MYLLYN PARAS -KONSERNI

TASEKIRJA 30.6.2012 Osoite: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0213815-0 Säilytettävä: 30.6.2021 asti

Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.7.2011-30.6.2012 Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-4 Konsernin tuloslaskelma 5 Konsernin tase 6-7 Konsernin oman pääoman muutokset 8-9 Konsernin rahoituslaskelma 10 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 11-28 Liitetiedot 29-56 Tilinpäätöksen allekirjoitus 57 Tilinpäätösmerkintä 57 Tilintarkastuskertomus 58 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 59 Tositelajit ja säilyttämistapa 59 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 ). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen laati Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto Riihimäenkatu 87 05880 HYVINKÄÄ

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.7.2011 30.6.2012 Yhtiörakenne ja organisaatio Tilikauden aikana konserni on suorittanut rakennejärjestelyitä liittyen Venäjän investointiinsa. Lokakuussa 2011 Myllyn Paras Oy Konserni -yhtiöön sulautui Syrindi Oy tytäryhtiöineen. Luvut on yhdistetty konserniin 1.1.- 30.6.2012 (6 kk). Kevään 2012 aikana Myllyn Paras Oy Konsernin venäläiset tytäryhtiöt OOO Kolos-Ekspress, OOO Kolos-Holding, OOO MIR ja OOO Myllyn Paras -Kursk myytiin Myllyn Paras Oy Konsernin tytäryhtiölle, MP Russia Oy:lle. Toukokuun 2012 alussa Myllyn Paras Oy Konserni teki Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (FINNFUND) suunnatun osakeannin MP Russia Oy:n osakkeista. Tämän myötä konsernin omistusosuus MP Russia Oy:stä on tällä hetkellä 67 %. Kesäkuussa 2012 konserni perusti uuden tytäryhtiön TOO MP Apanovkan Kazakstaniin. Aikaisemmin emoyhtiön suoraan omistama TOO Nurly Dala siirtyi 100 % TOO Apanovkan omistukseen. Tilikauden aikana perustettiin myös uusi tytäryhtiö OOO Agro-7 Kurskiin Venäjälle. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa tilikauden aikana. Kuluvan vuoden 2012 aikana Venäjän organisaatio järjestellään uudelleen. Venäjän tytäryhtiöiden pääjohtaja tulee olemaan Pekka Savela. Kaikki johtoryhmän jäsenet tulevat olemaan ekspatriaatteja. Toimintaympäristön kehitys Suomessa myllytuotteiden kysyntä säilyi entisellään. Leivonnaispakasteiden vähittäiskauppamarkkinat laskivat hieman, HoReCa-markkinat kasvoivat n. 10 %. Taikinamarkkinat pysyivät ennallaan. Venäjän liittyminen maailmankauppajärjestön WTO:n jäseneksi 23.8.2012 odotetaan vakiinnuttavan yritysten toimintaympäristöä ja edistävän myös ulkomaisten yritysten etabloitumista maahan. Markkina-asema Viljatuotteiden myyntimäärä laski 4,9 % ja oli 69,6milj.kg (73,2 v.2010/2011). Pastoissa yhtiön markkinajohtajuus vahvistui entisestään ja Myllyn Paras -merkillä myytävien tuotteiden markkinaosuus oli Suomen kokonaismarkkinoista yli 40 % ja vähittäiskaupoissa yli 50 %. Pastojen myyntimäärä säilyi aikaisemmalla tasolla. Jauhoissa volyymi laski 2,3 % (vähittäiskauppa -5%, teollisuus- ja leipomomyynti +/-0). 1

Hiutaleiden volyymi laski kotimaassa 2,7 % (vähittäiskauppa -1,3 %, HoReCa- ja leipomo/teollisuusmyynti -4,8 %). Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvoi 19,5 %. Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi ja oli yli 50 %. Joulusesonki oli edellisvuotta pienempi mutta Myllyn Paras -tuotteiden markkinaosuus kasvoi entisestään ja sen arvioidaan olleen n. 75 %. Markkinointipanostus vähittäiskaupassa painottui taikinoihin, joiden ympärivuotisessa myynnissä tapahtui selvää kasvua. Lisäksi myynti paistopisteiden kautta kehittyi jopa ennakoitua paremmin. HoReCa -tuotteiden markkinoinnin painopistealueena olivat kypsät pakasteet (Tarjoilutuore -konsepti). HoReCa- ja leipomomyynti kasvoi yhteensä 9,1 %. Kasvua rajoitti leipomomyynnin asiakasrakenteen muutos. Konsernin liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli 52,0 M. Viennin osuus liikevaihdosta oli 5,8 % ja vienti suuntautui Venäjälle ja Baltiaan. Liikevoitto oli 4,5 M, 8,7 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos oli 2,7 M, 5,3 % liikevaihdosta. Tuloksesta (ennen satunnaisia eriä) laskettu sijoitetun pääoman tuotto oli 8,2 %. Rahoitus Konsernin omavaraisuusaste oli 54,8 %. Venäjän investoinnin osalta konsernin ulkopuolinen rahoitus on hankittu kokonaisuudessaan. Rahoittajat ovat Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND) 8 M (oman pääoman ehtoinen sijoitus), Nordic Environment Finance Corporation (NEFCO) 116 MRUB (noin 3 M ) laina ja pankkirahoitus 18 M. Konsernin emoyhtiöltä tulevat muut investointiin tarvittavat varat. Investoinnit Suomen investointien määrä oli noin 0,9 M. Venäjällä konsernilla on meneillään merkittävä investointi. Moskovan alueen Domodedovoon rakennetaan hiutalemylly. Myllyn rakentaminen on runkovaiheessa ja lähes kaikki koneet ja laitteet on hankittu. Rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin on käytetty noin 20 M. Myllyn arvioidaan valmistuvan vuoden 2013 alkupuoliskolla. 2

Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin 3.000 ha viljeltyä maanviljelysalaa. Peltojen yhteyteen on tehty noin 5 M investointi viljakuivuri - ja varastosiiloihin. Siiloinvestointi Kurskiin on lähes valmis. MYLLYN PARAS -KONSERNI 2008 FAS 2009 FAS 2010 IFRS 2011 IFRS 2012 IFRS Liikevaihto 42,1 M 47,1 M 44,8 M 46,5 M 52,0 M -Viennin osuus kotim. lv 6,9 % 7,0 % 7,1 % 6,9 % 5,8 % Liikevoitto 2,4 M 5,7 % 2,8 M 6,0 % 6,1 M 13,5 % 4,3 M 9,3 % 4,5 M 8,7 % Omavaraisuusaste 42,7 % 42,5 % 47,8 % 57,2 % 54,8 % Sij. pääoman tuotto 9,2 % 9,9 % 19,2 % 10,2 % 8,2 % Henkilöstö 109 108 105 101 193 Omavaraisuusaste Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma (tilikauden alkusaldo + loppusaldo : 2) - korottomat velat x 100 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin sekä tuo markkinoille uusia tuotteita ja tuoteryhmiä. Liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Venäjällä yhtiö valmistautuu uuden tehtaan käyttöönottoon liittyviin toimenpiteisiin. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Raaka-aineiden ja yhtiölle tärkeimpien viljojen vehnän ja kauran hintakehitykseen liittyy epävarmuutta. Äkilliset hintojen nousut voivat vaikuttaa tulokseen, koska vastaava myyntihintojen korottaminen välittömästi ei aina ole mahdollista. Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on osittain suojattu. Hankkeessa on myös valuuttariski, joka ei suoranaisesti vaikuta liiketoimintaan. Venäjän tehtaan käyttöönoton aikataulussa on mahdollista tulla viivettä mm. viranomaislupien takia. Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta Yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Tilikauden aikana on markkinoille tullut yhteensä 9 uutta yhtiön itse valmistamaa tuotetta. Julkisella tuella on tehty Venäjän kuluttajiin kohdistuvaa markkinatutkimusta silmällä pitäen markkinointitoimenpiteitä uuden tehtaan aloittaessa tuotantonsa. Ympäristötekijät Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. 3

Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU:n direktiivin 94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n ympäristöä koskeviin vaatimuksiin. Hallinto Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut KHT Lauri Mäki. Emoyhtiön osakkeet Emoyhtiössä osakkeita on 5.180 kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 20.073.866,14 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 12,50 euroa/osake eli 64.750,00 euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta 20.009.116,14 euroa jätetään käyttörahastoon 3.689.574,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille 16.319.541,66 euroa. 4

Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.7.2011-30.6.2012 1.7.2010-30.6.2011 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 1 51 967 243 46 526 550 Liiketoiminnan muut tuotot 3 1 102 106 454 180 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 1 781 615 1 464 105 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -29 886 776-27 134 149 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-6 434 727-5 539 121 Poistot 5-1 872 900-1 804 489 Liiketoiminnan muut kulut 4-12 113 222-9 624 372 LIIKEVOITTO 4 543 340 4 342 703 Rahoitustuotot 8 1 265 181 374 741 Rahoituskulut 9-2 006 668-521 246 VOITTO ENNEN VEROJA 3 801 853 4 196 198 Tuloverot 10-1 074 443-1 141 503 TILIKAUDEN VOITTO JATKUVISTA TOIMINNOISTA 2 727 410 3 054 695 LOPETETUT TOIMINNOT Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista 2 0-3 719 TILIKAUDEN VOITTO 2 727 410 3 050 976 Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille 2 787 280 3 050 976 Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille -59 870 0 2 727 410 3 050 976 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 10-42 332 0 Edullisesta hankinnasta saatu voitto 10 105 372 0 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 2 790 451 3 050 976 Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille 2 848 007 3 050 976 Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille -57 556 0 2 790 451 3 050 976 EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVASTA VOITOSTA LASKETTU OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvat toiminnot 11 527 590 jatkuvat toiminnot 11 527 590 Laimentamaton osakekohtainen tulos lopetetut toiminnot 11 0-1 lopetetut toiminnot 11 0-1 5

Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE 30.6.2012 30.6.2011 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 21 121 906 16 529 655 Liikearvo 13 3 172 260 0 Muut aineettomat hyödykkeet 13 163 603 169 003 Sijoituskiinteistöt 14 178 016 178 016 Muut rahoitusvarat 15 461 058 234 387 Saamiset 16 392 260 12 960 074 Laskennalliset verosaamiset 17 474 240 86 544 25 963 343 30 157 679 LYHYTAIKAISET VARAT Biologiset hyödykkeet 18 982 596 0 Vaihto-omaisuus 19 12 692 785 8 969 069 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 13 059 990 10 798 673 Ennakkomaksut 13 913 663 296 232 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 185 154 127 456 Rahavarat 21 17 109 573 16 203 199 57 943 760 36 394 629 VARAT YHTEENSÄ 83 907 103 66 552 308 6

Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE 30.6.2012 30.6.2011 OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 22 103 600 103 600 Ylikurssirahasto 22 16 400 16 400 Muut rahastot 22 4 303 278 4 303 278 Oman pääoman ehtoinen laina 22 14 925 000 14 925 000 Kertyneet voittovarat 19 938 012 18 682 413 MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS 6 675 154 0 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 45 961 444 38 030 690 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 17 2 111 701 1 442 296 Rahoitusvelat 23 27 102 301 19 241 437 Muut velat 3 256 3 256 29 217 258 20 686 988 LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat 24 5 986 018 5 768 729 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 70 038 2 964 Lyhtyaikaiset rahoitusvelat 23 2 672 346 2 062 936 8 728 402 7 834 629 VELAT YHTEENSÄ 37 945 659 28 521 617 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 83 907 103 66 552 308 7

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.7.2011 103 600 16 400 4 303 278 18 682 412 14 925 000 38 030 690 0 38 030 690 Oikaistu tytäryritysyhdistely 0 0 0-699 482 0-699 482-439 387-1 138 869 Oikaistu oma pääoma 1.7.2011 103 600 16 400 4 303 278 17 982 930 14 925 000 37 331 208-439 387 36 891 821 Laaja tulos Tilikauden tulos 0 0 0 2 787 280 0 2 787 280-59 870 2 727 410 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0 0 0-44 645 0-44 645 2 314-42 332 Edullisesta hankinnasta saatu voitto 0 0 0 105 372 0 105 372 0 105 372 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 2 848 007 0 2 848 007-57 556 2 790 451 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0-518 000 0-518 000 0-518 000 Osakeanti 0 0 0 827 903 0 827 903 7 172 097 8 000 000 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 309 903 0 309 903 7 172 097 7 482 000 Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot 0 0 0-1 202 828 0-1 202 828 0-1 202 828 Oma pääoma 30.6.2012 103 600 16 400 4 303 278 19 938 012 14 925 000 39 286 290 6 675 154 45 961 444 8

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.7.2010 103 600 16 400 4 303 278 16 317 567 0 20 740 845 0 20 740 845 Oikaistu oma pääoma 1.7.2010 103 600 16 400 4 303 278 16 317 567 0 20 740 845 0 20 740 845 Laaja tulos Tilikauden tulos 0 0 0 3 050 976 0 3 050 976 0 3 050 976 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 3 050 976 0 3 050 976 0 3 050 976 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0-518 000 0-518 000 0-518 000 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0-518 000 0-518 000 0-518 000 Oman pääoman ehtoinen laina Nostettu laina 0 0 0 0 14 925 000 14 925 000 0 14 925 000 Lainasta maksettavat korot 0 0 0-168 131 0-168 131 0-168 131 Oma pääoma 30.6.2011 103 600 16 400 4 303 278 18 682 412 14 925 000 38 030 690 0 38 030 690 9

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 Liiketoiminta Tilikauden voitto 2 727 410 3 050 976 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 1 767 528 1 804 489 Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio -339 696 10 335 Valuuttakurssimuutos 111 754,91 116 868 Varastojen muutos -982 596,00 0 Rahoitustuotot ja -kulut 566 496 146 505 Fuusiotappio ja arvonalentuminen 174 991 0 Verot 1 074 443 1 141 503 Muut erät 1 932 0 Nettokäyttöpääoman muutos: Varastojen muutos -2 383 106-1 691 875 Korottomien saamisten muutos 1 254 357-4 037 181 Korottomien velkojen muutos -5 896 502 1 550 425 Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.) -115 136-12 069 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -1 314 798-472 435 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 931 635 172 585 Maksetut verot -852 774-1 915 381 Liiketoiminnan rahavirta -3 274 061-135 255 Investoinnit Osakeinvestoinnit -111 810-140 570 Tytäryritysten suunnattu anti 8 000 000 0 Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin -7 244 286-1 056 996 Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot 444 635 28 263 Investointien rahavirta yhteensä 1 088 539-1 169 303 Rahavirta ennen rahoitusta -2 185 522-1 304 558 Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen nostot 8 663 236 10 000 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 748 120-5 012 497 Pitkäaikaisten saamisten lisäys -5 416 111-9 675 843 Pitkäaikaisten saamisten vähennys 459 244 50 825 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 879 861 210 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -636 464-5 000 Rahoitusleasingvelkojen maksut -113 484-272 368 Voitonjako -1 720 828-518 000 Oman pääoman ehtoisten lainojen nostot 0 15 000 000 Rahoituksen rahavirta yhteensä 1 367 333 9 777 116 Rahavarojen muutokset 1 724 563 0 Valuuttakurssierot 184 415 0 Sulautumisen rahavarat 866 992 0 tytäryhtiöiden yhdistelyn rahavarat 673 156 0 Rahavarojen muutokset yhteensä 1 724 563 0 Rahavarojen lisäys/vähennys 906 373 8 472 558 Rahavarat 1.7.2011 16 203 199 7 730 641 Rahavarat 30.6.2012 17 109 573 16 203 199 10 (euroa) (euroa)

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Perustiedot 2. Laatimisperiaatteet Myllyn Paras konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste. MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni on alkaneella tilikaudella erotettu omaksi seurattavaksi segmentiksi: Emo. Konserni toimii Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: www.myllynparas.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan 12.9.2012 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 2.1. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2012 voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja sekä johdannaisinstrumentteja. 11

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.1.1. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa 2.1.1.1. Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset Konsernissa on sovellettu ensimmäistä kertaa seuraavia standardeja: Kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS41, maatalous Standardia sovelletaan maataloustuotteisiin, joilla tarkoitetaan yhteisön biologisten hyödykkeiden korjattuja tuotteita ainoastaan korjuun tapahtuessa. Standardi on otettu käyttöön liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä eikä standardin käyttöön otolla ole vaikutusta aikaisempiin tilikausiin. Kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS7, rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Standardi on otettu käyttöön liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä eikä standardin käyttöön otolla ole vaikutusta aikaisempiin tilikausiin. 2.1.1.2. Uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole voimassa 1.7.2011 alkavalla tilikaudella eikä niitä ole otettu käyttöön ennenaikaisesti. Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä käsitellään. IAS 19 Työsuhde-etuudet julkaistiin muutettuna kesäkuussa 2011. Se tulee vaikuttamaan konserniin seuraavalla tavalla: putkimenetelmän käyttö loppuu ja kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin heti niiden synnyttyä, kaikki aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi, ja korkomenot ja järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto korvautuvat nettokorolla, joka lasketaan etuuspohjaisesta nettovelasta (tai omaisuuserästä) diskonttauskorkoa käyttäen. Muutosten koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa. IFRS 9 Rahoitusvarat luokittelu ja arvostaminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n prosessissa, minkä tarkoitus on korvata IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen uudella rahoitusinstrumenttistandardilla. Standardi sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostamisesta. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun 12

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista. Standardi myös sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyjä koskevia velvoitteita, ja siten se käsitellään osuutena varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksissä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen, koska yhteisyritys on jo nykyisellään yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää konsernin muissa yhteisöissä olevia omistuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia tuleviin konsernitilinpäätöksiin. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. IFRS:n mukaiset vaatimukset on nyt pitkälti yhdenmukaistettu. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS- standardeissa. IFRS 13:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2013. Uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi siirtää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin. 13

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.2. Konsernitilinpäätöksen laatiminen 2.2.1. Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta. Yleensä määräysvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään sijoituskohteen talouden ja hallinnon periaatteista de facto määräysvallan perusteella. De facto -määräysvalta voi syntyä esimerkiksi, kun konsernin äänivalta suhteutettuna muiden osakkeenomistajien äänivaltaan ja omistuksen hajaantumiseen on sellainen, että konsernilla on oikeus määrätä talouden ja hallinnan periaatteista. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. 14

