Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen luuhinnassa

Työraportti 98-41 Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen luuhinnassa Pasi Tolppanen Matti Kokko Heinäkuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719

Työ r a p o r t t i 9 8-4 1 Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen louhinnassa Pasi Tolppanen Matti Kokko Heinäkuu 1998

SAA TE RAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TEKIJÄ ORGANISAATIO: Saanio & Riekkola Oy Laulukuja 4 00420 HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100 HELSINKI TILAUSNUMERO: 9538/98/JPS TILAAJAN YHDYSHENKILÖ Jukka-Pekka Salo ~-j Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI-98-41 RÄJÄHDYSTARVIKKEIDEN KÄYTTÖ, VA RASTOINTI JA KULJETUS KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSTILOJEN LOUHINNASSA TEKIJÄT: ~ Pasi Tolppanen TkL Matti Kokko Ins. TARKASTAJA: /~ ~~ekkola toimitusjohtaja

Työ r a p o r t t i 9 8-4 1 Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen louhinnassa Pasi Tolppanen Matti Kokko Saanio & Riekkola Oy Heinäkuu 1998 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

2 RAJAHDYSTARVIKKEIDEN KÄYTTÖ, VARASTOINTI JA KULJETUS KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSTILOJEN LOUHINNASSA TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen rakentamisessa tehdään louhintaa tutkimus-, rakentamis- ja käyttövaiheissa yhteensä lähes 40 vuoden ajanjaksolla. Suurin osa louhinnoista on maanalaista, mutta myös maan päällä suoritetaan louhintaa teiden ja rakennusten pohjarakentamisen yhteydessä. Teoreettinen kokonaislouhintamäärä perustapauksessa on noin 370.000 m 3. Louhinnassa tarvitaan räjähdysaineita yhteensä noin 600.000 kg ja räjäytysnalleja noin 500.000 kpl. Koska louhinta ajoittuu pitkälle ajalle ja louhintamäärät ovat suuria, tarvitaan räjähdystarvikkeita varten pysyvät varastot. V arastoinnille on haettava hyväksyntä viranomaisilta. Louhinta-aikana työmaalle tehdään 1-2 räjähdysainekuljetusta viikossa. Räjähdysaineiden käyttöä, kuljetusta ja varastointia säädetään lailla ja asetuksilla, jotka ovat viime vuosina tiukentuneet. Tarvikkeiden käsittelyssä tulee aina olla riittävä pätevyys ja ammattitaito. Räjähdysaineiden käytössä 1990-luvulla on sattunut kolme kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Kaikissa tapauksissa syynä on ollut huolimattomuus. Määrä on huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä alhaisempi. A vainsanat: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, louhinta, räjähdysaine

3 TRANSPORT, USE AND STORAGE OF EXPLOSIVES FOR THE EXCA VA TION OF THE REPOSITORY OF SPENT NUCLEAR FUEL ABSTRACT During the project of the final disposal of spent fuel, rock will be excavated at investigation, construction and disposal phases for almost 40 years. Most of the excavations are done underground but some road and foundation work, too, will consist of blasting. Total amount of excavation will be approximately 370.000 m 3. During the excavation work, the amount of explosives will be some 600.000 kg and 500.000 pcs. of detonators. Three stores for the explosives and one for the detonators are needed. For the storage, the permission by authorities is required. During the excavation stages 1-2 explosive transports per week to the site are needed. Use, transport and storage of explosives are controlled by special laws and decrees, which have been restricted during the last few years. Handling of explosives always requires skill and competence and passing of special courses. Since the beginning of 1990's, three death accidents caused by explosives has occurred. In all three cases the main reason has been carelessness. The number is smaller than the average during the past decades. Keywords: Nuclear waste, final disposal, spent fuel, excavation, explosives

4 SISÄLL VSLUETTELO TIIVISTELMÄ......... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1 YLEISTÄ... 5 2 LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LOUHINTA... 7 3 SOVELTUVAT RÄJÄHDYSAINEET... 8 4 LOUHINTARÄJÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ SÄÄTELEVÄT OHJEET, LAIT JA ASETUKSET... 11 5 VARASTOINTI JA KULJETUS...... 12 5.1 RÄJÄHDYSAINEIDEN VARASTOINTI.... 12 5.2 KULJETUS... 14 6 TÄRINÄT... 16 6.1 YLEISTÄ... 16 6.2 T ÄRINÄ VAIKUTUS KÄYTTÖVAIHEEN LOUHINNOISSA... 16 6.3 RÄJÄ YTYSTYÖ MAAN PINNALLA... 17 7 ONNETTOMUUDET... 19 8 YHTEENVETO... 20 LÄHDEVIITTEET... 21 LIITTEET... 21

5 1 YLEISTÄ Tässä raportissa on esitetty käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen liittyvä räjähdysaineiden käyttö, kuljetus ja varastointi sekä niistä aiheutuvat onnettomuusriskit ja louhintatärinät. Raportissa on myös esitetty räjähdysaineiden käsittelyä ja käyttöä varten huomioitavat lait, asetukset ja ohjeet. Perustapauksessa (tapaus P) loppusijoituslaitoksessa kapseloidaan ja loppusijoitetaan Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten 40 vuoden toiminnasta kertyvä käytetty polttoaine. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat louhitaan syvälle kallioperään (Kuva 1-1 ). Perusratkaisun mukaiset loppusijoitustilat koostuvat kolmesta pystykuilusta, loppusijoitustilaa kiertävästä keskustunnelista, sijoitustunneleista sijoitusreikineen ja muista oheistiloista. Loppusijoitustilojen kokonaistilavuus perustapauksessa on 360.000 m 3 (Taulukko 1-1). Sijoitustunnelit ovat noin 200 m pitkiä ja louhittu 25 m välein. Sijoitustunneleiden lattiaan porataan täysprofiiliporauksena pystysuorat reiät polttoainekapseleille. Reikien etäisyys toisistaan on noin 8,0 m. Kuva 1-1. Loppusijoitustilojen periaatteellinen lay-out.

