Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Samankaltaiset tiedostot
Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

VIRTAVESIEN KUNNOSTUS. Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

FRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet

Metsätalouden vesiensuojelu

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Vesien tila ja vesiluvat

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Metsätalouden vesiensuojelu

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesiluonto ja ennallistaminen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Kolmen helmen joet hanke

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Biohiiltä uudella tavalla hulevesiratkaisuja tiiviiseen. kaupunkiympäristöön. Kaupunkivesistöt kuntoon hanke. Miitta Rantakari Helsingin kaupunki

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Virtaveden toiminta ja kunnostus

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Patorakenteiden periaatekuvia

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Karjaanjoen vesistön ongelmia

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Transkriptio:

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016

Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa johdetaan vahinkoa tai haittaa aiheutuva vesi pois halutulta alueelta Ojittamalla metsän vesitalous kuntoon Hyvän metsänhoidon suositukset: Puita ei tule kaataa vesistöön hakkuutähteitä ei jätetä vesistöjen, pienvesien ja ojien varsille ei tule jättää latvusmassaa ravinnehuuhtoutumien vähentämiseksi ` Ojituksien yhteydessä puroja on oikaistu ja poistettu vedenkulkua haittaavat esteet

Pienistä puroista syntyy isompi virtaus Vesipuitedirektiivi edellyttää hyvän ekologisen tilan saavuttamista 3 miljoonaa euroa vuosittain purokunnostuksiin Meillä puun käyttö on vähäistä Maailmalla puun käyttö on yleistä Tulvadirektiivin tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä haittoja, edistää varautumista tulviin Pienistä puroista syntyy isompi virtaus

Miksi puuta ei puroihin haluta? lehdistä lähtee heti huuhtoutumaan ravinteita` hoitamattoman näköisiä` emmää vaan tierä` = en minä tiedä (tekijän vapaa käännös) hankala kulkea purossa ja kalastaa` padottavat vettä rannoille ja kuka maksaa sitten puuvahingot` ei sellaisia rytöläjiä kukaan halua metsiinsä` kuolleet puut levittävät metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä ja tauteja` puskat pois ja rannat paljaaksi`

Miksi purot tarvitsevat puita? 1) Puukynnykset luovat suojapaikkoja eliöstölle kuivuudelta, kovalta virtaamalta ja pedoilta (ilmastonmuutos) Esimerkkinä Oulujoen latvapurojen kunnostukset

Puukynnys Perattu Puukynnys Kivikynnys

>10 vuotta kunnostuksien jälkeen 0+ Kunnostus Perattu Kivi Puu 1+ Puukynnykset olivat pysyneet ennallaan (53%) 2+ Kivikynnyksistä 73% oli muuttanut muotoaan Vanhempien ikäluokkien tiheydet kasvoivat puukunnostetuilla alueilla Louhi et al. 2016; CJFAS

Miksi purot tarvitsevat puita? 1) Puukynnykset luovat suojapaikkoja eliöstölle kuivuudelta, kovalta virtaamalta ja pedoilta (ilmastonmuutos) Esimerkkinä Oulujoen latvapurojen kunnostukset 2) Puurakenteet pidättävät tehokkaasti lehtikariketta eliöstön energialähteeksi Esimerkkinä kokeellinen koe Paltamon kalantutkimusasemalla

Leaves in transport (%) PUU PIDÄTTÄÄ LEHTIÄ TEHOKKAASTI LOW MEDIUM HIGH 9L/s 55L/s 120L/s 100 really matters! 75 100 75 100 75 50 50 50 25 25 25 0 Ch Ch+m Re Re+m LW HW Ch Ch+M B B+M LW HW 0 Ch Ch+m Re Re+m LW HW Ch Ch+m Re Re+m LW HW Ch Ch+M B B+M LW HW Ch Ch+M B B+M LW HW 0 200 m 3 /ha on hajonnan alapäässä Venäjän Karjalan luonnontilaisissa puroissa Koljonen et al. 2012, Freshwat. Sci.

Miksi purot tarvitsevat puita? 1) Puukynnykset luovat suojapaikkoja eliöstölle kuivuudelta, kovalta virtaamalta ja pedoilta (ilmastonmuutos) Esimerkkinä Oulujoen latvapurojen kunnostukset 2) Puurakenteet pidättävät tehokkaasti lehtikariketta eliöstön energialähteeksi Esimerkkinä kokeellinen koe Paltamon kalantutkimusasemalla 3) Puurakenteilla vähennetään ylimääräistä hiekkaa purojen pohjalta Esimerkkinä Iijoen ja Karvianjoen purokunnostukset

Liika hiekka tuhoaa elinympäristöjä 1) Taimen 2) Selkärangattomat 3) Vesisammalet 4) Ekosysteemin toiminta

Hiekan vähentäminen puroissa Toimenpiteet valuma-alueilla! Pysyvät puusuisteet, altakaivajat, padot Iijoen valuma-alue (Turunen et al.) Vaikutus rantavyöhykkeen kasvillisuuteen Puusuisteet pohjassa, kivien lisäys seuraavana vuonna Karvianjoki, Isojoki Honkaluoma Vinniäisluoma Lähdeluoma Myllyoja Mustaisluoma Kiviluoma Jussi Jyväsjärvi

Puukynnykset vähentävät hiekkaa Mitä hiekan vähentymisen jälkeen? 4) Ekosysteemi 3) Vesisammalet 2) Pohjaeläimet 1) Taimenet Jyränoja Lähdeluoma Myllyoja Jussi Jyväsjärvi 100 metrin jaksolle noin 1,5 m 3 lehtipuuta

Haitta metsien kasvulle? Kevät ja syksy eivät ole puuston ja etenkin sen juuriston kasvun kannalta kriittistä aikaa Kevättulvat nousevat usein routaisen maan päälle Kestoon vaikuttaa yläpuolisen valuma-alueen koko, kaltevuus, alueen tasaisuus Putkipadoista johtuvalla tulvittamisella ei havaittu vaikutuksia mäntyvaltaisten turvemaiden ojitusalueilla (Hökkä et al. 2012) Virtaamansäätörakenteilla vähennetään erityisesti kevätylivaluman aikaista ja myöhemmin kesäsateiden aikana tapahtuvaa eroosiota Nostavat väliaikaisesti vedenpintaa ojastossa, jolloin veden virtaus hidastuu ja veden viipymä ojissa kasvaa Tulvat tuovat ravinteita metsiin Tulvatasanteille kertyneet ravinteet vähentävät alajuoksuun joutuvia ravinteita -> luonnollinen kierrätys hillitsee rehevöitymistä

Kiitos!