Kaustisen Osuuspankin TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO KAUSTISEN OSUUSPANKKI sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma 22-55 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 56-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 650 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
KAUSTISEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2015 1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kaustisen Osuuspankin liikevoitto vuonna 2015 oli 1.095 tuhatta euroa, kun se edellisenä vuonna oli 821 tuhatta euroa. Luottokanta omasta taseesta oli 82.842 tuhatta euroa ja se kasvoi 4,2 prosenttia. OP- Asuntoluottopankin kautta oli vuoden lopussa välitettyjä luottoja 9.325 tuhatta euroa. Edellisen vuoden lopussa vastaavat luottokannat olivat 79.474 tuhatta euroa ja 8.740 tuhatta euroa. Vuoden aikana asuntoluottopankkiin siirrettiin luottoja 2.920 tuhatta euroa. Talletuskanta vuoden lopussa oli 65.277 tuhatta euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 64.053 tuhatta euroa. Talletuskantaa siirtyi pankin liikkeelle laskemiin Tuotto-osuuksiin, joiden määrä vuoden lopussa oli 5.520 tuhatta euroa. Pankilla on kirjattuna vuoden lopussa 5.723 asiakassuhdetta, joista omistaja-asiakkaita on 2.355. Näille jäsenille kertyi asioinnista käytettäväksi OP-bonuksia 283 tuhatta euroa. Kaustisen Osuuspankin tase oli vuoden lopussa 98.434 tuhatta euroa, vakavaraisuus 37,4 prosenttia sekä kulujen ja tuottojen suhde 51,5 prosenttia. Avainlukuja Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 095 821 33,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 51,5 57,7-6,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,7 7,3 0,3 Ydinpääoman (CET1) 37,4 38,7 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 9 9 Jäsenet 2 355 2 273 82 OP Ryhmä Kaustisen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
2 2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi turkismarkkinoiden kehitys vaikutti taloudelliseen toimeliaisuuteen Kaustisen Osuuspankin toimialueella. Turkisnahkojen aleneva hintakehitys jatkui ja vuoden lopussa hinnat olivat varsin alhaisella tasolla. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kaustisen Osuuspankin omistaja-asiakkaat merkitsivät uusia Tuotto-osuuksia vuoden aikana 1.142 tuhatta euroa (4.378 tuhatta). Tuotto-osuus on omistaja-asiakkaan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 297 tuhatta euroa lisäosinkoa. Marraskuussa pankki aloitti uuden toimintamallin OP Ryhmään kuuluvan OP-Asuntoluottopankki Oyj:n kanssa. Kaustisen Osuuspankki saa rahoitusvelkoihin kirjattavan ns. väliluoton OP- Asuntoluottopankki Oyj:ltä kun osuuspankin taseessa olevia asuntovakuudellisia luottoja merkitään OP-Asuntoluottopankki Oyj:n joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi. Vakuutena olevien luottojen määrä on ilmoitettu liitetiedossa 37, vakuudeksi annettu omaisuus. Kaustisen Osuuspankin hallitus käynnisti syksyllä selvitystyön Halsuan, Vetelin ja Vetelin Ylipään Osuuspankkien kanssa yhteisen osuuspankin muodostamisesta Perhonjokilaaksoon. Selvitystyöhön on varattu aikaa kuluva vuosi 2016. Kaustisen Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Osuuspankilla ei ole myöskään ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 3 Osuuspankin tulos Kaustisen Osuuspankin liikevoitto oli 1.095 tuhatta euroa. Keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet seuraavasti: Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 1 347 1 335 0,9 1 066 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 587 203 189,2 136 Palkkiotuotot, netto 377 379-0,4 287 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 4 3 61,4-1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -22 14-264,4 3 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0 0-93,6 0 Liiketoiminnan muut tuotot 38 39-0,4 39 Yhteensä 985 636 54,8 464 Tuotot yhteensä 2 332 1 971 18,3 1 530 Kulut Henkilöstökulut 569 508 12 495 Muut hallintokulut 411 366 12,4 326 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 30 34-12,3 36 Liiketoiminnan muut kulut 190 229-17 230 Kulut yhteensä 1 200 1 137 5,5 1 087 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 37 14 171,6 13 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 095 821 33,4 430 Korkokate säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 1.347 tuhatta euroa. Palkkiotuotot yhteensä, joista on vähennetty omistajajäsenille asioinnista maksetut OP-bonukset, kasvoivat 1,6 prosenttia 459 tuhanteen euroon. OP-bonukset puolestaan kasvoivat 2,4 prosenttia 283 tuhanteen euroon. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat 587 tuhanteen euroon. Tuottoja kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu kertaluonteinen lisäosinko 297 tuhatta euroa. Muilta osin nämä tuotot koostuvat lähinnä OP Osuuskunnan osuuspääoman ja lisäosuuspääoman koroista, jotka myös kasvoivat. Kulut yhteensä olivat 1.200 tuhatta euroa, joissa kasvua 5,5 prosenttia. Kasvu johtui muiden hallintokulujen ja henkilöstökulujen kasvusta. Liiketoiminnan muut kulut puolestaan laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 8 9-4 Luotonannosta 175 167 5 Maksuliikkeestä 277 274 1,2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 25 24 2,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 62 73-14,6 Takauksista 7 6 10,5 Vakuutusten välityksestä 121 114 6,1 Muut 67 62 8,3 Yhteensä 742 729 1,9 OP-bonukset -283-277 2,4
4 4 Palkkiotuotot yhteensä 459 452 1,6 Palkkiokulut 82 73 12,2 Palkkiotuotot, netto 377 379-0,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot olivat 37 tuhatta euroa (14 tuhatta). Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 42 40 4,5 Vähennykset -5-26 -80,8 Arvonalentumisten nettomäärä 37 14 171,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,04 0,02 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 98 434 92 178 6,8 83 002 Luotot 82 842 79 474 4,2 76 945 Saamistodistukset - 693-100 - Osakkeet ja osuudet 11 046 9 906 11,5 3 686 Talletukset 65 277 64 053 1,9 66 432 Oma pääoma 11 072 9 164 20,8 4 343 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 932 2 948 33,4 3 822 Antolainauksen kehitys Luottokanta yhteensä omasta taseesta oli vuoden lopussa 82.842 tuhatta euroa (79.474 tuhatta 1 ). Uusia luottoja nostettiin vuoden aikana 21.177 tuhatta euroa (21.090 tuhatta) Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Pankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPA:lle tilikauden aikana 2.920 tuhatta euroa. Pankin välittämien luottojen kanta OPA:ssa oli vuoden lopussa 9.325 tuhatta euroa (8.740 tuhatta). Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 135 97 39,2 6 3 88,8 141 100 40,7 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,1 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
5 5 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Pankin kiinteistöomistus koostuu sijoituskiinteistöistä ja omassa käytössä olevista kiinteistöistä. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus on yli 5 prosenttia pinta-alasta. Kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiön osakkeiden kirjanpitoarvo ja niihin sitoutunut pääoma oli vuoden lopussa 943 tuhatta euroa (971 tuhatta). Niiden arvo taseesta oli 1,0 prosenttia. Kiinteistöt koostuvat lähes kokonaan omassa käytössä olevasta toimitilakiinteistöstä, josta osa on vuokrattu. Omassa käytössä olevan kiinteistön tasearvoa määrättäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvo oli vuoden lopussa 22 tuhatta euroa, kuten edellisenkin vuoden lopussa. Nämä koostuivat lähinnä metsäkiinteistöstä, joka on arvostettu hankintahintaan. Pankin kiinteistöomistuksiin ei sisälly arvonkorotuksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 3.245 tuhatta euroa (794). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvatti lisäsijoitukset OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 10.572 tuhatta euroa (9.288 tuhatta). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo oli 10 tuhatta euroa (13 tuhatta). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 35 369 33 783 4,7 Säästämistilit 11 804 11 464 3 Sijoittamistilit 17 607 18 539-5 Valuuttatalletukset 497 266 86,6 Yhteensä 65 277 64 053 1,9 Muut velat 143 189-24,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 65 420 64 241 1,8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys
6 6 Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, kasvoivat 17.703 tuhanteen euroon (14.649 tuhatta). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja tai velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli liikkeelle laskettuja debentuureja. Pankilla ei ole myöskään pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kaustisen Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 20,8 prosenttia 11.072 tuhanteen euroon (9.164 tuhatta). Osuuspääoma oli vuoden lopussa 5.763 tuhatta euroa (4.613 tuhatta). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 242 tuhatta euroa (234 tuhatta), lisäosuuksiin 1 tuhatta euroa (1 tuhatta) ja Tuotto-osuuksiin 5.520 tuhatta euroa (4.378). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 1.142 tuhatta euroa, irtisanottujen osuus oli yhteensä 225 tuhatta, joista 57 tuhatta oli irtisanottu vuonna 2014 ja 168 tuhatta vuonna 2015. Osuuspankki ei maksanut korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 2.355 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 55.204 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 1 tuhatta euroa. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen
7 7 Muut oman pääoman erät Vapaaehtoiset varaukset seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Vararahasto on 2.000 tuhatta euroa ja käyvän arvon rahasto 209 tuhatta euroa (216 tuhatta). Käyvän arvon rahasto koostuu omistuksessa olevien pörssinoteerattujen osakkeiden arvonnoususta verovelalla vähennettynä. Poistoeroa kasvatettiin 7 tuhatta euroa 73 tuhanteen euroon tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 173 tuhatta euroa 3.449 tuhanteen euroon. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 11 070 9 163 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 1 3 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 2 818 2 673 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -842 - Suunniteltu voitonjako - -78 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -216 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -397-302 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 12 650 11 243 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 12 650 11 243 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - -
8 8 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 216 Omat varat yhteensä 12 650 11 460 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 50 49 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 7 7 Sisäisen luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 11 839 7 530 Yritysvastuut pk-yritykset 10 864 6 657 Yritysvastuut - Muut 975 873 Vähittäisvastuut 2) 6 671 7 308 Kiinteistövakuudelliset 4 960 5 400 Muut vähittäisvastuut 1 711 1 908 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 11 614 10 515 Muut erät 955 1 071 Luottoriski yhteensä 31 136 26 481 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 2 654 2 557 Yhteensä 33 790 29 038 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 37,4 38,7 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 37,4 38,7 Vakavaraisuussuhde 37,4 39,5 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 3.548 tuhatta euroa.
9 9 Pankin omia varoja kasvattivat jäsenten merkitsemät tuotto-osuudet ja tilikaudelta tehty luottotappiovaraus vähennettynä verovelalla. Tilintarkastamatonta tilikauden voittoa ei ole luettu omiin varoihin vakavaraisuutta laskettaessa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja
10 10 sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,7 7,3 5,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1 0,8 0,4 Omavaraisuusaste, % 14,1 12,8 8 Kulu-tuotto-suhde, % 51,5 57,7 71,1 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
11 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 12.650 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 52,8 prosenttia asiakasriskejä
12 12 kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 36,3 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Osuuspankki voi soveltaa rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista voidaan vaihtaa koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Kaustisen Osuuspankki ei ole tehnyt edellä kuvattuja sopimuksia. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,0 prosenttia taseen loppusummasta. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet menetykset olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Kaustisen Osuuspankilla on konttori Kaustisen kunnan keskustassa. Konttorin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 82 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 2.355. Asiakkaita oli puolestaan kirjattuna 5.723. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42.
