Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and laitos assessing the risks Erik Palménin aukio 1, PL 503 00101 Helsinki Ari Venäläinen
Sisältö: Metsäpalovaaran arvioinnista Metsäpalovaaran ajallinen ja alueellinen vaihtelu Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta metsäpalovaaraan
Varoituspäivien lukumäärä Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 26 30 päivää 21 25 päivää 16 20 päivää 11 15 päivää 6 10 päivää 1 5 päivää Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu
Metsäpalovaroituksen laadinta Säähavainnot lämpötila suhtellinen kosteus tuulen nopeus auringon kokonaissäteily sade Säätutkat (sade) Tiedotus viranomaisille ja suurelle yleisölle Alueellinen interpolointi 10 km ruudukkoon Sade Haihdunta Humuskerroksen kosteus (6 cm paksu kerros) + Metsäpaloindeksi
Ilmatieteen laitoksen havaintoasema- ja tutkaverkosto Metsäpaloindeksin arvot 12.7.2012. Kartassa on myös valvontalentojen reitit Metsäpaloindeksi
Ukkoset -Tarkka paikannus ja rintamien seuranta
Unton storm 5.7.2002 Damaged area above 450 km width 100 km Wind speed above 33 m/s; some areas above 50 m/s
Metsäpalovaaraa kuvaavan metsäpaloindeksin vuodesta toiseen tapahtuva vaihtelu Pohjois-Karjalassa pohjautuen yksityiskohtaisiin säätietoihin (tarkka arvio) sekä ainoastaan sademäärään ja lämpötilaan (karkea arvio) (Mäkelä ym., 2012). Suuren paloriskin päivien lukumäärä 50 suuri palovaara, karkea arvio 40 suuri palovaara, tarkka arvio 30 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi
Yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus metsäpaloihin
Metsäpalovaaran ajallinen vaihtelu Euroopan eri osissa Aluejako Pohjois-Eurooppa Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Etelä-Eurooppa
Metsäpalovaaraa kuvaavan kanadalaisen metsäpaloindeksi maalis-syyskuun keskiarvot laskettuna eri alueille ja pohjautuen kahteen eri sääaineistoon. Etelä- ja Itä-Euroopassa metsäpalovaara on kasvanut viime vuosina. ERA-40 Eurooppa ERA-40 pohjoinen ERA-40 etelä ERA-40 itä ERA-40 länsi ERA-Int Eurooppa ERA-Int pohjoinen ERA-Int etelä ERA-Int itä ERA-Int länsi
Palaneen alueen ajallinen vaihtelu Etelä-Euroopassa
Ilmastonmuutos etenee Geneva, 20 November 2012 (WMO)
tanskalainen malli hollantilainen malli brittiläinen malli Metsäpalovaara tulevaisuuden ilmastossa Kanadalaisen metsäpaloindeksin vuodenaikaiskeskiarvon arvioitu muutos jaksoista 1971-2000 jaksoon 2071-2100 pohjautuen kolmen eri ilmastomallin antamiin ilmastoennusteisiin. Sinisillä alueilla indeksin arvot laskevat, vihreillä muutos on pieni ja muilla alueilla metsäpalovaara kasvaa. talvi syksy kesä kevät
Päivien lukumäärä jolloin metsäpalovaara on joko suuri (a) tai erittäin suuri (b) vertailujaksolla 1980-2009 sekä tulevaisuudessa eri päästöskenaarioilla. Päivien lukumäärä Päivien lukumäärä
Yhteenveto Sään ja ilmaston vaihtelut vaikuttavat metsäpalojen esiintymisriskiin. Tämän riskin suuruutta voidaan arvioida säähavaintojen avulla laskettujen syttymisherkkyyttä kuvaavien indeksien avulla. Nykyisin on mahdollista myös laatia ennusteita syttymisvaaran kehittymisestä lähipäivinä. Suomessa on tehokas metsäpalojen valvonta ja sammutusjärjestelmä, jonka seurauksena palo-alat jäävät tyypillisesti hyvin pieniksi. On kuitenkin mahdollista, että palojen syttymisen kannalta erittäin suotuisissa olosuhteissa myös Suomessa voisi syttyä suurta tuhoa aiheuttava palo. Palaneen metsän määrä on pienentynyt Suomessa selvästi menneinä vuosisatoina ja myös menneinä vuosikymmeninä. Tähän vaikuttavat monet muut kuin ilmastolliset tekijät, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän rakennemuutokset, metsien arvon kasvaminen, valvonta- ja sammutustoiminnan kehittyminen, maaseutuväestön väheneminen ja viljelymenetelmien muuttuminen. On mahdollista, että palojen syttymiseen vaikuttavat muut kuin säätekijät eivät ole juurikaan muuttumassa lähivuosina ja tämän seurauksena ilmastonmuutokseen liittyvä metsäpalovaaran muutos tulee todennäköisesti näkymään tulevina vuosina myös palotilastoissa.
Kiitos Kuva: Eija Vallinheimo