6 Taulukko 1-1. Loppusijoitustilojen teoreettinen laajuus 500 m:n syvyydessä: tapaus P. Tila Tutkimuskuilu 0 Tutkimusperät (arvioitu) Keskustunneli Henkilökuilun alapään tilat Henkilökuilu Tunneli kapselikuilulle Kapselikuilu Risteysten viisteet Lastauspaikat Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli Muut tilat Sijoitustunnelit Sijoitusreiät 3 Tilavuus, m 21200 1200 68 020 1 610 8 110 980 8 850 5 500 1 500 3 450 16 770 198 950 24 770 Hankkeen vaihe tutkimusvaihe tutkimusvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rakentamisvaihe rak.- 1 käyttövaihe käyttövaihe Yhteensä 360 910 1) louhitaan v. 2003 ja käytetään myöhemmin työkuiluna Perustapauksessa loppusijoituslaitoksen rakentamisessa louhintaa tehdään tutkimus-, rakentamis- ja käyttövaiheissa yhteensä lähes 40 vuoden aikana vuosina 2003-2043. Käyttövaiheen jälkeen vuosina 2043-2046 maanpäällinen laitos puretaan ja aktiiviset osat sijoitetaan loppusijoitustilaan, joka täytetään ja suljetaan. Jos voimalaitosten käyttöikää pidennetään, muuttuu loppusijoitustilojen tilavuus. Kahdenkymmenen vuoden käyttöiän pidennys (tapaus Y) aiheuttaa n. 220.000 m 3 tilavuuden kasvun.

7 2 LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LOUHINTA Loppusijoituslaitoksen rakentaminen aloitetaan tutkimusvaiheessa (v. 2003-2010) louhimaha pystykuilu ylhäältä alaspäin normaalilla kuilunajotekniikalla poraamalla ja räjäyttämällä. Tutkimuskuilun halkaisija on n. 8 m. Samassa yhteydessä louhitaan myös tutkimustunnelit, joiden määrä on vielä avoin. Tutkimustilojen tilavuudeksi on tällä hetkellä arvioitu 1200 m 3 (Taulukko 1-1). Tutkimuskuilusta ja -tunneleista tehtävän kallioperän karakterisoinnin jälkeen aloitetaan tunneliston louhinta. Niin sanotussa rakentamisvaiheessa (v. 2010-2020) louhitaan keskustunneli, kapseli- ja henkilökuilu, maanalaiset oheistilat ja noin kymmenen sijoitustunnelia. Tunnelilouhinta tullaan tekemään perinteistä poraus-räjäytysmenetelmää käyttäen. Kaksi muuta kuilua, kapseli- ja henkilökuilu, louhitaan joko täysprofiililouhintana tai avaus-avarrus- tekniikkaan perustuvalla kuilunajomenetelmällä. Kuilujen rakentamisen aikana samanaikaisesti louhitaan muita loppusijoitustilan tunneleita. Louhe nostetaan maan pinnalle työkuilun hissillä ja kuljetetaan edelleen varastoitavaksi läjitysalueelle. Louheen varasto- ja murskausalueen laajuus on n. 5 ha. Rakennusvaiheessa suoritetaan louhintaa myös maanpäällä laitosalueen tie- ja aluerakentamisessa. Arvioitu avolouhintamäärä on 10.000 m 3 ktr ilman uusien laitosalueelle johtavien teiden rakentamista. Rakennusvaihe kestää n. 10 vuotta, josta louhinta-aika on arviolta n. 6 vuotta. Maan pinnalla tehtävät louhinnat kestävät arviolta n. 6-10 kk. Louhintamäärät ovat suurimmat käyttövaiheessa (v. 2020-2043), jolloin loppusijoittamisen rinnalla rakennetaan sijoitustunneleita urakkaluonteisesti joka kolmas tai neljäs vuosi. Sijoitustunneleista noin kymmenen on louhittu jo rakentamisvaiheessa. Louhinta tehdään poraus-rä j äytystekniikalla. Louhittava kokonaismäärä maan alla ja kuiluissa on n. 360.000 m 3 ktr. Louhittaessa poraus-räjäytysmenetelmällä työteknisistä syistä seuraa aina n. 8 %:n ylilouhinta. Maan pinnalla avolouhintaa tehdään n. 10.000 m 3 ktr. Kokonaislouhemäärä muutettuna irtokuutioiksi on siten noin 720.000 m 3 itd. Poraamisen ja räjäyttämisen vaihtoehtoisena menetelmänä on esitetty mekaanista täysprofiililouhintaa, mutta menetelmään liittyy vielä joukko teknisiä epävarmuuksia. Tekniikan kehittymistä seurataan jatkuvasti.

8 3 SOVELTUVAT RÄJÄHDYSAINEET Loppusijoitustilojen louhinnassa käytettäviksi räjähdysaineiksi valitaan sellaiset, joilla kiven irrottaminen varmasti ja hallitusti onnistuu, ja joiden aiheuttama rikkonaisuusvyöhyke tunnelin seinämässä on mahdollisimman pieni. Jotta räjäyttäminen olisi hallittua, tulee käytettävän räjähdysaineen olla patrunoitua. Poraustarkkuus ja räjähdysaineiden aiheuttamat rikkonaisuusvyöhykkeet (Taulukko 3-1) huomioiden, on pienin mahdollinen rikkonaisuusvyöhyke tunnelin ympärillä 10-40 cm. Katkon pohjalla saattaa vyöhyke olla hieman suurempi pohjapanoksen vaikutuksesta. Räjähdysainetta valittaessa huomioitavaa on myös se, että kenttäreikien aiheuttama rikkonaisuusvyöhyke ei saa olla reunareikien aiheuttamaa vyöhykettä suurempi. Kuvissa 3-1 ja 3-2 on esitetty esimerkit keskus- ja sijoitustunneleiden poraus- ja panostuskaavioista. Taulukko 3-1. Loppusijoitustilan louhintaan soveltuvien räjähdysaineiden aiheuttamat rikkonaisuusvyöhykkeet (Vuolio 1991 ). Räjähdysaine Koko Panostusaste Rikkonaisuusvyöhyke (mm) (kg dynlm) (m) K-putkipanos 17 X 460 0,07 0,06 F-putkipanos 11 X 460 0,063 0,1 F-putkipanos 17 X 460 0,13 0,3 A-putkipanos 22 X 1000 0,42 0,6 A-putkipanos 25 X 1000 0,54 0,9 Aniitti 28 X 430 0,64 1,2 Aniitti 32 X 430 0,90 1,7 Sytytysjärjestelmässä vaihtoehtona on käyttää joko sähköttömiä Nonel GT!f -räjäytysnalleja tai V Aff-sähkönalleja. Hidasteilla määrätään yhtäaikaisesti räjähtävien panosten määrää ja ohjataan räjähdyksen kulkua. Nonel-nalleissa on mahdollisuus erillisten kytkentäkappaleissa olevien lisähidasteiden ( 17-17 6 ms) käyttöön. Jos käytetään sähkönalleja sytytysjärjestelmänä, valitaan ns. tunnelisarjan nallit. Niissä eri numeroiden hidasteväli on n. 25-500 ms. Nailien hidasteiden hajonnat tulee räjäytyssuunnittelussa huomioida. Esimerkiksi käytettäessä lyhythidaste- (L) ja pitkähidastenalleja (P) samassa katkossaja käytössä on suurempi L-nallinumero kuin 13, on P1-nalli jätettävä käyttämättä. Tämä siksi, että hidasteen sisäisen aikahajonnan vuoksi saattaa P1-nalli räjähtää ennen L13-nallia (Vuolio 1991). Tällä hetkellä on kehitteillä digitaalisesti toimivat nallit. Ne voidaan ohjelmoida räjähtämään haluttuna aikana sytytyksestä. Räjäytystyö saadaan siten onnistumaan varmemmin ja oikea-aikaisesti, jolloin tärinät on helpommin hallittavissa. Nailien koeräjäytyksistä ei