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernitilinpäätös on sisältänyt edellisellä tilikaudella seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen ovat sisältyneet seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ Seventeen Virosta ja lopetetuissa toiminnoissa esitetty UAB Agrosoma Liettuasta. Yhtiöt sisältyvät UAB Agrosomaa lukuun ottamatta päättyneen tilikauden konsernitilinpäätökseen. Alkaneella tilikaudella yhtiöön on yhdistetty ensimmäistä kertaa ZAO Erpolar, OOO Myllyn Paras Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva Venäjältä. Tilinpäätökset ovat virheellisesti jääneet yhdistämättä edellisiltä tilikausilta. Yhdistämisen vaikutus voittovaroihin, sitä vähentäen, on 630 tuhatta euroa ja vaikutus määräysvallattomien omistajien osuuteen, sitä vähentäen, on 439 tuhatta euroa. Lähipiiriin kuulunut yhtiö Syrindi Oy sulautui Myllyn Paras Oy Konserniin 31.10.2011 ja sulautumisen myötä yhtiöön tulivat uusina tytäryhtiöinä Venäjältä OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress ja OOO MIR sekä Kazakstanista TOO Nurly Dala. Sulautumisessa tulleet yhtiöt yhdistettiin konserniin hankinta-ajankohdan 31.10.2011 sijaan raportointikäytäntöön perustuen 31.12.2011 taseiden perusteella ja tuloslaskelmat yhdistettiin 1.1.2012 alkaen. Myllyn Paras Oy Konserni myi sulautumisessa tulleiden Venäjän yhtiöiden osakkeet sekä OOO Myllyn Paras Kurskin osakkeet tytäryhtiölleen MP Russia Oy:lle 2.-30.3.2012 toteutuneilla kaupoilla. Kyseessä oli konsernin sisäinen kauppa, joka eliminoitiin. MP Russia Oy perusti Venäjälle 2.3.2012 yhtiön OOO Agro-7, joka on yhdistetty konserniin perustamisestaan lähtien. Myllyn Paras Oy Konserni perusti 29.6.2012 Kazakstaniin tytäryhtiön TOO MP Apanovka. Yhtiöllä ei ole ollut tilikaudella liiketoimintaa ja yhtiötä ei ole yhdistetty konserniin. Yritysjärjestelyillä TOO Nurly Dala siirtyi TOO MP Apanovkan tytäryritykseksi. 2.2.2. Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden 15

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. 2.2.3. Luopuminen tytäryrityksistä Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. 2.2.4. Osakkuusyritykset Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20 50 % äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon. Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteiseksi. Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja se merkitään tuloslaskelmaan erän osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista(-) yhteyteen. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Laimennusvaikutuksesta johtuvat voitot tai tappiot osakkuusyrityssijoituksista merkitään tuloslaskelmaan. 16

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konserniin ei sisälly osakkuusyhtiötä. 2.3. Segmenttiraportointi Segmentti-informaatio esitetään sen mukaisesti kuin operatiiviselle johdolle esitetään sisäistä raportointia. Operatiivinen johto vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tulosten arvioinneista. 2.4. Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen 2.4.1. Toimintavaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ( toimintavaluutta ). Konsernin toimintavaluutat ovat euro, rupla ja tenge. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. 2.4.2. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden oman pääoman osalta kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Muuntoerot on esitetty laajassa tuloslaskelmassa. 2.5. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että 17

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 15-30 vuotta Rakennusten tekniset osat 15 vuotta Tuotantokoneet 2 20 vuotta Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet 3-15 vuotta Autot 2-7 vuotta Muut koneet ja laitteet 2 10 vuotta Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. 2.6. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa. 2.7. Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä auringonkukasta, soijasta ja kaurasta. 18

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja. 2.8. Aineettomat hyödykkeet 2.8.1. Liikearvo Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. 2.8.2. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa. 2.8.3. Tavaramerkit Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tavaramerkit 5 vuotta 19

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.8.4. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Muut aineettomat hyödykkeet 5 7 vuotta 2.9. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. 2.10. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä. Lopetetuissa toiminnoissa on esitetty vertailutilikaudella lakkautetun tytäryrityksen tulos. 20

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET UAB Agrosoma on yhdistetty konserniin sen lakkauttamiseen 14.2.2011 asti. Liettuan viranomaiset ovat vahvistaneet yhtiön lopettamisen 25.8.2011. Lopettamisesta ei syntynyt konsernille voittoa eikä tappiota. 2.11. Vuokrasopimukset 2.11.1. Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. 2.11.2. Konserni vuokralle antajana Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia. Hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sijoituskiinteistöihin. 2.12. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat eroteltavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla 21

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserien kirjanpitoarvo on suurempi, kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden paitsi liikearvojen arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Konsernilla ei ole kirjattuja arvonalentumisia. 2.13. Työsuhde-etuudet 2.13.1. Eläkevelvoitteet Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkevelvoitteita. 2.14. Varaukset ja ehdolliset velat Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu. 22

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuu periaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Konsernilla ei ole kirjattuna varauksia eikä ehdollisia velkoja. 2.15. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot 2.15.1. Tuloverot Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. 2.15.2. Laskennalliset verot Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Tytäryrityksiin tehdyistä sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan 23

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Edellisen tilikausien voittovaroja on oikaistu IAS 16 laskennallisen veron osalta 69 tuhatta euroa, voittovaroja vähentäen. 2.16. Tuloutusperiaatteet Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina. 2.16.1. Myydyt tavarat ja palvelut Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. 2.16.2. Vuokratuotot Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. 2.16.3. Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä koko vuokrakaudelle. 2.16.4. Korot ja osingot Korkotuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudelle ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. 2.17. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat 2.17.1. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan kaupan tekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. 24

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.17.1.1. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Tähän ryhmään kuuluvat joukkovelkakirjalainat, sijoitus- ja yritystodistukset sekä rahasto-osuudet. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ovat kaikki lyhytaikaisia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja on hankittu lyhyen aikavälin tuoton saamiseksi markkinahintojen muutoksesta. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona, kun taas valuuttatermiinisopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. 2.17.1.2. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahavarat, myynti- ja lainasaamisia sekä siirtosaamisiin sisältyviä rahoitusinstrumentteja. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainat ja muut saamiset sisältyvät sekä lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Pitkäaikaisiin sisältyvät erät, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Lyhytaikaisiksi luokitellaan lainat ja muut saamiset, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. 2.17.1.3. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään. Ne arvostetaan käypään arvoon tai mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, hankintamenoon. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. 2.17.2. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Konsernitaseessa luotolliset tilit sisältyvät pitkäaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin. 25

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.17.3. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määriteltävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle. 2.17.4. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävistä lainoista ja muista saamisista kirjataan arvonalennustappio, jonka suuruus määritellään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman -ehtoisten sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä. Näitä arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Konserni kirjaa myyntisaamista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys tai maksujen laiminlyönti ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. 2.18. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Rahoitusriskien 26

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET hallintapolitiikkansa mukaisesti konserni voi käyttää erilaisia johdannaisia korko-, valuutta- ja hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Vaikka suojaukset täyttävät joidenkin johdannaisten osalta konsernin riskienhallintapolitiikan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, konsernissa ei sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttariski Valuuttatermiinejä käytetään sekä suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia että tulevia kaupallisia rahavirtoja. Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttakurssimuutokset aiheuttavat merkittävää kirjanpidollista tulosvaikutusta sekä arvonvaihtelua tase-erissä. Venäjän investoinnin valuuttamääräisiä tase-eriä ei kuitenkaan ole suojattu, koska valuuttakurssien muutoksilla ei nähdä olevan todellista vaikutusta liiketoiminnan tulevaisuudessa tuottamiin euromääräisiin kassavirtoihin. Konsernilla on kolme toimintavaluuttaa: euro, rupla ja tenge. Suomessa toimitaan sekä kulujen että tuottojen osalta pääosin EUR -valuutassa ja samoin Venäjällä RUB -valuutassa. Valuuttakurssiriski kohdistuu Venäjältä kotiutettaviin kassavirtoihin. Mahdollista ruplan kurssin heikentymistä kompensoi kuitenkin inflaatio, joka pienentää merkittävästi valuuttakurssiriskiä koska kyseinen liiketoiminta tapahtuu ruplissa. Varsinainen suojauspolitiikka määritellään myöhemmin investoinnin valmistuttua. Korkoriski Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Koronvaihtosopimuksen käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Raaka-aineen hintariski Hyödykejohdannaisia käytetään suojaamaan raaka-aineen vehnän hinnannousua. Hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin. 2.19. Oma pääoma Myllyn Paras Oy Konserni laski 10.5.2011 liikkeeseen 15 miljoonan euron suuruisen oman pääomanehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan). Oman pääomanehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta Myllyn Paras Oy Konsernilla on oikeus, ei velvollisuus, lunastaa laina takaisin 5 vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 8 %. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja maksetut korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona. 27

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.20. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksessa syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot sekä mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. 2.21. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Konsernissa johdon arviot liittyvät pääosin omaisuuden arvostukseen ja käytettyihin taloudellisiin pitoaikoihin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä on tehty tulevaisuuteen liittyviä arvioita. 28

KONSERNIN LIITETIEDOT 1. Segmentti-informaatio Operatiivinen johto seuraa erikseen neljää segmenttiä: Mylly-segmenttiä, Pakaste-segmenttiä, Emo-segmentti ja uutena Hankeyhtiöt-segmentti. Edellisellä tilikaudella emoyhtön luvut esitettiin "Muut" -segmentissä yhdessä Viron yhtiöiden lukujen kanssa. Edellisen tilikauden segmenttijako on oikaistu vastaamaan uutta segmenttijakoa. Konsernin kaksi tehdasta sijaitsevat Hyvinkäällä. Myllyssä valmistetaan jauhot, hiutaleet, suurimot sekä pastat. Pakastetehdas on keskittynyt pakastetaikinoiden ja leivonnaispakasteiden valmistukseen. Myllyn Paras Oy yhdessä MP Tehdaspalvelut Oy:n kanssa muodostavat Mylly-segmentin ja Myllyn Paras Oy Pakasteet yhdessä MP Pakastetehdaspalvelut Oy:n kanssa Pakaste-segmentin. Emoyhtiö Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa Emo-segmentin. Segmentti otettiin erikseen seurattavaksi alkaneella tilikaudella. Emoyhtiön tuotot muodostuvat hallintopalveluveloituksista ja korkotuotoista. Hankeyhtiöt käsittävät MP Russia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan Venäjällä. Hankeyhtiöt-segmentti käsittää seuraavat yhtiöt: emoyhtiö MP Russia Oy, tytäryhtiöt OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress ja OOO MIR Moskovan alueella, sekä OOO Agro-7, OOO Myllyn Paras -Kursk ja sen tytäryhtiö OOO Uva Kurskin alueella. Kurskin alueella harjoitetaan maatalousliiketoimintaa. Moskovan alueella tullaan harjoittamaan myllyliiketoimintaa. Tällä hetkellä Moskovassa toimii sekoittamo ja pakkaamo. Myllyn rakennusprojekti on kesken. Muut segmenttiin kuuluvat Virossa sijaitsevat OÜ Seventeen ja OÜ Myllyn Paras sekä Venäjällä sijaitseva ZAO Erpolar sekä Kazakstanissa sijaitsevat TOO MP Apanovka ja TOO Nurly Dala. Kazakstanissa harjoitetaan maataloustoimintaa. OÜ Myllyn Paras hallinnoi myynti- ja markkinointitoimintaa Baltiassa. OÜ Seventeen hallinnoi Virossa maa-aluetta. Tuloksen määrittämisessä, sekä varojen ja velkojen arvostamisessa ei ole poikkeavia periaatteita segmenttien välillä verrattuna konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin. 29