14 14 Henkilöstö Pankin henkilökunnan määrä oli 9 pankkityöhön osallistuvaa henkilöä. Vakinaiset toimihenkilöt Ahonen Asko Paavola Kati A Bredbacka Ulla-Maj Pajukangas Tarja Känsälä Aila Salo Oili Laitala Eija Ylen Heli Myllymäki Leena Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kaustisen Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 26.3.2015. Kokoukseen osallistui 6 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 17 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 11. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Osuuskunnan kokous valitsi 26.3.2015 erovuoroiset hallintoneuvoston jäsenet Asko Kolan, Airi Mattilan, Teppo Myllymäen ja Markku Rauman uudelleen tehtäväänsä. Uutena jäsenenä valittiin Elina Paavola, jonka kausi on kahden vuoden mittainen. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä kaksi kertaa.
15 15 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä toimitusjohtaja mukaan lukien 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
16 16 Pankin toimitusjohtajana on toiminut TTK, emba Asko Ahonen (s.1956). Pankin palvelukseen toimitusjohtajaksi hän on tullut vuonna 1996. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut OTK, varatuomari Eija Laitala (s.1965). Pankin palvelukseen hän on tullut vuonna 1994 ja toiminut sijaisena vuodesta 2000. Pankin johtoryhmään kuuluvat Asko Ahonen ja Eija Laitala. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto 2012 2015 Kola Asko, maatalousyrittäjä Mattila Airi, palkkasihteeri, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja* Myllymäki Teppo, yrittäjä Rauma Markku, yrittäjä 2013 2016 Huntus Asko, maatalousyrittäjä Kiuru Susanna, talouspäällikkö Koskela Leo, radioverkkoasentaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja* 2014 2017 Järvelä Sinikka A, maatalousyrittäjä Jylhä Auno, metsäneuvoja Venetjoki Elina, ylitarkastaja Paavola Elina, yrittäjä, alkaen 26.3.2015 Hallitus *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Paavola Seppo F, s. 1962 Varapuheenjohtaja Lehtonen Taina, s. 1951 Muut jäsenet Kaustinen Rauno, s. 1957 Uusitalo Jonne, s. 1954 Varila Tapio, s. 1957 Ahonen Asko, s. 1956 Tilintarkastajat agrologi, maatalousyrittäjä FM, rehtori rakennusinsinööri, yrittäjä yrittäjä maatalouskoneteknikko, yrittäjä TTK, emba, toimitusjohtaja Tilintarkastajan nimi BDO Oy, KHT yhteisö, - vastuullinen tarkastaja Hannu Riippi, KHT 26.3.2015 saakka - vastuullinen tarkastaja Taneli Mustonen, KHT 26.3.2015 alkaen Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Koskela Leo Mattila Airi OP Tarkastuksen tarkastaja Kleimola Risto
17 17 Tarkastustoiminta Pankin tarkastustoimintaa hoitivat osuuskuntakokouksen valitsema KHT tarkastaja, hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema tarkastusvaliokunta sekä OP Osuuskunnan tarkastustoiminto. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Yleinen talouskehitys ja alhainen markkinakorkojen taso vaikuttavat myös pankin tulosnäkymiin vuonna 2016. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Kaustisen Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2015 oli 3.097.295,08 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 842.358,68 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että Tuotto-osuuksille maksetaan korkoa 3,25 prosenttia, eli yhteensä 154.717,97 euroa. Varsinaisille osuusmaksuille ja lisäosuusmaksuille ei makseta korkoa. Tilikauden ylijäämästä jää 687.640,71 euroa Edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. Kaustinen 28.1.2016 Hallitus