9 ole toistaiseksi saatavissa kuin kerrottua tietoa. Joka tapauksessa nallien hinta tulee olemaan käytössä olevia suurempi. Asiaa tulee seurata. A = 14.0 m 2 Kaari+ pohja 44 reikää=> F-putki 11 mm Avaus 16 reikää > Aniitti 28 mm Kenttä 20 reikää=> A-putki 22 mm Kenttä 6 reikää => A-putki 25 mm Kenttä 3 reikää > Aniitti 28 mm Aukaisu 2 reikää (~ostamaton) Yhteensä 89 + 2 reikää 11 4400 mm 3500 mm (---------) n. 300 mm Kuva 3-1. Esimerkki sijoitustunnelin poraus- ja panostuskaaviosta. A = 30.5 m 2 Kaari 33 reikää => F-putki 11 mm Avaus 16 reikää=> Aniitti 28 mm Pohja 15 reikää => F-putki 17 mm Kevennys 20 reikää => A-putki 22 mm Aukaisu 2 reikää (panostamaton) Kenttä 27 reikää => Aniitti 28 mm Yhteensä m + 2 reikää (Avaus + @ -reiät pohjapanoksena Aniitti 32 mm} 1500 mm 4200 mm 6000 mm 400mm Kuva 3-2. Esimerkki keskustunnelin poraus- ja panostuskaaviosta.

10 Raonräjäytysmenetelmää käytettäessä räjähtävä tulilanka on käyttökelpoisin sytytysmenetelmä, mutta se aiheuttaa edellisiin verrattuna suuremman paineiskun (Vuolio 1991). Räjähtävän tulilangan panosmäärä on n. 10 g/m. Räjähdysaineeksi raonräjäytyksessä soveltuvat F 17 - ja F1l-putkipanokset. Pohjapanokseksi soveltuu PX-putkipanos, jonka panostusaste on 35 g dyn (tai 024 dynamiittia 50 g). Joissakin tapauksissa, lähinnä avolouhinnassa, on raonräjäytyksen sytytys tehty pelkän räjähtävän tulilangan avulla. Panostus voidaan suorittaa eriliisiitä moottoroiduilta työtasoilta kuten saksilava-alustalta tai nostokorista (Kuva 3-3) sekä poraus- tai ruiskubetonointilaitteeseen asennetusta miehistökorista. Erillistä panostuslaitetta ei tarvita, sillä räjähdysaineiden tulee olla patrunoituja ja ne asennetaan käsin. 2200 1650 rtl 2000 Kuva 3-3. Panostukseen soveltuva työalusta, Normet Variomec. Kaikki edellämainitut ovat la-luokan räjähdysaineita. Loppusijoitustilojen louhinnassa (tapaus P) tarvittava kokonaismäärä on 492.000 kpl nalleja, n. 800 km räjähtävää tulilankaa ja räjähdysaineita n. 600 tonnia (Taulukko 3-2). Taulukko 3-2. Loppusijoitustilan louhinnassa tarvittavat räjähdysainemäärät. Kohde Nallit Räjäht. Fu- ja F11 Aniittipatr. ja Dynamiitti (kpl) tulilanka putki aniittiputki (kg) (k2) * (kg) (kg) - Työkuilu 28.000 300 3.100 34.000 2.000 Keskustunneli 64.000 700 7.000 84.000 5.000 Henkilö- ja kaps.kuilu 30.000 400 4.000 40.000 2.000 Avolouhinta 6.000 5.000 1.000 Muut maanalaiset tilat 70.000 800 10.000 60.000 5.000 Sijoitustunnelit 294.000 5800 64.000 265.000 10.000 YHTEENSÄ 492.000 8000 88.100 488.000 25.000 * panosmäärä noin 10 g/m

11 4 LOUHINTARÄJÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ SÄÄTELEVÄT OHJEET, LAIT JA ASETUKSET Räjähdysaineiden hankinta, käsittely ja varastointi on luvanvaraista. Tämän lisäksi panostusta suorittavalla henkilöllä tulee olla vaadittava pätevyys, joko vanhemman panostajantai ylipanostajan pätevyys, sekä kokemusta vaativista räjäytystöistä. Räjähdysaineiden käytöstä, säilytyksestä ja varastoinnista on säädetty louhintatyömaiden osalta Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeissa (410/1986) sekä Räjähdeasetuksessa (473/1993), josta liitteessä 1 on katkelmia soveltuvin osin. Kaivoslouhinnoista on säädetty erikseen. Muita keskeisiä noudatettavia lakeja, määräyksiä, säädöksiä ja ohjeita ovat: Työturvallisuuslaki, 299/58. Laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä, 861174. Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatöitä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi, 495/93. Panostaja-asetus; 409/86, ja asetus panostaja-asetuksen muuttamisesta, 204/93. Laki räjähdysvaarallisista aineista (263/53) annetun lain muuttamisesta, 674/93; hallituksen esitys, 39/95. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista, 130/80. Työsuojeluhallituksen päätös työmaalla tapahtuvasta räjähdysaineen valmistuksesta, 21.8.1980/1014. Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä, 147/92. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaivosten turvallisuusmääräyksistä, 28.11.1975/921. Valtioneuvoston päätös viranomaisten yhteistoiminnasta räjähdysainetarkastusten suorittamisessa, 14.4.1978/280. Varastostandardeissa SFS-4397, -4398 ja -4399 annetaan ohjeet erilaisten varastojen rakennetyypeistä. Räjäytystyötä ja räjähdystarvikkeiden käsittelyä koskevaa säännöstöä on esitetty mm. viitteissä (Lakikokoelma 1997, Vuolio 1991 ja Vuolio 1993). Pääosan laissa ja asetuksissa mainituista luvista ja asiakirjoista hankkii urakoitsija, jolta myös oletetaan asiaankuuluvaa tietoutta, valmiutta ja pätevyyttä räjäytystyössä.

