Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja
Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia johtamisjärjestelmien uudistamiseen ( Meklin (toim.) Parasta Artun mitalla 2010) Muutos on organisaatiolle aina myös riski. Hyvä riskien hallinta liittyy muutosjohtamiseen. ( Stenvall, Majoinen, Syväjärvi, Vakkala ja Selin 2007, Mees romppeines siihen) Kuntien yhdistymistilanteessa ei lähdetä puhtaalta pöydältä. On olemassa polkuriippuvuutta, jolloin aiemmin tehdyt valinnat ohjaavat tulevia valintoja! (Aronen, Ketonen ja Laamanen KTY 3/2009: Uusi Kunta Uusi tapa johtaa) Johtamisen näkökulmasta kuntaliitos on strateginen valinta, jolla pyritään ratkaisemaan keskeisiä kuntahallinnon ja talouden ongelmia sekä varmistamaan palvelut sekä toiminnan tuloksellisuus pitkällä aikavälillä (Haveri ja Majoinen 2000: Muutosprosessit ja johtajuus. Kuinka kunnat yhdistyvät?) 2 10.5.2011 Kaija Majoinen Kuntarakennefoorumi
Miten paljon Paras-uudistus on muuttanut toimintaa ja päätöksentekoa? (Arttu-tutkimusohjelma/VILU-tutkimus/ Siv Sandberg) % muuttanut paljon Kuntaliitos 48 YT-alue 40 Muu 11
Johtamisen muutoksen eri näkökulmat Johtajuus Johtamisen edellytykset Perustehtävä Henkilöt Kulttuuri Johtamisjärjestelmä Toimintatavat Johtamisen työkalut
Johtamisjärjestelmä muuttuu Muutoksen vaiheittainen toteuttaminen (siirtymäkauden johtamisjärjestelmä uuden kunnan strategian mukainen johtamisjärjestelmä) Konsernikokonaisuuden hallinta ja ohjaus Luottamushenkilörakenteet ( poliittinen johtaminen alueellinen edustavuus osassa kuntia siirtymäkauden normaalia suuremmat valtuustot > valtuustoryhmien merkitys korostuu jne) Ammatillinen organisaatio (ylin johto, johtoryhmät, toimialat, lähiesimiehet jne.) Muuttuuko johtaminen entistä ammattilaisempaan suuntaan sekä poliittisessa että ammattijohtamisessa? 5 10.5.2011 Kaija Majoinen
Kunnat, joissa laajennettu valtuustokoko (kokonaan ja osittain yhdistetyt valtuustot) käytössä vuosina 2011-2012 Kunta 1.1.2011 Valtuustokoko 1.1.2011 Valtuutettujen lkm Alajärvi (Alajärvi, Lehtimäki) 43 (35) Huittinen (Huittinen, Vampula) 43 (35) 75 (67) Jyväskylä (Jyväskylän kaupunki ja mlk, Korpilahti) Kangasala (Kangasala, Kuhmalahti)* 51 (43) Kuopio (Kuopio, Karttula)* 65 (59) 75 (59) Kouvola (Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala) Kurikka (Kurikka, Jurva) 43 (35) Lapinlahti (Lapinlahti, Varpaisjärvi)* 48 (35) Lappeenranta (Lappeenranta, Joutseno, Ylämaa)* Loviisa (Loviisa, Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää) 71 (59) 59 (43) Masku (Masku, Askainen, Lemu) 43 (35) Mikkeli (Mikkeli, Haukivuori) 59 (51) Kunta 1.1.2011 Valtuustokoko 1.1.2011, Valtuutettujen lkm Orimattila (Orimattila, Artjärvi) 52 (43) 49 (43) Pieksämäki (Pieksämäki, Pieksänmaa) Pori (Pori, Noormarkku) 86 (59) Pöytyä (Pöytyä, Yläne) 39 (35) 59 (43) Raasepori (Tammisaari, Karjaa, Pohja) Rovaniemi (Rovaniemen kaupunki ja mlk) Salo (Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo) Sastamala (Vammala, Mouhijärvi, Äetsä) 75 (51) 75 (51) 59 (43) Ylöjärvi (Ylöjärvi, Kuru) 51 (43) Vöyri (Vöyri-maksamaa, Oravainen)* 48 (27) suluissa asukasluvun mukainen valtuustokoko *Osittain yhdistetyt valtuustot: Vuoden 2010 alussa Ylämaan liittyessä Lappeenrannan kaupunkiin Lappeenrannan valtuustoon siirtyi Ylämaalta viisi (5) valtuutettua. Vuoden 2011 alussa Kuhmalahden liittyessä Kangasalan kuntaan Kangasalan valtuustoon siirtyy Kuhmalahdelta kahdeksan (8) valtuutettua. Vuoden 2011 alussa Kylmäkosken liittyessä Akaan kaupunkiin Akaan valtuustoon siirtyy Kylmäkoskelta kahdeksan (8) valtuutettua. Valtuustokoko noudatti asukasluvun mukaista valtuustokokoa. Vuoden 2011 alussa Karttulan liittyessä Kuopion kaupunkiin Kuopion valtuustoon siirtyy Karttulasta kuusi (6) valtuutettua.
