Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.1.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Joensuu ja Kontiolahti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon 25.1.2013 toimittamassaan ja 28.1.2013 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto antaisi Pielisen juoksutusta koskevat määräykset. Määräykset ovat tarpeen saimaannorpan pesintään kohdistuvan vaaran poistamiseksi. Saimaan vesitilanne on ollut erittäin vaikea koko syksyn 2012 ajan. Korkean vedenpinnan johdosta juoksutusta Saimaasta on lisätty poikkeusjuoksutuksilla kesästä 2012 lähtien. Lisäjuoksutusten ansiosta vedenpinta on lähtenyt laskuun. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä 800 m 3 /s. Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisesti juoksutusta ei voida vähentää helmi-maaliskuun aikana. Saimaan vedenpinnassa aikaan saatu aleneminen on tulvantorjunnan kannalta eduksi. Saimaannorppa kuuluu luonnonsuojelulain 49 :ssä tarkoitettuihin luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaan kielletty. Saimaannorpan pesinnän onnistuminen vaarantuu ja häiriintyy, mikäli vedenkorkeuden alenema Saimaan jäätymisen ja 20.3. välisenä aikana on yli 20 cm. Jos vedenkorkeus tänä aikana alenee enemmän, rantakinoksissa sijaitsevat pesät saattavat romahtaa rantajään murtumisen johdosta. Ilman poikkeustoimia ja Vuoksen juoksutuksen ollessa nykyinen 800 m 3 /s, olisi vedenkorkeuden alenema Saimaan jäätymisestä 3.12.2012 lukien 20.3.2013 mennessä suuruusluokkaa 30 cm. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (11) Saimaan vedenpinnan alenemaa voidaan pienentää kasvattamalla järven tulovirtaamaa Kallavedestä ja Pielisestä. Kallaveden osalta juoksutuksia on mahdollista lisätä säännöstelyluvan puitteissa. Pielisen juoksutusta voidaan lisätä vain poikkeusluvalla. Pielisen ja Kallaveden lisäjuoksutuksilla voidaan vähentää Saimaan vedenkorkeuden alenemaa 20.3. mennessä lähes 10 cm. Tämän arvioidaan riittävän saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi. Lisäjuoksutuksella Pielisestä voidaan nyt vallitsevassa tilanteessa merkittävästi pienentää saimaannorpan pesinnän mahdollista epäonnistumisen tai häiriön riskiä. Hakijan esittämä toimenpide ei ennalta arvioiden aiheuta haittoja Pielisen eikä Pielisjoen alueen vesien- tai rantojenkäytölle eikä luonnonarvoille. Pielisen lisäjuoksutus palvelee myös tulvantorjuntaa Saimaalla, kun Pieliseen syntyy lisävarastotilavuutta ennen tulva-aikaa. Selvitys vedenkorkeuksista ja juoksutuksista Hakemukseen liitetyn Saimaan juoksutusten hoitamista koskevan Suomen ja Venäjän välille vuonna 1991 solmitun valtiosopimuksen mukaan Saimaan vedenkorkeutta ja Vuoksen juoksutusta pidetään mahdollisuuksien mukaan normaaleina. Päätarkoituksena on alentaa Saimaan tulvahuippuja ja toisaalta nostaa poikkeuksellisen matalia vedenkorkeuksia. Juoksutussäännön mukaan vesitilannetta pidetään normaalina, kun vedenkorkeus poikkeaa korkeintaan puoli metriä ajankohdan keskivedenkorkeudesta, eikä uhkaa ennusteen mukaan nousta tai laskea tuon rajan yli. Tätä aluetta kutsutaan normaalivyöhykkeeksi. Normaalivyöhykkeellä Imatran patojen juoksutus vastaa luonnonvirtaamaa, joka määräytyy ennen