- -~-------- 12 5 VARASTOINTI JA KULJETUS 5.1 Räjähdysaineiden varastointi Loppusijoitustilan louhinnassa käytettäviä räjähdysaineita varten tarvitaan pysyvät varastot, joita varten on haettava lupa Turvatekniikan keskukselta. Räjähdysaineet ja nallit on varastoitava erillisiin varastoihin. Työn kesto (yli 30 vuotta) edellyttää pysyviä varastoja, sillä tilapäinen varastointilupa on mahdollista saada vain enintään neljä vuotta kestävälle varastoinnille (Räjähdeasetus 47311993, Liite 1). Myös päivittäin tarvittava noin 1000-1500 kg räjähdysainemäärä edellyttää pysyvää varastointilupaa. Sopiva varastomäärä on neljä, joista kolme on räjähdysaineille ja yksi nalleille. Kukin varasto mitoitetaan 1000 kg:aa varten. Varastot on rakennettava 30*100 mm:n ponttilaudasta joka päällystetään 0,75 mm:n galvanoidulla pellillä (SFS-4398). Varaston on oltava suljettavissa lukolla ja puomilla. Varasto tulee ympäröidä päältä ja sivuilta lujalla metalliverkolla ( esim. 03 k/k # 50 mm) vähintään 1 metrin etäisyydellä seinästä ja kopin tulee olla maadoitettu. Varastojen (1000 kg) suojaetäisyyden yleisestä tiestä tai alueesta, jossa normaalisti ihmisiä oleilee, tulee lain mukaan (Taulukko 5-1) olla vähintään 150 m ja toisistaan 30 m (Kuva 5-1). On otettava huomioon, että 1000 kg:n räjähdysainemäärä vapaasti räjähtäessään aiheuttaa ikkunoiden rikkoutumisen ja kevyiden rakenteiden hajoamisen yli kilometrin päässä. Täten varastoalueen ympärille kannattanee rakentaa suoja valli, joka ohjaa paineaallon pois laitosalueen rakenteista (Kuva 5-2). Vaihtoehtona on siirtää varastoalue edellä esitettyä lain vaatimaa etäisyyttä kauemmaksi laitosalueen keskeisistä rakennuksista. Suojavalliksi riittää maapenger tai louhekasa. Ympäristössä mahdollisesti liikkuvia satunnaisia kulkijoita, esim. marjastajia, voidaan varoittaa asianmukaisin kilvin ja opastein esim. 150-200 m etäisyydellä. SUOJAETÄISYYS 30 m MURSKEKENTTÄ VJ\R!.\STO 1000 kg RAJAHDYSAINEELLE NALLIT MAHDOLLINEN SUOJA-AITA SUOJA-AITA METALLIVERKKO ~ Kuva 5-1. Räjähdystarvikkeiden varastoalue. Aidattu alue n. 40 m * 40 m.

13 Taulukko 5-1. Lain määräämät suojaetäisyydet räjähdysainevarastoille. Räjähdysainemäärä, m Suojaetäisyys, L = 15*m 113 Varastojen keskinäinen (k2) (m) etäisyys (m) 300 100 20 500 119 24 1000 150 30 3000 216 43 6000 273 55 10000 323 65 Säilytyspaikan katolle tai vähintään 1,5 m:n korkeudelle tulee SIJOittaa taulu "RÄJÄHDYSTARVIKKEITA- EXPLOSIV A VAROR". Vastuunalaisen valvojan nimi ja puhelinnumero tulee olla myös näkyvissä. Nimetyllä vastuullisella varastonhoitajalla tulee olla panostajan lupakirja. Räjähteiden määrä on aina merkittävä varastokirjanpitoon. Räjähdystarvikkeiden varastoalueelle tulisi tehdä tilavaraus laitosaluesuunnittelussa. Varastointiluvat anoo ja varastot pystyttää sekä hoitaa urakoitsija. 100-120 m V~STO 1000 kg RAJAHDYSAINEELLE A-A YMPÄRÖIVÄ SUOJA-AITA METALLIVERKKO 4m 14m Kuva 5-2. Räjähdysaineiden varastoalue. Varastot erotettu toisistaan ja ympäristöstä maavallilla. Aidattu alue n. 120 m * 30 m.

14 Määräysten mukaan hoidetussa varastoinoissa ei tiettävästi ole työmailla viime vuosikymmeninä tapahtunut onnettomuuksia. Muutamissa tapaturmissa vahingot ovat aiheutuneet huolimattomuuksista ja selkeistä määräysten rikkomisista. 5.2 Kuljetus Räjäytystarvikkeet tuodaan työmaalle normaalina kuorma-autorahtina 1-2 kertaa viikossa rakentamis- ja käyttövaiheen louhintojen aikana. Tutkimuskuiluvaiheessa tarve on n. 3-4 kuljetusta kuukaudessa. Kuljetuksen hoitaa tarvikkeiden myyjä joko suoraan tehtaalta tai alueellisista tukkuliikkeistä. Räjähdysainetehtaita on Suomessa kaksi, Forcit Oy Hangossa ja Vihtavuori Oy Jyväskylässä. Räjähdysaineiden tukkuliikkeitä ovat tyypillisesti alueelliset suuret rautakaupat Kaikissa räjähdekuljetuksissa on otettava huomioon seuraavat keskeisimmät turvallisuusmääräykset räjähdysaineiden kuormaus tulee tehdä siten, etteivät ne pääse kuljetuksen aikana liikkumaan ja kolhiintumaan räjähdepakkausten tulee olla tiiviitä (mieluiten tehdaspakkaukset) ja määräysten mukaan merkitty räjähtävän pommin kuvin muita vaarallisia aineita ( esim. polttoaineita) ei saa kuljettaa samassa ajoneuvossa räjähteiden kanssa ajoneuvossa ei saa samanaikaisesti kuljettaa palovaarallisia tai kipinöintiä aiheuttavia aineita tai tavaroita ( esim. työkalut ja kärryt tulee asettaa siten, että ne eivät pääse kuljetuksessa liikkumaan) mahdollisuuksien mukaan tulee välttää vilkasliikenteisiä väyliä, asutuskeskuksia ja ruuhka-aikoja on vältettävä pysäköintejä kuljetuksen kestäessä ja pysäköitäessä ajoneuvoa on pystyttävä pitämään jatkuvasti silmällä kuorma-autolla, jossa on lämpölava, räjähteitä ei saa kuljettaa tupakanpoltto ajoneuvossa ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty. Kuljetuksessa on noudatettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamisesta on säädetty (Laki 861174 ja Liikenneministeriön päätös 147/92). Ajoneuvon tulee olla kuljetukseen soveltuva. Soveltuvuus tarkistetaan katsastuksin. Kuljettajalla tulee olla ajokortin lisäksi asianmukainen ajolupakirja vaarallisten aineiden kuljettamista varten. Kuljettajan tulee myös tuntea kuljetusta koskevat turvallisuusmääräykset Työmaalla räjäytystarvikkeiden kuljetuksessa ja siirtämisessä noudatetaan, mitä Valtioneuvoston päätöksessä 410/1986 on esitetty (23-24 ). Työmaalla saa räjähdystarvikkeita siirtää tarkoitukseen sopivassa ajoneuvossa tai peräkärryssä. Peräkärry llä suurin kerralla kuljetettava räjähdysainemäärä on 100 kg. Yli 100 kg:n, mutta enintään 1000 kg:n siirtoon, joka on loppusijoitustilojen louhinnoissa soveltuva tarkasteluväli, on kuljetusvälineen täytettävä seuraavat vaatimukset. Ajo-