Toimintatavat ja työkalut: Johtajasopimusten yleisyys 2010 Kyllä Suunnitteilla Ei Kuntaliitoskunnat 59 5 36 Manner-Suomen kunnat 48 9 43 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen Kuntaliitto.
Toimintatavat ja työkalut Onko kuntanne hallituksessa käsitelty hyvän hallitustyön periaatteita? Kyllä Ei Kuntaliitoskunnat (n=36) 42 58 Manner-Suomen kunnat (n=260) 32 68 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen Kuntaliitto.
Toimintatavat ja työkalut Onko kunnassanne käytössä suositus konserniohjeesta? Kyllä Jokin, muu Ei Kuntaliitoskunnat (n=38) 82 10 8 Manner-Suomen kunnat (n=257) 74 11 15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen Kuntaliitto.
Strategia kirkastaa uuden kunnan perustehtävän Strategiaprosessi on uuden kunnan johtamisen ydinprosessi, jolla kirkastetaan perustehtävä ja tavoitteet. Hyvä strategiaprosessi luo edellytykset myös kulttuurin muutokselle. Strategian toimeenpanokyky edellyttää yhteistyöjohtajuutta, toimivaa päätöksentekoa, henkilöstön mukaan ottavaa johtamista sekä toimivaa arviointia. 11 10.5.2011 Kaija Majoinen Kuntarakennefoorumi
Strategian toimeenpanossa korostuu myös lähiesimiesten rooli 1. Läsnä oleva johtaminen 2. Rohkeus tarttua ongelmatilanteisiin 3. Kyky itsensä likoon laittamiseen 4. Luottamuksen rakentaminen 5. Valmentava johtajuus Riskinä uusavuttomuus
Kuntien yhdistyminen ja erilaiset toimintakulttuurit (Stenvall, Majoinen et al.) Organisaatiotaso Kehittämiseen liittyvä toimintakulttuuri Poliittinen toimintakulttuuri Johtamiseen ja valtasuhteisiin liittyvä toimintakulttuuri Hallinnollinen toimintakulttuuri Työn tekemisen toimintakulttuuri Yhteisöllinen toimintakulttuuri Työyhteisötaso 13 10.5.2011
Haittatekijöiden aikavaikutus Uuden kunnan johtaminen tuottaa vaikeuksia lkm 40 lkm 40 30 30 20 10 0 4 10 (20 %) (8 %) 0 (6 %) 5 4 3 2 1 5 = yli 8 vuotta 4 = 0-8 vuotta 3 = 0-5 vuotta 2 = 0-3 vuotta 1 = 0-1 vuotta E = en osaa arvioida 15 (30 %) 18 (36 %) 3 E 20 10 0 kuntajohtajien näkemykset n=50
Kiitos mielenkiinnosta. Vauhtia ja iloa johtamisen kehittämiseen!