Jako liiketoimintasegmenteittäin 1.7.2011-30.6.2012 Tulos Mylly Pakaste Hankeyhtiöt Emo Muut Yhteensä Kotimaan myynti 25 363 234 19 812 611 0-7 682 0 45 168 164 Ulkomaan myynti 2 236 087 2 891 4 426 603 0 133 499 6 799 079 Tuotot myynnistä toisille segmenteille Tavarat 2 951 132 22 133 260 201 0 94 977 3 328 443 Palvelut ja vuokraustoiminta 0 36 000 0 4 298 466 48 000 4 382 466 Yhteensä 2 951 132 58 133 260 201 4 298 466 142 977 7 710 910 Liiketoiminnan muut tuotot 296 672 16 686 775 367 23 533 4 008 1 116 266 Liikevoitto 2 378 948 1 186 752 1 021 569-34 679-9 250 4 543 340 Korkotuotot ulkopuolisilta 951 287 406 780 679 941-360 356 727 604 Korkotuotot toisilta segmenteiltä 0 95 554 0 914 830 0 1 010 384 Korkotuotot yhteensä 951 95 842 406 780 1 594 771-360 356 1 737 988 Korkokulut ulkopuolisille 40 573 92 780 372 682 1 168 622 58 1 674 716 Korkokulut toisille segmenteille 145 637 0 769 193 95 554 80 469 1 090 853 Korkokulut yhteensä 186 210 92 780 1 141 875 1 264 177 80 527 2 765 569 Poistot 603 178 1 050 302 38 566 175 951 4 903 1 872 900 Raportoitavan segmentin tulos ennen tuloveroja 2 185 670 1 189 235 125 656 1 630 389-1 329 097 3 801 853 Muut merkittävät erät, joihin ei liity maksutapahtumaa Arvonalentuminen 0 0 0 120 028 0 120 028 Sulautuminen 0 0 0 54 962 0 54 962 Varat Raportoivan segmentin varat 16 936 959 15 444 999 43 937 049 5 314 099 1 614 601 83 247 707 Investoinnit 591 959 423 924 1 589 914 3 903 526 24 792 6 534 115 Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset. Velat Raportoitavan segmentin velat 5 984 092 9 078 370 13 670 035 5 380 360 1 651 064 35 763 921 Segmenttien velkoihin ei sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat. 30

Jako liiketoimintasegmenteittäin 1.7.2010-30.6.2011 Tulos Mylly Pakaste Emo Muut Yhteensä Kotimaan myynti 26 240 996 17 143 854 1 800 0 43 386 650 Ulkomaan myynti 3 139 108 792 0 0 3 139 900 Tuotot myynnistä toisille segmenteille Tavarat 1 099 912 74 276 0 0 1 174 188 Palvelut ja vuokraustoiminta 0 36 000 3 502 001 48 000 3 586 001 Yhteensä 1 099 912 110 276 3 502 001 48 000 4 760 188 Liiketoiminnan muut tuotot 128 127 10 680 329 533 0 468 340 Liikevoitto 2 659 291 1 569 518 113 894 0 4 342 703 Korkotuotot ulkopuolisilta 69 637 122 304 978 3 374 741 Korkotuotot toisilta segmenteiltä 0 104 875 132 146 0 237 022 Korkotuotot yhteensä 69 637 104 998 437 124 3 611 762 Korkokulut ulkopuolisille 39 637 91 338 66 523 0 197 499 Korkokulut toisille segmenteille 125 579 0 104 875 6 568 237 022 Korkokulut yhteensä 165 216 91 338 171 399 6 568 434 520 Poistot 571 477 1 052 964 175 578 4 470 1 804 489 Raportoitavan segmentin tulos ennen tuloveroja 2 536 255 1 582 866 86 581-9 505 4 196 198 Muut merkittävät erät, joihin ei liity maksutapahtumaa Arvonalentuminen 0 0 169 764 0 169 764 Varat Raportoivan segmentin varat 19 060 763 14 888 393 31 963 520 425 630 66 338 307 Investoinnit 649 202 643 878 148 322 0 1 441 402 Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset. Velat Raportoitavan segmentin velat 7 512 001 7 495 191 12 068 054 1 112 27 076 357 Segmenttien velkoihin ei sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat. 31

Täsmäytyslaskelmat 2012 2011 Tuotot Raportoitavien segmenttien tuotot 60 794 419 51 755 078 Segmenttien välisten tuottojen eliminointi -7 725 070-4 774 348 Konsernin tuotot yhteensä 53 069 349 46 980 730 Tulos ennen veroja Raportoitavien segmenttien tulos 3 801 853 4 196 198 Konsernin tulos ennen veroja yhteensä 3 801 853 4 196 198 Varat 2012 2011 Raportoitavien segmenttien varat 83 247 707 66 338 307 Konsernin varat yhteensä 83 247 707 66 338 307 Varat, maantieteellinen jakautuminen 2012 2011 Raportoitavien segmenttien varat kotimaa 55 138 795 65 912 677 Raportoitavien segmenttien varat Venäjä 26 494 311 0 Raportoitavien segmenttien varat muut 1 614 601 425 630 Konsernin varat yhteensä 83 247 707 66 338 307 Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset. Velat 2012 2011 Raportoitavien segmenttien velat 35 763 921 27 076 357 Konsernin velat yhteensä 35 763 921 27 076 357 Segmenttien velkoihin eivät sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat. Korkotuotot 2012 2011 Raportoitavat segmentit yhteensä 1 737 988 611 762 Segmenttien välisten korkojen eliminointi -1 085 901-237 021 Konsernin korkotuotot yhteensä 654 099 374 741 Korkokulut 2012 2011 Raportoitavat segmentit yhteensä 2 765 569 434 520 Segmenttien välisten korkojen eliminointi -1 090 853-237 022 Konsernin korkokulut yhteensä 1 674 716 197 499 Investoinnit 2012 2011 Raportoitavat segmentit yhteensä 6 534 115 1 441 402 Konsernin investoinnit yhteensä 6 534 115 1 441 402 Poistot 2012 2011 Raportoitavat segmentit yhteensä 1 872 900 1 804 489 Konsernin poistot yhteensä 1 872 900 1 804 489 Arvonalentumiset 2012 2011 Raportoitavat segmentit yhteensä 120 028 169 764 Konsernin arvonalentumiset yhteensä 120 028 169 764 32

KONSERNIN LIITETIEDOT Liikevaihto 2012 2011 Tuotot tavaroiden myynnistä 51 965 443 46 524 750 Tuotot palveluista 1 800 1 800 Yhteensä 51 967 243 46 526 550 Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen 2012 2011 Kotimaa 45 168 164 43 309 179 Muu EU 770 148 681 347 Venäjä 5 878 398 2 323 685 Muut 150 533 212 339 Yhteensä 51 967 243 46 526 550 Kolmen asiakkaan liikevaihto ylittää 10% osuuden konsernin liikevaihdosta. Myynti yli 10% konsernin liikevaihdosta 1.7.2011-30.6.2012 1.7.2010-30.6.2011 Suurimmat asiakkaat, myynti kohdistuu segmentille Liikevaihto % Liikevaihto % 1. asiakas Pakaste 9 363 395 18,0 % 7 639 094 16,4 % 2. asiakas Mylly ja Pakaste 9 225 763 17,8 % 8 833 778 19,0 % 3. asiakas Mylly 7 610 230 14,6 % 7 430 953 16,0 % 2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot 100% tytär OOO Agrosoma, Liettua on lopettanut toimintansa 14.2.2011. Yhtiön lakkauttaminen on vahvistettu viranomaisten toimesta 25.8.2011. Lopettamisesta ei syntynyt voittoa eikä tappiota konsernille. Lopetetun toiminnon tulos 2012 2011 Kulut 0-3 719 Tulos ennen veroja 0-3 719 Tulos verojen jälkeen 0-3 719 Tilikauden tappio lopetetusta toiminnoista 0-3 719 Lopetetun yksikön vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan Yksikön lopettamisella ei ollut vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. 3. Liiketoiminnan muut tuotot 2012 2011 Hallintopalvelutuotot 298 467 289 600 Muut liiketoiminnan tuotot 778 250 133 032 Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 23 124 28 581 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 2 265 2 967 Yhteensä 1 102 106 454 180 33

