VUOSIKATSAUS 2014 VUOSIKATSAUS SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

VUOSIKATSAUS 2014 VUOSIKATSAUS SAMMAKKOKANGAS OY Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLTÖ ALKUSANAT 3 1 HISTORIIKKI 4 2 YHTIÖ 6 2.1 Yhtiö lyhyesti 6 2.2 Strategia 7 2.3 Hallinto ja johtaminen 7 2.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen 8 2.5 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus 10 3 PALVELUT 11 3.1 Toimipisteet 11 3.2 Jätteenvastaanotto 12 3.3 Käsittely ja hyödyntäminen 13 3.4 Neuvonta 15 4 YMPÄRISTÖVASTUU 17 4.1 Jätekeskuksen kuormitus 17 5 SOSIAALINEN VASTUU 20 5.1 Henkilökunta 20 5.2 Viestintä ja vuorovaikutus 20 6 TALOUDELLINEN VASTUU 21 7 TILINPÄÄTÖS 2014 22 Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase 31.12.2014 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Sammakkokangas Oy PL 13, 43101 SAARIJÄRVI Käyntiosoite: Paavonaukio 3 B, Saarijärvi 044 4685 502, 044 4685 508 info@sammakkokangas.fi www.sammakkokangas.fi Y-tunnus 1857139-7 2

ALKUSANAT Melkein kaksi vuotta sitten meille tuli yhtiössä ajatus, että kun 10 toimintavuotta on takana haluamme juhlistaa asiaa. Vuonna 2014 järjestettiin juhlavuoden kunniaksi avoimet ovet, kiertävä kierrätystaidenäyttely Löydetty kätkö, uudistettiin nettisivut ja järjestettiin mielenkiintoisia puheenvuoroja sisältänyt juhlaseminaarina. Juhlavuoden kruunasi pääjuhla, johon yhtiö halusi kutsua laajasti eri yhteistyötahoja kiitokseksi tähänastisesta yhteistyöstä. Toivottavasti tulevaisuudessakin on mahdollisuus tehdä asioita yhdessä. Onko Suomessa enää olemassa töitä, joihin ei sisälly minkäänlaista yhteistyön tekemistä? Työelämän rakennemuutokset ja globalisoituminen ajavat organisaatiot tekemään hyvinkin strategisia päätöksiä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Toisaalta teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kehittymisen myötä yhteistyö organisaatioiden välillä eri puolilla maata alkaa tuntua aivan luontevalta ja tavanomaiselta. Yhteistyön tekeminen ei enää edellytä samalla työpaikalla työskentelyä eikä välttämättä edes jatkuvaa matkustelua. Työelämästä voi löytää mitä mielenkiintoisimpia yhteistyökuvioita. Yritykset ja julkiset toimijat perustavat verkostoja, strategisia yhteenliittymiä, moniammatillisia tiimejä ja kokoonpanoja monenlaisiin tarkoituksiin. Olen tavannut monia ihmisiä, jotka ihailtavasti osaavat hyödyntää laajoja verkostojaan, vaikuttaa asioihin erilaisissa ryhmissä ja toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi monella rintamalla. Kun yhteistyötä halutaan katsoa lähempää ja ymmärtää sitä yksityiskohtaisemmin, on käytännössä järkevintä tarkastella yhteistyön tekemistä prosessina. Useimmiten ihmiset ovat jollain tavalla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa toimiessaan yhteisten tavoitteiden hyväksi. Laaja ja haastava yhteistyö on mm. synnyttänyt aikoinaan Sammakkokangas Oy:n. Menneiden 10 vuoden aikana yhtiössä on saatu paljon aikaan ja alueen jätehuolto on nostanut huimasti palvelutasoa. Emme ole ihan valtakunnallista kärkeä, mutta tulemme hyvässä tuntumassa. Mielestäni on perusteltua sanoa, että kuntien välinen yhteistyö on tuonut toivottuja tuloksia. Haluan esittää erityiskiitokset yhtiön henkilökunnalle. Olette jokapäiväisen työn tärkein ja näkyvin kulmakivi. Kiitokset myös asiantuntevalle hallitukselle. Outi Ruuska toimitusjohtaja, Sammakkokangas Oy Hieman mukaillen puhe 10 -vuotisjuhlassa 31.10.2014 3

