi 8 suomalaista asunto- ja kiinteistöyhtiötä tytäryhtiöinä sekä yksi asunto- ja yksi kiinteistöyhtiö osak- 7
kuusyhtiönä. Tilikauden aikana konsernista poistui myynnin seurauksena yksi asunto- ja 6 kiinteistöyhtiötä. Lisäksi konserniin kuuluu täysin omistettu tytäryhtiö Finanssi-Sampo Oy. TOIMINNAN TULOS Vakuutusmaksutulo Kalevan hallitus päätti vuonna 2004 Optimi-vakuutusten maksurajoituksista. Rajoitusten vaikutus näkyi selvästi vuoden 2005 maksutulossa sitä alentavana tekijänä. Kalevan maksutulo ilman työntekijäin ryhmähenkivakuutusta oli kertomusvuonna 67,5 miljoonaa euroa (101,8). Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen maksutulo oli - 14,1 miljoonaa euroa (7,9) ja muun ryhmähenkivakuutuksen maksutulo oli 16,6 miljoonaa euroa (16,2). Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin uudelleen järjestelyssä Kalevan pooliosuus aleni merkittävästi. Vuoden 2004 loppuun vallinneessa vanhassa rakenteessa Kalevan osuus poolin maksutulosta ja vastuista oli runsaat 20 prosenttia, joka perustui Kalevan muun riskihenkivakuutuksen korkeaan markkinaosuuteen. Uudessa mallissa Kalevan pooliosuus on vain 0,4 prosenttia If Vahinkovakuutusyhtiön välittämän liikkeen kirjautuessa pääosin Henki-Sampoon. Kalevalla ollut ylimääräinen osuus poolin vastuuvelasta purettiin tilivuoden aikana, mikä näkyy negatiivisena maksutulokirjauksena. Yksilöllisen henkivakuutuksen osuus maksutulosta oli 50,9 miljoonaa euroa (85,7). Jatkuvia maksuja kirjattiin päättyneenä vuonna 41,8 miljoonaa euroa (46,7). Koko Kalevan maksutulo liittyy laskuperustekorolliseen liikkeeseen. Säästöhenkivakuutusten lisämaksurajoitusten ja työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin muutosten seurauksena Kalevan markkinaosuus alan kokonaismaksutulosta aleni 1,7 prosenttiin (3,8). Toiminnan painopistealueella, palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen riskihenkivakuuttajana, Kaleva oli edelleen selvä markkinajohtaja runsaan 50 prosentin markkinaosuudellaan. Sijoitustoiminta Kalevan sijoituskanta oli vuoden 2005 päättyessä markkina-arvoltaan 1 639 miljoonaa euroa (1 514). Sijoituksista 60 prosenttia (60) oli korkosijoituksia, lainoja ja talletuksia, 34 prosenttia (29) osakkeita sekä 4 prosenttia (9) kiinteistösijoituksia. Sijoituskannan jakautuma oli pääosin sijoitussuunnitelmassa asetetun tavoitetilan mukainen. Korkosijoituksissa kannan duraatio pidettiin koko vuoden vertailuindeksin mukaisen kannan duraatiota lyhyempänä. Lyhyitten korkosijoitusten ylipainotusta on vallitsevassa korkotilanteessa jatkettu myös vuoden 2006 puolella. Pitkistä korkosijoituksista saatavan lisätuoton ei katsota olevan riittävä niihin liittyvään riskiin suhteutettuna. Sijoitusten arvostuserot olivat tilivuoden päättyessä runsaat 235 miljoonaa euroa (147). Arvostuseroista 220 miljoonaa euroa (114) liittyy osakkeisiin, 5 miljoonaa euroa (18) korkosijoituksiin ja 10 miljoonaa euroa (15) kiinteistöihin. Kertomusvuoden päättyessä ulkomaisten sijoitusten osuus Kalevan sijoituskannasta oli 53 prosenttia (50), josta noin 60 prosenttia oli tehty euromaihin. Osakkeista ulkomaisten sijoitusten osuus oli 37 prosenttia (37) ja korkosijoituksista 63 prosenttia (62). Muita kuin euromääräisiä sijoituksia oli vuoden 2005 päättyessä 151 miljoonaa euroa (153). Tästä vajaat 40 prosenttia (40) oli suojattu valuuttakurssiriskiltä terminoimalla ja optiostrategioilla. Kalevan sijoitustoiminnan nettotuotto oli 116,3 miljoonaa euroa (96,0). Tuottoihin sisältyy myyntivoittoja 74,1 Meur Kalevan maksutulo (ilman työntekijäin ryhmähenkivakuutusta) 150 100 50 0 2001 2002 2003 2004 2005 Kertamaksut Jatkuvat maksut Kalevan sijoituskanta 31.12.2005 Käyvin arvoin 1 639 Meur 3 4 5 1 Markkinaraha 20 % 2 Joukkovelkakirjat 40 % 3 Osakkeet 34 % 4 Muut 2 % 5 Kiinteistöt 4 % 1 2 8
Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus Kalevan sijoitustoiminta Meur Kalevan vastuuvelka 31.12.2005 5 1 Yritysoptimi 20 % 2 Muu vastuuvelka 6 % 3 Lisäetujen vastuu 23 % 4 Perinteinen henkivakuutus 11 % 5 Yksityisoptimi 40 % Omalla vastuulla oleva vastuuvelka yhteensä 1 257 Meur Kalevan maksetut korvaukset (ilman liikekuluja) Meur 140 120 100 80 60 40 20 150 100 50 0-50 -100 2001 2002 2003 2004 2005 Muut tuotot Suorat tuotot Suorat kulut Muut kulut Nettotuotto 4 0 2001 2002 2003 2004 2005 Takaisinostot Säästösummat Sairaus- ja työkyvyttömyyskorvaukset 1 3 Kuolemantapaukset 2 miljoonaa euroa (35,0), osinkotuottoja 11,6 miljoonaa euroa (31,0) sekä arvonalennusten palautuksia 3,7 miljoonaa euroa (5,9). Kertomusvuoden aikana Kalevan kiinteistösijoitusten osuutta pienennettiin merkittävästi myymällä kiinteistökohteita noin 85 miljoonalla eurolla. Pääosa myynneistä kohdistui perustetulle kiinteistöpääomarahastolle, jonka sijoittajaksi Kaleva ryhtyi. Myyntien seurauksena Kalevan kiinteistöjen käypä arvo vuoden 2005 lopussa oli 56,5 miljoonaa euroa. Rakennetusta 48 900 neliömetrin kiinteistökannasta vajaakäyttöaste oli 7,6 prosenttia (5,8). Rakennetun kiinteistökannan nettotuotto käyville arvoille laskettuna oli 6,5 prosenttia ennen poistoja. Koko kiinteistökannan tuotto arvonmuutokset mukaan lukien oli 6,3 prosenttia (6,1). Kertomusvuoden aikana Kaleva myi runsaat miljoona kappaletta omistamiaan Sampo Oyj:n A-osakkeita. Vuoden 2005 päättyessä Sampo oli 102,8 miljoonan euron markkina-arvollaan edelleen Kalevan ylivoimaisesti suurin osakeomistus. Vuoden 2005 sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy arvonalennuksia, poistoja ja myyntitappioita 6,0 miljoonaa euroa (11,2), josta koti- ja ulkomaisten pörssiosakkeiden arvonalennukset olivat 2,6 miljoonaa euroa ja myyntitappiot 0,4 miljoonaa euroa. Kalevan sijoituskannan tuotto oli 13,4 prosenttia (10,0) käyvin arvoin laskettuna. Parhaiten tuottivat ulkomaiset osakkeet, joiden tuotto nousi 40,4 prosenttiin. Myös kotimaisten osakkeiden tuotto oli erittäin hyvä eli 37,4 prosenttia. Vastuuvelka, asiakashyvitykset Kalevan vastuuvelka oli kertomusvuoden päättyessä 1 257 miljoonaa euroa (1 223), josta korvausvastuun osuus oli 57 miljoonaa euroa (56). Korvausvastuuseen sisältyy lähes 33 miljoonan euron suuruinen tasoitusmäärä (30). Vastuuvelka on laskettu samaa 4,5 prosentin korkoa käyttäen kuin vakuutusmaksut. Vakuutusmaksuvastuuseen on varattu vakuutussäästöille vuodelta 2005 annettaviin asiakashyvityksiin 5,3 miljoonaa euroa (13,6). Tulevien vuosien lisäetuja varten on varattu yhteensä 283,3 miljoonaa euroa (226,9), josta ns. terminaalibonusvastuun osuus on 254,0 miljoonaa euroa (169,8). Kaikille Kalevan säästöhenkivakuutuksille annettiin vuodelta 2005 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi 0,5 prosentin asiakashyvitys. Kokonaishyvitys oli siten 5 prosenttia. Korvauskulut Kalevan korvauskulut olivat yhteensä 130,9 miljoonaa euroa (158,5). Korvauskuluista takaisinostoja oli 23,7 miljoonaa euroa (38,9) ja sopimuksen mukaisen vakuutusajan päättyessä maksettuja pääomasuorituksia 70,1 miljoonaa euroa (63,2). Maksettuihin korvauksiin sisältyy vuoden 2003 alussa käynnistyneen uuden säästövakuutusten lisäetujärjestelmän mukaisia terminaalibonuksia yhteensä 22,2 miljoonaa euroa (22,4). Lisäeduista suurin osa, 18,8 miljoonaa euroa, maksettiin sopimuksen mukaan erääntyneille säästösummille. Uusi lisäetu korotti maksettuja säästösummia keskimäärin 37 prosentilla. Riskiliikkeen tulos oli sairauskuluvakuutuksia lukuun ottamatta hyvä, ja riskiliikkeen ylijäämästä siirrettiin 2,2 miljoonaa euroa tasoitusmäärään. Sairaus- ja työkyvyttömyyskorvauksia maksettiin yhteensä 15,9 miljoonaa euroa (15,8) ja kuolemantapauskorvauksia 19,7 miljoonaa euroa (39,4). Liikekulut, henkilöstö Tuloslaskelmaan kirjatut liikekulut alenivat edellisestä vuodesta ja olivat 6,2 9
miljoonaa euroa (6,8). Oikeamman kuvan kustannuskehityksestä saa, kun edellä oleviin lukuihin lisätään korvauskuluihin kirjattavat korvausten käsittelykulut. Näin lasketut liikekustannukset alenivat vuonna 2005 ja olivat 7,8 miljoonaa euroa (8,6). Kalevan konsernin palveluksessa oli vuonna 2005 keskimäärin 41 (44) henkilöä. Vakuutuksista perityt kustannuserät riittivät hyvin kattamaan toiminnasta aiheutuneet liikekulut. Liikekustannussuhde oli kertomusvuonna 59,6 prosenttia (61,7). Nykyisen laajuisella liiketoiminnalla myös pidemmällä aikavälillä Kalevan kustannusliikkeen arvioidaan olevan ylijäämäinen. Tulos ja vakavaraisuus Kalevan konsernin taloudellinen tulos vuonna 2005 oli hyvä. Tilikauden voitto oli konsernissa 7,3 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 4,9 miljoonaa euroa (5,0). Tilikautena maksetut tai varatut lisäedut pienensivät emoyhtiön voittoa 88,2 miljoonalla eurolla (56,7). Emoyhtiö teki tilinpäätöksessä suunnitelman mukaiset poistot, kuitenkin enintään elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Tehdyt poistot olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa, jotka