VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION Nykytilanteen analyysi Analys av nuläget 12.6.2013 1
SISÄLTÖ INNEHÅLL 1. Suunnittelualue 2. Väestö ja asuminen 3. Työpaikat 4. Kauppa 5. SOTE-palvelut 6. Liikenne 7. Energia 8. Kulttuuriympäristö 9. Luonnonympäristö 10. Virkistys ja matkailu 1. Planeringsområde 2. Invånare och boende 3. Arbetsplatser 4. Kommersiell service 5. Social- och hälsovårdstjänster 6. Trafik 7. Energi 8. Kulturmiljö 9. Naturmiljö 10. Rekreation och turism Tavoitteena tiivis analyysi nykytilanteesta, olemassa olevaa aineistoa hyödyntäen Kaupunkiseudun suunnittelun tausta ja olevat tavoitteet esitetään TAVOITERAPORTTISSA Målet är att skapa en kompakt analys av nuläget genom att utnyttja befintligt material Bakgrunden till och målen för planeringen av stadsregionen presenteras i en MÅLRAPPORT 2
SUUNNITTELUALUE Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityön perusselvitykset ja analysointi tehdään Vaasan kaupunkiseudulle, joka käsittää seuraavat kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri Kuntaliitokset Maalahti Bergö (liitetty Maalahteen 1973) Petolahti (liitetty Maalahteen 1973) Pirttikylä (liitetty pääosa Närpiöön ja pienempi osa Maalahteen 1973) Mustasaari Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973) Raippaluoto (liitetty Mustasaareen1973) Björköby (liitetty Mustasaareen1973) Sulva (liitetty Vaasaan ja Mustasaareen 1973) Vaasa Sulva (liitetty Vaasaan ja Mustasaareen 1973) Vähäkyrö (liitetty Vaasaan 2013) Vöyri Vöyri-Maksamaa (Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistettiin Vöyriksi 2011) Vöyri (Vöyri ja Maksamaa yhdistettiin Vöyri-Maksamaaksi 2007) Maksamaa (Vöyri ja Maksamaa yhdistettiin Vöyri-Maksamaaksi 2007) Oravainen (Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistettiin Vöyriksi 2011) Vaasan kaupunkiseutu Pohjanmaan liitto: Vaihemaakuntakaava 2 3
PLANERINGSOMRÅDE Grundutredningarna och analyserna för strukturmodellarbetet i Vasa stadsregion görs för Vasa stadsregion som omfattar följande kommuner: Storkyro, Korsnäs, Laihela, Malax, Korsholm, Vasa och Vörå Kommunsammanslagningar Malax Bergö (slagits samman med Malax 1973) Petalax (slagits samman med Malax 1973) Pörtom (största delen slagits samman med Närpes och en mindre del med Malax 1973) Korsholm Kvevlax (slagits samman med Korsholm 1973) Replot (slagits samman med Korsholm 1973) Björköby (slagits samman med Korsholm 1973) Solf (slagits samman med Korsholm 1973) Vasa Sulva (slagits samman med Vasa och Korsholm 1973) Lillkyro (slagits samman med Korsholm 1973) Vörå Vörå-Maxmo (Vörå-Maxmo och Oravais slogs samman till Vörå 2011) Vörå (Vörå och Maxmo slogs samman till Vörå-Maxmo 2007) Maxmo (Vörå och Maxmo slogs samman till Vörå-Maxmo 2007) Oravais (Vörå-Maxmo och Oravais slogs samman 4 till Vörå 2011) Vasa stadsregion Österbottens förbund, Etapplandskapsplan 2
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille. Maakunnassa on kolme selkeää keskusseutua. Maakunnan keskiosan rannikolla sijaitseva Vaasa on koko maakunnan keskus. Regionstrukturen i Österbotten har uppkommit utmed kusten och älvarna samt runt de städer samt kommun- och bycentra som utvecklats invid dem. I landskapet finns tre klara centrumregioner. På kusten i mellersta delen av landskapet finns Vasa som är hela landskapets centralort. (Pohjanmaan LJS 2013) 5