1 HISTORIIKKI Satu pienestä jätehuoltoyhtiöstä, joka muuttui todeksi Olipa kerran kaukana pohjolassa pienoinen valtakunta, jonka keskiosissa metsien, kirkkaiden järvien ja vihreiden peltojen keskellä sijaitsi viisi pientä kuntaa ja kaksi kaupunkia. Jokaisella näistä oli omat kaatopaikkansa, joissa kuntalaisten tuottamat yhdyskuntajätteet käsiteltiin. Elo kunnissa oli leppoisaa ja arki kului omalla painollaan, kunnes valtakunnassa kävi käsky, että yhdyskuntajätteiden kaatopaikkojen määrää oli vähennettävä ja näillä viidellä kunnalla sekä kahdella kaupungilla tulisi jatkossa olla vain yksi yhteinen yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Tästä seurasi kuntien virkamiehille suuri huoli siitä, miten kaatopaikkatoiminnot hoidettaisiin alueella jatkossa. Mutta ei hätää, yhden EU-hankeen avulla, jota vetämään ryhtyi kaksi pelotonta ja rohkeaa henkilöä, kuntien yhteinen huoli alueen kaatopaikkapalveluiden jatkumisesta haihtui taivaan tuuliin. Kuntien välisten neuvottelujen tuloksena perustettiin pieni jätehuoltoyhtiö alueen kuntien jätehuollon palvelutehtäviä hoitamaan. Keskinäisen yhteistyön osoituksena jokainen osakaskunnista valitsi yhtiön hallitukseen yhden jäsenen, jotka yhteistuumin päättivät etsiä yhtiön johtoon viisaan ja oppineen henkilön. Tietäjää yhtiön johtajaksi haettiin maan ääristä asti ja viimein pienen jätehuoltoyhtiön johtajaksi löytyi korkeasti oppinut ja kokenut mies. Johtajan sekä yhtiön muun henkilönkunnan löydyttyä pieni jätehuoltoyhtiö aloitti toimintansa. Alussa oli pohjaamaton loppusijoitusalue, biojätekenttä, koppi sekä toimistotilat ilman työpöytiä ja tietokoneita. Mutta ei aikaakaan, kun kiltin ympäristökeskuksen EUhaltijattaren avulla sankan metsän keskellä oleva vanha kaatopaikka alkoi muuttua vinhaa vauhtia nykyaikaiseksi jätekeskukseksi. Samalla pieni jätehuoltoyhtiö alkoi neuvomaan alueen kuntalaisia sekä levittämään alueen asukkaille jätteiden lajittelun ilosanomaa erilaisten tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla. Lisäksi päätettiin parantaa alueella olemassa olevaa aluekeräysjärjestelmää maalaamalla ja kunnostamalla keräyskatoksia sekä perustamalla ihka uusia ekopisteitä. Suurimmassa osassa pienen jätehuoltoyhtiön osakaskuntia alkoivat vähitellen liikkua yhtiön logolla varustetut jäteautot alueen asukkaiden sekajätteitä keräillen. Parin kiivaan rakentamisen täyteisen vuoden päätteeksi loppukesällä 2006 voitiin viettää valtakunnan kuntaministerin johdolla pienen jätehuoltoyhtiön uuden uhkean jätekeskuksen avajaisia ja juhlavieraat saivat ihastella uutta toimistorakennusta, loppusijoitusaluetta, pientuojien lajittelupihaa, asfaltilla päällystettyä hyötyjätteiden varastointikenttää, lietemäisten jätteiden käsittelyaltaita, tasausallasta ja maasuodatinta. Hetken aikaa pienen jätehuoltoyhtiön väki sai tyytyväisenä ihastella jätekeskuksensa toimintaa. Vanhan jätetäyttöalueen sulkeuduttua huomattiin kuitenkin loppusijoitusalueen olevan aivan liian pieni. Valtakunnan neuvokkaiden konsulttien sekä osaavien urakoitsijoiden avulla rakennettiin vanhan loppusijoitusalueen päälle välipohjarakenteita ja sulkurakenteita sekä sen viereen ihan uusia loppusijoitusalueen pohjarakenteita. Monien vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen saatiin loppusijoitusalue laajennettua riittävän kokoiseksi ja suljettua vanha loppusijoitusalue. Alussa pienen ja urhean jätehuoltoyhtiön ahkerat työntekijät vastasivat puhelimeen yhtä mittaa aamusta iltaan muutoksesta hätääntyneiden kuntalaisten puheluihin ja monissa puheluissa asiakkaita neuvottiin laittamaan jätteensä jäteastiaan eikä kiven koloon. Oikein erityisesti painotettiin sitä, että jätteitä ei saa polttaa poroksi. Välillä urheat pienen jätehuoltoyhtiön työntekijät olivat menettää toivonsa siitä, että asenteet jätteiden lajittelua kohtaan eivät ikinä muutu. He eivät kuitenkaan suostuneet luovuttamaan, koska heidän halunsa suojella alueensa vehreitä metsiä, kirkkaita vesiä ja puhdasta luontoa oli vahva. Vähitellen pienen jätehuoltoyhtiön ahkerat työntekijät saivat huomata, että asiakkaiden asenteet lajittelua sekä jätehuoltoa kohtaan muuttuivat positiivisemmiksi. He alkoivat saada puheluja tyytyväisiltä asiakkailta, jotka kaipasivat lisätietoutta jätehuollosta. Yhtiön tiedottaminenkin kehittyi vähi- 4

tellen, ja kuntalaisten iloksi heidän postilaatikoistaan alkoi kerran vuodessa löytyä jätetietoutta sisältävä asiakaslehti neljännesvuosittain lähetettävien laskujen liitteenä olevan info-kirjeen lisäksi. Jätehuollon toimivuudesta ilahtuneena pienen jätehuoltoyhtiön täyden palvelun osakaskunnat päättivät perustaa pienen jätehuoltoyhtiön parivaljakoksi jätelautakunnan alueen jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamaan. Talven pakkasten paukkuessa vuonna 2009 alkoi jätelautakunnan toiminta topakan esittelijän johdolla. Näin taas kerran alueellinen jätehuolto hyppäsi askeleen eteenpäin, kun sen alueen kuntalaisten kohtelu tasapuolistui pienen jätehuoltoyhtiön ja jätelautakunnan työskennellessä rinta rinnan toisiaan kädestä kiinni pitäen. Näitä kahta ei voinut enää toisistaan erilleen erottaa lautakunnan päättäessä jätehuollon käytännöistä ja pienen jätehuoltoyhtiön toteuttaessa sen päätökset. Eräänä alkukesän kauniina päivänä pienen jätehuoltoyhtiön väki sai kuulla, että yhtiön johtajana toiminut tietäjä jättäisi heidät pian ja siirtyisi suuremman sekä mahtavamman jätehuoltoyhtiön johtajaksi. Haikein mielin pienen jätehuoltoyhtiön henkilökunta sanoi johtajalleen hyvästit ennen yöttömän yön juhlaa. Jälleen kerran pienen jätehuoltoyhtiön hallitus joutui etsimään osaavaa ja aikaansaavaa henkilöä yhtiön johtoon. Pitkällisen etsinnän jälkeen yhtiön hallitus löysi luovan, tarmokkaan ja innovatiivisen johtajattaren, joka otti ohjat käsiinsä ja alkoi uutterasti voimiaan säästämättä kehittää yhtiön toimintaa sen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Taas kuului valtakunnassa kummia, sillä lainsäätäjät olivat päätyneet siihen, että biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle tultaisiin kieltämään vuoden 2016 alusta alkaen. Pienen jätehuoltoyhtiön oli tulevaisuutensa turvaamiseksi löydettävä jätteenpolttolaitos sekajätteilleen. Alkoi kuumeinen eri vaihtoehtojen etsintä ja harkinta. Aikaa vievän etsinnän jälkeen pieni jätehuoltoyhtiö päätti liittyä Itä- Suomen jätteenpolttolaitoshankkeeseen, jonka neuvottelujen ja selvitysten päätteeksi päätettiin perustaa vuoden 2012 lopussa Riikinvoima Oy. Jälleen kerran pienen jätehuoltoyhtiön sekä sen osakaskuntien asukkaiden sekajätehuolto oli turvattu! Ja kun vielä ajalle ennen Riikinvoima Oy:n Leppävirran polttolaitoksen valmistumista löytyi yhteistyökumppani kaukaa pohjoisesta raikkaan Jäämeren rannalta, eivät asiat olisi voineet olla paremmin hyötykäyttöprosentin suhteen. Ajan kuluessa eräs pienen jätehuoltoyhtiön osakaskaupungin naapurikunta oli uuden jätelain voimaan astumisen myötä alkanut pohtia jätehuoltonsa järjestämistä ja päätynyt kuljetusjärjestelmäpäätöksessään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tieto pienen jätehuoltoyhtiön toiminnasta oli kiirinyt pitkin maita ja mantuja sekä päätynyt naapurikunnan virkamiesten korviin. Kuulemastaan kiinnostuneena naapurikunnan virkamiehet päättivät lähteä tutustumaan pienen jätehuoltoyhtiön sankan metsän keskellä sijaitsevaan jätekeskukseen ja yhtiön toimintaan. Vierailusta innostuneet pienen jätehuoltoyhtiön johtajatar ja palvelupäällikkö esittelivät pienen jätehuoltoyhtiön jätekeskusta ja yhtiön toimintaa parhaan taitonsa mukaan niistä kiinnostuneille vierailleen. Illalla, vieraiden jo lähdettyä kauan aikaa sitten, nämä kaksi neuvokasta naista, kumpikin omalla tahollaan, esittivät tähdelle toiveensa siitä, että naapurikunta liittyisi pienen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi. Ilmeisesti tähti kuuli nämä toiveet, sillä naapurikunnan virkamiehet innostuivat näkemästään ja kuulemastaan niin, että pyysivät tarjouksen pieneen jätehuoltoyhtiöön osakkaaksi liittymisestä. Tarjouksen saatuaan virkamiehet esittivät naapurikunnan päättäjille pienen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi liittymistä, johon nämä yksimielisesti suostuivat. Näin loppukesästä vuonna 2014 pieneen jätehuoltoyhtiöön liittyi uusi osakaskunta. Yhä vielä tänäkin päivänä, kymmenen vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen, toimii pieni jätehuoltoyhtiö pienen pohjoisen valtakunnan keskiosissa metsien, kirkkaiden järvien ja vihreiden peltojen keskellä pitäen huolta alueen kuntalaisten jätehuollon palveluista ahkerasti niitä hoitaen. Paljon on pieni jätehuoltoyhtiö kehittynyt kymmenen vuoden aikana kohdatessaan lukuisia haasteita ja mahdollisuuksia. Sitkeästi tahtoo yhä edelleen yhtiö sekä sen johtaja, hallitus ja henkilökunta suojella alueensa puhdasta luontoa jätelakia ja asetusta noudattaen sekä laadukkaita jätehuoltopalveluita tarjoten. Hyvät kuulijat, tämä tarina pienestä jätehuoltoyhtiöstä on tosi. 10 -vuotisjuhlaa varten valmisteltu historiikki 5

