Pohjois-Savon biotalousosaajat
Toimittajat: Kati Lundgren, Kirsi Malaska Taittaja Kaisa Kokko, Mainostoimisto Crealab Pohjois-Savon biotalousosaajat Pohjois-Savon biotalousosaajat hanke Toteutusaika 1.9.2013 31.12.2014 Toteuttaja Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteistyökumppanit Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu Tulokset ja aineistot internetissä osoitteessa biotalousosaajat.blogspot.fi Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus (ESR)
Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous on uudenlainen toimintatapa, ei vain toimiala tai olemassa olevien toimialojen uudelleen ryhmittely. Biotaloudessa on kyse paitsi tuotteista, myös ratkaisuista. Biotaloutta voidaan pitää samanaikaisesti ratkaisuna kahteen yhteiskunnalliseen ongelmaan: sekä heikentyneeseen talouskasvuun ja työllisyyteen että globaaleihin ongelmiin kuten väestönkasvuun, luonnonvarojen niukkenemiseen, kasvaviin ympäristöpaineisiin ja ilmastonmuutokseen. Kestävää kasvua biotaloudesta - kansallinen biotalousstrategia Suomella on hyvät edellytykset hyödyntää biotalouden mahdollisuuksia. Meillä on vahvat perinteet, osaamista ja teknologiaa biopohjaisten raaka-aineiden hyödyntämisessä. Suomella on maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti asukasmäärään nähden ja meillä on edelleen mahdollista lisätä merkittävästi kestävää biomassan hyödyntämistä. Biotaloudella on jo nyt suuri taloudellinen merkitys Suomelle. Biotalouden osuus Suomen tuotannosta on n. 16%, työvoimasta n. 13% ja viennistä n. 26%, mutta osuus voisi olla vieläkin suurempi. Potentiaalia biotalouteen pohjautuvaan uuteen liiketoimintaan on mm. biopohjaisten tuotteiden valmistuksessa, bioenergian tuotannossa, kemianteollisuudessa, teknologia-teollisuudessa, urbaanissa puurakentamisessa, elintarviketuotannossa, lääketeollisuudessa sekä palveluiden tuotannossa. MITÄ Biotalous mitä, miten ja miksi? Biotalouteen kuuluu biologisten, uusiutuvien luonnonvarojen hoito ja käyttö sekä näistä valmistettujen tuotteiden ja palvelujen tuotanto. MITEN Biotaloudessa toiminta-, tuotanto- ja kulutustapojen tulee olla kestäviä. Kestävyyttä ei takaa pelkkä uusiutuvien ja kestävästi tuotettujen luonnonvarojen käyttö vaan myös niiden käyttö ja hyödyntäminen on oltava tehokasta ja kestävää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävien ja resurssiviisaiden prosessien soveltamista tuotannossa sekä teollisten ja luonnon prosessien yhteensovittamista. MIKSI Biotaloudessa tulee pyrkiä etsimään asiakaslähtöisiä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen niukkenemiseen ja väestönkasvuun. Laajasti tarkasteltuna biotalouden tulisi olla fossiilitaloutta seuraava uusi taloudellinen aikakausi. Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä biotalouden tuotos on kasvanut 100 miljardiin ja biotalouteen on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa.