Imatran patojen rakentamista laaditun purkautumistaulukon mukaisesti. Mikäli vedenkorkeus uhkaa nousta tai laskea normaalivyöhykkeen ulkopuolelle, voidaan juoksutusta muuttaa luonnonmukaisesta poikkeavaksi niin, että odotettavissa olevia vahinkoja Suomessa ja Venäjällä pystytään ennalta ehkäisemään. Korkean vedenpinnan johdosta Saimaata on lisäjuoksutettu 2.7.2012 alkaen. Lisäjuoksutuksella on vedenkorkeutta saatu laskettua luonnontilaiseen vedenkorkeuteen nähden 33 cm, kun toteutunut maksimivedenkorkeus Saimaalla oli NN +76,54 76,55 m. Juoksutus oli suurimmillaan 1000 m 3 /s jaksolla 10.9. 30.12.2012. Tulovirtaamat vähenivät nopeasti vuodenvaihteen jälkeen ja juoksutusta pienennettiin ensin tasoon 900 m 3 /s (31.12.2012) ja sen jälkeen tasoon 800 m 3 /s (14.1.2013). Saimaan vedenkorkeus on lähtenyt laskuun. Helmikuun loppuun mennessä vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan 5 15 cm ja jatkanee laskuaan myös maaliskuussa. Juoksutusta ei voida edelleen vähentää, koska vallitsevan vedenkorkeuden perusteella juoksutettava vesimäärä on purkautumistaulukon mukaan hieman alle 800 m³/s. Voimassa oleva Pielisen juoksutusohje on annettu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksillä 28.6.1979 nro 57/Va/79 ja 31.3.1988 nro 3/Ym II/88. Juoksutussäännön mukainen Pielisen luonnontilaa vastaava juoksutus Kaltimon voimalaitoksella määräytyy Pielisjoen purkautumistaulukosta.
3 (11) Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Pinnan ennustetaan laskevan helmikuun loppuun mennessä ilman poikkeustoimenpiteitä 20 35 cm. Pielisellä on toteutettu aiemmin poikkeusjuoksutuksia vuodesta 1980 alkaen tulvaaikaisten vedenkorkeuksien alentamiseksi yhteensä kahdeksan kertaa vuosina 1981, 1982, 1984, 1988, 1989, 1992, 2004 ja 2005 sekä lisäksi syksyllä 2006 erittäin matalan vedenkorkeuden nostamiseksi. Suunnitelma Pielisen poikkeusjuoksutuksista Pielisen lisäjuoksutus toteutetaan laskemalla Pielisen vedenpintaa helmi-maaliskuun aikana 20.3. mennessä noin 25 cm luonnontilaista enemmän, enintään noin korkeudelle NN +93,15 m. Tämä vastaa ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ja alennus toteutuu noin 50 m 3 /s:n lisäjuoksutuksella luonnonmukaiseen nähden. Virtaaman säätö suoritetaan Kaltimon voimalaitospadolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan alentamiseksi juoksutusta lisätään luonnollista virtaamaa suuremmaksi Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten koneistokapasiteetin puitteissa. Juoksutus saa ylittää laskennallisen luonnontilaisen virtaaman Kaltimossa enintään 50 m³/s:lla. Luonnontilaisesta poikkeavan juoksutuksen määrä asetetaan Kaltimon voimalaitoksella siten, että Kuurnan voimalaitoksella juoksutusmäärä 310 m³/s ei ylity. Kyseinen virtaama vastaa Pielisen luonnontilaisen vedenkorkeuden NN +93,95 m mukaista virtaamaa. Virtaamat lasketaan vuorokausikeskiarvoina. Virtaama voi hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta Kaltimossa enintään ±10 m 3 /s. Vedenkorkeus palautetaan luonnontilaiselle tasolleen mahdollisimman nopeasti mutta niin, että virtaamamuutos Pielisjoessa ei ole haitallisen suuri. Mikäli lumen määrä jää vähäiseksi ja sademärät toukokuussa