15 neuvo tulee aina merkitä räjähtävän pommin kuvalla (eteen ja taakse) tai punaisella (0,3*0,6 m) lipulla. Ajoneuvo merkitään edestä ja takaa räjähtävän pommin kuvalla. Ajoneuvossa tulee myös olla turvallisuusohjeet, ABITIE-teholuokan käsisammutin, vähintään kaksi pyöräkiilaa, ensiapupakkaus, työkalusarja välttämättömien korjausten suorittamiseen ja rahtikirja. Lisäksi ajoneuvon tulee aina olla dieselkäyttöinen, moottorin on oltava tavaratilan etuseinän etupuolella ja liukkaan kelin aikana on käytettävä nastarenkaita. Jos samassa kuormassa kuljetetaan räjähdysaineita ja räjäytysnalleja, saa räjähdysaineita kuormata enintään 300 kg ja nalleja enintään 300 kpl vähintään 1 metrin etäisyydelle toisistaan. Jos räjähdysaineita ja räjäytysnalleja kuljetetaan eri ajoneovoissa (esim. räjähdysaine autossa ja nallit peräkärryssä), määräytyy sallittu kuljetusmäärä kantavuuden mukaan. Henkilö saa kerrallaan kantaa enintään 25 kg räjähdysainetta. Räjähdysaineen tulee olla pakattuna alkuperäispakkaukseen tai muuhun laatikkoon, jossa on asianmukaiset merkinnät sisällöstä. Nallit siirretään eri laatikossa.

16 6 TÄRINÄT 6.1 Yleistä Louhinnassa syntyvät tärinät ja niiden vaikutukset ympäristössä riippuvat käytettävästä räjähdysaineesta, räjähdysaineen määrästä ja yhtäaikaa räjähtävien reikien lukumäärästä. Luonnollisesti läheiseen rakenteeseen vaikuttava tärinä riippuu myös etäisyydestä räjäytyspisteeseen ja väliaineesta, jossa paineaalto etenee. Seuraavassa on esitetty periaatteellinen tärinätarkastelu. Esitetyt kaavat, lukuarvot ja laskennat perustuvat viitteeseen (Vuolio 1991 ). Lopulliset laskentaparametrit tarkentuvat koeräjäytysten ja louhintatyön aikana havaittujen ilmiöiden perusteella. 6.2 Tärinävaikutus käyttövaiheen louhinnoissa Käyttövaiheessa yhtäaikaisesti louhitaan sijoitustunneleita ja loppusijoitetaan polttoainekapseleita. Seuraavassa on tarkasteltu soveltuvaa varoetäisyyttä louhinnoissa. Sijoitustunnelin räjäytyksessä käytetään 4 m:n katkonpituutta, ominaispanostusastetta 0,91 kg-dynlm (Aniitti 32 mm patruuna) ja samanaikaisesti oletetaan räjähtävän kaksi reikää, joten momentaaninen (Qmom), yhtäaikaisesti räjähtävä, räjähdysainemäärä on: Qmom = 2 * (4 m * 0,91 kg-dynlm) = 7,2 kg. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvitaan myös räjäytyksen aiheuttaman paineaallon taajuus eli jaksoluku (t) sekä materiaalin tärinänjohtavuusarvo (K), jotka ovat riippuvaisia etäisyydestä (R). Maanalaisessa louhinnassa ne vaihtelevat kuten taulukossa 6-1 on esitetty (Vuolio 1991, Kappale 9, kuvat 37 ja 19). Taulukko 6-1. Jaksoluku (f) ja tärinäjohtavuusarvo (K) eri täisyyksillä (R). R f, vaihtelu f, keskiarvo K K -(m) ---1.. (Hz) (Hz) vaihteluväli keskimäärin 50 75 100 125 150 100-400 100-300 100-200 250 225 200 175 150 100-200 50-100 150 130 100 85 75 - -- -------- - ---- - - - - -------- ------ - -- - - - -- - - -- -- ----- -- - - - Räjäytyksen rakenteelle aiheuttama heilahdusnopeus (v) etäisyydellä R voidaan laskea kaavalla 6-1: v=k*~qmom R1,5, 6-1 missä v = heilahdusnopeus (mrn/s) K = tärinäjohtavuusarvo Qmom = momentaaninen räjähdysainemäärä (kg-dyn) R = etäisyys räjäytyspisteestä (m)