2 YHTIÖ 2.1 Yhtiö lyhyesti Sammakkokangas Oy on vuonna 2003 perustettu kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös alueen elinkeinoelämälle sekä lähikunnille. Sammakkokangas Oy:n omistus jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. Kunta Omistusosuus % Kannonkoski 4,5 Karstula 13,2 Kinnula 5,4 Kivijärvi 4,1 Pihtipudas 13,4 Saarijärvi 29,8 Uurainen 9,2 Viitasaari 20,3 Sammakkokangas Oy vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueella suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö vastaa, että jätehuollon toteutus vastaa lainvelvoitteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Saarijärvelle, Sammakkokankaan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelyalue. Jätteitä otetaan vastaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla ja ekopisteissä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella on käytössä osin kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja osin kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä. Kaikkien osakuntien alueella on lietehuollossa kiinteistön haltijan järjestelmä. Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan alueella on muussa jätehuollossa kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä. Uuraisten alueella kunnan järjestämään malliin siirrytään 2016 vuoden alussa. Toimialueen asukasmäärä oli vuoden 2014 lopussa 33 535. Yhtiön täyden palvelun osakaskuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula ja Uurainen. Kunnat ovat siirtäneet Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi jätehuollonlakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön osakkaita ja ovat sopineet yhtiön perustamisvaiheessa ainoastaan jätteen loppusijoituspalvelun ostamisesta yhtiöltä. Vuonna 2012 kaikki Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat sekajätteen polttopalveluyhteistyöstä. Yhtiöstä tulijoulukuussa 2012 Riikinvoima Oy:n osakas. Sammakkokangas Oy:n omistusosuus Riikinvoimasta on 2,36 %. Lisätietoja www.sammakkokangas.fi 6

2.2 Strategia Sammakkokangas Oy:n tehtävänä ja tavoitteena on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntiensa puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla. Yhtiö pyrkii toiminnassaan monipuolisten ja laadukkaiden jätehuollon palveluiden tarjoamiseen alueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille sekä omistajakunnille ja alueen elinkeinoelämälle. Yhtiö panostaa jätehuolto-osaamiseen ja kehittää alueen jätehuoltoa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii korkeaan jätteen hyödyntämisasteeseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja osaltaan parantamaan toiminta-alueensa viihtyvyyttä. Yhtiö panostaa henkilökuntaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työympäristössä tavoitellaan terveellisyyttä ja turvallisuutta. 2.3 Hallinto ja johtaminen Yhtiön osakepääoma jakautuu 38 963 osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeet jakautuvat osakkaiden kesken kohdassa 1.1 esitetyn taulukon mukaisesti. Osakkeita rasittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke. Yhtiökokous kokoontui vuonna 2014 kerran varsinaiseen ja kerran ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksessa on yksi jäsen jokaisesta osakaskunnasta ja hänellä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallitus kokoontui vuonna 2014 yhteensä yhdeksän kertaa. Uuraisen tullessa yhtiön osakkaaksi hallitus kasvoi yhdellä jäsenellä. Ylimääräinen yhtiökokous 21.8.2014 valitsi Uuraisten edustajan kunnan esityksestä. Hallituksen kokoonpano Sammakkokangas Oy on palveleva, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, tehokas sekä vastuullinen yritys. Yhtiössä luodaan vuosittain tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Yhtiö on luonut lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelma päivitettiin loppu vuodesta 2013. Toiminnalle asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Saarijärvi Viitasaari Pihtipudas Karstula Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Uurainen Vesa Ronkainen vpj. Raimo Strandman pj. Ari Kahilainen Toivo Poikonen Markku Toikkanen Maarit Autio Erkki Leppänen Päivi Partanen 21.8.2014 alkaen Yhtiö osallistuu omalta osaltaan niin alueelliseen jätehuollon kehittämistyöhön kuin myös valtakunnalliseen. Tehtävä Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Toimitusjohtaja FM, Ins.(amk) Outi Ruuska Tilintarkastajat HTM, JHTT Jarmo Jäspi ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab päävastuullisena tilintarkastajana JHTT Erkka Ollila Tavoite Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen, Keski-Suomea palveleva jätehuoltopalveluja tarjoava alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. 7