KONSERNIN LIITETIEDOT 4. Liiketoiminnan muut kulut 2012 2011 Ulkopuoliset palvelut 2 151 948 1 111 040 Myynti- ja markkinointikulut 2 132 755 2 062 274 Hallinto- ja liikekulut 2 042 320 956 214 Muut liiketoiminnan kulut 5 076 993 4 745 184 Vuokrakulut 702 057 736 358 Käyttöomaisuuden myyntitappiot ja romutukset 7 149 13 302 Yhteensä 12 113 222 9 624 372 Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastus 26 198 18 500 Muut lakisääteiset toimeksiannot 5 882 0 Muut palvelut 4 440 0 36 519 18 500 5. Poistot ja arvonalentumiset 2012 2011 Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Tavaramerkit 10 991 10 955 Muut aineettomat hyödykkeet 65 762 59 615 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 76 753 70 570 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 460 076 466 898 Koneet ja kalusto 1 271 725 1 205 226 Moottoriajoneuvot 64 347 61 794 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 1 796 147 1 733 919 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 1 872 900 1 804 489 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2012 2011 Palkat 5 336 705 4 574 347 Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 777 782 799 310 Muut henkilöstökulut 320 241 165 463 Yhteensä 6 434 727 5 539 121 Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Palkat, palkkiot ja muut korvaukset 83 691 73 333 Konsernin henkilökunta keskimäärin Myllyn Paras Oy (Mylly-segmentti) 32 36 Myllyn Paras Oy Pakasteet (Pakaste-segmentti) 35 35 MP Russia Oy ja hankeyhtiöt (Hankeyhtiöt-segmentti) 90 0 Myllyn Paras Oy Konserni 32 29 Muut 4 1 yhteensä 193 101 34

KONSERNIN LIITETIEDOT 2012 2011 Toimihenkilöt 78 39 Työntekijät 115 62 Yhteensä 193 101 7. Tutkimus- ja kehittämismenot 2012 2011 Tuotekehityskustannukset 14 379 29 622 8. Rahoitustuotot 2012 2011 Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa 118 436 0 Kytketyt valuuttajohdannaiset 295 983 0 Hyödykejohdannaiset 64 375 0 Korkotuotot lyhytaikaisista pankkitalletuksista 205 286 122 206 Korkotuotot lähipiiriin kuuluville annetuista lainoista 323 020 248 930 Korkotuotot muista lainoista 5 344 3 605 Valuuttakurssivoitot 252 737 0 Rahoitustuotot yhteensä 1 265 181 374 741 9. Rahoituskulut 2012 2011 Tulosvaikutteisesti kirjatut erät Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista 731 835 338 191 Arvonalentumistappiot lainasaamisista 120 028 169 764 Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa 1 042 225 0 Hyödykejohdannaiset 0 56 116 Valuuttakurssitappiot 55 697 34 487 Muut rahoituskulut 156 227 49 187 Yhteensä 2 106 012 647 745 Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta aiheutuneet aktivoidut vieraan pääoman menot -99 345-126 500 Rahoituskulut yhteensä 2 006 668 521 246 Korkotuotot 652 087 374 741 Korkokulut -1 674 716-211 691 Korot yhteensä -1 022 629 163 049 35

KONSERNIN LIITETIEDOT 10. Tuloverot 2012 2011 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Vero tilikauden voitosta 862 151 905 145 Aikaisempia tilikausia koskevat oikaisut 0 1 730 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä 862 151 906 875 Laskennalliset verot Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot 290 516 234 628 Verokannan muutoksen vaikutus -78 224 0 Laskennalliset verot yhteensä 212 292 234 628 Verot yhteensä 1 074 443 1 141 503 Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma 2012 2011 Tulos ennen veroja 3 801 853 4 196 198 Verot ed. laskettuna kotimaan verokannalla 24,5 % -931 454-1 091 012 Ulkomaisten yritysten poikkeavat verokannat -36 251 0 Verovapaat tulot 2 275 1 804 Vähennyskelvottomat kulut -44 756-43 706 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 38 791 0 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista -181 271-6 967 Verokannan muutoksen vaikutus 78 224-1 622 Verot tuloslaskelmassa -1 074 443-1 141 503 Yhtiöveroaste muutui vuoden aikana 26%:sta 24.5%:iin. Tämän vuoksi asiaankuuluvat laskennalliset verot on määritetty uudelleen. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verotuotot/-kulut 1.7.2011-30.6.2012 Ennen veroja Vero +/- verojen jälkeen Muuntoerot -42 332 0-42 332 Edullisesta hankinnasta saatu voitto 105 372 0 105 372 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 63 040 0 63 040 Vertailutilikaudella ei laajan tuloksen eriä ollut. Tilikaudella suoraan omaan pääomaan kirjatut tuloverot 2012 2011 Laskennallinen vero arvonkorotuksesta -69 417 0 36

KONSERNIN LIITETIEDOT 11. Osakekohtainen tulos 2012 2011 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot 2 727 410 3 054 695 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tappio, lopetetut toiminnot 0-3 719 Oman pääoman ehtoinen lainan korko verovaikutuksella oikaistuna 908 135 124 417 tilikauden aikana 5 180 5 180 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 5 180 5 180 Laimentamaton osakekohtainen tulos ( /osake) 527 590 tulos ( /osake), jatkuvat toiminnot Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos ( /osake), jatkuvat toiminnot 527 590 Laimentamaton osakekohtainen tulos ( /osake) tulos ( /osake), lopetetut toiminnot 0-1 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos ( /osake), lopetetut toiminnot 0-1 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2012 2011 Maa- ja vesialueet Hankintameno tilikauden alussa 940 295 937 656 Lisäykset 0 2 639 Liiketoimintojen yhdistäminen 3 243 583 0 Hankintameno tilikauden lopussa 4 183 878 940 295 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 4 183 878 940 295 Arvonkorotus on huomioitu oletushankintamenona. Sijoituskiinteistö näytetään erikseen. Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno tilikauden alussa 9 832 195 9 098 449 Lisäykset 196 580 733 747 Liiketoimintojen yhdistäminen 53 493 0 Hankintameno tilikauden lopussa 10 082 268 9 832 195 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -2 574 615-2 107 717 Tilikauden poisto -460 824-466 898 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa -3 035 439-2 574 615 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 7 046 829 7 257 580 Arvonkorotus on huomioitu oletushankintamenona. Sijoituskiinteistö näytetään erikseen. 37

KONSERNIN LIITETIEDOT 2012 2011 Koneet ja kalusto Hankintameno tilikauden alussa 16 974 269 16 324 164 Lisäykset 881 908 686 906 Liiketoimintojen yhdistäminen 1 964 516 0 Vähennykset 0-36 802 Hankintameno tilikauden lopussa 19 820 693 16 974 269 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -8 910 646-7 702 369 Tilikauden poisto -1 271 725-1 205 226 Vähennykset 0-3 051 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa -10 182 371-8 910 646 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 9 638 322 8 063 623 Moottoriajoneuvot 2012 2011 Hankintameno tilikauden alussa 605 105 544 052 Lisäykset 99 216 62 849 Vähennykset -50 149-1 796 Hankintameno tilikauden lopussa 654 172 605 105 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -336 947-275 153 Tilikauden poisto -64 347-61 794 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa -401 294-336 947 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 252 878 268 158 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 21 121 906 16 529 655 Vuonna 2007 aloitetuista tasovaraston, jauhopakkaamon, pakkasvaraston sekä kypsäpakastelinjan rakentamisesta syntyneet rahoitusmenot on aktivoitu osana investoinnin hankintamenoa ja poistetaan omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana. Aktivoitu vieraan pääoman menoja 2012 2011 Rakennukset ja rakennelmat 56 207 85 867 Koneet ja kalusto 43 137 40 633 99 345 126 500 Rahoitusleasingsopimukset 2012 2011 Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta 738 651 783 285 Kohdistuu koneisiin ja kalustoon 2012 2011 Hankintameno tilikauden alussa 824 963 824 963 Hankintameno tilikauden lopussa 824 963 824 963 38

KONSERNIN LIITETIEDOT Poistot tilikauden alussa 41 678 6 329 Tilikauden poisto 44 634 35 348 Poistot tilikauden lopussa 86 312 41 678 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 738 651 783 285 13. Aineettomat hyödykkeet 2012 2011 Liikearvo Hankintameno tilikauden alussa 0 0 Liiketoimintojen yhdistäminen 3 172 260 0 Hankintameno tilikauden lopussa 3 172 260 0 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 3 172 260 0 Liikearvo segmenteittäin 2012 2011 Hankeyhtiöt 1 440 247 0 Emo 1 732 013 0 Liikearvo yhteensä 3 172 260 0 Liikearvon arvonalentumistestaus Johto seuraa liikearvoa toimintasegmenttien tasolla vuosittain lukuun ottamatta Emo -segmenttiä, jossa liikearvo kohdistetaan kahdelle ulkomaiselle yhtiölle. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty yksiköiden käyttöarvojen perusteella. Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetään johdon hyväksymiin ennusteisiin perustuvia laskelmia. Hankeyhtiöt -segmentin ennusteet on tehty seuraavalle 5 vuoden jaksolle. Emo -segmentin ennusteet perustuvat 15 vuoden laskelmiin, koska yhtiöt ovat pääomavaltaisia kiinteistöyhtiöitä, joiden tulot tulevat muodostumaan vuokratuloista. Laskelmissa käytetty kasvuvauhti perustuu hankeyhtiöiden osalta valmistuvien investointien myötä tulevaan volyymin kasvuun ja emo -segmentin vuokratulojen kasvuun. Diskonttokorkojen määrittämisessä on käytetty laskenta-ajankohdan keskimääräistä pääomakustannusta ottaen huomioon liiketoimintakohtaiset riskit. Hankeyhtiöt Emo Käytetty diskonttokorko-% 8 % 7 % Kasvu-% 20 % 20 % Arvonalentumistestauksessa tärkeimmät oletukset perustuvat Hankeyhtiöt -segmentissä myynnin volyymin kehitykseen ja Emo -segmentissä tulevien vuokravirtojen todennäköisyyteen. Hankeyhtiöt segmentin tärkeimpiä oletuksia on myynnin kasvu, myyntihinnat, tuotantokustannukset ja raaka-ainekustannukset. Yhtiö uskoo, että mikään mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei vaikuta liikearvon arvonalentumiseen. Vastaavasti Emo -segmentin liikearvon arvonalentuminen on todennäköistä, mikäli tulevaisuuteen suunnitellut vuokratulot eivät toteudu. 39