Pohjois-Savon luonnonvaratalouden toimenpideohjelma Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto ovat laatineet yhteisen maakunnan luonnonvaratalouden toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, kasvattaa luonnonvarojen hyödyntämisen lisäarvoa, edistää resurssitehokkuutta, energiaomavaraisuutta ja kestävyyttä sekä minimoida luonnonvarojen käytöstä koituvia ympäristöhaittoja. ELY-keskuksella ja maakuntaliitolla on merkittävä rooli maakunnassa luonnonvarojen käytön ohjaamisessa ja hallinnassa mm. maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maaseutuohjelman kautta, EU-ohjelmatyön ja rahoituksen kautta, maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmien kautta sekä luonnonvaratiedon kokoamisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin kautta. Toimenpideohjelmaan on valittu viisi innovaatiokärkeä, jotka pohjautuvat maakunnassa olemassa olevaan osaamiseen ja muihin resursseihin. Valitut innovaatiokärjet ovat: 1. Puunjalostus ja biojalostus 2. Alkutuotanto ja elintarvikkeet 3. Veden ja ilman puhdistusprosessit 4. Mineraalivarat 5. Energia ja sivuvirrat
Biotalouden mahdollisuudet Pohjois-Savossa Pohjois-Savon biotalousosaajat -hankkeessa koottiin biotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita ja kehittämisehdotuksia mm. Pohjois-Savon maakuntaohjelmasta, Savon ilmasto-ohjelmasta ja Pohjois-Savon maaseutustrategiasta. Lisäksi biotalouteen liittyviä kehittämistavoitteita koottiin asiantuntijahaastatteluiden kautta. 5.2.2014 pidetyssä työpajassa näitä tavoitteita priorisoitiin ja tulosten pohjalta valittiin kehittämisteemat, joihin Pohjois-Savon biotalousosaajat -hankkeessa keskityttiin. Työpajoissa eniten kannatusta saivat seuraavat kehittämistavoitteet: Edistetään puun hyödyntämistä uudenlaisena raaka-aineena, esimerkiksi puun kemiallinen hyödyntäminen Karjatalouden lantaongelman ratkaiseminen (ml. maatilan omien ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen, biokaasutuslaitosten perustaminen) Edistetään ja kehitetään puun jatkojalostusta energiakäyttöön (esim. pelletit, kaasu ja nestemäiset biopolttoaineet) Orgaanisten materiaalien kierrätyksen ja hyötykäytön kehittäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka-aineiksi Asutusalueiden uusiutuvan, hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksien ja toteuttamistapojen selvittäminen (aurinko, tuuli, maa/vesilämpö, ilmalämpöpumput) Maakunnan energiatekniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen Yritysten toimintaedellytysten parantaminen (mm. yhteistyön helpottaminen T&K- toimijoiden kanssa, yhteistyö markkinoinnissa, tuotteistamisessa ja viennin edistämisessä) Energiapuun / puubiomassan saatavuuden, toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen Metsäluontoon perustuvan yritystoiminnan edistäminen Maatalouden uusien toimintatapojen ja -mallien sekä yritysmuotojen edistäminen ja mallintaminen maataloudessa Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen maataloudessa Lähiruoan käytön edistäminen ja markkinoille saaminen Näistä valittiin teemoja yhdistellen seuraavat kaksi kehittämiskohdetta, joihin Pohjois-Savon biotalousosaajat hankkeessa keskityttiin: Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka-aineena, puun kemiallinen hyödyntäminen uusien korkean lisäarvon jalosteiden kehittäminen biomateriaaleiksi puun jatkojalostus energiakäyttöön (esim. kaasu ja nestemäiset polttoaineet) Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka-aineiksi karjanlanta, puhdistamolietteet, biojätteet ja teollisuuden orgaaniset jätevirrat lannan sekä muiden bioenergiajakeiden energiankäyttö- ja jalostustapojen kehittäminen