2.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen Riikinvoima Oy Vuoden 2014 isoimpia toiminnan kehittämiseen liittyvä kehittämishanke oli polttolaitosyhteistyö Riikinvoima Oy:ssä. Riikinvoima Oy perustettiin vuoden 2012 lopussa. Vuonna 2014 Riikinvoima muutettiin ns. mankala-yhtiöksi ja osakassopimukset allekirjoitettiin uudelleen. Ekokymppi tuli uutena yhtiöön osakkaaksi. Riikivoiman osakkaita alla olevat jäteyhtiöt ja Varkauden aluelämpö Oy. Suurimmat osakkaat ovat Jätekukko Oy ja Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n osuus on 2,36 %. Riikinvoima Oy:n tavoitteena on rakentaa leijutekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Leppävirralle Riikinnevan jätekeskuksen viereen. Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2014 laitostoimittaja Andritz Oy:n toimesta. Sammakkokangas Oy on halunnut yhteistyöhön mukaan lähtemisellä varmistaa sekajätteen polttopalvelun pitkälle tulevaisuuteen. 1.1.2016 astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto. Kunnan vastuulla olevan jätteen osalta tämä tarkoittaa jätteen toimittamista keskitettyyn polttoon. Sammakkokangas Oy on varannut Riikinvoiman laitoksesta 6000 tn vuosikiintiön. Sekajätteen energiahyödyntäminen vaatii jätteiden syntypaikkalajitteluun panostamista. Asiakkaisiin kohdistuvaan neuvontaa ja opastamiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Lisäksi tulee miettiä keräämisen tehostamiseen liittyviä uusia ratkaisuja. Kuva Riikinnevan jätekeskusalue ja polttolaitoksen suunnitelmakuva sijoittumisesta alueelle. 8

Asumisen lietehuollon kehittäminen Vuonna 2013 aloitettiin lietehuollon kehittäminen jätelautakunnan kanssa yhteistyössä. Tätä työtä jatkettiin vuonna 2014. Jätelautakunta päätti säilyttää kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen lietehuollossa. Jätelautakunnan tulee kuitenkin koota jätelain mukaan rekisteri kiinteistökohtaisista lietepalveluista ja pitää se ajan tasalla. Lieterekisteri on vuoden 2014 aikana koottu osaksi jätehuollon muuta rekisteriä. Alueen asukkaiden tiedottamiseen on myös panostettu ja kaivotyhjennystietoja on aloitettu kirjaamaan rekisteriin, jotta seuranta olisi tulevaisuudessa mahdollista. Riskien ja vaarojen arviointi Sammakkokangas Oy:ssä oli aiemmin toteutettu riskien ja vaarojen arviointia, mutta kokonaisuus haluttiin rakentaa kattavammaksi ja päivittää. Kesällä 2014 toteutettiin riskien ja vaarojen arviointi ja siitä tehtiin ammattikorkeakoulutasoinen opinnäytetyö. Arvioinnissa hyödynnettiin Työturvallisuuskeskuksen RiskiArvi ohjelmaa. Henkilökunta osallistui arviointiin aktiivisesti. Sammakkokangas Oy on hoitanut lietehuollon osalta palvelutehtäviä, joita ovat tässä vaiheessa tiedotus ja laskutus sekä lautakunnan avustaminen rekisteriasioissa. Pohjaamattoman jätepenkan sulkeminen Vuonna 2014 kesällä suljettiin loppuun ns. pohjaamaton jätetäyttöalue. Alue oli kooltaan noin 1 hehtaari. Pohjaamattoman ja nyt kokonaan suljetun alueen kokonaispinta-ala on noin 2,3 ha. Jätetäytön sulku-urakan pääurakoitsijana toimi Karjalan Louhinta ja Lujitustyö Joensuusta. Suunnittelun hoiti FCG Oy. Urakoitsijasta riippumattomana valvojana toimi rakennuttaja rakennusmestari Seppo Kynnäs. Sulkemisessa hyödynnettiin rengasrouhetta, lasimurskaa sekä kompostia. Suljetulle alueelle rakennettiin myös kaasunkeräysrakenne. Kuva suunnitelmissa huomioitiin tien säilyttäminen jätetäytön päälle Kuva Kuitusavikerroksen rakentaminen 9

2.5 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa, keräys välineiden hankinnassa, lajittelussa ja kompostoinnissa. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle (kaatopaikkajäte) ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Haja-asutusalueella on kompostointivelvollisuus. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivi- ja kerrostalot sekä liikekiinteistöt ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat pahville, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan ekopisteiden hyötyjäteastioita. Jätteenkuljetusreitistö kattaa käytännössä kaikki päätiet ja suuren osan ajokelpoisista sivuteistä, joiden varrella on asutusta. Vain pienimmät pistotiet eivät kuulu reitille ja niistä haettavista jätteistä joutuu kiinteistö maksamaan reitiltä poikkeamisesta lisämaksua, mikäli ei halua käyttää aluekeräyspistettä. Jätelautakunta käsitteli ja vahvisti jätereitin vuonna 2012 ennen kuljetusten kilpailuttamista. Kuljetukset kilpailutettiin loppu vuodesta 2012. Kinnulan alueella erillinen energiajätereitti lopetettiin vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä kokonaan. Vuoden 2014 loppu puolella aloitettiin jätereittisuunnittelu Uuraisten alueelle. Jäteastiamäärät täyden palvelun kuntien alueella 140 240 l sekajäteastiat 4299 360 660 l sekajäteastiat 1328 140 240 l biojäteastiat 873 metalliastiat 431 lasiastiat 383 pahviastiat 506 *astiamäärissä ei vielä mukana Uuraista Sammakkokangas Oy:n toimialueella Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kinnulassa on kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä (pl lietehuolto). Uuraisten alueella kunnan järjestämään malliin siirrytään 2016 vuoden alussa. Saarijärven seudun jätelautakunta toimii jätehuollon viranomaisena ja se määrittelee kiinteistökohtaisesti tyhjennysvälit jäteastioille. Jätelautakunnan laajentumisesta neuvottelemista jatkettiin vuonna 2014. Laajentuessaan jätelautakunnan nimi muutetaan paremmin aluetta kuvaavaksi Sydän-Suomen jätelautakunnaksi. Tyhjennysvälit määritellään astiakoon ja asukasmäärään perustuen. Jätereitityksen hoitaa yhtiö. Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden keräilyn ja kuljetuksen järjestämisen viidessä osakaskunnassa (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Vuoden 2016 alussa Uuraisista tulee kuudes kunta. Keräilyn ja kuljetuksen piiriin kuuluvat seka- ja hyötyjätteet (biojäte, metalli, lasi, pahvi). Jätekuljetukset hoidetaan yhteistyössä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Kolme kuljetusaluetta: Alue 1 Saarijärvi Alue 2 Karstula-Pylkönmäki Alue 3 Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski Kuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2012 vuosiksi 2013 2015. Sopimuksessa on kahden vuoden mahdollisuus optioon. Uuraisten alue tulee muodostamaan neljännen kuljetusalueen. Yhtiöllä on sähköinen ajonohjausjärjestelmä. Kuljettaja noutaa internetin välityksellä päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen ajoneuvon tietokoneelle. Kuljettaja kuittaa tyhjennyksen välittömästi, joten toimintaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti toimistosta käsin. Reitille voi myös lisätä tyhjennyksiä tai muita ohjeita kesken päivän, jolloin toiminta on joustavaa. Tuottajavastuun piirissä olevien jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Yhtiö vastaa keräyspaikkojen kunnossapito (paperi) ja vastaanottopaikoista jäteasemilla ja jätekeskuksessa (sähkö- ja elektroniikkaromu, kyllästetty puu, autonrenkaat). Viitasaari ja Pihtipudas eivät ole siirtäneen jätehuollon järjestämistä yhtiölle vaan hoitavat sen itse. Näissä kunnissa on ns. sekajärjestelmä. 10