olivat 0,1 miljoonaa euroa suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat. Poistoero oli tilinpäätöksessä 2,1 miljoonaa euroa. Varausten kokonaismäärä oli tilivuoden päättyessä 2,6 miljoonaa euroa. Kalevan vakavaraisuus vahvistui kertomusvuonna osakemarkkinoiden myönteisen kehityksen seurauksena. Toimintapääoma oli tilinpäätöksessä 394 miljoonaa euroa (304), joka on 5,4- kertainen vaadittuun vähimmäismäärään nähden. Yhtiön vakavaraisuuspääoma eli toimintapääoma lisättynä tasoitusmäärällä oli 427 miljoonaa euroa (334). Vakavaraisuuspääoma oli siten 34,9 prosenttia (28,0) omalla vastuulla olevasta vastuuvelasta, josta on vähennetty tasoitusmäärä. Parhaiten Kalevan vakavaraisuusasemaa kuvaa niin sanottu laajennettu toimintapääoma, joka oli tilivuoden päättyessä runsaat 670 miljoonaa euroa. Määrä on lähes 70 prosenttia yhtiön varsinaisesta vastuuvelasta. Kalevan konsernin taseen loppusumma oli 1 435 miljoonaa euroa (1 388) ja oma pääoma 160,1 miljoonaa euroa (153,7), josta jakokelpoista omaa pääomaa oli 148,4 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden näkymät Kalevan toiminta painottuu tulevaisuudessa palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen ryhmähenkivakuutuksiin, kun yhtiö ei myy uusia säästömuotoisia henkivakuutuksia. Järjestöille markkinoitava Ryhmäsampo-tuote uudistui vuoden 2005 aikana merkittävästi ja sen myynti ja hoito integroitiin uudelleen If Vahinkovakuutus Oy:n järjestelmiin ja prosesseihin. Uuden tuotteen, Ryhmäsampo Primuksen myynti käynnistyi Ifin verkostossa vuoden 2005 elokuussa. Uudistusten seurauksena Ryhmäsammon myynnin uskotaan kasvavan huomattavasti. Kalevan vahva vakavaraisuusasema, kustannustehokas toimintamalli sekä hyvä sijoituskanta mahdollistavat yhtiön harjoittaman liiketoiminnan menestyksekkään hoitamisen. Riskienhallinta Kalevan riskit muodostuvat vakuutusteknisistä riskeistä, sijoitustoiminnan riskeistä sekä erilaisten sisäisten prosessien riskeistä eli operatiivisista riskeistä. Yhtiön hallitus hyväksyy vuosittain koko yhtiön riskejä käsittelevän riskienhallintasuunnitelman, jonka laajuus on määritelty muun muassa Vakuutusvalvontaviraston määräyksissä. Riskienhallintasuunnitelmaan liittyy Kalevan liikekustannussuhde % 60 40 20 Meur 0 2001 2002 2003 2004 2005 Kalevan toimintapääoma Toimintapääoma on yhtiön varallisuus vähennettynä veloilla 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 Vähimmäismäärä Arvostuserot ja muut erät Oma pääoma Kalevan vakavaraisuusaste Vakavaraisuuspääoman suhde vastuuvelkaan (pl. tasoitusmäärä) % 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 10
Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus Kalevan tase käyvin arvoin Meur 1 500 1 000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 Arvostusero Kirjanpitoarvo kiinteästi toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vuonna 2004 laadittu jatkuvuussuunnitelma, jota ylläpidetään ja testataan säännöllisesti. Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Kalevan riskienhallinnan yleiset periaatteet, riskienhallinnan vastuu ja valvonta, organisointi sekä prosessit ja riskit. Yhtiön hallinto Varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.4.2005 hallintoneuvoston jäsenmääräksi vahvistettiin 23. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä uudeksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Matti Apunen, Markku Jalonen, Lasse Koivu, Jari Kokkonen, Teemu Lehtinen, Paavo Prepula ja Jorma Terentjeff. Hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi valittiin puheenjohtaja Ilkka Joenpalo hallintoneuvostosta eronneen Jukka Huovilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoden 2006 yhtiökokoukseen asti ja talouspäällikkö Pentti Jaskari hallintoneuvostosta eronneen Erkki Toivosen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoden 2006 yhtiökokoukseen asti. Hallintoneuvosto valitsi 10.11.2005 pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen hallituksen puheenjohtaja Klaus Sohlbergin ja varapuheenjohtajakseen kouluneuvos Erkki Kangasniemen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävään vaaliin saakka. Hallituksen jäseninä toimivat koko kertomusvuoden ajan varatoimitusjohtaja, konsernijohtajan varamies Kari Stadigh puheenjohtajana, varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä rehtori Eero O. Kasanen, toimitusjohtaja Hannu Kokkonen, johtaja Sirpa Mannila ja johtaja Hannu Tarvonen. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä Sirpa Mannila valittiin uudelleen kolmivuotiskaudeksi 2006 2008. Hannu Kokkosen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin johtaja Paula Salonen If Vahinkovakuutusyhtiöstä samoin kolmivuotiskaudeksi 2006 2008. Kertomusvuoden marraskuun 10. 28. päivinä pidetyillä postivaaleilla valittiin erovuoroisten luottamusmiesten tilalle 15 uutta luottamusmiestä, joiden kahdeksanvuotinen toimikausi alkoi vuoden 2006 alussa. Äänioikeuttaan käytti vaaleissa runsaat 39 000 Kalevan vakuutuksenottajaa eli 15,4 prosenttia Kalevan 255 000 vakuutuksenottajasta. 11
Hallituksen voitonjakoehdotus Kalevan konsernin jakokelpoinen vapaa oma pääoma oli tilinpäätöksessä 148 393 284,51 euroa. Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön tilikauden voitto ja edelliseltä tilikaudelta siirtyneet voittovarat, yhteensä 4 950 861,55 euroa, käytetään siten, että takuupääomalle maksetaan korkoa 840 000,00 euroa, varmuusrahastoon siirretään 4 000 000,00 euroa ja loput 110 861,55 euroa jätetään tulostilille. Jos ehdotus hyväksytään, yhtiön rahastot ovat seuraavat: Takuupääoma euroa 8 409 396,32 Pohjarahasto euroa 168 187,93 Varmuusrahasto euroa 145 977 723,85 Rahastot yhteensä euroa 154 555 308,10 Helsingissä 3. päivänä maaliskuuta 2006 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KALEVA Hallitus Kari Stadigh Markku Hyvärinen Eero O. Kasanen Hallituksen Hallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Sirpa Mannila Paula Salonen Hannu Tarvonen Matti Rantanen Toimitusjohtaja Edellä oleva tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2006 Tomi Englund KHT Kunto Pekkala KHT 12
Konsernituloslaskelma 1 000 euroa 2005 2004 VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo 53 555 109 824 Jälleenvakuuttajien osuus 7 019 4 072 60 574 105 752 Sijoitustoiminnan tuotot 155 269 139 332 Korvauskulut Maksetut korvaukset 130 938 159 848 Jälleenvakuuttajien osuus 1 182 3 807 129 756 156 041 Korvausvastuun muutos 162 2 453 Jälleenvakuuttajien osuus 1 246 50 1 084 2 503 130 840 158 544 Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos 25 359 25 496 Jälleenvakuuttajien osuus 7 316 306 32 675 25 802 Liikekulut 6 183 6 844 Sijoitustoiminnan kulut 38 398 39 161 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu 72 70 Vakuutustekninen tulos 7 675 14 663 MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Muut tuotot Muut tuotot 32 367 12 258 Muut kulut Konserniliikearvon poisto 200 Muut 30 450 11 436 30 450 11 636 Osuus osakkuusyritysten voitoista / tappioista 1 433 Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä 9 592 13 852 Tuloverot Tilikauden verot 2 590 5 667 Aikaisempien tilikausien verot 21 Laskennalliset verot 306 39 2 305 5 628 Tilikauden voitto / tappio 7 287 8 224 13
Emoyhtiön tuloslaskelma 1 000 euroa 2005 2004 VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo 53 555 109 824 Jälleenvakuuttajien osuus 7 019 4 072 60 574 105 752 Sijoitustoiminnan tuotot 157 469 143 557 Korvauskulut Maksetut korvaukset 130 938 159 848 Jälleenvakuuttajien osuus 1 182 3 807 129 756 156 041 Korvausvastuun muutos 162 2 453 Jälleenvakuuttajien osuus 1 246 50 1 084 2 503 130 840 158 544 Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos 25 359 25 496 Jälleenvakuuttajien osuus 7 316 306 32 675 25 802 Liikekulut 6 182 6 844 Sijoitustoiminnan kulut 41 119 47 472 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu 72 70 Vakuutustekninen tulos 7 155 10 577 MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Muut tuotot 156 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 107 43 Vapaaehtoisten varausten muutos Luottotappiovarauksen lisäys/vähennys 402 169 295 126 Tuloverot Tilikauden verot 2 490 5 813 Aikaisempien tilikausien verot 21 2 511 5 813 Tilikauden voitto / tappio 4 939 5 046 14
Konsernitase 1 000 euroa 2005 2004 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 17 20 Muut pitkävaikutteiset menot 1 392 529 1 409 549 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 46 487 125 245 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 428 630 378 521 Rahoitusmarkkinavälineet 772 104 823 553 Muut lainasaamiset 2 573 3 107 Talletukset 132 600 19 937 1 335 907 1 225 118 1 382 394 1 350 363 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 102 Jälleenvakuutustoiminnasta 32 27 Muut saamiset 15 072 4 770 15 104 4 899 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 37 66 Muut aineelliset hyödykkeet 40 40 77 106 Rahat ja pankkisaamiset 2 753 1 735 Muu omaisuus 18 199 18 900 21 029 20 741 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 10 663 11 053 Muut siirtosaamiset 4 820 616 15 483 11 669 1 435 419 1 388 221 15