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Vaasan seudulla asuu 112 063 asukasta (31.12.2012). 2000-luvulla seudun väestö on kasvanut 6 473 henkilöllä. Seitsemän viime vuoden aikana seudun väestö on kasvanut 5 698 henkilöllä, eli keskimäärin 814 henkilöllä vuodessa. Vasaregionen har 112 063 invånare (31.12.2012). På 2000-talet har invånarantalet i regionen ökat med 6 473 personer. Under de senaste sju åren har invånarantalet i regionen ökat med 5 698 personer, dvs i genomsnitt med 814 personer per år. 6
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE NYKYTILARAPORTTI Vaasan kaupunkiseudun väestönkasvu on 7. suurin Vasa stadsregion har den 7. snabbaste befolkningsökningen 7
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 8
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE NYKYTILARAPORTTI 9
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 10
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt yhä enemmän kaupunkeihin sekä maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut. Kuten muuallakin Suomessa, myös Pohjanmaalla väestö ikääntyy huomattavaa vauhtia. Yli 65-vuotiaita on Pohjanmaan väestöstä 20 % (Pohjanmaan LJS 2013) I och med att näringsstrukturen förändrats har bosättningen i allt högre grad koncentrerats till städerna samt landsbygdstätorterna och bystrukturen har utglesats. På samma sätt som på andra ställen i Finland åldras befolkningen i rask takt även i Österbotten. 20 % av befolkningen i Österbotten har fyllt 65 år (Österbottens trafiksystemplan 2013) 11
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Haja-asutus Maakunnan 5 200 asukkaan väestönkasvusta vuosien 2000-2009 aikana noin puolet sijoittui asemakaava-alueiden ulkopuolelle, ja tästä puolet hajaasutusalueelle. (Österbottens trafiksystemplan 2013) Punaiset nuolet: Viimeisen 10 vuoden kehityksen perusteella tehdyt johtopäätökset hajaasutuksen leviämisen suunnista Röda pilar: Slutsatser av i vilka riktningar glesbebyggelsen kommer att sprida sig. Slutsatserna grundar sig på de senaste 10 årens utveckling. 12 Av befolkningsökningen på 5200 invånare under 2000-2009 placerade sig ungefär hälften utanför detaljplaneområdena, och hälften av denna i lesbygd. (Pohjanmaan LJS 2013)
VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 13
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Noin puolet koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa (Pohjanmaan LJS 2013) Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Vaasaan sukkuloidaan töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. Isostakyröstä pendelöidään sekä Vaasaan että Seinäjoelle. Useassa Vaasan seudun kunnassa on hyvä työpaikkaomavaraisuusaste perinteisissä maatalouselinkeinoissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä Ungefär hälften av landskapets hela befolkning i arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa (Österbottens trafiksystemplan 2013) Arbetsplatssufficiensen är över 130 %. Till Vasa pendlar man för att arbeta främst från närregionen, Kyrönmaa och Sydösterbotten. Från Storkyro pendlar man både till Vasa och Seinäjoki. Flera kommuner i Vasaregionen har en hög grad av arbetsplatssufficiens inom traditionella lantbruksnäringar, pälsnäring och växthusodling. 14
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER 15
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER 52 500 TYÖPAIKAT VAASAN SEUDULLA 31.12.1999 31.12.2010 JOBBEN I VASAREGIONEN 31.12.1999 31.12.2010 50 894 51 440 51 261 50 000 49 178 50 027 47 500 46 732 46 798 46 489 46 940 47 305 47 673 45 639 45 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0-500 -1 000-1 500-2 000 1 093 66-309 VUOSITTAINEN MUUTOS ÅRLIG FÖRÄNDRING 451 365 368 1 505 1 716 546-1 413 1 234 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 7.9.2012 16