3 PALVELUT 3.1 Toimipisteet Sammakkokangas Oy:n toimisto sijaitsee Saarijärven keskustassa ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja palvelupäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Jätehuollon toiminnan ydin sijaitsee Sammakkokankaan jätekeskus Saarijärvellä Kannonkoskelle johtavan tien varressa. Joka kunnassa on jäteasema, johon voi tuoda: vaaralliset jätteet, hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieneriä loppusijoitettavaa sekajätettä. Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Kiireisintä aikaa olivat toukokuun kampanjaviikot ja kesäkuukaudet. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtaista pienjäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Yhtiön toiminta-alueella on yhteensä 94 ekopistettä. Ekopisteissä kerätään pääasiassa hyötyjätteitä ja haja-asutusalueella myös sekajätettä. Lisäksi yhtiöllä on vain kesällä käytössä olevia sekajätepisteitä mökkiläisille. Sekajätepisteiden käyttö on tarkoitettu niille kiinteistöille, jotka maksavat käytöstä vuosimaksua. Suurin osa käyttäjistä on kesäasukkaita. Ekopisteverkosto on valtakunnallisesti varsin kattava. Astioiden koko ja määrä vaihtelee eri pisteissä. Ekopisteiden huoltokäynnit on reititetty sähköiseen ajonohjausjärjestelmään normaalien astiatyhjennysten tapaan. Ekopisteiden kunnossapito siirrettiin v. 2010 kokonaisuudessaan omille työntekijöille. Näin jatkettiin myös vuonna 2014. Ekopisteiden sijainti ja niissä kerättävät jätteet löytyy osoitteesta: http://www.kierratys.info/index.php Pienjäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo 14-17 Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo 14-17 Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo 14-17 Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo 14-17 Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo 14-17 Uurainen Lokala, Häkintie 74 b, ma ja ke klo 14-18 Kuva Uusimmat ekopisteet on toteutettu syväkeräysjärjestelmänä. Säiliöstä 2/3 osaa on maanpinnan alapuolella. Jäte pysyy viileänä, mikä estää tehokkaasti hajuhaittojen syntymistä kesällä. Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa jäteasemat ovat olleet jo parin vuoden ajan harvemmin auki. Karstula on auki vain maanantaisin ja muut asemat vain viikoilla 51, 2 ja 6. Viikosta 10 alkaen asemat ovat olleet auki normaalisti viikoittain. Uuraisten asemaa pidetään toistaiseksi auki läpi vuoden maanantaisin ja keskiviikkoisin. Tilannetta aukioloaikojen osalta arvioidaan uudelleen, kun saadaan tarkempia tietoja aseman käytöstä. Sammakkokangas Oy:n palveluksessa oli vuonna 2014 neljä vakituista jätehuoltotyöntekijää. Lisäksi kesäaikana oli kaksi määräaikaista työntekijää. Syksyllä 2013 yhtiössä aloitti oppisopimuskoulutuksen yksi henkilö. Hänen on tarkoitus valmistua keväällä 2015 ympäristönhoitajaksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta (POKE). Jätehuoltotyöntekijöiden työhön kuuluu työtehtävät jätekeskuksessa, jäteasemilla ja ekopisteissä. 11

3.2 Sammakkokankaan jätekeskus Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot punnitaan autovaa alla. Pientuojien jäte-erät punnitaan yhtenä eränä, ja kukin hyötyjätelava punnitaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin saadaan jätekohtaiset painot. Toimistorakennuksessa tapahtuu jätteiden kirjaaminen ja jätteen tuojien opastus. Jätekuormat pyritään tarkastamaan jo tässä yhteydessä ennen ohjaamista jätepenkalle tai lajittelukentälle. Jätteen pientuojille on lajittelukenttä, jossa jätteet lajitellaan eri lavoille (lasi, metalli, puhdas puu, käsitelty puu, kyllästetty puu ja loppusijoitettava jäte) ja puhdas pahvi pikakonttiin. Kentällä sijaitsevat myös sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottokontit, joihin lajitellaan eri tuottajayhteisöjen vastuulle kuuluva SER, sekä vaarallisten jätteiden kontit. Lajittelukentältä hyötyjätteet siirretään välivarastoon ja loppusijoitettava jäte jätetäyttöön. SER- ja vaaralliset jätteet lähtevät suoraan muualla käsiteltäviksi. Suunnitelma on hieman muuttunut ja alue suljettiin loppuun kesällä 2014. Sulkemisen suunnittelun teki FCG Oy:n. Kuva Jätepenkan sulkemisurakassa hyödynnettiin rengasrouhetta kuivatuskerroksessa. Välivarastointikentällä varastoidaan lajittelukentältä tulevan hyötyjätteen lisäksi myös tiili- ja betonijätettä sekä puujätettä. Sieltä hyötyjätteet toimitetaan joko sellaisenaan tai murskattuna maanrakennusaineeksi, polttoon yms. hyötykäyttöön. Puujäte murskataan kompostin seosaineeksi. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo panostaa puujätteen keräykseen entistä enemmän. Biojäte kompostoidaan aumoissa asfaltoidulla kentällä. Biojätettä tulee viikoittain ja kompostiaumat rakennetaan mahdollisimman pian jätteen tulon jälkeen. Seosaineina käytetään rahkaturvetta ja kuoriketta sekä haketettua oksasilppua ja puujätettä. Aumoja käännetään säännöllisesti ja 3-4 kuukauden kuluttua kompostimassa siirretään suurempaan kasaan jälkikypsymään. Kompostimulta käytetään jätetäyttöalueella välipeittomateriaalina ja maisemointiin. Biokentältä valuvat vedet on viemäröity alueen pohjoispäässä sijaitsevaan suotovesien tasausaltaaseen. Kompostointikenttää laajennettiin kesällä 2012. Vanhan, vuonna 1986 käyttöön otetun jätteiden loppusijoitusalueen täyttö loppui lokakuussa 2007, jolloin siirryttiin uudelle alueelle. Vanhan alueen muotoilu ja esipeitto tehtiin kesällä 2008 ja varsinainen sulkemisen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tapahtua vuosina 2011 ja 2012. Kuva Suljettavalle alueelle rakennettiin kaatopaikkakaasujen keräysrakenne. Kuva Suljettavan alueella oleva tie jätetäytön päälle haluttiin säilyttää. Maisemoinnin ja tien pinnan tasaaminen loppusuoralla. 12