18 KAUSTISEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 1 573 241,56 Korkokulut 226 136,66 KORKOKATE 1 347 104,90 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 587 107,63 Muista yrityksistä 587 107,63 Palkkiotuotot 459 370,76 Palkkiokulut 82 096,40 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 4 095,11 Arvopaperikaupan nettotuotot 1 248,31 Valuuttatoiminnan nettotuotot 2 846,80 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -22 329,49 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -22,51 Liiketoiminnan muut tuotot 38 481,39 Hallintokulut 979 561,74 Henkilöstökulut 568 866,59 Palkat ja palkkiot 481 183,65 Henkilösivukulut 87 682,94 Eläkekulut 65 956,75 Muut henkilösivukulut 21 726,19 Muut hallintokulut 410 695,15 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 30 253,00 Liiketoiminnan muut kulut 190 368,85 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 36 714,75 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 094 813,05 Tilinpäätössiirrot 180 474,95 Tuloverot 71 979,42 Tilikauden verot 72 965,44 Aikaisempien tilikausien verot 1 090,09 Laskennallinen vero -2 076,11 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 842 358,68 1.1. - 31.12.2014 1 644 246,31 309 122,44 1 335 123,87 202 986,76 202 986,76 452 034,62 73 195,86 2 536,76 1 151,43 1 385,33 13 580,50-351,57 38 629,05 873 540,13 507 994,26 429 134,83 78 859,43 60 635,37 18 224,06 365 545,87 34 497,38 229 243,94 13 520,15 820 542,53 333 963,75 82 590,20 77 687,39 2 830,69 2 072,12 403 988,58 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 842 358,68 403 988,58
19 KAUSTISEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 155 874,45 142 600,77 Saamiset luottolaitoksilta 3 245 413,36 794 377,57 Vaadittaessa maksettavat 2 680 244,07 266 495,85 Muut 565 169,29 527 881,72 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 82 841 860,72 79 474 013,95 Muut 82 841 860,72 79 474 013,95 Saamistodistukset 0,00 692 894,73 Muilta 0,00 692 894,73 Osakkeet ja osuudet 11 046 387,73 9 905 885,53 Johdannaissopimukset 3 005,66 93,12 Aineelliset hyödykkeet 953 741,97 983 994,97 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 21 713,50 21 713,50 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 921 548,35 949 641,35 Muut aineelliset hyödykkeet 10 480,12 12 640,12 Muut varat 50 441,37 50 361,60 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 137 121,05 133 534,78 VASTAAVAA YHTEENSÄ 98 433 846,31 92 177 757,02 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 17 703 390,66 14 648 686,48 Luottolaitoksille 17 703 390,66 14 648 686,48 Vaadittaessa maksettavat 3 390,66 1 448 686,48 Muut 17 700 000,00 13 200 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 65 419 689,77 64 241 267,14 Talletukset 65 276 995,72 64 052 700,22 Vaadittaessa maksettavat 54 262 023,42 51 359 400,88 Muut 11 014 972,30 12 693 299,34 Muut velat 142 694,05 188 566,92 Vaadittaessa maksettavat 0,01 0,01 Muut 142 694,04 188 566,91 Muut velat 110 069,36 143 850,74 Muut velat 85 099,36 124 211,74 Pakolliset varaukset 24 970,00 19 639,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 567 455,97 595 122,84 Laskennalliset verovelat 39 543,83 43 366,91 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 83 840 149,59 79 672 294,11 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 3 521 874,95 3 341 400,00 Poistoero 73 252,00 66 034,00 Vapaaehtoiset varaukset 3 448 622,95 3 275 366,00 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 763 810,07 4 613 803,72 Jäsenosuudet 242 081,24 234 341,25 Lisäosuudet 1 328,83 1 362,47 Tuotto-osuudet 5 520 400,00 4 378 100,00 Muut sidotut rahastot 2 209 356,61 2 216 344,48 Vararahasto 2 000 000,00 2 000 000,00 Käyvän arvon rahasto 209 356,61 216 344,48 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 256 296,41 1 929 926,13 Tilikauden voitto (tappio) 842 358,68 403 988,58 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 071 821,77 9 164 062,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 98 433 846,31 92 177 757,02 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 341 569,75 375 994,20 Takaukset ja pantit 341 569,75 375 994,20 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 3 590 490,61 2 571 941,65 Muut 3 590 490,61 2 571 941,65 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 932 060,36 2 947 935,85