KONSERNIN LIITETIEDOT Tavaramerkit 2012 2011 Hankintameno tilikauden alussa 167 997 159 303 Lisäykset 1 510 8 694 Hankintameno tilikauden lopussa 169 507 167 997 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -71 015-60 060 Tilikauden poisto -10 991-10 955 Kertyneet poistot tilikauden lopussa -82 006-71 015 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 87 500 96 981 Muut aineettomat hyödykkeet 2012 2011 Hankintameno tilikauden alussa 410 570 337 076 Lisäykset 69 842 73 494 Hankintameno tilikauden lopussa 480 413 410 570 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa -338 548-278 933 Tilikauden poisto -65 762-59 615 Kertyneet poistot tilikauden lopussa -404 310-338 548 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 76 103 72 022 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 3 335 863 169 003 14. Sijoituskiinteistöt 2012 2011 Tilikauden alussa 178 016 178 016 Tilikauden lopussa 178 016 178 016 Konserni on arvostanut sijoituskiinteistöt IAS 40 mukaisesti hankintamenoonsa. Viimeisen saadun tiedon mukaan käypä arvo on 200.000 euroa. 15. Muut rahoitusvarat 2012 2011 Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset 342 622 234 387 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat Korkojohdannaiset 118 436 0 Yhteensä 461 058 234 387 Tilikauden alussa 234 387 93 817 Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet lisäykset 4 834 0 vähennykset -8 409 0 Muut lisäykset 230 246 140 570 Tilikauden lopussa 461 058 234 387 40

KONSERNIN LIITETIEDOT 16. Saamiset, pitkäaikaiset 2012 2011 Lainat ja muut saamiset (pitkäaikaiset) Lainasaamiset lähipiiriin kuuluvilta 275 000 12 782 659 Muut lainasaamiset 117 260 177 415 Yhteensä 392 260 12 960 074 17. Laskennalliset verovelat ja -saamiset 1.7.2010 30.6.2011 Kirjattu tulosvaikutteisesti Kirjattu Yhteensä Laskennalliset verosaamiset omaan pääomaan Vahvistetut tappiot 50 134 8 895 0 59 029 Muut erät 36 189-8 673 0 27 515 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 86 323 221 0 86 544 Laskennalliset verovelat 1.7.2010 30.6.2011 Kertyneet poistoerot 1 020 301 80 676 0 1 100 977 Muut erät 187 146 154 174 0 341 320 Laskennalliset verovelat yhteensä 1 207 447 234 850 0 1 442 297 1.7.2011 30.6.2012 Kirjattu tulosvaikutteisesti Kirjattu Yhteensä Laskennalliset verosaamiset omaan pääomaan Vahvistetut tappiot 59 029 100 227 0 159 256 Muut erät 27 515 287 469 0 314 985 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 86 544 387 696 0 474 240 Tytäryritysten vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennalliset verosaamiset. Tulonodotukset perustuvat johdon näkemykseen tulevista voitoista, jotka on laskettu pitkän tähtäimen ennusteista. Laskennalliset verovelat 1.7.2011 30.6.2012 Kertyneet poistoerot 1 100 977-25 626 0 1 075 351 Oman pääoman ehtoinen laina 0 354 260 0 354 260 Muut erät 341 320 271 354 69 417 682 091 Laskennalliset verovelat yhteensä 1 442 297 599 988 69 417 2 111 702 18. Biologiset hyödykkeet 2012 2011 Viljelykasvit 982 596 0 Kaura 348 079 0 Auringonkukka 332 366 0 Soija 302 151 0 Yhteensä 982 596 0 Viljelytuotteet on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypään arvoon, vähennettynä arvioiduilla myynnin aiheutuvilla menoilla. Tilinpäätöshetken käypä arvo on määritetty viljelykasvien kasvuvaiheen perusteella, verrattuna korjuuajankohtaan. 41

KONSERNIN LIITETIEDOT 19. Vaihto-omaisuus 2012 2011 Aineet ja tarvikkeet 5 746 731 3 700 225 Keskeneräiset tuotteet 427 235 0 Valmiit tuotteet 6 518 819 5 268 844 Yhteensä 12 692 785 8 969 069 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset, lyhytaikaiset 2012 2011 Lainat ja muut saamiset (lyhytaikaiset) Myyntisaamiset 6 284 372 7 615 407 Siirtosaamiset 4 597 614 2 519 011 Muut saamiset 2 178 004 664 256 Yhteensä 13 059 990 10 798 673 Myyntisaamisten ikäjakauma Erääntymättömät 5 526 706 5 013 530 Erääntyneet Alle 30 pv 586 107 573 715 30-60 päivää 58 730 339 152 61-90 päivää 53 909 163 112 yli 90 päivää 58 920 1 525 897 Yhteensä 6 284 372 7 615 407 Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumistappioiden jälkeen Erääntymättömät 5 526 706 5 013 530 Erääntyneet Alle 30 pv 586 107 573 715 30-60 päivää 58 730 339 152 61-90 päivää 53 909 163 112 yli 90 päivää 58 920 1 525 897 Yhteensä 6 284 372 7 615 407 Siirtosaamisten olennaiset erät muodostuvat edelleen laskutettavista kuluista, henkilöstökulujen jaksotuksista sekä korkojaksotuksista. 21. Rahavarat 2012 2011 Käteinen raha ja pankkitilit 16 941 870 16 203 199 Käypään arvoon arvostettavat johdannaiset 167 703 0 Yhteensä 17 109 573 16 203 199 Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat Käteinen raha, pankkitilit ja sijoitustodistukset 16 941 870 16 171 433 Luotolliset tilit 0 31 766 Yhteensä 16 941 870 16 203 199 42

KONSERNIN LIITETIEDOT 22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 2012 2011 Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 5 180 5 180 Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 5 180 5 180 Osakepääoma tilikauden alussa 103 600 103 600 Osakepääoma tilikauden lopussa 103 600 103 600 Ylikurssirahasto tilikauden alussa 16 400 16 400 Ylikurssirahasto tilikauden lopussa 16 400 16 400 Muut rahastot tilikauden alussa 4 303 278 4 303 278 Muut rahastot tilikauden lopussa 4 303 278 4 303 278 Oman pääoman ehtoinen laina tilik. alussa 14 925 000 0 Joukkovelkakirjalaina 10.5.2011 0 14 925 000 Oman pääoman ehtoinen laina tilik. lopussa 14 925 000 14 925 000 Yhteensä 19 348 278 19 348 278 Yhtiön osakkeet Yhtiön vähimmäispääoma on 100.000 euroa ja enimmäispääoma 1.000.000 euroa. Osakkeen nimellisarvo on 20 euroa. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Oman pääoman rahastot Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto on OYL 8 luvun 1 tarkoitettua sidottua pääomaa. Muut rahastot 2012 2011 Muut rahastot -erä käsittää Käyttörahaston 3 689 574 3 689 574 Kiinteistöjen hankintamenoon sisältyvän arvonkorotuksen 613 703 613 703 Yhteensä 4 303 278 4 303 278 Oman pääoman ehtoinen laina Myllyn Paras Oy Konserni laski liikkeeseen 10.5.2011 15 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan). Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta Myllyn Paras Oy:llä on oikeus, ei velvollisuus, lunastaa laina takaisin 5 vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 8 %. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja maksetut korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona. 43

KONSERNIN LIITETIEDOT Osingot 2012 2011 Jaettu osinko per osake 100 100 Jaettu osinko yhteensä 518 000 518 000 Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 12,50 euroa osakkeelta, yhteensä 64.750 euroa. 23. Rahoitusvelat 2012 2011 Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pankkilainat 18 813 389 17 243 516 Pankkilainat, nostettu shekkilimiitti 7 186 753 1 523 517 Rahoitusleasingvelat 322 278 435 943 Yhteensä 26 322 420 19 202 977 Pitkäaikaiset käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa 779 880 0 Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa 0 38 460 Yhteensä 779 880 38 460 Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 27 102 301 19 241 437 Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pankkilainat 1 000 000 0 Rahoitusleasingvelat 116 832 116 651 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 1 249 198 1 748 120 Yhteensä 2 366 031 1 864 771 Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa 262 345 0 Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa 43 970 198 165 Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 2 672 346 2 062 936 Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Konsernin hankintamenoon jaksotettavien lainojen keskimääräinen korkoprosentti 2,14 % 2,17 % Rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti Shekkilimiitistä käytössä 7 186 753 1 523 517 erääntyy < 6 kk 732 220 1 064 884 erääntyy 6kk- 1 vuotta 1 940 125 998 052 erääntyy 1-5 vuotta 14 277 845 10 673 912 erääntyy > 5 vuotta 5 637 703 7 044 007 Yhteensä 29 774 646 21 304 373 44

KONSERNIN LIITETIEDOT Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot Vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu 1 kk euriboriin, edellisellä tilikaudella 1-12kk euriboriin. Ruplamääräinen laina on sidottu 6 kk Moscow Primeen. Veloissa ei ole huomioitu vaihtuvakorkoisten lainojen lyhennyseriä, jotka maksetaan tilinpäätöspäivän korkokannalla. 2012 2011 Alle 6 kk 17 973 108 15 213 093 6-12 kk 2 819 072 3 185 911 Yhteensä 20 792 180 18 399 004 Rahoitusleasingvelat erääntyvät bruttomääräisinä seuraavasti erääntyy < 1 vuotta 127 909 132 953 erääntyy 1-5 vuotta 399 152 465 731 Yhteensä 527 060 598 684 Rahoitusleasingvelkojen diskonttaukseen nykyarvolle on käytetty efektiivistä korkokantaa 2,950 % 2012 2011 Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä 527 060 598 684 Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut -87 950-46 139 Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 439 110 552 545 Rahoitusleasingvelat erääntyvät nykyarvolla seuraavasti erääntyy < 1 vuotta 116 832 116 651 erääntyy 1-5 vuotta 322 278 435 894 Yhteensä 439 110 552 545 24. Ostovelat ja muut velat, lyhytaikaiset 2012 2011 Lyhytaikaset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Ostovelat 3 718 640 4 008 346 Siirtovelat 1 171 521 1 102 965 Muut velat 1 095 857 657 418 Yhteensä 5 986 018 5 768 729 Siirtovelkojen olennaiset erät mudostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista ja velkojen korkojaksotuksista. 25. Rahoitusriskien hallinta Valuuttariskien hallinta Valuuttatermiinejä käytetään suojaamaan sekä valuuttamääräisiä saamisia että tulevia kaupallisia rahavirtoja. 45