Biotalouden ratkaisuja Pohjois-Savon biotalousosaajat hankkeessa järjestettiin opintokäyntejä, joilla tutustuttiin valittujen kehittämisteemojen mukaisiin käytännön esimerkkeihin ja käytäntöihin. Biotalousalan yrityksiin ja esimerkkeihin tutustuttiin myös hankkeen seminaareissa ja työpajoissa. BioSampo - bioenergiaosaamista Suomeen ja maailmalle BioSampo on käytännönläheinen bioenergia-alan oppimis- ja tutkimusympäristö. Käytössä on demo-kokoluokan laitoksia, joissa opiskelijat perehtyvät käytännössä opetettaviin prosesseihin, esimerkiksi biokaasun tuotantoon, puun kuivatislaukseen tai öljyn puristamiseen rypsistä ja öljyn esteröintiin biodieseliksi. Keskuksessa kehitetään ja testataan hajautettuja energiantuotantomalleja koulutusta ja yritysten kehittämistoimintaa varten. Tavoitteena on löytää kytköksiä eri prosessien välillä niin, että yhden prosessin sivuvirtoja voidaan hyödyntää toisissa prosesseissa. BioSampo tekee yhteistyötä yliopistojen tutkimustoiminnan kanssa tarjoamalla testaus-ympäristön ja käytännön tekijöitä tutkimuksen käytännön sovelluksiin ja testauksiin. Myös yritykset voivat hyödyntää BioSampoa tuotekehityksensä testaus- ja pilottiympäristönä. Koulutus- ja tutkimuskeskus BioSampo on osa Kouvolan seudun ammattiopistoa (KSAO) ja sijaitsee luonnonvara-alan yksikön yhteydessä Anjalassa. Kuopion Biotehdas - biokaasua ja lannoitteita jätteistä Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa palvelua eloperäisten jätevirtojen laitosmaiseen käsittelyyn. Biohajoavista jätteistä tuotetaan biokaasua sekä orgaanista lannoitetta. Yrityksellä on kolme toiminnassa olevaa biokaasulaitosta ja muutamia hankkeita rakennus- ja suunnitteluvaiheessa. Ensimmäinen biokaasulaitos aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa Huittisten Vampulan kylässä. Kuopion laitos aloitti toimintansa maaliskuussa 2014 ja Honkajoen laitos otettiin käyttöön syyskuussa 2014. Kuopion laitoksessa käytetään prosessin syötteinä sekä kiinteitä että lietemäisiä jätteitä. Pääsiallisia syöt- Lisätietoja: www.ksao.fi/projektit/biosampo Juvan Bioson Oy - maatilojen yhteinen biokaasulaitos Juvan Bioson Oy on pääosin maatilojen omistama yhteismädättämö, jossa tuottajat ovat myös osakkaina: maatilat tuottavat mädättämöön lantaa ja käyttävät syntyvän lannoitteen pelloillaan. Yrityksen osakkaina on kymmenen lypsykarjatilaa, neljä kanalaa ja biokaasulaitoksen vieressä sijaitseva puutarha, joka ostaa kaiken laitoksen biokaasusta tuotettavan sähkön ja lämmön. Biokaasu toimitetaan kaasuna puutarhalle, jonka yhteydessä toimivassa CHP-yksikössä kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biokaasua syntyy keskimäärin 1500 m 3 vuorokaudessa, josta saadaan vuositasolla energiaa n. 3000 MWh. Tämä vastaa lähes puolta kasvihuoneen energiatarpeesta.
teitä ovat jätevesilaitosten puhdistamolietteet, kotitalouksien sekä kaupan biojätteet sekä teollisuuden eloperäiset jätevirrat. Laitoksen kapasiteetti on n. 60 000 tonnia biohajoavia jätteitä, joista tuotetaan biokaasua n. 34 000 MWh vuodessa. Prosessissa syntyvästä kaasusta Kuopion Energia tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Lisätietoja: www.biotehdas.fi Sybimar - kohti suljettua kiertoa Uudessakaupungissa sijaitseva Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluu mm. elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin pohjautuva biopolttoaineiden tuotanto, kalanviljely ja kasvihuonetuotanto, joissa sovelletaan yrityksen suljetun kierroin konseptia. Sybimarin suljetun kierron konseptissa on yhdistetty elintarvike- ja energiantuotantoa niin, että kaikkia prosessien sivuvirtoja voidaan hyödyntää toisten prosessien raaka-aineina tai tukitoimintoina. Kalankasvatuksessa veteen kertyvät ravinteet (typpi ja fosfori) voidaan hyödyntää kasvihuoneessa, kun vettä käytetään kasteluvetenä. Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää myös veteen kalojen hengityksestä kertyvä hiilidioksidi ja puhdistettua vettä voidaan kierrättää takaisin kalankasvatuslaitokseen. Biokaasulaitoksessa voidaan hyödyntää syötteinä kalankasvatuksessa ja kasvihuoneessa syntyvät orgaaniset jätteet. Lisäksi laitoksessa käytetään myös muita syötteitä, mm. elintarviketeollisuuden jätteitä. Biokaasu, sähkö, kaukolämpö ja laimennusvesi kulkevat kalankasvatuslaitoksen, kasvihuoneen ja biokaasulaitoksen välillä. Lisätietoja: www.sybimar.fi St1 - liikennepolttoainetta jätteistä St1 on rakentanut vuodesta 2007 Suomeen etanolitehtaiden verkostoa, jonka tavoitteena on tuottaa biojätteistä ja teollisuuden sivuvirroista vuonna 2020 noin 300 000 m 3 etanolia liikennekäyttöön. Yhtiöllä on toiminnassa viisi Etanolix -teknologian laitosta, joissa etanolia tuotetaan mm. leipomo- ja panimoteollisuuden biojätteistä ja sivuvirroista. Hämeenlinnassa Karanojan jätteidenkäsittelyalueella on St1:n ensimmäinen Bionolix-laitos, jossa tuotetaan etanolia erilliskerätyistä kotitalouksien, kauppojen ja teollisuuden biojätteistä. Laitoksen uusi tuotantoteknologia mahdollistaa biojätteen jalostamisen ensimmäistä kertaa nestemäiseksi liikennepolttoaineeksi. Laitoksen vuotuinen vastaanotto-kapasiteetti on 19.000 tonnia, josta tuotetaan noin 1 miljoona litraa bioetanolia liikennekäyttöön. Prosessin sivuvirroista tuotetaan myös mm. liuosmaista eläinrehua. Lisätietoja: www.st1.fi Metsä Group - maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsä Group suunnittelee ja valmistelee ensimmäisen biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle. Lopullinen investointipäätös tehtaasta tehdään keväällä 2015 ja tavoitteena on saada tehdas käyntiin vuonna 2017. Uuden tehtaan pääprosessina tulee edelleen olemaan sellun tuotanto, mutta tuotannon sivuvirtoja voidaan hyödyntää biotuotetehtaassa paremmin kuin nykyisessä sellutehtaassa. Tavoitteena on hyödyntää raaka-aine ja sivuvirrat tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti.
Tehtaan sivuvirroista voidaan tuottaa esimerkiksi bioetanolia, bioöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biokaasua, lannoitteita, maanrakennusaineita, sähköä ja kaukolämpöä sekä räätälöityjä selluja ja uusia kuitutuotteita. Liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen kumppanuusverkostoon ja uudet tuotteet syntyvät arvoketjun eri osaajien yhteistyönä. Toimintamalli luo erityisesti pk-sektorille uusia mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia korkean jalostusarvon biotuotteita. Uusi tehdas tulee olemaan erittäin resurssitehokas ja ympäristösuorituskykyinen. Tehtaan ympäristölupaa on haettu samoilla ehdoilla ja päästörajoilla kuin nykyiselle tehtaalle, vaikka tuotanto kasvaakin 2,5-kertaiseksi. Tehtaalla tulee olemaan erittäin tehokas vedenpuhdistusjärjestelmä, jolla päästään prosessiveden osalta suljettuun kiertoon. Tehdas ei myöskään käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Myös energiatehokkuutta korostetaan esimerkiksi kaikissa laiteratkaisuissa. Uusi biotuotetehdas tukee koko Suomen tasolla uusiutuvan energian tavoitteita: uusiutuvan energian käytön osuus kasvaa tehtaan myötä kaksi prosenttiyksikköä. Lisätietoja: www.biotuotetehdas.fi Green Fuel Nordic hajautettua tuotantoa paikallisista luonnonvaroista Green Fuel Nordic Oy on vuonna 2011 perustettu suomalainen biojalostusyhtiö, jonka liiketoiminta-ajatus perustuu jo kaupallisessa käytössä olevan innovatiivisen teknologian hyödyntämiseen toisen sukupolven bioöljyn tuotannossa. Raaka-aineena käytetään uusiutuvaa kotimaista metsäbiomassaa. Yrityksen missiona on tarjota kannattava ja paikallinen vaihtoehto fossiilisille polttoaineille sekä olla edelläkävijä toisen sukupolven biopolttonesteiden jalostamisessa. Green Fuel Nordic Oy:llä on meneillään viisi biojalostamoinvestointia, joista pisimmällä on Iisalmen yksikkö, jonne on suunnitteilla kaksi jalostamoa. Lisäksi Savonlinnaan on suunnitteilla yksi ja Lieksaan kaksi jalostamoa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on perustaa jopa 20 jalostamoa Suomeen. Vastaavia laitoksia on jo toiminnassa useita Pohjois-Amerikassa, mutta Suomeen tulevat laitokset ovat niitä suurempia. Green Fuel Nordic edistää osaltaan Suomen