17 Skaalatun etäisyyden avulla saadaan heilahdusnopeuksille arvot teoreettisena ja käytännön mittauksiin perustuvina viitteen (Vuolio 1991) kappaleen 9 kuvasta 44. Heilahdusnopeuden ja taajuuden (Taulukko 6-1) avulla voidaan määrittää tärinäaallon amplitudi (A, Taulukko 6-2) ja kiihtyvyys (a). Parametrit eri etäisyyksille on haettu viitteestä (Vuolio 1991) kappaleen 9 kuvasta 35. Taulukko 6-2. Tärinäparametrit eri etäisyyksillä (R). Heilahdusnopeuden vaihteluvälissä huomioitu sekä kaavalla 6-1 lasketut että skaalatulla etäisyydellä määritetyt arvot. R Heilahdusnopeus (v) Kiihtyvyys (a) Amplitudi (A) * 1- ~(_m.:;_..) --+------(""m_rnl :;s) --""'-=(gl --_(gm) 50 25-40 1,8-8 20-130 75 15-25 1,5-7 16-80 100 10-15 0' 6-4 12-60 125 7-11 0,5-2 12-36 150 5-8 0,3-1 10-28 * Amplitudilla tarkoitetaan aallon kokonaisamplitudia Kun kapseleita on asennettu paikalleen sijoitusreikiin ja samassa kalliotilassa louhitaan, on varoetäisyys 100 m riittävä. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että etäisyydellä 100 m olevalle ruiskubetonoidulle kalliotilalle sallittu heilahdusnopeus on 42 mm/s. Ruiskubetonoimattomalle kalliotilalle sekä betonisille kallioille perustetuille asuinrakennuksille sallittu heilahdusnopeus on 28 mm/s ja kevytbetonisille kallioille perustetuille rakenteille 21 mm/s. Näin ollen pienempikin etäisyys ehkä riittäisi, mutta tunnelitilassa etenevän paineaallon vaimeneminen, pölyn leviämisen estäminen ja räjähdyksessä syntyvien kaasujen poisto on 100 m:n varoetäisyydellä hallitumpaa. Ihminen havaitsee noin 1 mm:n heilahdusnopeuden ja 2 mm tuntuu jo epämiellyttävältä. Havaintoetäisyys riippuu tärinälähteen voimakuudesta ja maaperän tärinänjohtavuudesta. Jos loppusijoitustila louhitaan n. 500 m:n syvyyteen, maan pinnalla ihminen tuntee räjäytyksen, joskin hyvin heikosti (heilahdusnopeus alle 1 mm). Esimerkiksi vastaavalla syvyydellä olevien kaivosten louhinnoissa, joissa tyypillisesti käytetään runsaasti räjähdysainetta ja avoimemmassa tilassa, louhinnasta aiheutuva ääni havaitaan kaivosalueella paremmin kuin tärinä. Loppusijoitustilojen louhinnoista aiheutuva ääni havaittanee vain kuilujen läheisyydessä laitosalueella. 6.3 Räjäytystyö maan pinnalla Maan pinnalla tehtävissä räjäytystöissä on tärinöiden vaikutus analysoitava, jos räjäytyspisteen läheisyydessä on rakennuksia tai rakenteita. Edellä esitetyt laskentaperiaatteet soveltuvat myös tähän tarkasteluun. Laskennassa tulee käyttää pintalouhintaa varten koottuja lähtöparametreja, jotka löytyvät viitteestä (Vuolio 1991).

18 Parametrit vastaavat lähes tunneliolosuhteita, kun rakennukset ovat kalliovaraisia. Pintakalliolle tyypillinen rikkonaisuus, topografiavaihtelut sekä savi- ja kitkamaalajit vaikuttavat tärinäaallon etenemiseen. Vaikutus on tyypillisesti tärinäaaltoa heikentävää, mutta voimistumista saattaa esiintyä aallon heijastumisista johtuen. Todellinen tärinäaallon etenemä voidaan arvioida vasta koeräjäytysten ja mittausten perusteella. Jos oletetaan momentaaniseksi räjähdysainemääräksi 5 kg ja louhittava rintaus on matalampi kuin 5 m, voidaan olettaa ihmistä häiritsevän tärinän enimmäisetäisyydeksi 200-300 m. Loppusijoitustilojen laitosalueen louhintatyöt tehtäneen ennen rakentamista, joten ainoastaan voimalaitosalueilla (Loviisa ja mahdollisesti Olkiluoto) tehtävät rakennustyöt vaativat tärinäarviointia ja tarkkailua. Tärinöiden lisäksi maan pinnalla tapahtuvassa louhinnassa on estettävä kivien sinkoaminen ja ilmanpaineisku. Ne voidaan välttää huolellisella poraus- ja panostustyöllä sekä räjäytyskentän oikeaoppisella peittämisellä eli täkkäyksellä. Peittämiseen käytetään huopia, kumi- ja hirsimattoja sekä louhetta.

19 7 ONNETTOMUUDET Seuraavassa on listattu räjähdysaineista aiheutuneet kuolemantapaukset vuosikymmenittäin (Taulukko 7-1 ). Alakohdat "räjäytystyöt", "valmistus" ja "varastointi" pitävät sisällään tahattomat onnettomuudet. Kohdassa "lasten leikit" on tilastoitu tapaukset, joissa räjähdysaineita on joutunut lasten käsiin ja on aiheutunut kuolemaan johtanut onnettomuus. Kohdassa "muut" ovat kaiki loput räjähdysaineonnettomuudet mm. kuljetukset, sabotaasit sekä muut tahattomat ja tahalliset (kuten mm. Mikkelin panttivankidraaman räjähdys 1980-luvulla) kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Taulukko 7-1. Kuolemantapaukset räjähdysainevahingoissa; tilanne v. 1997lopussa (Sosiaali- ja terveysministeriö/i'yösuojeluosasto/e. Reinikka). Vuosi räjäytystyöt valmistus varastointi lasten leikit muut YHT 1930-40 5 12 - - - 17 40-50 18 21 2 11 5 57 50-60 44 3 8 7 3 65 60-70 22 13 7-9 51 70-80 2 * 44 3 2 16 67 80-90 2-1 1 7 11 90-97 2 - - - 1 3 * Lapuan tehtaiden suuronnettomuus Kuten huomataan, on kaikkien onnettomuuksien määrä vähentynyt. Osittain syynä on tiukentunut laki, jossa räjähdysainetta hankkivalta ja käsittelevältä edellytetään asiaankuuluvaa pätevyyttä. Myös ammattikunnan kouluttamisella on osuutta onnettomuuksien määrän vähenemiseen. Niin sanotut jokamiesoikeudet on tältä saralta poistettu. Myös räjähdysaineet ja niiden koostumukset ovat muuttuneet. Nykyiset räjähdysaineet ovat turvallisempia, sillä niiden räjähtämisherkkyys on pienempi. Räjähdysaineet vaativat lähes poikkeuksetta nallin tai aloituspanoksen räjähtääkseen. Räjäytys- ja louhintatyössä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa vuosina 1973-1995 ovat suurimmat aiheuttajat olleet pöly (silikoosi ja asbestoosi), tunnelin seiniltä ja katosta painovoimaisesti irronneet kivet (komut) ja ajoneuvo-onnettomuudet - eli eivät räjähdysaineet. Räjähdysaineiden työmaavarastoinnissa ei ole tiedossa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia viimevuosikymmeninä. Tapaturmien suurimpina aiheuttajina ovat myös komut sekä liukastumiset, nyrjähdykset ja vierivät kivet. Kuljetuksissa viimeisin onnettomuus sattui 1980-luvulla. Silloin kuorma-auton lämpölava aiheutti tulipalon ja kuormana ollut räjähdysaine ja räjäytysnallit syttyivät palamaan ja räjähtivät. Toinen autossa olleista kuoli. Tässäkin tapauksessa syynä oli huolimattomuus, sillä lämpölava-autoa ei saa räjähdysaineiden kuljetuksessa käyttää eikä lavalla olisi saanut olla yhtäaikaisesti räjäytysnalleja. Oikeaoppisella ja ammattitaitoisella työskentelyllä vahinkojen sattumisriski on vähäinen. Varastojen oikealla sijoittamisella estetään ympäristövahingot ja suojaamisella ja vartioinoilla luvattomat tunkeutumiset sekä ilkivalta.