1 000 euroa 2005 2004 VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma 8 409 8 409 Pohjarahasto 168 168 Arvonkorotusrahasto 841 841 Varmuusrahasto 141 978 137 578 Muut rahastot 137 77 Edellisten tilikausien voitto / tappio 1 252 1 632 Tilikauden voitto 7 287 8 224 160 072 153 665 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu 1 199 424 1 174 066 Jälleenvakuuttajien osuus 7 316 1 199 424 1 166 750 Korvausvastuu 57 429 57 591 Jälleenvakuuttajien osuus 1 246 57 429 56 345 1 256 853 1 223 095 Velat Ensivakuutustoiminnasta 424 775 Jälleenvakuutustoiminnasta 81 234 Muut velat 16 480 8 169 Laskennalliset verovelat 794 1 100 17 779 10 278 Siirtovelat 715 1 183 1 435 419 1 388 221 16
Emoyhtiön tase 1 000 euroa 2005 2004 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 17 20 Muut pitkävaikutteiset menot 1 392 529 1 409 549 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 28 761 54 702 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 19 318 68 777 48 079 123 479 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja osakkuusyrityksissä Saman konsernin yritykset Osakkeet ja osuudet 18 371 18 371 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 430 378 378 521 Rahoitusmarkkinavälineet 772 104 823 553 Muut lainasaamiset 2 573 3 107 Talletukset 132 600 19 937 1 337 655 1 225 118 1 404 105 1 366 968 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 102 Jälleenvakuutustoiminnasta 32 27 Muut saamiset 16 040 7 475 16 072 7 604 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 37 66 Muut aineelliset hyödykkeet 40 40 77 106 Rahat ja pankkisaamiset 2 742 1 728 2 819 1 834 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 10 658 11 049 Muut siirtosaamiset 185 391 10 843 11 440 1 435 248 1 388 395 17
1 000 euroa 2005 2004 VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma 8 409 8 409 Pohjarahasto 168 168 Muut rahastot Varmuusrahasto 141 978 137 578 Hallituksen käyttövarat 137 77 Edellisten tilikausien voitto 12 306 Tilikauden voitto 4 939 5 046 155 643 151 584 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 2 064 1 957 Vapaaehtoiset varaukset Luottotappiovaraus 487 889 2 551 2 846 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu 1 199 424 1 174 066 Jälleenvakuuttajien osuus -7 316 1 199 424 1 166 750 Korvausvastuu 57 429 57 591 Jälleenvakuuttajien osuus -1 246 57 429 56 345 1 256 853 1 223 095 Velat Ensivakuutustoiminnasta 424 775 Jälleenvakuutustoiminnasta 81 234 Muut velat 19 134 8 680 19 639 9 689 Siirtovelat 562 1 181 1 435 248 1 388 395 18
Rahoituslaskelma Konserni Emoyhtiö 1 000 euroa 2005 2004 2005 2004 Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta / voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 9 592 13 852 7 155 10 733 Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos 33 758 28 304 33 758 28 305 Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset 813 154 813 4 092 Realisoitumattomat kurssivoitot / tappiot 582 508 582 508 Suunnitelman mukaiset poistot 2 013 3 190 534 460 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut 49 425 32 700 51 893 28 866 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 831 12 292 10 215 14 216 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys ( ) / vähennys (+) 10 285 1 665 4 138 1 005 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+ )/ vähennys ( ) 7 553 171 9 545 278 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 6 563 10 798 4 808 12 933 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 229 95 181 122 Maksetut välittömät verot 2 611 5 667 2 511 5 813 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 9 403 5 036 7 500 6 998 Liiketoiminnan rahavirta 9 403 5 036 7 500 6 998 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) 163 640 101 217 105 632 117 848 Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) 287 520 125 749 228 306 121 322 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) 498 19 273 1 199 184 Investointien rahavirta 123 382 5 259 121 475 3 290 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot / takuupääoman korot ja muu voitonjako 880 850 880 850 Rahoituksen rahavirta 880 850 880 850 Rahavarojen muutos 113 099 9 445 113 095 9 438 Rahavarat tilikauden alussa 21 880 12 435 21 873 12 435 Rahavarat tilikauden lopussa 134 979 21 880 134 968 21 873 113 099 9 445 113 095 9 438 19
Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätös on laadittu noudattaen vakuutusyhtiölain 10 luvun säännöksiä, sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antamaa asetusta sekä vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä ja ohjeita. Tilinpäätöksessä noudatetaan osakeyhtiö- ja kirjanpitolain säännöksiä ja kirjanpitoasetusta siten kuin vakuutusyhtiölaissa ja STM:n asetuksessa säädetään. Konsolidointiperiaatteet Kalevan konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan lisäksi kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin ei kuulu tytäryhtiöitä, joissa määräysvalta perustuu muuhun kuin äänivaltaan. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen yhtenäisten laskentaperiaatteiden mukaisina. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja voitonjako eliminoidaan. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä lähtien ja myydyt olennaisilta osin luovutushetkeen asti. Finanssi-Sammon tuloslaskelman erät on konsernituloslaskelmassa esitetty muissa tuotoissa ja muissa kuluissa. Taseessa Finanssi-Sammon vaihtoomaisuus ja rahoitusarvopaperit esitetään kohdassa Muu omaisuus. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon ja yhtiöiden hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona tai -reservinä ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Vähemmistöosuudet tytäryhtiöiden tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään erillisinä erinä tuloslaskelmassa ja taseessa. Vapaaehtoisten varausten ja poistoeron käsittelyä konsernitilinpäätöksessä on selostettu kohdassa verot ja tilinpäätössiirrot. Osakkuusyritykset Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmällä yhtiöt, joissa konsernin osakeomistus ja ääniosuus on 20 50 %. Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole yhdistelty osakkuusyrityksenä konsernitilinpäätökseen. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset, saamisluonteiset sijoitukset, ja velat on muutettu Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Muut sijoitukset on arvostettu hankintahetken valuuttakurssiin tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän kurssiin, lukuun ottamatta sijoitusomaisuusluonteisia osakkeita, joiden arvostamisessa ei ole eroteltu valuuttakurssin ja markkina-arvon vaikutusta. Saamisten ja sijoitusten valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan erissä muut tuotot ja kulut muista sijoituksista. Arvostus ja jaksotus Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineettomat hyödykkeet ja kalusto kirjataan taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu mm. itse tehtyjä atk-järjestelmiä sekä vuokrahuoneistojen perusparannuksia. Kiinteistöosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rakennukset ja rakennelmat esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon suuruisina. Käyttöomaisuusluonteisten kiinteistösijoitusten arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden olennaisuuteen ja pysyvyyteen. Joidenkin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvoihin sisältyy aikaisempina vuosina tehtyjä arvonkorotuksia. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Pääomarahastojen arvon alentuminen kirjataan kuitenkin rahaston perustamisesta lukien rahaston neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana, rahastojen rahastot viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana, vain jos arvon alentumista pidetään pysyvänä. Käyttöomaisuusluon teiset osakkeet ja osuudet esitetään hankintahinnassaan tai sitä alemmassa käyvässä arvossa, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Osakkeet arvostetaan keskihintaperiaatetta käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineisiin luetaan kuuluviksi joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit. Ne kirjataan taseeseen pääsääntöisesti hankintamenon määräisinä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuottoihin vastaeränä niiden hankintameno. Korkotuotot jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot jaksotetaan rahoitusinstru- 20