Uusi, EU-määräykset täyttävä jätetäyttöalue otettiin käyttöön lokakuussa 2007. Jätetäyttöön sijoitetaan pääasiassa yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätettä. Jätteen tiivistämiseen käytetään omaa TANAkaatopaikkajyrää. Kesällä 2009 valmistui noin 0,5 ha:n välipohja-alue osin vanhan jätetäytön päälle. Kesällä 2010 rakennettiin lisäksi uusi, n. 1,2 ha laajuinen laajennusalue. Vuonna 2011 tehtiin vielä pieni kaista välipohjaa, jonka jälkeen laajennus tuli kokonaan valmiiksi. Tällä hetkellä arvioidaan, että loppusijoitusaluetta ei tarvitse enää rakentaa. Loppusijoitusalueen viereen on raivattu n. 1,5 ha:n laajuinen maapohjainen kenttä, jossa varastoidaan väliaikaisesti mm. maamassoja. Tälle maavaraiselle kentälle on tarkoitus rakentaa jätteen siirtokuormausalue. Rakennusurakka ajoittuu vuodelle 2015. Kahteen lietealtaaseen vastaanotetaan lähinnä hiekanerotuskaivojen, rasvakaivojen ym. lietteitä. Varsinaisia jätevesilietteitä sinne ei sijoiteta. Lietteiden kiintoaine tiivistyy altaiden pohjalle ja neste valuu suodatinhiekkakerroksen läpi suotovesien tasausaltaaseen. Altaiden täyttyessä ne tyhjennetään ja kiintoaines sijoitetaan jätetäyttöön. Uudelta loppusijoitusalueelta, lietealtaista ja biokentältä on ns. väkevät vedet viemäröity n. 4000 m 3 :n tasausaltaaseen. Tasausaltaan vedet ohjataan maasuodatuskentälle, jossa kaksivaiheisella maasuodatuksella puhdistetaan vedestä kiintoaines sekä valtaosa ravinteista ja muista epäpuhtauksista. Maasuodatuskenttä otettiin käyttöön syksyllä 2006. Kesä 2012 oli erittäin sateinen ja se aiheutti haasteita suotovesien käsittelyyn. Erityisesti biokentältä huuhtoutuu viemäriin kiintoainetta. Järjestelmää saneerattiin ja huollettiin syksyllä 2013. Saneeraus käsitti kahden rauhoituskaivon rakentamisen ennen tasausallasta. Myös veden lähtöpäätä padotettiin. Rahoituskaivojen avulla on tarkoitus saada tasausaltaaseen menevää kiintoaine kuormaa pienemmäksi. 3.3 Käsittely ja hyödyntäminen Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) osalta yhtiöllä on sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa SER:n vastaanottamisesta Sammakkokankaan jätekeskuksessa ja kuntien jäteasemilla. Kaikkiaan SERiä toimitettiin v. 2014 edelleen käsiteltäväksi 253 tonnia. Kuva Kylmälaitteita odottamassa lajittelua ennen eteenpäin toimittamista. Vuonna 2014 järjestettiin huhti toukokuussa perinteiset tehokeräyskampanjat pääasiassa vaarallisille ja puutarhajätteille. Samalla otettiin vastaan myös muita jätteitä. Jäteasemat ja jätekeskus olivat kampanjan aikana pidempään auki. Vaarallisten jätteiden noutosopimus yhtiöllä on L&T Oyj:n kanssa. Metallin osalta sopimuskumppani vaihtui 2014 vuoden alussa Kajaanin Romuun. Sammakkokangas oli metallien nouto ja käsittelypalvelun osalta yhteiskilpailutuksessa neljän muun jäteyhtiön kanssa. Kuva Ekopisteistä kerättyä metallia. Kuva Jätekeskuksen vedet puhdistetaan ennen maastoon johtamista. Puujätteen keräystä on selkeästi tehostettu vuodesta 2013 alkaen. Keräyspuun määrä on vähintään kolminkertaistunut parin viime vuoden aikana. Puujätettä kerättiin eri toimipisteissä yhteensä liki 1000 tn vuonna 2014. Puujätteen noudosta ja hyödyntämisestä vastasi JH -metsäenergia Oy. Vaatteiden osalta yhtiö tekee yhteistyötä UFF:n kanssa. Vuonna 2014 vaatteita kerättiin hieman yli 55 tn. 13

Kuva Yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteiden määrät laskivat vuonna 2014 edellisvuodesta. Yhtenä syynä on lajittelun tehostuminen. Saastuneita maita otettiin vastaan huomattavan suuri määrä edellisvuosiin verrattuna. Tätä selittää Lähiseudulla ollut useampi samanaikainen kunnostusprojekti. Kuva Sekajätteen polttoon toimittaminen aloitettiin vuonna 2013. Vuonna 2012 polttoon toimitettiin vain pieni määrä maatalousmuoveja. Kierrätyspuun määrä jatkoi kasvua. Biojätteiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana. Viitasaari ja Pihtipudas aloittivat biojätteen toimittamisen vuoden 2013 syksyllä. 14