20 8 YHTEENVETO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen louhinnoissa perustapauksessa (tapaus P) käytetään yhteensä n. 600.000 kg räjähdysaineita ja n. 500.000 kpl räjäytysnalleja. Louhintoja tehdään tutkimus- rakentamis- ja käyttövaiheissa. Suurimmillaan louhintatyöt ovat käyttövaiheessa, jolloin louhitaan pääosa sijoitustunneleista. Suurin osa louhinnoista tehdään maan alla. Loppusijoitustilojen teoreettinen tilavuus perustapauksessa on noin 360.000 m 3. Maan pinnalla laitosalueella tehdään louhintoja alue- ja tierakentamisessa noin 10.000 m 3. Käytettävän suuren räjähdysainemäärän ja työn pitkän keston vuoksi on räjähdystarvikkeita varten perustettava kiinteät varastot. Sopiva varastomäärä on kolme kappaletta räjähdysaineille ja yksi räjäytysnalleille. Varasto tulee rakentaa tarpeeksi kauas muusta toiminnasta, vähintään kuitenkin lainmääräämän 150 m:n etäisyydelle. Räjähdystarvikkeiden kuljetuksia tarvitaan n. 1-2 kertaa viikossa koko louhinta-ajanjakson ajan rakennus- ja käyttövaiheessa. Tutkimuskuilun louhinnan aikana tarve on n. 3-4 kuljetusta kuukaudessa. Räjähdysaineiden käyttöä, kuljetuksia ja varastointia säätelee joukko lakeja, asetuksia ja ohjeita. Räjähdysaineita käsittelevältä henkilöltä edellytetään asiaankuuluvaa pätevyyttä ja ammattitaitoa. Räjäytystyöstä aiheutuvat tärinät ja ilmanpaineiskut on otettava huomioon niin maan päällä tapahtuvassa kuin maanalaisessakin louhintatyössä. Käyttövaiheen louhinnoissa, jolloin kapseleita sijoitetaan rinnan louhintatyön kanssa, varoetäisyydeksi riittää 100 m. Maan pinnalla paineiskut ja kivien sinkoilut estetään hyvin suunnitellulla panostuksella ja räjäytyskentän peittämisellä. Räjäytystyössä sattuneet kuolemantapaukset ovat viime vuosina selvästi vähentyneet. Edelleenkin valtaosa tapaturmista on seurausta törkeistä huolimattomuuksista. Asianmukaisella ja varovaisella toiminnalla onnettomuudet ovat vältettävissä.

21 LÄHDEVIITTEET Lakikokoelma 1997. Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeet Edita Oy, Helsinki. Valtion säädöstietopankki 1997. Internet: http://finlex.edita.fi/stp.html. Huhtikuu -97. Vuolio, R. 1993. Räjäytysopas. SML:n Maanrakentajapalvelu Oy, Helsinki Vuolio, R. 1991. Räjäytystyöt. Suomen Maarakentajien keskusliitto r.y (SML), Helsinki. LIITTEET Liite 1. Räjähdeasetus, 473/1993 (osittain)

22 RÄJÄHDEASETUS, 473/1993 (osittain) (Valtion säädöstietopankki 04-97) Liite 1 (6 sivua) 1 luku; Yleiset säännökset 1 Tämä asetus koskee 2 ja 3 :ssä säädetyin poikkeuksin räjähteitä sekä niiden valmistusta, käyttöä, luovuttamista, kauppaa, varastointia, käsittelyä satamassa, maahantuontia ja hävittämistä. Seuraavassa tarkoitetaan: varastolla räjähteen varastointiin tarkoitettua paikkaa varastosuojineen; varastosuojalla pysyvästi tai tilapäisesti räjähteiden varastointiin käytettävää rakennusta, rakennuksen osaa, huonetilaa, luolaa ja koppia sekä varastokäytössä olevaa kaappia; 2luku; Turvallisuusvaatimukset 5 Räjähteiden valmistuksessa, varastoinnissa, käytössä sekä kuljetuksessa tehdas-, varasto- ja satama-alueella tulee noudattaa käsiteltävien räjähteiden laatuun ja määrään sekä olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa on lisäksi otettava huomioon vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/90) ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset, kun käsiteltävien räjähteiden vaaraominaisuudet sitä edellyttävät. 6 Asiattomien pääsyn estämisestä tehtaan ja varaston alueelle sekä siitä, ettei räjähteitä joudu valmistuksen, varastoinoin ja käytön yhteydessä asiattomien haltuun, tulee huolehtia toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla. Tehtaan, varaston ja käytössä tarvittavien laitteistojen ja varusteiden huolto ja kunnossapito tulee järjestää toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla. Käyttö- ja huoltohenkilöstölle tulee järjestää valmistuksen, varastoinoin ja käytön luonteeseen nähden riittävästi turvalliseen toimintaan tähtäävää koulutusta. 7 Räjähteen käytössä tulee noudattaa valmistajan tai maahantuojan käyttöohjeita.