eivät ole merkittävän suuria, vedenkorkeuden palautus voidaan tehdä jo kevättulva-aikana (toukokuu-kesäkuu). Mikäli vesimäärät ovat suurempia, palauttamista lykätään ainakin osittain Pielisen tulvahuipun jälkeiseen aikaan. Kaikissa tapauksissa Pielisen luonnontilainen vedenkorkeus pyritään saavuttamaan elokuun loppuun mennessä. Hankkeen vaikutukset Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tekemien selvitysten mukaan enintään 500 m³/s:n juoksutuksella ei Pielisen alapuolisessa vesistössä aiheudu merkittäviä vahinkoja. Syksyllä 2004 maksimivirtaama oli 470 m³/s, joka ei aiheuttanut vielä vahinkoja. Rannoilla olevien laitureiden ja uittolaitteiden osalta on otettava huomioon, että jään nostava vaikutus voi liian suurena toteutuessaan aiheuttaa näille vaurioita. Virtaaman muuttuessa esitetyissä rajoissa ei vahinkoja arvioida syntyvän. Poikkeusjuoksutusten seurauksena jää laskeutuu Pielisellä veden mukana hiukan luonnonmukaista alemmaksi. Muutos on niin pieni, että sillä ei arvioida olevan haital-
4 (11) lisia vaikutuksia rantaluontoon ja -eliöstöön. Vastaavia korkeuksia ja alenemia tapahtuu myös luonnonoloissa. Jään alenemisella ei ole merkitystä Pielisen jäällä liikkumisen kannalta, koska jääoloissa ei tapahdu muutoksia, rannan pientä lisäpainumaa lukuun ottamatta. Alapuolisen Pielisjoen kasvava virtaama voi aiheuttaa paikallisesti muutoksia joen jääoloissa luonnontilaiseen verrattuna. Muutos on kuitenkin talviajan olosuhteissa vähäinen eikä ole tavanomaista vuosivaihtelua suurempi. Hakija on arvioinut, ettei lisäjuoksutuksesta synny korvattavaa vahinkoa Pielisen alueella eikä Pielisen alapuolisessa vesistössä. Pielisjoessa oleville voimalaitoksille ei aiheudu toimenpiteestä vesivoiman menetystä. Kevätaikana voimalaitoksen läpi juoksutettava ylimääräinen vesimäärä voi hyödyttää vesivoimatuotantoa, koska ohijuoksutettavan veden määrä tulva-aikana vähenee. Vesivoiman menetykset, jos niitä aiheutuisikin, eivät vesilain mukaan ole sellaisia vahinkoja, jotka olisi korvattava. Pielisen lisäjuoksutuksella pyritään saimaannorpan pesinnän onnistumisen lisäksi myös tulvantorjuntaan Saimaalla. Lisäjuoksutuksen ansiosta Pieliseen saadaan ennen tulva-aikaa lisää varastotilaa, mikä osaltaan pienentää Saimaan tulvan nousua. Mikäli kevät on erittäin sateinen ja lumimäärä helmi-maaliskuussa kasvaisi normaalia suuremmaksi, on Saimaan tulva ilman toimenpiteitä mahdollisesti syksyä 2012 voimakkaampi. Runsaassa vesitilanteessa lisäjuoksutuksista on hyötyä myös Pielisen tulvatilanteelle. Pielinen on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyvään luokkaan. Pielisjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, joka on ekologiselta tilaltaan hyvässä tilassa suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Lisäjuoksutus on vaikutuksiltaan lyhytaikainen ja vedenkorkeuden muutos niin Pielisellä kuin Pielisjoellakin on luonnontilaiseen verrattuna vähäinen. Lisäjuoksutus ei vaikuta Vuoksen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen Pielisellä eikä Pielisjoella. Pielisen alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto, joka on Natura 2000 -alue. Kansallispuistoon kuuluvat myös Kolin edustalla