3.4 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Yhtiö panostamaan jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen sekä postitetaan mökkiläisille. Lehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muodossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2014 SammakkoNews ilmestyi kuudennen kerran. Yhtiön nettisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Yhtiön nettisivut sekä yritysilme uudistettiin loppu vuodesta 2014. Nettisivut ovat uudistuksen jälkeen nykyaikaiset ja älylaitteilla helposti selattavia. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Vuonna 2014 yhtiö näkyi tavanomaista enemmän lehdissä. Tätä selittää osin juhlavuoden tapahtumat. Jätekeskuksessa käy vuosittain parisen kymmentä ryhmää, joiden koot vaihtelevat. Pienimillään ryhmä on noin 10 henkeä ja suurimmillaan noin 50. Opiskelijat ja koululaiset ovat yleisimmät vierailijaryhmiä. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa tilauksesta. Jonkin verran myös järjestöissä ja talonyhtiöissä, yrityksissä ja kunnan kohteissa pidetään myös neuvontatilaisuuksia. Tällaisia neuvonta tilaisuuksia on 20 40 vuodessa ja niiden sisältö suunnitellaan kohde ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jäteneuvontatilaisuuksien järjestäminen on palvelupäällikön ja osin myös toimitusjohtajan tehtäviä. Avoimet ovet pidettiin jätekeskuksessa 7.6.2014. Kävijöitä oli noin 200. Tuikkujahti Yhtiö järjesti toisen kerran peruskoululaisille suunnatun tuikkujahdin. Kilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus. ja lajittelutottumuksiaan. Tarkoitus ei ollut lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Kisa oli leikkimielinen ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä. Voittajaksi tuli Kinnulan Nurmelan koulun 3 luokka. Palkinnoksi luokka sai toiminnallisen päivän Piispalassa. Herra Loikka Yhtiön jäteneuvonnan sanansaattajaksi on hankittu maskotti. Maskotti on nimetty lapsille suunnatun nimikilpailun myötä Herra Loikaksi. Tarkoituksena on, että Herra Loikka seikkailisi erilaisissa materiaaleissa opastamassa ja olisi näin kiinteä osa yhtiön jäteneuvontaa. Maskotti on otettu jo nyt hyvin vastaan ja se on saanut paljon positiivista ihailua osakseen. Kierrätystaidenäyttely Löydetty Kätkö Sammakkokankaan juhlavuoden yksi tapahtumista oli kierrätysaiheinen taidenäyttelyiden sarja, joka oli nimetty Löydetyksi kätköksi. Näyttely kiersi vuoden aikana kaikki yhtiön osakaskunnat. Osa näyttelyistä toteutettiin hieman suppeampina näyttelytilojen rajallisuudesta johtuen. Näyttelyn toteutus tehtiin yhteistyössä Taiteilijaseura Siena ry:n kanssa. Työt olivat kierrätysmateriaalista luotuja. Töitä oli yhteensä 28 eri tekijältä. Näyttely sai paljon positiivista palautetta ja sitä käytiin ahkerasti ihastelemassa. Kuva Viitasaaren näyttelytila Kuva Eeva Tannermäen kierrätystaideteos Riippuvainen 15

Koulutustilaisuudet ja seminaari Yhtiö järjesti alkuvuodesta 2014 Kannonkosken Piispalassa koulutustilaisuuden jätelautakunnalle, yhtiön hallitukselle sekä kunnan muille jätehuollossa toimiville henkilöille. Tilaisuuden pääluennoitsijana oli Leena Eränkö JLY lakiasiantuntija. Lisäksi luennoitsijoita oli Laukeuden Etapista ja Laukeuden jätelautakunnasta. Maaliskuussa 2014 Saarijärven Summasaaressa järjestettiin Jätelaistonyhdistyksen Kenttäväen koulutuspäivät. Päivien teemana oli muuttava jätehuolto ja työssäjaksaminen. Koulutuspäiviin kuului myös vierailu Sammakkokankaan jätekeskukseen. Päiville osallistui noin 70 henkeä eri puolilta Suomea. Kuva Seminaarissa puheenvuoron käyttivät Kivijärven jätehuollon Jarno Kotilainen, Jätelautakunnan esittelijä Heli Rämänen, Poken lehtori Tarja Hyötyläinen, Riikinvoiman toimitusjohtaja Juha Räsänen, Jätekukon toimitusjohtaja Juha Räsänen ja JLY toimitusjohtaja Markku Salo Kuva Kenttäväen koulutuspäivät Summasaaressa Lokakuun lopussa 2014 yhtiö järjesti Asiaa jätehuollosta seminaarin Saarijärvi-salissa. Tilaisuus oli yksi Sammakkokankaan juhlavuoden tapahtumista. Seminaari oli kaikille avoin. Aiheina oli jätehuolto nyt ja tulevaisuudessa. Keskeisenä teemana oli jätteen poltto sekä Sammakkokankaan sidosryhmätoiminta. Seminaarin alussa nähtiin mielenkiintoinen kierrätysaiheinen esitys, josta vastasivat Metsäkulman päiväkodin esikoululaiset. Kuva Yhtiön juhlavuoden pääjuhla järjestettiin Saarijärven Kukonhiekassa. Tilaisuuteen oli kutsuttuna omistajakuntien edustajia sekä tärkeitä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Kuva Metsäkulman päiväkodin esikouluryhmä esiintyi seminaarin alussa. Ohjelmassa oli asiaa jätteiden lajittelusta ja puhtaan ympäristön vaalimisesta. Erityisen mieleenpainuva oli paperin kierrätyksestä kertonut ohjelmanumero. Kuva Pääjuhlassa esiintyi Mikael Konttinen. Toinen musiikkiesiintyjä oli Wire orkesteri Karstulasta. Muusta ohjelmasta vastasi Sammakkokangas Oy:n henkilökunta. 16

4 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden sekä vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Alueen ympäristökuormitusta seurataan säännöllisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määrä ajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Lupa on tällä hetkellä Aluehallintovirastossa käsiteltävänä. Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Nab Labs Oy Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. 4.1 Jätekeskuksen kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on myös lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on erittäin vähäinen. Viiden kilometrin säteellä jätekeskuksesta asuu alle 10 asukasta. Lähin yleinen tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun on tehnyt vuoden 2014 osalta Jyväskylän Nab Labs Oy. Myös näytteidenotto on ulkoistettu heille. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valumaalueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfaltoiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausaltaaseen, kuten myös vanhan jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toi- 17

mii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suo-ojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, biokentältä ja lietealtaista, ohjataan rauhoituskaivojen kautta kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta padotettuun ympärysojaan. Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan sekä alueen pohjavedestä että ympäröivistä lammista ja järvistä kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaikkiaan näytteistä tehdään useita satoja analyysejä. Vuoden sademäärä alueella oli 612 mm/m 2 (Tikkakosken lentokenttä). Vanhan jätetäytön sekä lajittelu- ja välivarastointikentän alueelle (yht. n. 4 ha) satoi siten noin 24 400 m 3 vettä. Tästä vesimäärästä osa haihtui, osa imeytyi jätepenkkaan ja osa valui pintavaluntana ympäröiviin ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vanhaan tasausaltaaseen. Altaasta poisvaluneen veden määrästä ei ole arviota. Vuonna 2014 sademäärä oli edellisvuotta pienempi. Uudelle jätetäyttöalueelle, biokentälle ja lietealtaiden alueelle (n. 1,7 ha) sataneesta vesimäärästä, n. 10 350 m 3, valtaosa johdettiin asfaltoituun tasausaltaaseen. Altaasta vesi on pumpattu maasuodattimelle ja sitä kautta ympärysojaan. Suotovesien käsittelyjärjestelmää saneerattiin ja järjestelmälle tehtiin mittava huolto syksyllä 2013. Ennen tasausallasta asennettiin rauhoituskaivot ja ympärysojaa padotettiin. Rahoituskaivojen asentamisella on ollut hyötyä orgaaniseen kuormaan vähentävästi. Kuva Jätetäytöltä tasausaltaalle päin. Pohjavedet Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. Vanha jätetäyttö suljettiin loppuun kesällä 2014. Pintavedet Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan melko vakiona. Molempien järvien hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä, joten sillä ei ole vaikutuksia Horonjärven vedenlaatuun. Vesien puhdistus Sammakkokankaan jätekeskuksen väkevät valumaja suotovedet puhdistetaan maasuodattimella. Toimintavuoden aikana otettiin näytteet suodattimelle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Ympäristöluvan ehtojen mukaan käytettävän puhdistusjärjestelmän tulee täyttää biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta 90 %:n reduktio ja kokonaistypen osalta 50 %:n reduktio. Vuonna 2014 tutkimuskertojen ainepitoisuuksista arvioituna maasuodattimen reduktio oli typelle 41, 52 ja 49 % ja biologiselle hapenkulutukselle 96 ja 97 %. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu yhdeksän vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut 10-60 % ja hiilidioksidipitoisuus 18-43 %. Vuoden 2014 toukokuussa metaania oli 59 %, hiilidioksidia 42 % ja happea ei lainkaan. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Sulkemisen yhteydessä rakennetaan jätetäyttöön keräyslasia hyödyntäen kaasunkeräyskanavia. Kaasu johdetaan maasuodattimille, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. 18

Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen kompostoinnissa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännölli sesti. Biojätteen kompostoinnissa syntyviä hajuja pyritään vähentämään riittävällä seosaineen käytöllä ja aumojen säännöllisellä kääntämisellä, jolloin hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa eikä mätänemisessä syntyviä pahanhajuisia yhdisteitä pääse syntymään. Täysin näitä ei kuitenkaan voida välttää. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta, joten sen toiminnasta ei juuri aiheudu meluhaittoja. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo 6.00-22.00 välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin 10-15 raskasta ajoneuvoa. Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa pyritään edelleen vähentämään tehostamalla biojätteen kompostointia ja jätepenkan hoitoa, sillä satunnaisen ampumisen hyöty on monissa tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Jätekeskuksessa on vesivanerista valmistettua laatikkoja, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä, joiden avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria, joita paikallinen metsästysseura pyytä loukuilla. Haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa. Torjuntatyö on ulkoistettu. Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Sähköä kuluu pääasiassa jätekeskuksen toimistotilan, konehallin ja autovaa an lämmitykseen sekä alueen valaistukseen ja vesien pumppaamiseen. Jätekeskus kuuluu Vattenfallin jakeluverkkoon. Kuva Jätekeskuksen sähkönkulutus 2007-2014 Vuonna 2014 sähkön kulutus Sammakkokankaan jätekeskuksessa kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Sähköä kului 144 752 kwh. Tämä selittyy konehallin lämmityksellä. Tulevaisuudessa on tarkoitus miettiä jätekeskuksen rakennusten lämmitykseen muita ratkaisuja kuin suora sähkö. Vedenkulutus on jätekeskuksessa suhteellisen pientä, sillä käytännössä sitä kuluu vain toimiston käyttövetenä. Käymälävedet menevät pullokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Harmaat vedet menevät laimeiden vesien mukana tasausaltaaseen. Käyttövesi saadaan suoraan Sammakkolammesta, joten sen käyttömäärällä ei ole juuri merkitystä ympäristön kannalta. Polttoainetta kuluu lähinnä jyrän ja pyöräkoneen käytössä. Kulutus on kasvanut voimakkaasti jätemäärien kasvun myötä. Myös ekopisteiden kunnossapito aiheuttaa lisää polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta päästöjä, mutta em. toiminta on kuitenkin välttämätöntä, jotta ekopisteet pysyvät siistinä. Poikkeamat ja riskitilanteet Sammakkokankaan jätekeskuksessa ei ole sattunut vuoden 2014 aikana vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita. 19

5 SOSIAALINEN VASTUU Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta kattavasti. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty vuoden 2014 aikana Työturvallisuuskeskuksen ohjeiden mukaisesti. Aineisto on koottu TTK:n RiskiArvi ohjelmaan. 5.1 Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Koulutuksia valitaan tarpeen mukaan. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimääräin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kerran vuodessa noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Yhtiö pitää säännöllisesti työkykyä ylläpitäviä virkistyspäiviä. Vuonna 2014 toiminta keskittyi juhlavuoden tapatumien ympärille. Virkistystoiminnalla halutaan osaltaan edistää työkykyä ja kohottaa yhteishenkeä. Yhtiö tukee henkilökunnan fyysistä hyvin vointia liikuntaseteleillä sekä maksamalla puolet kuntosalikortin kuluista. Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2014 poissaoloja. Sairauslomien määrä nousee suureksi, jos huomioon otetaan yksi pitkäaikainen sairauspoissaolo. Ilman tätä sairauspoissaolot ovat noin 4,5 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2014 oli 9,6. Nämä ovat lähes edellisvuoden tasolla. 5.2 Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Yhtiöllä on toimipisteitä useassa eri paikassa. Tämä tekee yhtiön sisäisestä viestinnästä toisinaan haastavaa. Puhelimen välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi sähköposti on päivittäisessä käytössä. Sähköistä viestintää on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Huoltoautoihin asennettiin edelliseltä kuljetuskaudelta jääneet ajoneuvotietokoneet. Tämä mahdollistaa toimiston ja huoltoauton välisin kommunikoinnin ajo-ohjausjärjestelmän kautta. Yhtiö uudisti sähköpostin vuonna 2014, mikä on anatanut uusia työkaluja viestintään. Jätekeskuksessa pidetään viikoittain ns. viikkopalaveri, missä katsotaan tulevan viikon työt ja muut ajankohtaiset asiat. Tämän palaverin pitämisestä vastaan pääasiassa palvelupäällikkö. Toimitusjohtaja osallistuu tarpeen mukaan. Toimistolla kommunikointi on tiivistä ja päivittäistä. Vähintään kerran kuussa toimistolla pidetään palaveri, jossa katsotaan ajankohtaisia asioita ja tulevia töitä. Usein palaveriin osallistuu myös lautakunnan esittelijä. Sisäinen viestintä on toisinaan haastavaa vaikka henkilökunta ei ole kovin suuri. Viestintää tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee myös kehittää. Monesti väärinymmärrykset syntyvät tiedon puutteesta. 20

6 TALOUDELLINEN VASTUU Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle kuten Sammakkokangas Oy:lle kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista Saarijärven seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätepalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Talouden tunnuslukuja 2012 2013 2014 Kokonaisliikevaihto /asukas 87 89 93 Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 51 49 42 Henkilöstökulut liikevaihdossa % 15 14 16 Jäteveron osuus liikevaihdosta % 16 13 11 Poistojen osuus liikevaihdosta % 13 11 9 Liikevaihdon jakauma 2014 Liiketoiminnan kulut 2014 21