KONSERNIN LIITETIEDOT Tilikauden aikana oli valuuttatermiineillä suojattuna ruplamääräisiä myyntisaamisia 1,7 M ja tilinpäätöshetkellä sopimuksia oli auki 1.0 M Venäjällä tapahtuvaa rakennusprojektin EUR/USD -valuuttakurssiin sidottuja rakennuskustannuksia oli suojattuna yhteensä 7,2 M ja suojaukset suljettiin tilinpäätöshetkeen mennessä. Termiinisopimukset USD 2012 2011 EUR 0-7 200 000 Tilinpäätöspäivän kurssiin 103 328 6 997 162 Tulosvaikutus 103 328-202 838 Termiinisopimukset RUB EUR 1 000 000 700 000 Tilinpäätöspäivän kurssiin -1 043 970-733 787 Tulosvaikutus -43 970-33 787 Konsernin valuuttamääräiset rahoitusvelat, euroa Pitkäaikaiset Ruplamääräiset 2 819 072 0 USD-määräiset 0 38 460 Yheensä 2 819 072 38 460 Lyhytaikaiset Ruplamääräiset 43 970 33 787 USD-määräiset 0 164 378 Yhteensä 43 970 198 165 Konsernin valuuttamääräiset saamiset tilinpäätöspäivän kurssiin, euroa Lyhytaikaiset Ruplamääräiset 3 770 793 2 464 033 2012 2012 2012 Herkkyyslaskelma RUB USD Yhteensä Kurssin muutos-% -10 % -10% Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen -65 323 0-65 323 Kurssin muutos-% 10 % 10% Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 79 839 0 79 839 Laskelmissa on huomioitu valuutan +10%/-10% heikentyminen euroa vasten. 2011 2011 2011 Herkkyyslaskelma RUB USD Yhteensä Kurssin muutos-% - 5% - 5% Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen -60 930-246 567-307 497 Vertailutilikauden laskelmissa on huomioitu valuutan 5% heikentyminen euroa vasten. 46

KONSERNIN LIITETIEDOT Raaka-aineen hintariskin hallinta Hyödykejohdannaisia on käytetty suojaamaan raaka-aineen vehnän hinnannousua. 2012 2011 Tilikaudella suojattu 502 500 0 Tulosvaikutus eurot (+voitto/-tappio) 64 375 0 Luottoriskien hallinta 2012 2011 Konserni on kirjannut myyntisaamisista luottotappioita 8 723 5 228 Konserni on kirjannut alas lainasaamisia 120 028 169 764 Luottotappioriskiä kotimaan myyntisaamisista hallitaan valvonnalla ja perintätoimilla, sekä vakuutuksella. Ulkomaan myyntisaamisriski ja lainasaamisriski kohdistuu lähipiiriin, jota konsernin johto valvoo. Korkoriskien hallinta Korkoriskin muodostaa mahdollinen rahoituslainojen korkojen nousu. Konserni on solminut koronvaihtosopimuksia suojaamaan vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskeiltä. Tilinpäätöspäivänä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia 25,5 milj. eurolla. Sopimusten kiinteät korot vaihtelevat 1,67% ja 2,30% välillä. Vaihtuvat korot on pääosin sidottu 1kk Euriboriin. Sopimuksista 22,5 milj. euroa erääntyvät vuonna 2016. Rahoitusvelkojen määrästä on noin 90% vaihdettu kiinteäkorkoisiksi koronvaihtosopimuksilla. Herkkyyslaskelma 2012 2011 Keskimääräisen koron nousu 1.5 %-yksiköllä Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen Vaihtuvakorkoiset varat 78 617 0 Vaihtuvakorkoiset velat -31 136-77 951 Koronvaihtosopimukset 785 200 0 Yhteensä tuottoa 832 680-77 951 Maksuvalmiusriskien hallinta 2012 2011 Rahoitusomaisuus 30 169 563 27 001 872 Vaihto-omaisuus 13 675 381 8 969 069 saadut ennakot 0 0 lyhytaikaiset velat 8 728 402 7 834 629 Maksuvalmius, Current Ratio 5,0 4,6 Maksuvalmius, Quick Ratio 3,5 3,4 Current Ratio ohjearvot Hyvä yli 2,0 Tyydyttävä 1-2 Heikko alle 1 47

KONSERNIN LIITETIEDOT Quick Ratio ohjearvot Hyvä yli 1,0 Tyydyttävä 0,5-1,0 Heikko alle 0,5 Current Ratio -maksuvalmiustunnusluvun mukaisesti konsernin valmius selviytyä lyhytaikaisista veloista rahoitusomaisuudella ja vaihto-omaisuudella on hyvä. Quick Ratio -maksuvalmiustunnusluvun mukaisesti konsernin valmius selviytyä lyhytaikaisista veloista rahoitusomaisuudella on hyvä. Pääoman hallinta 2012 2011 Korolliset rahoitusvelat 29 774 647 21 304 373 Korolliset saamiset 517 774 12 960 074 Rahavarat 17 109 573 16 203 199 Nettovelat 12 665 074 5 101 174 Oma pääoma yhteensä 45 961 444 38 030 690 Nettovelkaantumisaste 27,6 % 13,4 % Nettovelkaantumisaste ohjearvot Erinomainen alle 10 % Hyvä 10-40 % Tyydyttävä 40-80 % Heikko Yli 80 % Konsernin pääoman hallinta on nettovelkaantumisasteen mukaan hyvä. 26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Taulukossa esitetään kunkin erän kirjanpitoarvot ja käyvät arvot. Kirjanpitoarvot vastaavat konsernitaseen arvoja. Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittelyperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. 48

KONSERNIN LIITETIEDOT 2012 2012 2011 2011 kirjanpitoarvo Käypä arvo kirjanpitoarvo Käypä arvo Rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset *) 342 622 342 622 234 387 234 387 Lainasaamiset lähipiiriltä 275 000 275 000 12 782 659 12 782 659 Muut lainasaamiset 117 260 117 260 177 415 177 415 Myyntisaamiset ja muut saamiset 13 059 990 13 059 990 10 798 673 10 798 673 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset *) 118 436 118 436 0 0 Rahavarat 17 045 198 17 045 198 16 203 199 16 203 199 Valuuttajohdannaiset *) 103 328 103 328 0 0 Hyödykejohdannaiset *) 64 375 64 375 0 0 Yhteensä 31 126 209 31 126 209 40 196 333 40 196 333 Rahoitusvelat Pankkilainat 28 249 341 28 249 341 20 515 153 20 515 153 Rahoitusleasingvelat 439 110 439 110 552 595 552 595 Ostovelat ja muut velat 5 989 274 5 989 274 5 771 984 5 771 984 Valuuttatermiinit *) 43 970 43 970 236 625 236 625 Koronvaihtosopimukset *) 1 042 225 1 042 225 0 0 Yhteensä 35 763 920 35 763 920 27 076 357 27 076 357 Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista Käypään arvoon arvostetuista rahavaroista ja -veloista *) kaikki muut kuuluvat tasolle 1, koska ne perustuvat samalaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla paitsi myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka kuuluvat tasolle 3, koska niiden käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon. Taso 3 koskee ainoastaan noteeraamattomia osakkeita. Näitä on tilikaudella hankittu lisää 108 235 eurolla. Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja: Johdannaiset ja koronvaihtosopimukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset Korko- ja valuuttajohdannaisten, koronvaihtosopimusten sekä viljafutuurien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Rahoitusleasingvelat Rahoitusleasinvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa samanlaisten leasingsopimuksten korkoa. 49

KONSERNIN LIITETIEDOT Myytävissä olevat rahoitusvarat, lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset Pankkilainat, ostovelat ja muut velat Myytävissä olevien rahoitusvarojen, lainasaamisten, myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä pankkilainojen, ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen tai saamisten maturiteetti huomioon ottaen. 27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut 2012 2011 Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa Poistot 1 872 900 1 804 489 Arvonalentumiset 120 028 0 Fuusiotappio 54 962 0 Kurssierot 77 707 116 868 Yhteensä 2 125 598 1 921 357 28. Muut vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana 2012 2011 Ei purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Alle 1 vuotta 6 551 929 1-5 vuota 1 411 2 322 Yhteensä 7 962 3 251 Konserni vuokralle antajana 2012 2011 Ei purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat Alle 1 vuotta 5 803 5 759 29. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset 2012 2011 Vakuudet ja vastuusitoumukset Omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Pankkilainat 17 793 516 18 441 636 Käytössä olevat shekkitililimiitit 6 898 177 1 522 258 Rahoituslainat yhteensä 24 691 693 19 963 894 Vakuudet pankkilainoja vastaan Yrityskiinnitykset 8 000 000 9 000 000 Kiinteistökiinnitykset 36 180 300 7 180 300 Yhteensä 44 180 300 16 180 300 Pankkilainoista annetut takaukset 22 825 418 19 114 023 Lainat eläkelaitoksesta maksettu loppuun 0 Vakuudet eläkelaitoslainoja vastaan vapautuivat myöhemmin Kiinteistökiinnitykset 0 672 744 Eläkelaitoslainoista annetut takaukset 0 700 000 50