olevat saaret. Pielisen vedenkorkeuden vaikutus kyseisten alueiden rantoihin on vähäinen, koska sortumisherkkiä rantatörmiä ei esiinny. Myös Pielisen poikkeusjuoksutuksen aiheuttaman vedenkorkeuden muutoksen vaikutus ranta-alueeseen on vähäinen eikä sitä voi erottaa vedenkorkeuden normaalin vaihtelun aiheuttamista vaikutuksista. Käsillä oleva hanke ei tule heikentämään kyseisen Natura-alueen luonnonarvoja, minkä vuoksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista tarkempaa arviointia ei ole tarpeen tehdä. Hakemukseen on liitetty Pielisjoessa olevien voimalaitosten omistajien UPM- Kymmene Oyj:n ja Kuurnan Voima Oy:n suostumukset hankkeen toteuttamiseksi. Yhteenvetona esitetyillä lisäjuoksutustoimenpiteillä voidaan nyt vallitsevassa tilanteessa merkittävästi vähentää Saimaan vedenkorkeuden saimaannorpan pesinnälle haitallista alenemaa. Hakijan esittämä toimenpide ei ennalta arvioiden aiheuta haittoja Pielisen eikä Pielisjoen alueen vesien- tai rantojenkäytölle eikä luonnonarvoille.
LAUSUNNOT 5 (11) Edellytykset väliaikaiseen poikkeamiseen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta ovat vesilain 18 luvun 4 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla olemassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on pyytänyt asian kiireellistä käsittelyä, jotta tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ehditään ryhtyä. Hakemukseen on liitetty metsähallituksen sekä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lausunnot. 1) Metsähallituksen Luontopalvelut on todennut, että saimaannorppa on kansainvälisessä ja kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalainen laji, jolla on erittäin suuri vaara kadota luonnosta. Saimaannorppakannan erityisiä uhkatekijöitä ovat kalanpyydyskuolleisuus, populaation hajanaisuus ja ilmaston lämpeneminen. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pesimäaikaisiin lumi- ja jääoloihin sekä sadantaan ja Saimaan vedenkorkeuden vaihteluihin. Norppien pesät sijaitsevat rantakinoksessa, koska rannat ovat ainoita paikkoja, joihin Saimaalla kertyy riittävä lumikinos. Lumipesä antaa syntyvälle kuutille suojan kylmyyttä ja petoja vastaan. Jos veden pinta alenee, rantajäät taipuvat ja lopulta jää murtuu rannasta. Murtumakohta on useimmiten rantakinoksien ja kinoksissa sijaitsevien pesien kohdalla. Lähellä norppien synnytysaikaa helmi-maaliskuun vaihdetta ajoittuvat murtumat aiheuttavat lumipesien rikkoontumisen. Eri selvitysten ja tutkimusten perusteella on todettu, että saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi Saimaan vedenkorkeus ei saisi jäätymisen ja maaliskuun 20. päivän välisenä aikana muuttua yli 20 cm. Viimeisten ennusteiden mukainen vedenkorkeuden alenema merkitsee erittäin korkeaa riskiä saimaannorppien pesien rikkoontumiseen synnytysaikaan helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa, mikä aiempien selvitysten mukaan johtaa merkittävään pesäpoikaskuolleisuuteen. Merkittävä pesäpoikaskuolleisuus voi jopa johtaa kannan koon alenemiseen ja hidastaa suotuisan suojelutason saavuttamista. Tästä syystä on erittäin suotavaa käyttää Vuoksen vesistöön kuuluvan Pielisen säännöstelyä apuna Saimaan jään pinnan erittäin voimakkaan alenemisen ehkäisemiseksi. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että juoksuttamalla vettä hakemuksen mukaisesti 20.3.2013 saakka Pielisen vedenkorkeus laskisi 25 cm luonnontilaista enemmän eli noin korkeudelle NN +93,15 m. Se vastaa ajankohdan keskiarvoa. Pielisen vedenkorkeuden palauttaminen luonnontilaiseksi tapahtuisi mahdollisimman nopeasti kuitenkin niin, ettei virtaamamuutos Pielisjoessa olisi haitallisen suuri. Mikäli valunta jää keväällä pieneksi, voidaan palauttaminen tehdä touko-kesäkuussa. Jos valunta on suuri, palauttamista lykätään ainakin osittain tulvahuipun taakse heinä-elokuulle. On tärkeätä rajoittaa saimaannorpan pesimistä vaarantavaa Saimaan vedenpinnan laskua. Pielisen ajankohdan keskiarvoa korkeampi vedenkorkeus antaa mahdollisuuden talviaikaiseen lisäjuoksutukseen ilman vesiluonnolle aiheutuvia haitallisia seura-
6 (11) uksia. Tämän hetkisessä vesitilanteessa lisäjuoksutuksesta, joka on keskimäärin luokkaa 50 m 3 /s tai hieman yli, ei voida olettaa aiheutuvan haittaa Pielisen tai Pielisjoen rantakiinteistöille. Tämänhetkisen ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeuden palauttaminen luonnonmukaiseksi onnistuu suurella todennäköisyydellä ilman vesiluonnolle tai vesistön virkistyskäytölle aiheutuvia merkityksellisiä haittoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että palauttaminen on mahdollista tehdä kesäkuun alkuun mennessä, kun juoksutusta aletaan vähentää heti huhtikuun alussa virtaamien kääntyessä nousuun. Jos valunta on runsasta ja Pielisen vedenkorkeus nousee yli keskimääräisen vedenkorkeuden, voidaan palauttamista siirtää tarvittaessa tulvahuipun taakse heinä-elokuulle. Jos valunta jää poikkeuksellisen pieneksi, luonnonmukaisen matalan vedenkorkeuden saavuttaminen voi olla vaikeaa, mikä saattaa heikentää huomattavasti Pielisen virkistyskäyttöä. Tähän tulisi varautua aloittamalla riittävä juoksutuksen vähennys heti 20.3. jälkeen, jos Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan jäävän haitallisen alas. Näin varmistutaan siitä, että luonnontilainen korkeus saavutetaan kesäkuun alkuun tai viimeistään ennustetun ylivedenkorkeuden ajankohtaan mennessä. Pielisjoen virtaamaa ei kuitenkaan tule laskea alle 100 m 3 /s. Pielisen vedenkorkeus tulisi pyrkiä palauttamaan luonnontilaiseksi kesäkuun alkuun mennessä. Poikkeuksellisen suuren valunnan varalta voidaan varata mahdollisuus palauttaa vedenkorkeus luonnontilaiseksi elokuun loppuun mennessä. 3) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomaisena on katsonut, että luonnonmukaiseen vedenkorkeuden alenemaan nähden suunniteltu juoksutuksen muutos on kohtuullinen. Määräaikaisesta ja kertaluonteisesta poikkeusjuoksutuksesta ei aiheudu merkittävää haittaa yleiselle kalatalousedulle. 4) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että suunnitelluilla Pielisen lisäjuoksutuksilla on ratkaiseva merkitys pyrittäessä hillitsemään Saimaan vedenpinnan liian suurta alenemista kevättalvella ja vähentämään siten riskiä äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan pesien romahtamisesta ennen aikojaan. Toimilla on mahdollista turvata saimaannorpan pesinnän onnistumista. Lisäjuoksutus tukee myös tulvantorjuntaa Saimaalla. Lisäjuoksutus on kannatettava toimenpide eikä siitä ole ennakoitavissa haittoja Saimaan alueella. 5) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa Kallaveden lisäjuoksutukset helmikuun alkupuolella. Juoksutukset hoidetaan Naapuskosken padon kautta voimassa olevan luvan mukaisesti siten, että virtaama Unnukkaan on keskimäärin 110 m 3 /s. Juoksutusta jatketaan, mikäli muut seikat eivät sitä estä, niin kauan kuin se on tarpeen saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi. Kallaveden ja Pielisen lisäjuoksutus tukee saimaannorpan pesinnän onnistumisen lisäksi myös Saimaan vesistön tulvan torjuntaa. Kaikki se vesimäärä, joka järvistä juoksutetaan ennen kevättulvaa, lisää järvien varastotilavuutta ja vähentää pieneltä
7 (11) osin Saimaan tulvan nousua. Mikäli kevät on sateinen ja lumimäärä kasvaa normaalia suuremmaksi, lisäjuoksutuksesta on hyötyä myös Kallaveden tulvatilanteelle. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MERKINNÄT Asian kiireellisyys sekä hakemukseen liitetyt suostumukset ja lausunnot huomioon ottaen hakemusta ei ole annettu tiedoksi ennen asian ratkaisemista. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä seuraavat asiakirjat: - Kaltimon voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 57/Va/79, 28.6.1979 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 17.12.1980 - edellä mainitun päätöksen käyttö- ja tarkkailumääräyksien muutosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 3/Ym II/88, 31.3.1988 - Kuurnan voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 18/II/67, 29.6.1967 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 11.2.1969 - Pielisjoen säännöstelyä Kuurnan ja Kaltimon välillä koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 83/Va II/84, 11.10.1984. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto antaa UPM-Kymmene Oyj:lle Pielisjoessa olevan Kaltimon voimalaitoksen omistajana ja Kuurnan Voima Oy:lle samassa joessa olevan Kuurnan voimalaitoksen omistajana määräykset väliaikaisesta poikkeamisesta Pielisjoessa olevien Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten padotus- ja juoksutussäännöistä. Tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 1. Pielisen vedenpintaa lasketaan helmi-maaliskuun aikana 20.3.2013 mennessä noin 25 cm luonnontilaista enemmän, enintään noin korkeudelle NN +93,15 m. Virtaaman säätö suoritetaan Kaltimon voimalaitospadolla joustavasti siten, että juoksutusta lisätään luonnollista virtaamaa suuremmaksi Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten koneistokapasiteetin puitteissa. Juoksutus saa ylittää laskennallisen luonnontilaisen virtaaman Kaltimossa enintään 50 m³/s:lla. Lisäksi luonnontilaisesta poikkeavan juoksutuksen määrä on asetettava Kaltimon voimalaitoksella siten, että Kuurnan voimalaitoksella juoksutusmäärä 310 m³/s ei ylity. Virtaamat lasketaan vuorokausikeskiarvoina. Virtaama voi hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta Kaltimossa enintään ±10 m 3 /s. 2. Pielisen vedenkorkeus on palautettava luonnontilaiseen tasoon mahdollisimman nopeasti, mutta välttäen haitallisia virtaaman muutoksia Pielisjoessa.