Liitetiedot menttien juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään nimellisarvossa tai sitä alemmassa käyvässä arvossa. Saamisluonteisten sijoitusten pääomiin liittyvät luottotappiot käsitellään arvonalentumisina. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Ei-suojaavan johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Positiivinen erotus otetaan huomioon vain toimintapääomalaskelmassa. Lisäksi toimintapääomasta vähennetään eisuojaavista johdannaisista enimmäistappio, joka on laskettu Value-At-Risk - menetelmää käyttäen. Operatiivisessa suojaustarkoituksessa tehtyjen valuuttajohdannaisten aiheuttamaa enimmäistappiota ei vähennetä toimintapääomasta siltä osin kuin niiden deltakorjattujen kohde-etuuksien käyvät arvot vastaavat valuuttamääräisten käteissijoitusten käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä. Mikäli suojattavasta tase-erästä kirjataan tuloslaskelmaan arvostustappiota, kirjataan suojaavasta johdannaisesta tuottoa korkeintaan vastaava määrä. Mikäli suojattavasta tase-erästä taas kirjataan arvostustuottoa, kirjataan suojaavan johdannaisen arvostustappio kokonaisuudessaan kuluksi. Tulokseen kirjaamattomat arvostuserot huomioidaan täysimääräisesti toimintapääomalaskelmassa. Suojaavina johdannaisina käsitellään valuuttajohdannaiset, jotka on sopimuksen tekohetkellä dokumentoitu suojaaviksi ja ne on suojauslaskennalla osoitettu tehokkaiksi suojauksiksi. Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään omana rivinään sijoitustoiminnan nettotuotoissa. Käyttöomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden peruutukset merkitään sidotussa pääomassa olevaan arvonkorotusrahastoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käyvän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankintahintaan asti. Sijoitusten kirjanpitoarvon ja liitetiedoissa esitettävän jäljellä olevan hankintamenon erotus muodostuu arvonkorotuksista ja osakkuusyritysten pääomaosuusmenetelmän mukaisista osuuskertymistä. Poistot Aineettomista hyödykkeistä, rakennuksista ja niiden ainesosista sekä kalustosta tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan. Mikäli arvio poikkeaa tilinpäätöshetkellä aiemmasta arviosta, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Aineettomat oikeudet 5 v. Liikearvo 5 10 v. Konserniliikearvo ja -reservi 3 10 v. Muut pitkävaikutteiset menot 3 10 v. Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset 40 60 v. Teollisuus- ja varastorakennukset 30 50 v. Rakennusten ainesosat 10 15 v. Atk-laitteet ja autot 3 5 v. Muu kalusto 10 v. Sijoitusomaisuusluonteisten kiinteistöjen rakennuksille kohdistetuista tuloutetuista arvonkorotuksista tehdään vuosittain rakennusten keskimääräistä taloudellista käyttöaikaa vastaava suunnitelman mukainen poisto. Käyvät arvot Kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet on jaettu omassa käytössä olevaan ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuteen. Jos kiinteistöomaisuuteen kuuluvasta kohteesta vain osa on yhtiön omassa käytössä, oma käyttö ja muu käyttö määritetään käytettyjen pinta-alojen suhteessa. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot tarkistetaan neljännesvuosittain. Arvioinnissa käytetään konsernin omaa ja ulkopuolista asiantuntemusta. Jokainen kohde arvioidaan erikseen. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen arviot perustuvat kiinteistön ominaisuudet huomioon ottaen markkinoilta saatavissa oleviin vuokratuottoihin ja vallitseviin tuottovaatimuksiin. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen arviot perustuvat kiinteistöistä saadun tai saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoilla vallitseviin tuottovaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kohteen sijainti, käyttötarkoitus, erityispiirteet, vuokrasopimusten mukainen nykytuotto ja mahdolliset arvonnousuodotukset sekä käytetään alalla julkaistuja tilastoja ja ennusteita. Käypiä arvoja laskettaessa julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään niiden tilinpäätöspäivän ostokurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden, joilla ei ole markkinaarvoa, käypänä arvona käytetään mm. jäljellä olevaa hankintamenoa tai todennäköistä luovutushintaa. Muiden vakuutusyhtiöiden osakkeiden käypänä arvona käytetään varovaisesti arvioitua todennäköistä luovutushintaa tai sen puuttuessa substanssiarvoa. Konserniyritysten osakkeiden käypänä arvona käytetään substanssiarvoa, jäljellä olevaa hankintamenoa ja osakkuusyritysten käypänä arvona pääomaosuusmenetelmän mukaista arvoa tai substanssiarvoa. 21