energiaomavaraisuutta tuottamalla uusiutuvan, paikallisen vaihtoehdoin fossiilisille polttoaineille. Lyhyellä aikavälillä (1-3v) yrityksen tuottamalla bioöljyllä voidaan korvata raskasta polttoöljyä lämmityssovelluksissa. Seuraavassa vaiheessa (3-5v) bioöljyn sovellusalueena on meriliikenteen polttoaine, jolla voidaan täyttää myös uuden rikkidirektiivin päästövaatimukset. Tavoitteena on myös tuotteen jatkojalostus liikennepolttoaineeksi kaupallisella tasolla sekä biojalostamo-konseptin saaminen vientituotteeksi. Pitkän aikavälin (yli 5v) tavoitteena on keskittyä korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen, mm. lääke-, kemia- ja elintarviketeollisuudelle. Lisätietoja: www.greenfuelnordic.fi Tarkemmat kuvaukset opintokäyntikohteista löydät hankkeen blogista, osoitteesta biotalousosaajat.blogspot.fi
Lisää biokaasua! Opintokäyntien jälkeen valittujen teemojen ympärillä toteutettiin työpajoja, joissa tunnistettiin teemaan liittyviä osaamistarpeita ja muita tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. 5.6.2014 järjestetyssä työpajassa pohdittiin keinoja, kuinka pienten biokaasulaitosten perustamista voitaisiin edistää Pohjois-Savossa. Biokaasutuotannon edistämisen kannalta tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi valittiin seuraavat: Maakunnallisen tahtotilan vahvistaminen ja varmistaminen biokaasutuotannon edistämiseksi Eri toimijoiden ja hallinnonalojen tukitoimintojen koordinointi samansuuntaisiksi biokaasutuotannon edistämiseksi tulisi varmistaa. Eri hallinnonaloilla tulee tunnistaa keinot ja yhteistyömahdollisuudet biokaasutuotannon tukemiseksi. Tarvittava tuki voisi olla esimerkiksi investointitukia laitosten perustamiseen ja muiden, kuten ympäristöperustaisten tukien suuntaaminen. Taloudellisten tukien lisäksi tarvitaan myös muuta hallinnollista ohjausta, esimerkiksi suurten navettahankkeiden rakennus- ja ympäristölupien myöntämisessä voidaan kannustaa lietteen prosessointiin biokaasulaitoksessa. Tärkeää on myös hallinnollisten esteiden tunnistaminen ja poistaminen, esimerkiksi ympäristötukien tulisi olla yhteismitallisia sekä lannan että biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen peltolevitykselle. Biokaasulaitosten ylläpitäjien sekä muiden toimijoiden koulutus ja osaamisen kehittäminen Biokaasualan toimijat tarvitsevat osaamista mm. biokaasuprosessista ja siihen liittyvästä mikrobiologiasta, erilaisten syötteiden vaikutuksesta prosessiin ja prosessin stabiloinnista sekä toimivista teknologioista. Koulutuksen tulee olla käytännönläheistä ja edistää toimijoiden verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa. Koulutus tulee toteuttaa eri koulutusasteiden välisenä yhteistyönä. Biokaasutuotantoa ohjaavan politiikan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus pitkällä tähtäimellä Pitkäjänteisyyttä tarvitaan mm. verotukseen, tukiin ja sääntelyyn. Tätä pidettiin erittäin tärkeänä tekijänä biokaasutuotannon edistämisessä, jotta pitkän tähtäimen investointeja uskalletaan tehdä. Monet toimintaa ohjaavat linjaukset tehdään joko valtakunnan tai jopa EU-tasolla, joten maakunnan ja yksittäisten toimijoiden tahtotilan lisäksi tarvitaan kansallista ja EU-tason yhteistä tahtotilaa sekä biotaloudelle myönteisiä päätöksiä. työpajan tulokset kokonaisuudessaan biotalousosaajat.blogspot.fi Maatalousyrityksille suunnattu yrityskohtainen neuvonta ja koulutus Investoinnista kiinnostuneet viljelijät tarvitsevat faktoja päätöksenteon tueksi sekä vertaistukea ja kokemustenvaihtoa muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Neuvonnan ja koulutuksen tueksi tarvitaan myös hyviä esimerkkikohteiden kuvauksia erilaisista biokaasulaitosten toteutuksista, sekä teknologisista että liiketoiminnallisista ratkaisuista. Myös laskenta ja tietopalveluja tulee kehittää. Yrityskohtaisessa neuvonnassa ja ohjauksessa on tärkeää varmistaa toimijoiden riippumattomuus laitevalmistajista.