PERUSTELUT 8 (11) Vedenkorkeus on pyrittävä palauttamaan luonnontilaiselle tasolleen kevättulvan vallitessa toukokuu-kesäkuussa. Vesiolosuhteista johtuvista syistä voidaan palauttamista lykätä osittain Pielisen tulvahuipun jälkeiseen aikaan. Kaikissa tapauksissa Pielisen luonnontilainen vedenkorkeus on pyrittävä saavuttamaan elokuun loppuun mennessä. 3. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on annettava tarpeelliset ohjeet UPM-Kymmene Oyj:lle ja Kuurnan Voima Oy:lle tämän päätöksen edellyttämistä muutoksista voimalaitosten juoksutukseen, kunnes Pielisen vedenkorkeus on palautettu luonnontilaiseksi. 4. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava viipymättä poikkeusjuoksutusten alkamisesta ja päättymisestä sekä Pielisen luonnonmukaisten vedenkorkeuksien palautumisesta aluehallintovirastolle, Suomen ympäristökeskukselle, Metsähallitukselle, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksille sekä Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 5. Tämän päätöksen seurauksena omaisuutta välittömästi kohtaavista edunmenetyksistä on suoritettava korvaus valtion varoista. Korvattavana vahinkona ei pidetä vesivoiman menetyksestä aiheutuvia edunmenetyksiä. Asia voidaan tarvittaessa saattaa hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Vesilain 18 luvun 4 :n 1 momentin mukaan jos poikkeuksellisista luonnonoloista aiheutuu tulva tai muu sellainen vesistön tai sen vesiolojen muutos, josta voi aiheutua suurta vahinkoa yksityiselle tai yleiselle edulle, lupaviranomaisen on määrättävä valtion valvontaviranomainen tai vesitaloushankkeesta vastaava ryhtymään vahinkojen vähentämiseksi välttämättömiin väliaikaisiin toimenpiteisiin. Saman säännöksen 3 momentin mukaan hakemus voidaan käsitellä noudattamatta, mitä hakemusasioiden käsittelystä on säädetty, jos asian kiireellisyys sitä edellyttää, ja päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Vuoden 2012 poikkeuksellisen suurten virtaamien johdosta Saimaan vedenpinta on ollut korkealla ja juoksutusta Saimaasta Vuokseen on lisätty kesästä 2012 lähtien poikkeusjuoksutuksilla Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisesti. Saimaan vedenkorkeus on tämän seurauksena alkanut alentua. Uusimman ennusteen mukaan vedenkorkeus alenee Saimaan jäätymisestä 3.12.2012 lukien 20.3.2013 mennessä noin 30 cm, kun Saimaan juoksutus on nykyisen 800 m 3 /s:n suuruinen. Juoksutussäännön mukaan Saimaan juoksutusta ei ole mahdollista vähentää helmi-maaliskuun aikana. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tutkimusten mukaan riski saimaannorpan rantakinoksissa sijaitsevien pesien romahtamiseen rantajään murtumisen seurauksena
LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU 9 (11) on suuri, jos vedenkorkeus alenee yli 20 cm Saimaan jäätymisen ja maaliskuun 20. päivän välisenä aikana. Pesien romahtaminen voi johtaa merkittävään pesäpoikaskuolleisuuteen. Pielisen lisäjuoksutus yhdessä Kallaveden lisäjuoksutuksen kanssa vähentää Saimaan vedenkorkeuden alenemaa 20.3.2013 mennessä keskimääräisissä oloissa lähes 10 cm. Toimenpiteet turvaavat sitä, ettei Saimaan vedenkorkeus alenisi 3.12.2012 ja 20.3.2013 välisenä aikana enempää kuin 20 cm. Norpan pesinnän turvaamisessa on kysymys yleiselle luonnonsuojeluedulle aiheutuvan suuren vahingon estämisestä. Lisäjuoksutuksella Pielisestä voidaan hidastaa Saimaan vedenkorkeuden alenemista osaltaan niin, että Saimaan vedenkorkeuden alenemisesta saimaannorpan pesinnälle aiheutuva riski vähenee. Hanke ei heikennä Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen Kolin kansallispuiston (FI0700010) luonnonsuojeluarvoja. Vesilain 18 luvun 4 :n 1 ja 3 momentti sekä 18 luvun 6 Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentti ja 65 :n 1 momentti Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Vesilain 18 luvun 12 :n 1 momentti PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä UPM-Kymmene Oyj Energia, PL 380, 00101 HELSINKI Kuurnan Voima Oy, PL 141, 80101 Joensuu Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous (sähköisesti)
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Joensuun kaupunginhallitus Kontiolahden kunnanhallitus Metsähallitus luontopalvelut Ilmoittaminen ilmoitustaululla 10 (11) Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.
11 (11) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Martti Häikiö Sinikka Pärnänen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Martti Häikiö ja ympäristölakimies Sinikka Pärnänen. Asian on esitellyt Sinikka Pärnänen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.2.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.