23 6 luku; Varastointi Pysyvä varastointi 55 Räjähteiden pysyvään varastointiin tulee hakea lupaa (varastointilupa) teknilliseltä tarkastuskeskukselta. 56 Varastointilupaa on haettava kirjallisesti ja hakemuksessa on mainittava: 1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka; 2) paikka, jonne varasto aiotaan perustaa; 3) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät; sekä 4) varastoinnin tarkoitus. Hakemukseen on liitettävä: 1) selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta; 2) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti; 3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä; 4) selostus suojaetäisyyden, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon; 5) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakenneimien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenee mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely; sekä 6) jos varastoalueella varastaitavien räjähteiden määrä on 50 000 kg tai suurempi taikka varastaitavien aloiteräjähdysaineiden määrä on 10 000 kg tai suurempi, vaaran arviointia koskeva selvitys, josta ilmenee: a) räjähteiden varastointiin liittyvät vaaralähteet, olosuhteet ja tilanteet, joissa onnettomuus on mahdollinen; b) kuvaus tyypillisistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista, niiden seurauksista varastoalueen sisällä ja vaikutuksista varastoalueen ulkopuolelle sekä niihin johtavista virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisesta ja vaurioista; sekä c) miten vaaratilanteiden ehkäisemiseen varaston normaalikäytön ja korjausja huoltotöiden sekä erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä varaudutaan. Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena. Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.

24 57 Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 :n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään. Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle. 58 Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa. Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastaitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot. Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset. Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle. 59 Varastaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastaja on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava kunnan palopäällikölle. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot. Tilapäinen varastointi 61 Räjäytys- ja louhintatyötä varten voi teknillinen tarkastuskeskus myöntää luvan (tilapäinen varastointilupa) yhtä tai useampaa tilapäistä varastosuojaa varten, joissa kussakin saa varastoida enintään 1000 kg räjähteitä. Lupa voidaan antaa siksi ajaksi, jonka räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Jos räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä kahta vuotta pitemmän ajan, voidaan lupa uusia tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuodeksi kerrallaan. Pitempiaikaisesta varastoinnista on voimassa, mitä pysyvistä varastoista säädetään ja määrätään. 62 Tilapäistä varastointilupaa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava: 1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;

25 2) paikka, jonne varastosuoja aiotaan sijoittaa; 3) varastoinnin tarkoitus; sekä 4) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät. Hakemukseen on liitettävä: 1) kartta ja selostus varastosuojan lähistöllä olevista rakennuksista, niiden etäisyyksistä varastosuojaan sekä muista turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista; 2) selvitys varastosuojan rakenteesta; sekä 3) tiedot henkilöstä, joka tulee toimimaan vastaavana hoitajana ja hänen kirjallinen suostumuksensa tehtävän hoitamiseen. 63 Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa. Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastaitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot. Päätökseen on liitettävä tarvittavat piirustukset. Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille, kunnan palopäällikölle ja työsuojelupiirille. 64 Varastoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastaja on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava työsuojelupiirille ja kunnan palopäällikölle. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot. 65 Jos räjähteiden tilapäistä varastosuojaa tarvitaan samassa paikassa vuosittain tehtävän työn vuoksi tai muusta syystä toistuvasti lyhyehkön ajan kerrallaan, teknillinen tarkastuskeskus voi harkintansa mukaan uudistaa aikaisemmin myöntämänsä luvan 62 :n 2 momentissa tarkoitettuja selvityksiä vaatimatta. 66 Teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää tilapäisen varastointiluvan myös muuta kuin räjäytys- ja louhintatyötä varten. Varastaitavien räjähteiden, luvan keston ja uusimisen, luvan hakemisen, lupapäätöksen sekä varaston tarkastuksen osalta on voimassa, mitä niistä 61-65 : ssä säädetään.

26 Vastaava varastonhoitaja 67 Edellä 55, 60, 61 ja 66 :ssä tarkoitetulla varastolla tulee olla vastaava varastonhoitaja ja 55 :ssä tarkoitetulla pysyvällä varastolla myös vastaavan varastonhoitajan sijainen, joiden tulee huolehtia siitä, että varastaa hoidetaan räjähteistä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin varastaa koskevien lupapäätösten mukaisesti. 68 Vastaavan varastonhoitajan ja varastonhoitajan sijaisen tulee riittävästi tuntea räjähteiden ominaisuudet sekä niiden varastointia koskevat säännökset ja määräykset. Teknillisen tarkastuskeskuksen määräämä henkilö toteaa kokeessa vastaavan varastonhoitajan pätevyyden. Hyväksytystä kokeesta on annettava todistus, johon on merkittävä, millaisten tuotteiden varastonhoitajana kokeen hyväksytysti suorittanut saa toimia. Todistus on voimassa 10 vuotta. Todistuksen uusimisen yhteydessä vastaavan varastonhoitajan tulee suorittaa uusi koe, jollei hän ole viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut vastaavana varastonhoitajana. Panostaja-asetuksessa tarkoitettu panostajan pätevyyskirja antaa sen voimassaoloaikana pätevyyden toimia 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana varastonhoitajana tai vastaavan varastonhoitajan sijaisena. 69 Jos vastaava varastonhoitaja tai hänen sijaisensa jättää toimensa tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, varastolle on nimettävä uusi vastaava varastonhoitaja viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. 8 luku Räjähteiden käyttö räjäytys- ja louhintatyössä 76 Räjähteiden käytössä räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava5-7 :ssä säädettyjä turvallisuusvaatimuksia. Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 :n 5 kohdassa tarkoitettua vähäistä räjäytystyötä lukuun ottamatta tulee räjäytystyöstä ilmoittaa poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista. llmoituksesta tulee käydä ilmi: 1) räjäytystyömaan sijainti; 2) työmaan arvioitu kestoaika; 3) käytettävien räjähteiden lajit; 4) räjäytystyön johtajan nimi ja yhteystiedot; sekä 5) räj ähteiden säilytys- ja varastopaikat Poliisi voi ilmoituksen perusteella määrätä räjähteiden turvallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituksia aiotulle käytölle ja tarvittaessa määrätä käytön edellyttämistä varotoimenpiteistä. Poliisi voi kieltää käytön, jos siitä aiotussa paikassa ja aiottuna ajan-

27 kohtana voidaan katsoa aiheutuvan ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa. Räjäytys- ja louhintatyössä on lisäksi otettava huomioon, mitä työntekijöiden suojelusta on erikseen säädetty ja määrätty. 96 Kun räjähteiden luvanvarainen varastointi lopetetaan, luvanhaltijan on tehtävä asiasta kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle sekä poistettava räjähteiden varastointia osoittavat merkit. Jos luvanhaltijan nimi tai toiminimi muuttuu, on tästä tehtävä kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle.