Hhacklin news kesä / summer 2011 yhdessä hyvä tulee good things come together YARA VAHVA YHTEISTYÖ- KUMPPANI KOKKOLASSA Yara A Strong Partner in Kokkola 1
SISÄLTÖINDEX 4 yhdessä hyvä tulee Good things come together 6 katse tulevaisuudessa Eye on the future 11 RUUKIN JA In PITKÄ YHTEINEN TAIVAL Ruukki and Hacklin Have a Long History Together 14 ESITTÄYTYI ANTWERPENIssa hacklin Exhibits at Antwerp toimitus: kari lundell, Leena peltonen kannen kuva: Aki Rantanen osoitteenmuutokset ja tilaukset: puh: (02) 628 2107 tai leena.peltonen@hacklin.fi Graafinen suunnittelu: SEK PRO OY Paino: euraprint editors: kari lundell, leena peltonen cover photography: Aki Rantanen Contact us: phone: +358 (0) 2 628 2107 or Leena.peltonen@hacklin.fi Graphic design: SEK PRO OY Printed by: euraprint 2
toinen oma laiva syöttöliikenteeseen Another Hacklin Ship Launched for Feeder Traffic Hacklin on vahvistanut syöttöliikennekapasiteettiaan rahtaamalla viikoittaiseen liikenteeseensä toisen aluksen. S. 15 Hacklin has strengthened its feeder traffic capacity by launching another ship for weekly traffic. P. 15 3
Esipuheforeword kari lundell yhdessä hyvä tulee Good things come together Viisaat ovat sanoneet, että mennyttä ei kannata murehtia, koska siihen ei voi enää vaikuttaa. Haluan kuitenkin lyhyesti vilkaista peruutuspeiliin ja samalla jakaa kanssanne Hacklinin tapahtumat ja tulevaisuudensuunnitelmat. Viime vuoden alkupuoli oli erityisen raskas. Osaltaan tämä selittyy lamalla, joka vaikutti Suomen ulkomaankauppaan vahvasti ja hiukan viiveellä verrattuna Euroopan suurimpiin talouksiin. Talouden elpyminen alkoi näkyä vasta keväällä. Tätä kehitystä häiritsi lisäksi AKT:n valitettava työtaistelu. Konttiliikenteen jatkunut keskittyminen ja laman vaikutuksesta vähentynyt liikenne Porissa johti välttämättömiin vähennyksiin työvoiman osalta viime syksynä. Venäjälle suuntautuvan kauttakulkuliikenteen rakenteellinen muutos on tapahtunut tosiasia, joka on vaikuttanut myös Hacklin Hamikon toimintaan. Varastohuolinta erityisesti Kaakonkulmalla on kärsinyt rajusti, koska tavarat kuljetetaan nykyään yhä useammin joko suoraan Venäjän satamiin tai vaihtoehtoisia reittejä, kuten Baltian satamien kautta. Ahtaajien lakko vei lisäksi uskottavuutta Suomi-gateway:ltä, mikä osaltaan ainakin vauhditti asiakkaiden päätöksiä uuden reittivalinnan osalta. Tästä oli väistämättä seurauksena myös kotimaisen kaupan ja teollisuuden kilpailukyvyn heikentyminen logistisesti. Onneksi talouden elpymisen myötä bulk-asiakkaidemme liiketoiminta kuitenkin virkistyi. Varsinkin teollisuuden raaka-ainevirrat kasvoivat kaikissa toimipaikoissamme viime vuoden keväästä lähtien. Samoin metalli- ja konepajateollisuuden vientitoimitusten kasvu näkyi ilahduttavan vahvoina toimeksiantoina erityisesti projektilaivauksissa Mäntyluodosta. Hacklin Logisticsin alkutaival osana konsernia on ollut menestyksellinen mm. suuren Kiinan projektin muodossa. Olemmekin valmiit panostamaan omia resurssejamme tälle alueelle taataksemme globaalin osaamisen ja palvelun. Sahatavaralaivaukset noudattivat viime vuoden yleistä volyymitrendiä. Alkuvuonna 2011 Välimeren toimitukset kärsivät hetkellisesti Pohjois-Afrikan Arabimaiden poliittisesta tilanteesta. Kulunut talvi oli pitkä ja muodostuikin Itämerellä jääolosuhteiltaan vaikeimmaksi sitten 1980-luvun puolivälin jälkeisten ankarien jäätalvien. Jään muodostumisen lisäksi koko Pohjanlahden tilannetta heikensivät pitkään jatkuneet epäsuotuisat lännenpuoleiset tuulet, jotka ahtoivat vaikeakulkuisia esteitä poikkeuksellisesti myös Porin sataman edustalle aina vappuun saakka. Toivottavasti tämän talven haasteet Suomen merenkululle on tiedostettu myös paraikaa hallitusohjelmaa kokoavien poliitikkojen piirissä, ja saataisiin vihdoin ripeästi liikkeelle edes tarvittavat korvausinvestoinnit uuteen jäänmurtokalustoon. Uskallan myös toivoa samoilta tahoilta rohkeutta ja kaikkia mahdollisia toimia suunnitellun merenkulun rikkidirektiivin lisäkustannusten estämiseksi, jotta suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ei huononneta kilpailua vääristävillä tekijöillä ympäristönsuojelun nimissä. Työvoimakustannukset muodostavat yli 60 prosentin osan meidän toimintamme tyyppisessä satamaoperoinnissa. Porissa liikenne on pääsääntöisesti hakurahtia eikä säännöllistä linjaliikennettä, joten vaihtelu resurssitarpeissa 4
on valtava eikä laivatyötä tasoittavaa työtä ole helposti löydettävissä. Kaipaisimmekin alalle kipeästi joustavampia työaikamalleja, joilla työ ja tekijät kohtaisivat paremmin ja eri yritysten paikalliset olosuhteet ja erilaiset lastivirrat pystyttäisiin huomioimaan. Nykyisen TES:n tarjoamat vaihtoehdot eivät tarjoa kilpailukykyisellä kustannustasolla riittävää joustoa työtuntien siirtämisestä hiljaisista, tehottomista päivistä niihin ajankohtiin, joissa asiakkaidemme laivat tarvitsevat työvoimaa. Satamaoperointia ei voi epätasaisen kuormituksen vuoksi rinnastaa valmistavaan prosessiteollisuuteen ja sen keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Siihen maailmaan sovitetut työaikamallit eivät siten toimi satamassa narulla ei voi työntää. Palvelukykymme on ollut ajoittain koetuksella, ja pahoittelen tästä asiakkaillemme aiheutuneita haittoja. Teemme jatkossakin parhaamme parantaaksemme ja kehittääksemme edelleen toimintojamme ja palvelujamme. Mottonamme on Hacklin tuloksekkaita logistiikkaratkaisuja asiakkaille yhdessä alan parhaiden ihmisten kanssa. Haluamme taata jatkossakin asiakaskunnallemme määrällisesti ja laadullisesti riittävän, sekä kontti- että kappaletavaralle sopivan, linjaliikenteen Porista Eurooppaan. Niinpä rahtasimme toukokuun alkupuolella laivastoomme toisen aluksen, mv. Ragnan. Uskomme tämän palvelun tukevan strategiaamme, jossa pyrimme tarjoamaan avainasiakkaillemme mahdollisimman laajan palveluvalikoiman. Odotamme innolla buukkauksianne. Kiitän kaikkia asiakkaitamme koko henkilöstön puolesta osoittamastanne tuesta ja ymmärryksestä näinä haastavina aikoina. Kiitos kuuluu myös niille lukuisille yhtiötämme pitkään palvelleille henkilöille, jotka ovat siirtyneet tai siirtymässä sivuun aktiivisesta työelämästä. Teemme jatkossakin parhaamme parantaaksemme ja kehittääksemme edelleen toimintojamme ja palvelujamme. Mottonamme on Hacklin tuloksekkaita logistiikkaratkaisuja asiakkaille yhdessä alan parhaiden ihmisten kanssa. particular grew in all of our places of business. The rise in export deliveries for metal and mechanical engineering industries translated into significant orders in project logistics from Mäntyluoto. Hacklin Logistics has established itself as a successful part of the group, as the substantial China project shows. We are prepared to allocate resources to this sector to guarantee global knowhow and service. The shipping of sawn timber followed last year s general trend in volume, although at the beginning of 2011 the Mediterranean deliveries were momentarily affected by the political situation in the Arab countries in North Africa. This past winter was long and made the ice conditions in the Baltic Sea the most difficult they have been since the harsh winters of the mid 1980s. In addition to the formation of ice, the conditions in the Gulf of Bothnia were perpetuated by the persistent and unfavourable western winds which brought obstacles into the port of Pori as late as the beginning of May. Hopefully the challenges this winter posed for shipping in Finland have been acknowledged in the government negotiations to procure new ice-breakers through the replacement of fixed assets. I hope that the politicians involved in the negotiations will have the courage to undertake all possible measures to prevent the additional costs of the sulphur directive, so that the competitiveness of Finnish industry will not be weakened in the name of environment protection. Labour costs equate to more than 60 percent of the running costs of our typical port operations. In Pori, the traffic is mostly tramp shipping and not regular liner traffic, so the changes in resource needs are huge. Additional work compatible with working at sea is not easily found. The field is in need of more flexible models for working times, so that work and the availability of workers is better synchronised and the companies local conditions and different cargo flows can be taken into consideration. The current collaborative agreement does not We are committed to doing our best to improve and develop our operations and services even further. Our motto is Hacklin logistics solutions with results together with the best people in the business. Hyvää ja virkistävää kesää kaikille! Wise people have said that there is no point in reminiscing about the past because you can no longer do anything about it. Nevertheless, I want to take a look back and share the events of the past as well as Hacklin s plans for the future with you all. The first half of last year was particularly difficult. This was partly due to the recession, which affected Finland s foreign trade considerably, yet slightly later than some of Europe s bigger economies. It was not until spring that the economy started showing signs of recovery. It was also hindered by the unfortunate industrial action of the Transport Workers Union AKT. The continuing concentration of container traffic and the decrease in traffic in Pori due to the recession lead to unavoidable reductions in staff last autumn. The structural change in transit traffic to Russia has affected the operations of Hacklin Hamiko as well. Warehouse expediting has suffered significantly as a result, especially in Kaakonkulma, because goods are now more frequently transported either directly to Russian ports or through alternative routes, such as ports in the Baltic region. The stevedores strike harmed the credibility of the Finnish gateway, which at least in part affected the clients decisions to choose another route. Inevitably, this also resulted in the weakening of domestic trade and industrial competitiveness in the logistics sector. Fortunately, the economic recovery revived the business operations of our bulk customers. From spring last year, the quantity of industrial raw material in offer sufficient flexibility to be able to respond competitively to economic needs, such as redistributing working hours from slow, inefficient days to time periods in which our clients vessels need the workforce. Due to the irregular nature of the port operations, it cannot be compared to the processing industry with its uninterrupted three-shift work. These models for working hours cannot be applied in the same way to work carried out in the ports. Our service capabilities have struggled from time to time and I apologise for any inconvenience that this may have caused our clients. We would like to continue offering our clientele Pori-Europe line shipping that is both quantitatively and qualitatively sufficient and suitable for container and general cargo. This is why we chartered a new vessel, MV Ragna, to our fleet in May. We believe that this will further strengthen our strategy to offer our key clients as wide a range of services as possible. We eagerly await your bookings. I would like to thank all our clients on behalf of the entire personnel for the support and understanding that you have given us in these challenging times. I must also thank the numerous people who have served this company for so long and have now retreated or are retreating from an active working life. We are committed to doing our best to improve and develop our operations and services even further. Our motto is Hacklin logistics solutions with results together with the best people in the business. I m wishing you all a good and revitalising summer! 5
HENKILÖKUVASSA olli virtanen, IN VARATOIMITUSJOHTAJA In Focus Olli Virtanen, Deputy Managing Director of Hacklin katse tulevaisuudessa Eye on the future 6
Hacklinin johto-organisaatiota uudistettiin vuoden 2011 alussa, kun Olli Virtanen nimitettiin yrityksen varatoimitusjohtajaksi. Hän on varmasti monille jo tuttu vuosien varrelta, sillä ennen nykyistä tehtäväänsä hän ehti toimia Hacklinin talousjohtajana vuodesta 2001 lähtien. Tehtäväkentän laajentumisen myötä kuvaan on tullut myös monia uusia yhteyksiä ja kontakteja, joiden vuoksi on varmasti paikallaan hiukan kertoa, millainen mies varatoimitusjohtajan pöydän takaa löytyy. Olli Virtanen on syntynyt Porissa vuonna -66 ja asunutkin täällä koko ikänsä kahdeksaa vuotta lukuun ottamatta. Ne vuoden kuluivat Tampereella ensin opiskellen ja sen jälkeen työelämässä. Ylioppilaaksi Olli Virtanen kirjoitti Länsi-Porin lukiosta v. 1985, jonka jälkeen hän teki tovin määräaikaisia töitä mm. Rosenlewillä sekä suoritti asepalveluksen. Armeijan jälkeen alkoivat opiskelut Porin kauppaoppilaitoksen markkinointilinjalla. Valmistumisen jälkeen kiinnostus kaupallista alaa kohtaan jatkui. Olli pyrki ja pääsi Tampereelle opiskelemaan kauppatieteitä. Kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan Olli on ehtinyt olla työelämässä jo lähes 20 vuotta, niistä viimeiset 10 vuotta Hacklinilla. Sitä ennen hän oli mm. Outokumpu-konsernin palveluksessa talous- ja hallintopäällikkönä, Coopers & Lybrandilla (nykyinen PWC) tilintarkastustehtävissä ja yritysten neuvontapalveluissa sekä konepajateollisuudessa controllerina. Työnkuva Hacklinilla oli aluksi melko talous- ja tietohallintopainotteinen, mutta vuosien kuluessa tehtäväkenttä on laajentunut. Vastaan on tullut mm. monenlaisia liiketoiminnan kehitysprojekteja. Varatoimitusjohtajan vakanssin myötä työnkuva laajeni myös henkilöstöasioihin sekä moniin yleisiin hallinnon tehtäviin. Olli vastaa nyt myös Porin toimintojen tuotanto- ja resurssiorganisaatiosta. Siihen liittyvät työt vievätkin päivästä aikaa yhä enemmän. Ollin mukaan pari, kolme viimeisintä vuotta ovat olleet Hacklinilla sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hankalaa aikaa kapasiteetin käyttöasteen ollessa liian alhainen. Liiketoiminnan volyymit laskivat ja kovan kilpailun vuoksi hinta- ja katetasot sen seurauksena putosivat. Kovista ajoista huolimatta Hacklin hankki viime vuonna tehdyllä yrityskaupalla uutta projektilogistiikka- ja lentorahtitoimintaa. Osittain sen sekä muunkin viennin ja tuonnin elpymisen vuoksi liiketoiminnan volyymit ovat lähteneet nousuun viime syksystä lähtien. Erityisesti satamaoperoinnin puolella hintakilpailu on edelleen kovaa, mikä näkyy suoraan kannattavuudessa. Joka tapauksessa Hacklinin tulevaisuus näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin vielä jokin aika sitten. Pitää vain uskoa kärsivällisesti omaan tekemiseen. Ollin kiireistä työtä tasapainottavat monet harrastukset. Vapaa-ajasta ison osan haukkaa nuorisourheilu, erityisesti juniorijalkapallo, jota toinen pojista pelaa FC Jazzin kovatasoisissa C-15 -junioreissa. Toinen pojista on enemmänkin moottorimiehiä. Monenmoinen kevarin tuunaaminen onkin tuttua myös isälle, ainakin sponsorin näkökulmasta. Soittaminen on ollut rakas harrastus jo teini-iästä lähtien. Nykyisin Ollilla on neljän muun +40-vuotiaan kaverin kanssa bändi, jossa yritetään palata kadotettuun nuoruuteen soittamalla Kekkosen ja Koiviston ajan musiikkia. Pelkästään siihen ei sentään rajoituta, kuuluu repertuaariin muutakin. Melko uusi harrastus on surffaus, jota treenataan yhdessä Päivin kanssa pääasiassa Yyterin rannoilla. Olli on Päivin kanssa parisuhteessa, kuten facebook-termillä sanotaan. Heillä on yhteensä viisi lasta iältään 14-24 vuotta. Perheeseen kuuluvat heidän lisäkseen lasten puolisot sekä tyttö- ja poikaystävät. Omat vanhentuneet tiedot ja käsitykset tulevatkin tästä syystä säännöllisesti upgreidattua. At the beginning of 2011, the organisation of Hacklin s management team was given a new lease of life with the appointment of Mr Olli Virtanen as the company s new deputy managing director. He is certainly a familiar face to many, as he had acted as the finance manager of Hacklin since 2001 before his new appointment. Because of this change in job role, he will no doubt make many new contacts, and therefore it seems appropriate to provide a brief introduction to what kind of man this deputy managing director is. Olli Virtanen was born in Pori in 1966 and apart from eight years spent studying and working in Tampere, he has lived there for most of his life. Olli Virtanen received his matriculation examination certificate at the high school of Länsi-Pori in 1985. After this, he did some odd jobs for example at Rosenlew and completed his compulsory military service. After his military engagement had come to an end, he began his studies in marketing at the Pori Commercial College. His interest in business continued after graduation. He applied and was accepted to study economics at Tampere University. Since graduated as a Master of Sciences in Economics Olli has already been working for almost 20 years, the last 10 of which at Hacklin. His previous employees include, among others, the Outokumpu group, where he worked as the business administration manager, Coopers & Lybrand (currently PWC), where he worked in auditing and company advisory services, as well as in machinery manufacturing as a controller. Initially, Olli s role at Hacklin focussed mainly on economics and information technology, but over the years his role broadened to encompass diverse business development projects. His appointment as the deputy managing director has meant that his role now also covers human resources and many general administration tasks. Olli is now also responsible for the organisation of production and resources at Hacklin s Pori operation. This work is taking up more and more of his day. According to Olli, the last three years at Hacklin have been a struggle both financially and functionally as the capacity utilisation rate has been too low. The business volumes decreased and because of stiff competition the price and profit margin levels dropped. Despite the hard times, last year Hacklin acquired new project logistics and air cargo operations. Partly because of that and partly because of the recovery of import and export functions, volumes have been increasing since last autumn. Price competition is still hard, especially in port operations, which has had a direct result on profitability. In any case, at the moment Hacklin s future appears to be much brighter than it did a while ago. We just need to believe patiently in what we are doing. To achieve a balance with his busy work life, Olli has many hobbies. A big part of his free time is swallowed up by youth sports, especially junior football, as one of his sons plays in the very skilful C-15 junior team of FC Jazz. His other son is more into motorsports. Fiddling and helping out with the bikes is familiar to the father, at least in the role of a sponsor. Playing music has been a passion of Olli s since his teenage years. Today, Olli has a band with four other 40+ friends, and they try to bring back their lost youth by playing music from the times when Kekkonen and Koivisto were still presidents of Finland. This doesn t constitute their whole repertoire; they play other music as well! Olli s new hobby is surfing. He trains together with Päivi from the beaches of Yyteri. As Facebook would describe it, Olli is in a relationship with Päivi. They have altogether five children aged from 14 to 24 years. On top of their own children, the extended family also includes the spouses, as well as the girlfriends and boyfriends of the children. This means that Olli gets his dated knowledge and ideas upgraded regularly. 7
YARA VAHVA YHTEISTYÖ- KUMPPANI KOKKOLASSA Yara A Strong Partner in Kokkola 8
Hacklin laajensi toimintaansa kesällä 2007 Kokkolan satamaan. OnePoint Infra Oy:ltä ostetut ahtaustoiminnot sekä Kokkolan sataman sisäiset kuljetuspalvelut siirtyivät tehdyllä liiketoimintakaupalla Hacklinille. Toimintaa varten perustettiin uusi tytäryhtiö Oy Hacklin Bulk Service Ltd. Sen palvelukseen siirtyi OnePointilta parikymmentä työntekijää, joiden työ jatkui entisellään Kokkolan suurteollisuusalueen sisällä toimivien yritysten tavarankäsittely-, kuljetus- ja ahtauspalveluiden tuottajana. Alusta alkaen uuden yrityksen suurin ja tärkein yhteistyökumppani on ollut Yara, jolla on Kokkolan suurteollisuusalueella kaksi tehdasta; Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehdas ja Yara Phosphates Oy:n rehufosfaattitehdas. Kaliumsulfaattitehdas käyttää raaka-aineenaan ulkomailta tuotavaa kalisuolaa ja tuottaa vastavuoroisesti vientiin kaliumsulfaattia. Tehdas toimii täydellä kapasiteetilla. Rehufosfaattitehdas käyttää raaka-aineenaan fosforihappoa sekä kalsiumkarbonaattia. Fosforihapon saatavuudessa on viime aikoina ollut ongelmia, mutta näkymät sen suhteen ovat nyt paranemassa. Hacklin vastaa molempien laitosten raaka-aineista ja tuotteista omalta osaltaan hoitamalla niiden purkauksen ja lastauksen sekä huolehtii lisäksi tehtaiden raaka-aineen syötöstä. Poikkeuksena tästä on tehtaalle menevän fosforihapon käsittely, mikä ei kuulu Hacklinin vastuualueeseen. Satamassa lastattavista tuotteista voidaan mainita fosforihappo sekä elintarvikelaatuinen puhdas fosforihappo ja siellä purettavista tuotteista ammoniakki. Kaikkien näiden tuotteiden käsittely vaatii erityistä ammattitaitoa ja on tiukasti erilaisin säädöksin valvottua. Yaran Kokkolan tehtaiden toiminnasta on vuoden 2010 alusta lähtien vastannut Stefan Brännkärr. Hänellä oli nykyiseen tehtäväänsä siirtyessään kokemusta talon eri tehtävistä jo 9 vuoden ajalta, joskin työnantajan nimi on vuosien varrella vaihtunut. Brännkärr on aikanaan tullut Kemiralle, jonka nimi muuttui sittemmin Kemira Grow How ksi. Vuonna 2007 tehdyn kaupan seurauksena yritys siirtyi norjalaisen Yara-konsernin omistukseen ja toimii nimellä Yara Suomi Oy. Sen palveluksessa on n. 60 henkeä, joista työntekijöitä n. 50 ja loput toimihenkilöitä. Kokkolan tehtailla tuotetaan vuodessa n. 200 000 t kaliumsulfaattia ja noin 200 000 t rehufostaattia. 9
Yhteistyö Hacklinin kanssa on tiivistä, jopa rahtauksia tehtäessä käydään yhteisiä neuvotteluja. Yara on mm. siirtänyt rehujen käsittelyyn vaadittavan HACCP-luvan edelleen Hacklinille. Yleisesti ottaen Yaraa koskevat tavarankäsittelymääräykset ja -lait koskevat myös Hacklinia. Lakejakin tiukemmin turvallisuutta ja työn laatua ohjaavat Yaran TOPS-standardi ja rehujen valmistusta ohjaava rehualan standardi GMP (good manufacturing practice). Näiden mukaan tehdään mm. luukkujen ultraäänitarkistukset rehufosfaattilaivoihin sekä lastattavien laivojen puhtaustarkistukset. Sekä oman että erityisesti aliurakoitsijoiden toiminnan turvallisuuden kehittäminen on Yaralle äärimmäisen tärkeätä. Yhtiössä noudatetaan avointa tiedottamista kaikista työtapaturmista ja samaa toivotaan myös alihankkijoilta. Henkilöturvallisuutta pidetään yhtä tärkeänä kuin tuoteturvallisuuttakin. Esimerkin tästä sai jutun kirjoittaja haastattelua tehdessään. Lähtiessämme Brännkärrin kanssa hänen huoneestaan portaita pitkin alempaan kerrokseen sain ohjeen; tässä talossa kuljetaan portaissa kaiteesta kiinni pitäen. Turvallisuuden lisäksi Yaran ja Hacklinin yhteiseksi haasteeksi koetaan pölyämisen estäminen, jolle ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Tämän hetken ehkä suurimpana haasteena on kaksi vuotta tuotannossa ollut neutraloitu, kahmarilla käsiteltävä kaliumsulfaatti, joka on erityisen hienojakoista bulkia. Kehityskohteita mietitään yhteisessä ohjausryhmässä, joka kokoontuu säännöllisesti noin kahden kuukauden välein, tarvittaessa jopa kerran kuukaudessa. Mittareina käytetään mm. säkitystä, kontitusta ja siivousta. Esimerkkinä siivouksesta voidaan mainita laivan lastauksen jälkeinen jätemäärän mittaus. Varisteiden määrän pitäisi luonnollisesti olla mahdollisimman pieni. Yaran tulevaisuudesta kysyttäessä Brännkärr kertoo, ettei suuria muutoksia ole näköpiirissä. Yrityksen toimintaan vahvasti kytkeytyvät lannoitteiden markkinat näyttävät valoisilta. Ky- Stefan Brännkärr syntä on kovaa, koska viljan hinta on ylhäällä. Venäjältä tuleva apulanta nähdään pienenä uhkana, mutta kotimaisilla lannoitteilla on Suomessa edelleen vahva asema. Hacklin extended its operations to the Port of Kokkola in the summer of 2007. In this business transaction, freight services formerly provided by OnePoint Infra Oy as well as the internal transport services of the Port of Kokkola were taken over by Hacklin. A new subsidiary, Oy Hacklin Bulk Service Ltd, was established for these operations. About twenty former OnePoint employees were moved to the new subsidiary. Their duties remain the same and include the handling of goods and supply of transport and freight services for companies operating in the Kokkola Industrial Park. From the beginning, the company s biggest and most important partner has been Yara, which has two factories in the Kokkola Industrial Park: the potassium sulphate factory of Yara Suomi Oy and the feed phosphate factory of Yara Phosphates Oy. The potassium sulphate factory uses as raw material imported potassium-based salt and produces in turn potassium sulphate for export. The factory operates at full capacity. The feed phosphate factory, on the other hand, uses phosphoric acid and calcium carbonate as raw materials. The availability of phosphoric acid has been limited lately, but as things look now better prospects can be seen. Hacklin shares responsibility for the raw materials and products of both factories by taking charge of the loading and unloading processes. Hacklin also sees to supplying raw materials into the factories. Exception is, however, handling phosphoric acid transported to the factories for which Hacklin is not responsible. Of products loaded in the port, some examples are phosphoric acid and pure phosphoric acid of food product quality; and of products unloaded there, ammonia. Handling these products requires special expertise and is strictly controlled by different regulations. Mr Stefan Brännkärr has been responsible for running the Yara factories in Kokkola since early 2010. When he took over his current position, he had nine years of experience of in-house tasks, although the employer s name has changed over the years. Brännkärr was originally employed by Kemira, which later changed its name to Kemira Grow How. As a result of a business transaction carried out in 2007, the company was acquired by the Norwegian Yara Group and now operates under the name Yara Suomi Oy. The company employs about 60 persons, 50 of whom are employees and the rest are officials. The Kokkola factories produce about 200,000 tonnes of potassium sulphate and about 200,000 tonnes of feed phosphate every year. Yara s co-operation with Hacklin has been intensive; shared negotiations are ongoing even while delivering freight services. For example, Yara has passed to Hacklin the HACCP permit required for handling feedstuff. Basically, the laws and regulations concerning the handling of goods apply to Hacklin as well as Yara. The quality and safety of the operations is governed even more strictly by Yara s TOPS (Technical and Operational Standard) and the feed manufacture standard GMP (Good Manufacturing Practice). Ultrasonic inspections of hatches in ships transporting feed phosphate as well as the ships cleanliness inspections are carried out according to these regulations. To Yara, the development of operational safety regarding the employees and subcontractors in particular is an issue of utmost importance. The company follows a policy of open communication with regard to all industrial accidents, and subcontractors are expected to follow suit. Personnel safety is considered as important as product safety, which the author of this article experienced first-hand during the interview. When Brännkärr and I left his room to take the stairs to the lower floor, I received instructions: in this house, everybody holds on to the handrail while descending. In addition to safety issues, Yara and Hacklin consider the prevention of excessive dust build-up a common challenge, to which no easy solutions are available. Currently the biggest challenge may lie in the neutralised, grapple-handled potassium sulphate, which has been in production for two years and consists of particularly fine particles. Targets for development are discussed in a control group which meets regularly every two months or once a month if necessary. Among other things, loading into sacks, delivery by containers and cleaning are used as indicators of development. In the cleaning process, for example, the amount of waste that results from loading/unloading vessel is measured. The amount of debris should naturally be as small as possible. In response to an inquiry about Yara s future, Brännkärr states that there are no major foreseeable changes. The future of the manure market, which has strong ties to the company s operations, seems promising. The demand is high because the price of grain is high. Manure imported from Russia is considered a minor threat; however, domestic manure retains its strong position in Finland. 10
RUUKIN TRANSITOKIVIHIILI- KULJETUKSILLA JA ILLA PITKÄ YHTEINEN TAIVAL Ruukki s Coal Transits and Hacklin Have a Long History Together Porin Tahkoluodon syväsatamalla on jo pitkään ollut tärkeä asema pohjoiseen menevän kivihiilen transitopaikkana. Tahkoluodon 15 metrin väylä- ja laiturisyväys mahdollistaa satamaan pääsyn valtamerialuksille, joista purettu kivihiili kuljetetaan pienemmillä aluksilla edelleen. Transitokivihiilen kuljetuksien erikoisasiantuntijana voidaan pitää Ruukki Metals Oy:n ostopäällikkö Heljä Muurista, jonka kanssa Hacklinilla on takanaan pitkä yhteinen taival. Ruukki on tuonut koksin valmistukseen käytettävää kivihiiltä Tahkoluodon kautta syksystä 1997 lähtien, muistelee Muurinen. Hänellä on pers pektiiviä Ruukin palveluksesta vieläkin kauemmalta ajalta eli vuodesta 1981 alkaen, jolloin hän aloitti Oulun konttitehtaalla. Vuodesta -88 hän hoiti Ruukin merikuljetuksia eri tehtävissä pitkän ajanjakson aina vuoteen 2010, jonka alussa hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Ruukki Metals Oy:n ostopäälliköksi. Heljä Muurisen vastuulla ovat perusraaka-aineiden hankinta ja kivihiilen valtamerilaivausten rahtaukset. Tälle vuodelle perusraaka-aineiden hankintoja on n. 4,5 Mt. Raaka-ainelaivausten osalta Itämeren ja ARAn (Antwerpen/Rotterdam/Amsterdam) alueilta tulevien raaka-aineiden rahtaussopimuksista sekä aikatauluoperoinnista puolestaan vastaa Rautaruukin konsernitoimintoihin kuuluva Ruukki logistics. Raaka-ainetiimissä työskentelevät laivauspäällikkö sekä kaksi laivausten suunnittelijaa. 2007, jolloin Porin kautta tuli kivihiiltä 540.000 tonnia. Kaiken kaikkiaan Porin kautta on tuotu kivihiiltä n. 3,6 Mt. Viimeisin laiva purettiin Porissa toukokuun puolivälissä. Suurin yksittäinen erä on ollut v. 2003, jolloin mv. Graceous toi lastinaan 138.064 tonnia australialaista kivihiiltä. Pääosin kivihiili tuleekin juuri Australiasta. Muutama lasti on tullut myös Kanadan länsirannikolta ja USA:n itärannikolta. Laivojen koko on vaihdellut supramax-kokoluokasta capesize-aluksiin. Yhteistyö Hacklinin kanssa on ollut sujuvaa. Ruukilla ollaan tyytyväisiä myös Tahkoluodon hyviin varastotiloihin. Ajoittaisia haasteita tuovat laiturin tilanpuute ja ruuhkaisuus. Tulevaisuudennäkymistä kysyttäessä Muurinen arvioi kivihiilen kokonaisliikennemäärän pysyvän nykyisellään eli n. 1,2 Mt:n tasolla. Porin kautta tulevien kivihiilten määrän arvioiminen on kuitenkin vaikeampaa. Siihen vaikuttavat oleellisesti Ruukin kivihiililähteet vastaisuudessa sekä tietenkin Porin kilpailukyky muihin transitosatamiin verrattuna. Raahen väylä- ja laituritilanteesta Muurinen kertoo, että sinne on valmistunut 10 metrin väylä ja kaksi uutta laituripaikkaa. Parhaillaan 10 metrin laituripaikoille rakennetaan kuljetinjärjestelmiä sekä pellettisiiloja. Tehtaan sintraamo suljetaan loppuvuodesta, minkä jälkeen masuunit siirtyvät käyttämään 100-prosenttisesti rautapellettiä. Koksaamon vuosittainen kivihiilentarve on n. 1,2 Mt. Porin kautta kulkevat määrät ovat olleet vuositasolla 300.000 tonnin molemmin puolin. Ennätysvuosi oli 11
Heljä Muurinen Tahkoluoto deep-water harbour in Pori has for a long time had an important status as a transit point for coal heading north. The 15-metre draught on the passage and in the quay areas in Tahkoluoto allows easy entry for ocean liners which unload their coal to be hauled further by smaller vessels. Ruukki Metals Oy s Purchasing Manager Heljä Muurinen could be considered an expert in coal transits. She has a long history with Hacklin. Ruukki has been transporting coal to be used in the manufacturing of coke through Tahkoluoto since autumn 1997, Muurinen recalls. Her connection with Ruukki goes even further back in time to 1981 when she started work in the Oulu container factory. Since 1988, she has handled Ruukki s marine transports through her various positions. At the beginning of 2010 she started in her current position as the Purchasing Manager of Ruukki Metals Oy. Heljä Muurinen is in charge of the procurement of basic raw materials and the haulage of coal in ocean shipments. This year, the procurement of basic raw materials totals 4.5 million tonnes. Yhteistyö Hacklinin kanssa on ollut sujuvaa. Ruukilla ollaan tyytyväisiä myös Tahkoluodon hyviin varastotiloihin. Ajoittaisia haasteita tuovat laiturin tilanpuute ja ruuhkaisuus. Cooperation with Hacklin has been smooth. Ruukki is also pleased with Tahkoluoto s ample storage spaces. The lack of space and the congestion on the quay pose challenges from time to time. Ruukki Logistics, a part of the Rautaruukki Group, is responsible for haulage contracts and the scheduling of raw material shipments coming in from the Baltic Sea and the ARA area (Amsterdam/Rotterdam/Antwerp). The raw material team consists of a shipping manager and two shipping planners. The annual need for coal in the coking plant is approximately 1.2 million tonnes. The amounts transported via Pori have fluctuated around 300,000 tonnes. The record year was 2007, when 540,000 tonnes of coal was transported via Pori. In total, approximately 3.6 million tonnes of coal has been shipped through Pori harbour to date. The last ship was unloaded there in mid May. The largest single shipment came through in 2003 when MV Graceous hauled in 138,064 tonnes of Australian coal, which is actually the origin of most of the coal. Some shipments have been brought in from the west coast of Canada and the east coast of USA. The sizes of the ships have varied from supramax to cape size. Cooperation with Hacklin has been smooth. Ruukki is also pleased with Tahkoluoto s ample storage spaces. The lack of space and the congestion on the quay pose challenges from time to time. When asked about the future, Muurinen estimates that the total transit of coal will remain close to the current annual level of 1.2 million tonnes. However, it is more difficult to estimate the amount of coal transported through Pori. It is affected by Ruukki s future sources of coal and of course Pori s competitiveness compared to other transit harbours. The Raahe harbour has acquired a 10 metre fairway and two new berths, Muurinen reveals. At the moment, conveyor systems and pellet silos are being built on the 10 metre berths. The factory sintering plant will be closed at the end of the year and the blast furnaces will be operated solely on iron ore pellets. 12
KOKKOLAN SATAMASSA ELETÄÄN KORKEASUHDANTEEN AIKAA Economic Boom at the Port of Kokkola Hacklinin toiminnan laajennuttua v. 2007 Kokkolaan oli ensisijaisen tärkeätä solmia alusta alkaen kiinteät ja toimivat suhteet Kokkolan satamaan ja sen viranhaltijoihin. Yhteistyö lähtikin liikkeelle kitkattomasti ja hyvässä hengessä. Uusi operaattori toivotettiin tervetulleeksi satamaan. Kaikkein tiiviimmin yhteistyössä on ollut mukana satamajohtaja Torbjörn Witting, jolta kuulimme sataman tämän hetken kuulumisista. Perustan Kokkolan sataman liikenteelle muodostaa kuusi suurteollisuusyksikköä, jotka toimivat sataman välittömässä läheisyydessä tai sen takamaalla. Laitosten yhteenlaskettu tavaramäärä muodostaa 40 % kokonaisliikenteestä. Pääosin toiminta pohjautuu kaivos- ja bulktuotteisiin. Toimijoista esimerkkinä voidaan mainita Yara Kokkolassa ja Siilinjärvellä sekä Pyhäsalmen ja Talvivaaran kaivokset. Merkittävän 42 prosentin osuuden liikenteestä muodostaa Venäjän transitoliikenne. Jäljelle jäävä liikennemäärä tulee Keski-Suomen alueelta. Satama jakautuu kolmeen osaan. Kantasatamassa käsitellään kontteja ja kappaletavaraa, Hopeakiven laituriosassa vaaleaa bulkia ja syväsatamassa mustaa bulkia, mikä tarkoittaa pääosin rautapitoisia raaka-aineita. Vuonna 2010 sataman liikenne oli 6,45 miljoonaa tonnia. Se on kaksinkertaistunut seitsemän viime vuoden aikana. Syynä huimaan kasvuun on, että v. 2000 käyttöön otetun 13 m väylän syväyksen tuomat edut on pystytty hyödyntämään täysimääräisesti. Myös sataman infraa on parannettu jo 25 vuoden ajan ratkaisevasti. Kasvaneet liikennemäärät ovat tuoneet satamalle kuitenkin yhä uusia lisätarpeita, joihin tällä hetkellä ollaan vastaamassa. Helmikuussa 2011 käynnistettiin Hopeakiven laiturin laajennustyön ensimmäinen vaihe, jonka tarkoituksena on kasvattaa laiturin pituutta 150 metrillä. Uuden laiturinosan on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Siihen mennessä saadaan käyttöön myös laiturille tuleva 50 tonnin nosturi. Optio laiturin jatkamisesta 100 metrillä vuoden 2012 loppuun mennessä on jo olemassa. Sataman kautta kulkeva liikenne korreloi Venäjän liikennettä, joka oli v. 2010 n. 2,5 milj. tonnia. Kokkolan sataman tulevaisuudennäkymät satamajohtaja Witting näkee valoisina. Tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen liikenne vuoteen 2017 mennessä. Kasvu tulee sekä kotimaan että Venäjän liikenteestä. Tavoite on saavutettavissa mm. tiivistämällä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden, kuten Hacklinin kanssa. Sataman infraa ajatellen palveluvalmius laajentumiseen on koko ajan korkealla. Asiakkaiden tarpeet halutaan tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Kokkolan Satama on jättänyt vuonna 2009 hakemuksen väylän syventämisestä 14 metriin. Hanke on mm. sataman hyvän kehityksen myötä nyt erittäin 13
ajankohtainen. Saatujen tietojen mukaisesti väylän syvennys voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2013 tai 2014. Tämän vuoden loppuun mennessä väylä tutkitaan ja laaditaan sitä varten tarvittavat ruoppaussuunnitelmat. Witting näkee yhteistyön Hacklinin kanssa sujuneen koko ajan hyvin. Sitä voitaisiin kuitenkin syventää vielä huomattavasti, sillä kehittyvä satama avaa toimille vielä nykyistäkin paremmat mahdollisuudet. Witting korostaakin Kokkolan takamaan potentiaalisiin asiakkaisiin kohdistuvan markkinointi- ja myyntityön tärkeyttä ja siihen panostamista. When Hacklin extended operations to Kokkola in 2007, the top priority was to establish strong, functional relations with the port of Kokkola and its officials. Collaboration began smoothly and in good spirits. The new operator was warmly welcomed in the Port. Mr Torbjörn Witting, Port Director, has been most intensively involved in this partnership and provides us with the latest news from the port. Six large-scale industry units constitute the basis for traffic at the port of Kokkola, and they operate in the immediate vicinity of the port or further beyond. The combined amount of goods produced by the units constitutes 40% of the traffic as a whole. The operation is mainly based on mining and bulk products. Some examples of the operators are Yara in Kokkola and Siilinjärvi, as well as the Pyhäsalmi and Talvivaara mining companies. Transit traffic from Russia makes up 42% of all traffic. The remaining traffic comes from the area of Central Finland. The port is divided into three parts. Container deliveries and goods in small units are handled in the General Port. The quay in the Silverstone Port handles light-coloured bulk while the Deep Port sees to black bulk, which mostly refers to iron-bearing raw materials. In the year 2010, 6.45 million tonnes of goods passed through the port. The amount has doubled during the last seven years. A reason for the remarkable growth is the full-scale exploitation of a 13 m long waterway draught introduced in 2000. Another factor is the port s infrastructure which has been improved continuously for 25 years. However, the growing amount of traffic has generated new needs in the port, which are currently being seen to. In February 2011, the first stage of the expansion work on the Silverstone Quay was started. The objective is to add 150 metres to the quay s length. The new quay is supposed to be finished by the end of the year. By this time, a derrick weighing 50 tonnes will be introduced in the quay as well. There is already an option for lengthening the quay by a hundred metres by late 2012. The traffic going through the port corresponds to the Russian traffic which was about 2.5 million tonnes in 2010. Port Director Witting considers the prospects of the port of Kokkola optimistically, and the aim is to double the current traffic by 2017. The growth is incurred by both domestic and Russian traffic. The goal can be attained by, for example, working more closely with partners such as Hacklin. In terms of the port s infrastructure, the capacity to expand and provide services remains strong. Another aim is to fulfil customer needs in the best ways possible. In 2009, the port of Kokkola submitted an application regarding the deepening of the waterway to a depth of 14 metres. The project is very topical at the moment because of the port s promising development, among other things. According to the information received, the waterway s deepening process can be initiated in 2013 or 2014 at the earliest. By the end of this year the waterway will be inspected and necessary dredging plans will be formulated. According to Witting, collaboration with Hacklin has gone well. However, it could be strengthened remarkably, because a developing port provides even better opportunities for future operations. This is why Witting emphasises the importance of marketing and selling to potential customers in the surrounding area of Kokkola. ESITTÄYTYI ANTWERPENIN BREAKBULK-MESSUILLA Hacklin Exhibits at the Breakbulk Exhibition in Antwerp Hacklin esittäytyi ensimmäisen kerran omalla osastollaan Antwerpenin kansainvälisillä BreakBulkmessuilla toukokuun puolivälissä. Tapahtumasta oli toki kokemuksia aiemmilta vuosilta, mutta vain messuvierailijan näkökulmasta. Niiden kokemusten pohjalta rohkaistuttiin kuitenkin lähtemään nyt mukaan tosimielellä. Päätöksenteon pohjana oli Hacklinin vahvistunut rooli projektikuljetusten tuottajana, jota haluttiin markkinoida tehokkaasti mahdollisimman laajalle asiantuntijayleisölle. Samalla voitiin tietysti esitellä koko palvelutarjontaamme sekä kertoa parantuneesta feeder-yhteydestämme. Osastomme oli pieni, mutta siitä saadut kokemukset erittäin positiivisia. Jo paikan päällä tehtiin useita kuljetustilauksia, ja messuilla syntyneiden kontaktien pohjalta on syntynyt monia uusia toimeksiantoja. Tästä rohkaistuneena aiomme osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna. Hacklin had its own exhibition stand for the first time at the international BreakBulk Exhibition in Antwerp in mid May. The company had been present in the previous years of course, but only as a visitor. Based on those experiences, however, Hacklin wanted to take serious part in the exhibition. The decision was based on Hacklin s growing role as a project logistics service provider, and the desire to market this aspect as efficiently and widely as possible to an expert audience. At the same time, we were able to present our wide range of services and share news about our improved feeder connection. The stand was small but the experience was extremely positive. We received several transport orders on the spot and contacts made at the conference resulted in many new commissions. We were so encouraged by this that Hacklin will participate in the exhibition next year as well. 14
TOINEN OMA LAIVA SYÖTTÖLIIKENTEESEEN Another Hacklin Ship Launched for Feeder Traffic Hacklin on vahvistanut syöttöliikennekapasiteettiaan rahtaamalla viikoittaiseen liikenteeseensä toisen aluksen. MV. RAGNA teki ensimmäisen matkansa Hampurista Helsingin kautta Mäntyluotoon toukokuun puolivälissä. Liikennettä hoidetaan nyt kahdella aluksella, mv. Klenodenilla ja mv. Ragnalla. Lisälaivan ansiosta Hacklin pystyi selvästi parantamaan palvelutarjontaansa, kun linjaan liitettiin Helsinki. Toinen laivoista ajaa jatkossa reittiä Mäntyluoto - Hampuri - Rauma (tarvittaessa) Mäntyluoto ja toinen reittiä Mäntyluoto Hampuri Helsinki - Mäntyluoto. Molemmat alukset pystyvät kuljettamaan konttien lisäksi projekti- ja kappaletavaralastia. Hacklin has strengthened its feeder traffic capacity by launching another ship for weekly traffic. MV. RAGNA undertook its maiden voyage from Hamburg to Mäntyluoto via Helsinki in mid May. Two vessels, mv. Klenoden and mv. Ragna, are now handling the traffic. On account of the new ship, Hacklin was able to clearly improve its supply of services, as Helsinki was added to the route. In future, one ship will take the route Mäntyluoto Hampuri Rauma (if necessary) Mäntyluoto while the other operates on the route Mäntyluoto Hampuri Helsinki Mäntyluoto. Both ships have the capacity to transport project-related cargo and goods in small units in addition to containers. Kaj Kuusisto UUSIIN TEHTÄVIIN Hacklinin asiakaspalvelupäälliköksi on nimitetty Kaj Kuusisto 1.3.2011 alkaen. Hän vastaa Porin toimipisteen kontti- ja kappaletavaran sekä sahatavaran huolintatoiminnoista. Kuusisto jatkaa edelleen myyntitehtävissä nimettyjen asiakkaiden yhteyshenkilönä. Hän raportoi konsernin huolintaliiketoiminnasta vastaavalle Pasi Kuusijärvelle. Hannu Peltonen vastaa edelleen sahatavaran liiketoiminnasta vuoden 2011 loppuun saakka, jolloin hän siirtyy eläkkeelle. NOMINATION NEWS Kaj Kuusisto has been nominated as Customer Service Manager beginning 1.3.2011. He is responsible for forwarding operations of container, breakbulk and timber in Pori. Kuusisto continues in sales as contact person for specific customers. He reports to Pasi Kuusijärvi who is responsible for forwarding business of Hacklin Group. Hannu Peltonen is still responsible for timber business until the end of year 2011 when he will be retired. 15
Uudistunut / renewed www.hacklin.fi pori hamina helsinki Oy Hacklin Ltd Mäntyluoto FI-28880 PORI Oy Hacklin Hamiko Ltd Palokankaantie 6 FI-49460 HAMINA Oy Hacklin Logistics Ltd Nuijamiestentie 3 A FI-00400 HELSINKI Oy Hacklin Hamiko Ltd Nuijamiestentie 3 A FI-00400 HELSINKI Tel. +358 2 628 2111 Fax +358 2 628 2220 Tel. +358 5 747 2400 Fax +358 5 345 3346 Tel. +358 9 4777 9170 Fax +358 9 4777 9160 Tel. +358 9 854 5340 Fax: +358 9 8545 3434 Turku Tampere kotka Oy Hacklin Logistics Ltd Oy Hacklin Logistics Ltd Oy Hacklin Bulk Boys Ltd Oy Hacklin Hamiko Ltd Vitkalankatu 2 Valmetinkatu 5 Ruununmaanlaituri Merituulentie 424 FI-20200 TURKU FI-33900 TAMPERE FI-48200 KOTKA FI-48310 KOTKA Tel. +358 2 278 6300 Tel. +358 3 211 0052 Tel. +358 5 226 8120 Tel. +358 5 747 2500 Fax +358 2 278 6301 Fax +358 3 211 0062 Fax +358 5 226 8121 Fax +358 5 747 2505 kokkola hamburg MOSCOW ST.PETERSBURG Oy Hacklin Bulk Service Ltd Hacklin Deutschland GmbH ZAO Hamiko CIS OOO Hamiko Pete Kemirantie 1, FI-67900 KOKKOLA Am Sandtorkai 74, DE-20457 HAMBURG Ul. Staraya Basmannaya 38/2 Finlandskiy av., 4A PL 602, FI-67701 KOKKOLA POB 11 08 29, DE-20408 HAMBURG Office 218, RU-105066 MOSCOW 194044, RU-Sankt-Petersburg Tel. +358 6 828 2320 Tel. +49 40 74 11 43 0 Tel. +7 495 933 5500 Tel. +7 921 742 4412 Fax +358 6 822 1312 Fax +49 40 74 11 43 43 Fax +7 495 783 4894 16