Lainasaamisten, talletusten ja jälleenvakuutustalletesaamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Kulut toiminnoittain Oman organisaation liikekulut sekä poistot aktivoiduista atk-järjestelmistä ja kalustosta kirjataan tuloslaskelmaan toimintokohtaisesti. Osa niistä kohdistetaan suoraan toiminnoille, osa vuosittain tehtävän työaikatutkimuksen perusteella. Näin ollen toimintojen prosentuaalinen osuus vaihtelee vuosittain. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta- ja hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa (korvaustoiminnan hoitokulut), sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut). Muut tuotot ja kulut Muissa tuotoissa ja kuluissa esitetään liikearvon ja konserniliikearvon poiston sekä konsernireservin vähennyksen lisäksi erät, joilla on selvä yhteys konsernin varsinaiseen toimintaan. Verot ja tilinpäätössiirrot Tuloverot Tuloslaskelmassa eritellään tuloveroista satunnaisista eristä johtuvat verot. Katsauskauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen. Laskennalliset verot Emoyhtiöllä ei ole olennaisia kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista jaksotuseroista johtuvia eroja. Konsernitilinpäätöksessä laskennalliset verovelat ja niiden muutokset sisältävät myös konserniyhtiöiden vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista siirretyn osuuden Verokantana on käytetty tilikautta seuraavan vuoden verokantaa 26 prosenttia. Tilinpäätössiirrot Suomen kirjanpitoa ja verotusta koskevien säännösten perusteella yhtiöt voivat kirjata tilinpäätökseensä eräitä verovaikutteisia vapaaehtoisia varauksia sekä suunnitelman ylittäviä poistoja. Vapaaehtoisia varauksia käytetään yhtiöiden tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Varausten määrä tai sen muutos eivät kuvaa yhtiöiden riskejä. Vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman mukaisten poistojen ja elinkeinoverotuksessa sallittujen kokonaispoistojen erotus esitetään konserniyhtiöiden omissa tilinpäätöksissä omana eränään tuloslaskelman erässä tilinpäätössiirrot ja kertynyt erotus taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä. Tilinpäätössiirrot ja niiden kertymä esitetään niistä johtuvaa laskennallista verovelkaa vähentämättä. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhtiöiden vapaaehtoiset varaukset mukaan lukien tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus jaetaan konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta omaan pääomaan sisältyvää määrää ei ole sisällytetty konsernitaseen voitonjakokelpoisiin varoihin voitonjaon enimmäismäärää laskettaessa. Vastuuvelka Vastuuvelka on jaettu vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen sen mukaan onko vakuutustapahtuma sattunut ennen tasepäivää vai myöhemmin. Suurin osa vastuista on diskontattu. Vastuuvelan laskennassa käytetty diskonttauskorko on yhtiön hallituksen hyväksymien laskuperusteiden mukainen ja täyttää sosiaali- ja terveysministeriön määräyksen 1999:65 vaatimukset. Ensivakuutuksen maksuperusteissa käytetty laskuperustekorko on 4,5%. Säästövakuutuksen päätyttyä määräytyvien lisäetujen vastuuksi on merkitty arvio niiden maksettavasta määrästä säästösummien ja kuolemantapausten yhteydessä vuonna 2006 ja muiden osalta mahdollinen enimmäismäärä takaisinostojen yhteydessä 1.1.2006. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella. Laskennassa ei ole käytetty zillmeerausta. Ensivakuutuksen korvausvastuuta laskettaessa vain alkaneiden eläkkeiden korvausvastuussa käytetään diskonttausta. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen korvausvastuu perustuu antavan yhtiön ilmoitukseen ja arvioon vielä tilittämättä olevasta korvauskulusta. Henkivakuutuksen kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 3 :n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin. Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille. Kalevan nykyisin harjoittaman liiketoiminnan puitteissa tavoitteena on antaa voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille laskuperustekoron lisäksi asiakashyvitys, joka mahdollisimman hyvin suojaa säästöt inflaatiolta. Asiakashyvitys päätetään vuosittain ja sen tasossa pyritään jatkuvuuteen. Vuotuisia hyvityksiä täydentää vuoden 2003 alussa käyttöönotettu säästövakuutuksen päätyttyä määräytyvä ja maksettava 22