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 4,4 miljardia euroa, ja 80 % tuotannosta menee vientiin. Tämä on 12 % koko Suomen teknologiaviennistä. Keskittymän yritykset työllistävät noin 10 000 ihmistä. Alueen teollisuus on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut ja 140 yrityksen joukossa on usea markkinajohtaja. 10 % keskittymän työntekijöistä tekee täysipäiväistä tuotekehitystyötä ja yritysten T&K-panostus on lähes kolminkertaistunut viime viiden vuoden aikana. (Merinova / Kaupan maakuntakaava, kaavaselostus) En avsevärd del av Finlands och hela Nordens energiteknologiindustri har koncentrerats till Vasaregionen. Den sammanlagda omsättningen för företagen i klustret är 4,4 miljarder euro, och 80 % av produktionen går till export. Det här är 12 % av hela Finlands teknologiexport. Klustrets företag sysselsätter ungefär 10 000 personer. Industrin i regionen är kraftigt internationellt riktad och bland 140 företag finns flera marknadsledare. 10 % av klustrets arbetstagare gör produktutvecklingsarbete på heltid och företagens FoUsatsningar har nästan tredubblats under de fem senaste åren. (Merinova / Landskapsplan för kommersiell service, planbeskrivning) 17
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Yritysalueet ja varaukset (t-merkintä) Företagsområden och -reserveringar (t-beteckning) 18
MAATALOUSALUEET LANTBRUKSOMRÅDEN Lantbruksområden (CORINE-material 2006) Vasaregionen Åkrar i bruk Övrigt lantbruksområde 19
KAUPPA KOMMERSIELL SERVICE 20
KAUPPA Kaupan palvelut Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti Vaasan seudulla. Kauppaselvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kaupalle on edelleen tärkeää luoda kehittymismahdollisuuksia, jotta Vaasan seutu säilyttää asemansa merkittävänä kauppapaikkana Länsi-Suomessa. Vaasassa on kaupan laajentumismahdollisuuksia sekä pienehköillä alueilla keskustassa että laatukäytävässä, joka ulottuu lentokentältä keskustan kautta Palosaaren yliopistoalueelle. Vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan merkitty laatukäytävä on varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle. (Kaupan maakuntakaava, selostus) Ostovoimasiirtymät (%) Pohjanmaalla. Vasemmanpuoleisissa kuvissa on esitetty päivittäistavarakaupan vaikutusalue ja oikeanpuoleisissa erikoiskaupan vaikutusalue. (Lähde: Pohjanmaa Kaupallisten 21 palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa 2009).
KOMMERSIELL SERVICE Kommersiell service Den kommersiella servicen har ökat gynnsamt i Vasaregionen under de senaste åren. Enligt en utredning av den kommersiella servicen kommer köpkraften i Vasaregionen att fördubblas fram till år 2030. För handeln är det fortsättningsvis viktigt att man skapar utvecklingsmöjligheter för att Vasaregionen ska bevara sin ställning som en viktig handelsplats i Västra Finland. I Vasa finns förutsättningar för att utvidga handeln både i mindre områden i centrum och i en kvalitetskorridor som sträcker sig från flygplatsen via centrum till universitetsområdet på Brändö. Den kvalitetskorridor som anvisats i den fastställda landskapsplanen har i första hand reserverats för utveckling av företagsverksamhet, kommersiell service och vetenskap. (Landskapsplan för kommersiell service, beskrivning) Överföringar av köpkraft (%) i Österbotten. På bilderna till vänster presenteras dagligvaruhandelns influensområde och till höger fackhandelns influensområde. (Källa: Österbotten Lokalisering av kommersiell service i landskapet 22 Österbotten 2009).
SOTE-PALVELUT SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER 23
LIIKENNE TRAFIK Vaasan kaupunkiseudun päätieverkon muodostaa VT3, VT8 ja VT18 Seinäjoki-Vaasa ratayhteys Vaasan lentoasema Vaasan satama Huvudvägnätet i Vasa stadsregion bildas av RV3, RV8 och RV18 Banavsnittet Seinäjoki Vasa Vasa flygplats Vasa hamn 24
LIIKENNE TRAFIK Liikennemäärät vuonna 2011 valta- ja kantateillä sekä tärkeimmillä seututeillä. Trafikmängder på riks- och stamvägar samt de viktigaste regionala vägarna år 2011. Liikennemäärien kasvun sijoittuminen vuoteen 2040 (Yleiseen kehitykseen perustuva perusennuste). Ökning av trafikmängderna fram till år 2040 (Grundprognos baserad på allmän utveckling). Liikennöidympiä teitä ovat VT8 ja VT3 Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia (Pohjanmaan LJS 2013) De mest trafikerade vägarna är RV8 och RV3 Österbotten är ett av de landskap i Finland som har den högsta 25 personbilstätheten (Österbottens trafiksystemplan 2013)
LIIKENNE TRAFIK Rataverkon henkilöliikenteen matkojen määrät vuonna 2011 (1000 matkustajaa/v) Antal resor inom persontrafiken på bannätet år 2011 (1000 resenärer/år) Vaasa Seinäjoki-rataosuus on yksiraiteinen rata, jonka pituus on 75 kilometriä Radalla on viisi asemaa Sähköistys valmistui vuonna 2011 Seinäjoki Kaskinen-rata on nykyisin huonossa kunnossa ja nopeustaso on erittäin matala (Sito Oy) Vaasan radan eli 75 kilometrin pituisella Seinäjoki Vaasa( Vaskiluoto) ratayhteydellä henkilöliikennemäärä on noin 380 000 matkustajaa 26 vuodessa (v. 2011). (Pohjanmaan LJS 2013) Banavsnittet Vasa Seinäjoki är en bana med enkel räls vars längd är 75 kilometer Längs banan finns fem stationer Elektrifieringen slutfördes år 2011 Banavsnittet Seinäjoki Kaskö är numera i dåligt skick och hastighetsnivån är mycket låg (Sito Oy) Persontrafiken på Vasabanan, dvs. den 75 kilometer långa järnvägsförbindelsen Seinäjoki Vasa( Vasklot) uppgår till cirka 380 000 passagerare om året (2011). (Pohjanmaan LJS 2013)
LIIKENNE TRAFIK Lentoliikenne Flygtrafik Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain noin 300 000 (Kruunupyyn lentoaseman kautta vajaa 100 000 matkustajaa) Tiheä päivittäinen vuorotarjonta Helsinkiin Suoria kansainvälisiä reittilentoyhteyksiä. Vaasasta lennetään päivittäin neljä suoraa lentoa Tukholmaan. Kansainvälistä tilausmatkaliikennettä Matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain (Sito Oy, Pohjanmaan liitto) Via Vasa flygplats reser årligen cirka 300 000 personer (knappa 100 000 via Kronoby flygplats) Tätt dagligt turutbud till Helsingfors Direkta internationella reguljärflygförbindelser. Från Vasa avgår dagligen fyra direkta flyg till Stockholm. Internationell charterresetrafik Femte livligaste flygplatsen i Finland vad gäller antalet resenärer (Sito Oy, Österbottens förbund) 27
LIIKENNE TRAFIK Joukkoliikenne Pohjanmaan joukkoliikenteen verkko on sekä maakunnallisesti että seututasolla jotakuinkin kattava, mutta pääteiden ja kaupunkiseutujen ulkopuolella vuorotarjonta on jopa peruspalvelutason alapuolella (Pohjanmaan LJS 2013) Vaasassa joukkoliikenteen tarjonta on lisääntynyt 2000-luvulla, mutta se on silti tuntuvasti suppeampi kuin 1990-luvulla ja maamme muissa keskisuurissa kaupungeissa. (Kaupan maakuntakaava, selostus) 28 Kollektivtrafiknätet i Österbotten är något så när heltäckande på såväl landskaps- som regionnivå, men utanför huvudvägarna och stadsregionerna ligger utbudet av turer t.o.m. under grundservicenivå. (Österbottens trafiksystemplan 2013) I Vasa har kollektivtrafikutbudet ökat på 2000-talet, men det är märkbart mindre än på 1990-talet och i andra medelstora städer i vårt land. (Landskapsplan för kommersiell service, planbeskrivning)
ENERGIA ENERGI Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä tekee noin 7 % koko maan sähkontuotannosta Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2009 yhteensä neljä tuulivoimala-aluetta, joilla sijaitsi yhdeksän voimalaa. Tuulivoimatuotannon kokonaistuotanto maakunnassa oli noin 9 GWh, joka vastaa noin 2 % Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. År 2010 producerades cirka 5,5 TWh el i Österbotten, vilket motsvarar 7 % av hela landets elproduktion. Kraftverken i Kristinestad och Vasa använder främst stenkol och olja som bränsle. I landskapet Österbotten fanns år 2009 totalt fyra vindkraftsområden med nio kraftverk. Vindkraftens totalproduktion i landskapet var ungefär 9 GWh, vilket motsvarar cirka 2 % av Finlands vindkraftsproduktion. Förbränningsanläggningarna i landskapet övergår så småningom från fossila bränslen till bioenergi. Enligt Österbottens förbunds utredning Förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten består den största oanvända biomassatillgången i Österbotten av flis. 29