Pohjois-Savosta puun biojalostuksen piilaakso? 7.10.2014 järjestettiin teematyöpaja, jossa pohdittiin puun biojalostukseen liittyviä osaamis- ja kehittämistarpeita. Kehittämistarpeiden tunnistamisen jälkeen valittiin tärkeimmät, joihin vastaamalla biojalostukseen pohjautuvaa liiketoimintaa voidaan Pohjois-Savossa edistää. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä tukea tutkimustulosten kaupallistamiseen ja skaalaukseen kaupalliseen tuotantoon Yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi valittiin biojalostuksen prosessien ja toiminnan skaalaaminen nykyistä nopeammin tutkimusmittakaavasta kaupalliseen tuotantoon. Tähän tarvitaan mm. mallintamisen kehittämistä ja mallien kytkemistä kokeellisen toimintaan. Keskeinen keino tähän on myös alueen tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä yritysten yhteistyö pienen kokoluokan testauksissa. Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot voivat yhdessä tarjota alan yrityksille tukea alun tutkimus- ja tuotekehitysvaiheesta tuotannon skaalaukseen ja aina kaupallisen mittakaavan tuotannon ja prosessien suunnitteluun asti. Tutkimuksella uusia tuotteita Puubiomassan jalostusmahdollisuuksien tutkimusta ja tuotekehitystä tulee edelleen lisätä. Tutkimuksessa tulee vahvistaa ongelmalähtöistä lähestymistapaa ja vahvistaa asiakasnäkökulmaa jo varhaisessa vaiheessa. Tätä voidaan edistää suuntaamalla strategiaa ja tutkimusrahoitusta tuotekehitykseen ja asettamalla keksinnöt samalla viivalle tieteellisten julkaisujen kanssa. Lisäksi tarvitaan yrityksiä, jotka ovat halukkaita ja valmiita satsaamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koko arvoketjun saaminen tehokkaaksi Yksi keskeinen kehittämistarve on koko metsäketjun saaminen tehokkaaksi ja ketjun toiminnan kokonaisoptimointi nykyisen osaoptimoinnin sijasta, jossa kaikki toimijat tarkastelevat mm. laatua ja taloudellisuutta vain omasta näkökulmastaan. Kokon ketjun kannalta tulisi tarkastella, missä ja miten on järkevintä hoitaa varastointi, puutavaran lajittelu, prosessointi ja esikäsittely, mitkä olisivat optimaaliset puun mitta- ja laatuvaatimukset jne. Tämä edellyttää toimijoiden yhteistyötä koko arvoketjussa raaka-aineen kasvatuksesta esikäsittelyyn, kuljetukseen ja jalostukseen. Rahoituksen turvaaminen uusille yrityksille Biojalostusliiketoiminnan kannalta tärkeä kehittämiskohde on rahoituksen saannin varmistaminen uusille biojalostamoyrityksille, uusille tuotteille ja innovaatioille. Kehittämistoimenpiteitä tarvitaan sekä rahoitusta hakevissa yrityksissä että rahoittajien toiminnassa. Yritysten tulee selvittää ja varmistaa riittävällä tasolla tuotteensa markkinat jo T&K-vaiheessa. Monissa yrityksissä tarvitaan myös enemmän osaamista rahoituksen hakemisessa. Rahoittajilta puolestaan kaivataan läpinäkyviä rahoituskriteerejä ja rahoitettavien hankkeiden puolueetonta arviointia. Kansallisten etujen varmistaminen biotaloudessa Suomen tulisi pystyä hyödyntämään biomassaa tehokkaasti kansallisella tasolla. Tämä edellyttää mm. vaikuttamista ja edunvalvontaa EU:ssa. Poliitikoille ja kansalaisille tulee tuoda kansantajuisesti esille tutkimustuloksia metsän hoidon ja puubiomassan käytön hiilitaseesta, jotta biomassan hyödyntämistä Suomessa haluttaisiin edistää. Kansallisella tasolla on tärkeää osoittaa, että Suomessa tuotetaan ja käytetään biomassaa kestävästi, ettei tämä jäisi jää pienten, yksittäisten yritysten todistustaakaksi. Viestin viejiksi tarvitaan laajasti mm. poliitikoita, tutkijoita, järjestöjä ja yrityksiä. työpajan tulokset kokonaisuudessaan biotalousosaajat.blogspot.fi
Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois-Savossa Pohjois-Savon biotalousosaajat hankkeessa tunnistettiin valittuihin biotalouden teemoihin liittyviä osaamis- ja kehittämistarpeita. Hankkeessa valitut teemat olivat puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka-aineena, puun kemiallinen hyödyntäminen sekä orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka-aineeksi. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty mm. Pohjois-Savon luonnonvaratalouden toimenpideohjelman laatimisessa. Tulokset ovat vapaasti kaikkien koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden hyödynnettävissä. Tunnistettuja osaamis- ja kehittämistarpeita hyödynnetään hankkeen toteuttajaorganisaatiossa Savon koulutuskuntayhtymässä, Savonia ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa mm. opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisessa. Biotalouden oppimispolut Savon ammatti- ja aikuisopiston kahteen tutkintoon, prosessiteollisuuden perustutkintoon sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon laadittiin biotalouden oppimispolku. Tutkintojen osalta tunnistettiin biotalou- den kannalta keskeiset osaamistarpeet erityisesti valittujen teemojen eli puun biojalostuksen ja orgaanisen jätteen hyödyntämisen osalta. Nämä osaamistarpeet kuvattiin ja suunniteltiin, missä tutkinnon osissa asiat opetetaan ja miten opetus toteutetaan. Opettajien osaamisen ja opetuksen kehittäminen Yksi biokaasutuotannon edistämiseksi tunnistettu kehittämistarve oli maatalousyrittäjien osaamisen lisääminen biokaasutuotannosta. Yksi keino tämän osaamisen lisäämiseksi on sisällyttää biokaasutuotannon perustiedot maatalousalan ammatilliseen opetukseen. Syksyllä 2014 Savon ammatti- ja aikuisopistolla järjestettiin Lisää biokaasua! -täydennyskoulutus, joka oli suunnattu sekä oppilaitoksen opettajille että aikuisopiskelijoille. Tavoitteena on sisällyttää biokaasutuotannon perusteet jatkossa osaksi maatalousalan tutkintojen opetusta. Yhteisten opetus- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Pohjois-Savon biotalousosaajat hankkeen puitteissa kartoitettiin ja suunniteltiin yhteistyömahdollisuuksia eri koulutusasteiden olemassa olevien oppimis- ja tutkimusympäristöjen hyödyntämisessä yli koulutusasterajojen. Yhteistyötä suunniteltiin myös eri koulutusasteiden opetuksessa sekä opetus- ja tutkimusprojektien yhdistämisessä. Eri koulutusasteiden yhteistyötä edistetään jatkossa pääasiassa yhteisen hanketoiminnan kautta.