KONSERNIN LIITETIEDOT Muut annetut vastuusitoumukset 2012 2011 Tullitakaus 62 000 62 000 Muu takuu 10 000 10 000 Pantatut rahoitusvarat Omasta puolesta pantatut 10 000 000 10 000 000 Muiden puolesta pantatut 0 7 426 Omistusrajoitukset, pantatut käyttöomaisuushyödykkeet ja hankintasitoumukset Leasingvastuut, rahoitusleasing 915 547 736 381 Leasingvastuut, muut vuokralle otetut 6 551 3 251 Arvonlisäveron palautusvastuut 332 281 349 084 30. Liiketoimintojen yhdistäminen Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät Syrindi Oy:n sulautuessa Myllyn Paras Oy Konserniin 31.10.2011, fuusioitiin konserniin seuraavat yhtiöt (omistus fuusiohetkellä): Syrindi Oy kuului lähipiiriin. Kotimaa Omistusos. % Omistusos. % emo konserni OOO Kolos-Ekspress Venäjä 100,0 % 100,0 % OOO Kolos-Holding Venäjä 100,0 % 100,0 % OOO MIR Venäjä 100,0 % 100,0 % TOO Nurly Dala Kazakstan 99,0 % 99,0 % Hankintamenolaskelmat on tehty taseen 31.12.2011 perusteella, koska taseita 31.10.2011 fuusiohetkestä ei ollut saatavissa 51

KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmat on yhdistetty konserniin 1.1.-30.6.2012 ajalta. 31.10.2011 Hankintameno 0 Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat: 31.12.2011 Rahavarat 866 992 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5 023 025 Vaihto-omaisuus 1 080 311 Myyntisaamiset ja muut saamiset 3 186 083 Ennakkomaksut, keskeneräiset hankinnat 4 411 673 Varat yhteensä 14 568 085 Ostovelat ja muut velat -17 628 087 Velat yhteensä -17 628 087 Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä -3 060 002 Määräysvallattomien omistajien osuus 902 Edullisesta hankinnasta saatu voitto -105 372 Liikearvo -3 164 472 Valuuttamääräiset varat ja vastattavaksi otetut velat on kurssattu 31.10.2011 kurssiin. Edullisesta hankinnasta saatu voitto on tuloutettu laajan tuloslaskelman erissä. 31. Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa Myllyn Paras Oy Konserni teki Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (FINNFUND) suunnatun osakeannin MP Russia Oy:n osakkeista. Tämän myötä konsernin omistusosuus MP Russia Oy:stä muuttui 100 %:sta 66,7%:iin. Tytäryrityksestä omistetun osuuden pienentyminen ilman määräysvallan menettämistä 18.5.2012 Konsernin osuus omasta pääomasta annin jälkeen 14 344 193 Konsernin osuus omasta pääomasta ennen antia 13 516 290 Myyntivoitto konsernissa 827 903 52

KONSERNIN LIITETIEDOT 32. Lähipiiritapahtumat Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat Omistusos. % emo Omistusos. % konserni Kotimaa Emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni Suomi Tytäryritykset Myllyn Paras Oy Konsernin tytäryritykset Myllyn Paras Oy Suomi 100 % 100 % Myllyn Paras Oy Pakasteet Suomi 100 % 100 % MP Tehdaspalvelut Oy Suomi 100 % 100 % MP Pakastetehdaspalvelut Oy Suomi 100 % 100 % OÜ Myllyn Paras Viro 100 % 100 % OÜ Seventeen Viro 100 % 100 % ZAO Erpolar Venäjä 100 % 100 % TOO MP Apanovka Kazakstan 99 % 99 % MP Russia Oy Suomi 67 % 67 % MP Russia Oy:n tytäryritykset OOO Kolos-Ekspress Venäjä 0 % 67 % OOO Kolos-Holding Venäjä 0 % 67 % OOO MIR Venäjä 0 % 67 % OOO Agro-7 Venäjä 0 % 66 % OOO Myllyn Paras -Kursk Venäjä 0 % 66 % OOO Myllyn Paras -Kursk:n tytäryritykset OOO Uva Venäjä 0 % 32 % TOO MP Apanovka:n tytäryritykset TOO Nurly Dala Kazakstan 0 % 99 % Myllyn Paras Oy Konsernin tytäryrityksen, UAB Agrosoma, Liettua, toiminta lopetettiin 14.2.2011. Yhtiö on yhdistetty konserniin lakkauttamiseen asti. Liettuan viranomaiset vahvistivat yhtiön lopetuksen 25.8.2011. ZAO Erpolar, OOO Myllyn Paras -Kursk ja OOO Uva yhdistettiin konserniin ensimmäistä kertaa 30.6.2012. Tilinpäätökset ovat virheellisesti jääneet yhdistämättä edellisiltä tilikausilta. Yhdistämisen vaikutus voittovaroihin, sitä vähentäen, on 630 tuhatta euroa ja vaikutus määräysvallattomien omistajien osuuteen, sitä vähentäen, on 439 tuhatta euroa. Myllyn Paras Oy Konserni on myynyt seuraavat yhtiöt MP Russia Oy:lle konsernin sisäisellä kaupalla: OOO Kolos-Ekspress, OOO Kolos-Holding, OOO MIR ja OOO Myllyn Paras -Kursk. Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt PS-Varastotilat Oy Suomi Syrindi Oy on sulautunut 31.10.2011 Myllyn Paras Oy Konserniin. 53

KONSERNIN LIITETIEDOT Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat 2012 2012 2012 2012 Myynnit Ostot Saamiset Velat Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt 0 0 286 906 0 2011 2011 2011 2011 Myynnit Ostot Saamiset Velat Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt 2 646 378 287 884 17 158 266 0 Lähipiirilainat muuhun lähipiiriin kuuluville yhtiöille Emoyhtiö Myllyn Paras Oy Konseni ja tytäryhtiö MP Russia Oy ovat myöntäneet lähipiiriin kuuluville yhtiöille seuraavat lainat: PS-Varastotilat Oy 2012 2011 Lainat tilikauden alussa 225 000 0 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 50 000 225 000 Lainat tilikauden lopussa 275 000 225 000 Veloitetut korot 7 845 4 061 Tilikauden aikana saadut koronmaksut 0-4 061 Korkosaatavat tilikauden lopussa 7 845 0 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 282 845 225 000 Myllyn Paras Oy Konserni on myöntänyt lainan 225.000 euroa. Lainan korko on 12kk Euribor + 1,0 %. Laina erääntyy 27.8.2020. Myllyn Paras Oy Konserni on myöntänyt lainan 50.000 euroa. Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 7.10.2021. Syrindi Oy 2012 2011 Lainat tilikauden alussa 1 886 440 1 835 487 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 100 000 50 953 Laina yhdistetty 31.10.2011 sulautumisen yhteydessä -1 986 440 0 Lainat tilikauden lopussa 0 1 886 440 Korkosaatavat tilikauden alussa 46 213 Veloitetut korot 18 987 46 213 Korkosaatava yhdistetty 31.10.2011 sulautumisen yhteydessä -65 200 0 Korkosaatavat tilikauden lopussa 0 46 213 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 0 1 932 653 Myllyn Paras Oy Konserni on myöntänyt yhtiölle lainan 2.000.000 euroa, josta nostettu 1.986.440,79 euroa ja lainalle kertynyt korkosaatava 65.199,68 euroa on sulautumisen yhteydessä 31.10.2011 merkitty vastaanottavan yhtiön Myllyn Paras Oy Konsernin kirjanpitoon kirjanpitoarvoin. 54

KONSERNIN LIITETIEDOT Seuraavat yhtiöt ovat kuuluneet lähipiiriin vertailutilikaudella. Päättyneellä tilikaudella yhtiöt on yhdistetty konserniin. OOO Uva 2011 Lainat tilikauden alussa 1 031 695 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 1 544 610 Edellisen tilikauden oikaisu -1 644 Lainojen takaisinmaksut tilikauden aikana 0 Lainojen alas kirjaukset tilikauden aikana -149 675 Lainat tilikauden lopussa 2 424 987 Korkosaatavat tilikauden alussa 45 908 Veloitetut korot 67 203 Korkosaatavat tilikauden lopussa 113 111 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 2 538 098 OOO Myllyn Paras -Kursk 2011 Lainat tilikauden alussa 29 481 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 757 209 Lainojen alas kirjaukset tilikauden aikana -20 457 Lainat tilikauden lopussa 766 233 Korkosaatavat tilikauden alussa 1 130 Veloitetut korot 6 288 Korkosaatavat tilikauden lopussa 7 418 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 773 650 OOO Kolos-Holding 2011 Lainat tilikauden alussa 350 000 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 5 000 000 Lainat tilikauden lopussa 5 350 000 Korkosaatavat tilikauden alussa Veloitetut korot 108 233 Tilikauden aikana saadut koronmaksut 0 Korkosaatavat tilikauden lopussa 108 233 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 5 458 233 ZAO Erpolar 2011 Lainat tilikauden alussa 0 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 830 000 Lainat tilikauden lopussa 830 000 Korkosaatavat tilikauden alussa Veloitetut korot 18 586 Korkosaatavat tilikauden lopussa 18 586 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 848 586 55

KONSERNIN LIITETIEDOT OOO Kolos-Ekspress 2011 Lainat tilikauden alussa 0 Tilikauden aikana myönnetyt lainat 1 300 000 Lainat tilikauden lopussa 1 300 000 Korkosaatavat tilikauden alussa Veloitetut korot 6 767 Korkosaatavat tilikauden lopussa 6 767 Saatavat yhteensä tilikauden lopussa 1 306 767 2012 2011 Lainat lähipiirille yhteensä 275 000 12 782 659 Korkosaatavat lähipiiriltä yhteensä 7 846 300 328 Johdon työsuhde-etuudet 2012 2011 Palkat, palkkiot ja muut korvaukset Toimitusjohtaja 69 191 61 333 Johtoryhmä 430 248 447 880 Hallituksen jäsenet 14 500 12 000 Yhteensä 513 939 521 212 56