ENERGIA ENERGI Maakuntakaava, liite Landskapsplan, bilaga 30
ENERGIA ENERGI Maakuntakaava, vaihe 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, Ehdotus Landskapsplan, Etapplandskapsplan 2 Förnybara energiformer och deras placering i Österbotten Förslag 31
KULTTUURIYMPÄRISTÖ KULTURMILJÖ 32
LUONNONYMPÄRISTÖ NATURMILJÖ 33
LUONNONYMPÄRISTÖ NATURMILJÖ Pohjanmaan maisemassa on monta erityispiirrettä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin 5 500 km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. (Vaihekaava 2 uusiutuvat energiamuodot) Landskapet i Österbotten har många karakteristiska drag som påverkar regionens samhällsstruktur. Grundstommen i Österbottens landskapsstruktur bildas av en omfattande skärgård, kustens älvdelta och totalt 11 älv- och ådalar som avskiljs av vattendelarryggar. Vattnet från älv- och ådalarna mynnar ut i Bottniska viken. Havskustens strandlinje är lång. Inklusive öar och holmar är strandlinjens längd ungefär 5 500 km. Vattenarealen bildar en tredjedel av landskapets totala areal trots att det jämfört med övriga Finland finns exceptionellt få insjöar i Österbotten. Den snabba landhöjningen, som är cirka 8 mm per år, kombinerat med en långsluttande terräng förändrar ständigt kusten och skärgården. Till följd av detta uppkommer flador och glosjöar som bildar enastående ekosystem ur ett världsomfattande perspektiv. Ett speciellt värdefullt och mångfaldigt område i Kvarkens skärgård har tack vare sin enastående geomorfologi godkänts som Finlands första naturarv. (Etapplan 2 förnyelsebara energikällor) 34
VIRKISTYS JA MATKAILU REKREATION OCH TURISM 35
YHTEENVETO SAMMANFATTNING 36
YHTEENVETO SAMMANFATTNING Vaasan kaupunkiseutu käsittää seuraavat kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri Aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille Vaasan seudulla asuu 111 516 asukasta. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt yhä enemmän kaupunkeihin sekä maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut. Väkiluku on kasvanut viimevuosina noin 800 hlö/vuosi. Vaasan kaupunkiseudun väestönkasvu 6. suurin verraten muihin kaupunkiseutuihin. Noin puolet on sijoittunut asemakaava-alueiden ulkopuolelle, ja tästä puolet haja-asutusalueelle Väestö ikääntyy huomattavaa vauhtia. Yli 65- vuotiaita on Pohjanmaan väestöstä 20 % Noin puolet koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa. Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Suurin osa alueen työpaikoista on teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. 37 Vasa stadsregion omfattar följande kommuner: Storkyro, Korsnäs, Laihela, Malax, Korsholm, Vasa och Vörå. Regionstrukturen i Österbotten har uppkommit längs kusten, älven och åarna samt vid städer och kommunoch bycentrum som uppkommit kring dessa. Vasaregionen har 111 516 invånare. I takt med förändringar i näringsstrukturen har bosättningen i allt större utsträckning koncentrerats till städer och landsbygdstätorter medan bystrukturen har blivit glesare. Invånarantalet har under de senaste åren ökat med 800 personer/år. Befolkningsökningen i Vasa ligger på sjätte plats i förhållande till andra stadsregioner. Ungefär hälften har bosatt sig utanför detaljplaneområden och av dessa bor cirka hälften i glesbygdsområden. Befolkningen åldras snabbt. Av invånarna i Österbotten är 20 % över 65 år. Ungefär hälften av hela landskapets befolkning i arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa. Arbetsplatssufficiensen är över 130 %. År 2010 fanns totalt 51260 arbetsplatser i Vasaregionen; största delen inom industri, social- och hälsovårdsservice samt branscher inom parti- och detaljhandel. En betydande del av Finlands och hela Nordens energiteknologiindustri har koncentrerats till Vasaregionen.
YHTEENVETO SAMMANFATTNING Kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin taajamaalueille. Suurin kaupan tiheys on luonnollisesti Vaasan keskustassa. Tilaa vaativaa kauppaa on merkittävästi sijoittunut myös muualle (erit. autokauppa). Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä. Vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan merkitty laatukäytävä on varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle Vaasan kaupunkiseudun päätieverkon muodostaa VT3, VT8 ja VT18. Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia. Vaasan radan eli 75 kilometrin pituisella Seinäjoki Vaasa( Vaskiluoto) ratayhteydellä henkilöliikennemäärä on noin 380 000 matkustajaa vuodessa (v. 2011). Radalla on viisi asemaa. Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain noin 300 000. Tiheä päivittäinen vuorotarjonta Helsinkiin, reittilentoja myös Tukholmaan. Pohjanmaan joukkoliikenteen verkko on melko kattava, mutta pääteiden ja kaupunkiseutujen ulkopuolella vuorotarjonta on jopa peruspalvelutason alapuolella, joukkoliikenteen tarjonta on lisääntynyt 2000-luvulla Den kommersiella servicen har huvudsakligen koncentrerats till tätortsområdena. Den tätaste kommersiella servicen finns självfallet i Vasa centrum. Handel som kräver mycket utrymme finns i betydande grad även på andra ställen (spec. bilhandel). Enligt uppskattning kommer köpkraften i Vasaregionen att fördubblas fram till år 2030. Den kvalitetskorridor som anvisats i den fastställda landskapsplanen har i första hand reserverats för utveckling av företagsverksamhet, kommersiell service och vetenskap. Huvudvägnätet i Vasa stadsregion bildas av RV3, RV8 och RV18. Personbilstätheten i Österbotten är en av de största av landskapen i Finland. Persontrafikmängden längs Vasabanan, dvs det 75 kilometer långa banavsnittet mellan Seinäjoki och Vasa (Vasklot), är ungefär 380 000 resenärer per år (år 2011). Längs banan finns fem stationer. Via Vasa flygplats reser årligen cirka 300 000 personer. Tätt dagligt turutbud till Helsingfors, reguljärflyg även till Stockholm. Kollektivtrafiknätet i Österbotten är förhållandevis täckande, men utanför huvudvägarna och stadsregionerna ligger turutbudet till och med under grundservicenivå. Utbudet av kollektivtrafik har ökat under 2000-talet. 38
YHTEENVETO SAMMANFATTNING Vuonna 2010 energia tuotettiin Pohjanmaalla pääosin erillisellä lämpövoimaloissa. tuulivoiman osuus jäi alle 1 %. Energiakulutuksesta 52 % on teollisuuden ja kolmannes asumisen ja maatalouden käyttöä. Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Vaasan seudulla sijaitsee valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (jokivarsi), ja mm. kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tielinjauksia, jotka on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa. Saaristo kuuluu osin maailmanperintöalueeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Nopea maankohoaminen, sekä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa Merenkurkun saariston maailmanperintöalue houkuttelee vuosittain alueelle 340 000 kävijää. Maailmanperintöstatus aiheuttaa myös omat rajoituksensa alueen suunnitteluun. I Österbotten producerade man år 2010 energi främst i separata värmekraftverk. Andelen vindkraft förblev under 1 %. Av energiförbrukningen används 52 % av industrin och en tredjedel för boende och lantbruk. Förbränningsanläggningarna i landskapet övergår så småningom från fossila bränslen till bioenergi. I Vasaregionen finns värdefulla kulturmiljöer av riksintresse (älv- och ådalarna) och bl.a. kulturhistoriskt betydande vägsträckningar som bör beaktas i planeringen av områdesanvändningen. Skärgården ingår delvis i världsarvet. Grundstommen i Österbottens landskapsstruktur bildas av en omfattande skärgård, kustens å- och älvdeltan och totalt 11 å- och älvdalar som avskiljs av vattendelarryggar. Vattnet från å- och älvdalarna mynnar ut i Bottniska viken. Den snabba landhöjningen samt den långsluttande terrängen förändrar ständigt kusten och skärgården. Världsarvet Kvarkens skärgård lockar årligen 340 000 besökare till området. Världsarvsstatusen medför även begränsningar för planeringen av regionen. 39
40