Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus

ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016

Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (1) Kaksi peruslinjaa ydinvoimalaitosten rakentamisessa (1) VVER-laitokset (painevesireaktorit) - perustuivat ensimmäisiin sukellusvenereaktoreihin Kuolan ydinvoimalaitos - perusrakenteeltaan samankaltaisia kuin ensimmäiset USA:n reaktorit (PWR) 2

Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (1) Kaksi peruslinjaa ydinvoimalaitosten rakentamisessa (2) RBMK-laitokset (grafiittihidasteiset kiehutusvesireaktorit) - perustuivat reaktoreihin, jotka oli kehitetty tuottamaan plutoniumia ydinaseisiin Leningradin ydinvoimalaitos - vastaavia reaktoreita ei ole käytetty muissa maissa ydinenergian tuotantoon 3

Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (2) VVER-laitokset VVER-440 laitokset ovat lujatekoisia ja niillä on paljon suuremmat turvallisuusmarginaalit kuin USA:ssa kehitetyillä painevesireaktorilla. Ensimmäisissä laitoksissa oli kuitenkin vain vaatimattomat järjestelmät onnettomuuksien varalle STUKin vaatimuksesta Loviisaan rakennettu laitos varustettiin sen ajan amerikkalaiset vaatimukset täyttävillä turvajärjestelmillä. Kaikki Loviisan jälkeen rakennetut VVER-440 laitokset ja myöhemmin rakennetut suuremmat VVER-1000 laitokset suunniteltiin vastaavat turvallisuusvaatimukset täyttäviksi. Loviisan voimalaitos 4

Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (3) RBMK-laitokset Reaktorin turvallisuutta ollut varmistettu fysiikan lakien pohjalta kuten edellytettiin amerikkalaisissa vaatimuksissa Myös turvajärjestelmät onnettomuuksien varalle olivat vaatimattomat. Tshernobylin onnettomuuden sattuessa oli käytössä 15 RBMKlaitosta ja kolme rakenteilla (lisäksi perustuksia oli alettu tehdä uusille yksiköille ainakin Liettuan Ignalinaan) - kaksi laitosta rakennettiin valmiiksi ja käynnistettiin 1987 ja 1990, yksi projekti lopetettiin pitkän pohdinnan jälkeen - tällä hetkellä on käytössä vielä 11 RBMK-laitosta ja ne on tarkoitus korvata samoille paikoille rakenteilla ja suunnitteilla olevilla VVER-laitoksilla 5

Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (4) Ydinturvallisuusvalvonta Ydinturvallisuusviranomainen perustettiin Neuvostoliittoon 1983. - alkuvuosina ydinturvallisuusviranomaisen tehtävä oli vain tehdä tarkastuksia, joissa todettiin turvallisuussäädösten noudattaminen, sekä laitosten rakentamisessa ja käytössä että laitteiden valmistuksessa tehtailla Neuvostoliitossa ei ollut lupamenettelyä (rakentamislupa, käyttölupa), johon olisi sisältynyt viranomaisen tekemä laitoksen rakenteen turvallisuusarvionti ja turvallisuusanalyysien tarkastaminen. 6

Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (5) Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ydinturvallisuuden alueella Neuvostoliiton yhteistyö keskittyi vain niihin maihin, joille se oli toimittanut VVER-tyyppisiä laitoksia ja sekin oli hyvin rajoitettua esimerkiksi käyttökokemuksien vaihdon osalta. Neuvostoliiton osallistuminen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ydinturvallisuusohjelmiin oli lähinnä nimellistä - ulkomaisia asiantuntijoita ei kutsuttu arvioimaan turvallisuutta - IAEA:n ohjeita poikkeuksellisten tapahtumien tiedottamisesta noudatettiin periaatteessa, mutta raportit olivat äärimmäisen pelkistettyjä eivätkä kertoneet koko totuutta. 7

Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (1) Aktiivisesta osallistumisesta kansainväliseen ydinturvallisuusyhteistyöhön päätettiin pian onnettomuuden jälkeen Onnettomuuden syistä ja seurauksista raportoitiin avoimesti heti kun ne oli alustavasti selvitetty. Kansainvälinen yhteisö kutsuttiin mukaan kaikkiin jatkoselvityksiin ja myös ympäristö- ja terveysvaikutusten pitkäaikaiseen seurantaan. Kansainvälisen yhteistyön tärkeimpänä sisältönä ovat olleet - yhteiset turvallisuustutkimusprojektit - ydinvoimalaitosten turvallisuuden kansainväliset vertaisarvioinnit (peer review) - turvallisuusperiaatteiden ja -säännöstön kehitys - käyttökokemusten vaihto 8

Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (2) Kansainväliset kontaktit turvallisuustutkimuksessa Jo muutamia viikkoja onnettomuuden jälkeen päätettiin solmia kontaktit kansainväliseen ydinturvallisuustutkijoiden verkostoon, joka on hyvin organisoitu OECD:n yhteydessä - uusien kontaktien kautta venäläisille tutkijoille saatiin nopeasti maailman parhaat alan tietokoneohjelmat - ohjelmiin mallinnettiin venäläisten laitosten piirteet, jonka jälkeen niitä voitiin soveltaa venäläisten laitosten turvallisuuden analysointiin - ohjelmat luovutettiin myös reaktorisuunnittelijoiden käyttöön 9

Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (3) Kansainväliset kontaktit turvallisuustutkimuksessa (jatk.) Koko 1990-luvun ajan venäläiset toimivat johtavassa roolissa OECD-maiden kesken koordinoidussa globaalissa tutkimusohjelmassa. Vakaviin reaktorionnettomuuksiin kohdistuneet suuret kokeet toteutettiin venäläisissä tutkimuslaitoksissa. - koelaitteet ja kokeet suunniteltiin yhdessä OECD-maiden kesken; - muilta mailta saatiin instrumentteja, joilla mitattiin ja rekisteröitiin automaattisesti kokeiden tulokset; - koetulokset arvioitiin ja niistä tehtiin johtopäätökset kansainvälisissä ryhmissä, joihin koottiin eri maiden parhaat asiantuntijat 10

Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (4) Venäläisten laitosten kansainväliset arvioinnit Pian Tshernobylin onnettomuuden jälkeen Venäjä kutsui kansainvälisen ydinturvallisuusyhteisön arvioimaan yksityiskohtaisesti sekä VVER- että RBMK-tyyppisen laitosten turvallisuutta. Kansainvälisiä asiantuntijaryhmiä kävi vuosina 1988-91 kaikilla venäläisillä laitoksilla arvioimassa sekä käyttötoimintaa että laitosten rakennetta. Arvioinneista laadittujen raporttien pohjalta tehtiin IAEA:lla kullekin laitostyypille ohjekirjat siitä, miten laitosten turvallisuutta pitäisi parantaa. - ohjeiden mukaiset toimet toteutettiin seuraavien noin 10 vuoden kuluessa. 11

Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (5) Käyvien laitosten turvallisuuden kehittäminen Laitoskohtaisia turvallisuusanalyysejä tehtiin kansainvälisen yhteistyön kautta saaduilla uusimmilla tietokoneohjelmilla. Ulkomaisten ydinvoimalaitosten kanssa aloitettiin kahdenvälinen yhteistyö tarkoituksena saada malleja hyvistä toimintatavoista. Laitosten rakenteen parantamiseksi tehtiin suuria investointeja perustuen turvallisuusanalyyseihin ja kansainvälisestä yhteistyöstä saatuihin suosituksiin, mm: - kokonaan uusia turvajärjestelmiä - täyden mittakaavan koulutussimulaattorit kaikille laitoksille - metallirakenteiden tarkastuslaitteita 12

Tsernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (6) Kaikki ydinvoimalaitokset omistavalle yhtiölle (Rosenergoatom, REA) kehitettiin vahva keskitetty johtamisjärjestelmä yhtiöön luotiin vahva oma tekninen osasto, jonka tehtävä on arvioida ehdotetut laitosparannukset ja modernisoinnit ennen niiden toteutusta sekä myös arvioida uusien laitosten turvallisuus ennen rakentamisluvan hakemista kaikille ydinvoimalaitoksille ja yhtiön pääkonttoriin asennettiin videoneuvotteluhuoneet jo 1990-luvulla - viikottaisissa hyvin johdetuissa videokokouksissa keskustellaan kokemuksista ja parannuksista turvallisuuteen pääkonttoriin asennettiin suorat tietoliikenneyhteydet kaikille laitoksille, jotta pääkonttorin päivystysryhmä voi valvoa keskeytyksettä kunkin laitoksen tilaa ja käynnistää poikkeustilanteissa välittömät toimenpiteet 13

VVER tyyppiset ydinvoimalaitokset (1) Tällä hetkellä on 71 VVER laitosta käytössä tai rakenteilla 12 eri maassa - käyttökokemusta on kertynyt yhteensä yli 1500 vuotta TIANWAN - Kiina 14

VVER tyyppiset ydinvoimalaitokset (2) Käytössä Rakenteilla VVER1000 VVER440 VVER1200 VVER1000 VVER440 Venäjä 12 6 5 1 Ukraina 13 2 Tsekki 2 4 Slovakia 4 2 Unkari 4 Bulgaria 2 Armenia 1 Suomi 2 Kiina 2 2 Intia 2 2 Iran 1 Valko-Venäjä 2 Yhteensä 34 23 7 5 2 15

Käytössä olevien VVER laitosten historiasta (1) Kaikki Loviisan voimalaitoksen jälkeen suunnitellut VVERlaitokset on suunniteltu käyttäen samoja alunperin USA:n ydinturvallisuusviranomaisen asettamia ydinturvallisuusvaatimuksia, jotka olivat Loviisan toimitussopimuksen edellyttämien suomalaisten vaatimusten pohjana. Kyseiset USA:n vaatimukset olivat lähtökohtana lähes kaikkien toisen sukupolven ydinvoimalaitosten suunnittelulle (poikkeus: Kanadan ja Iso-Britannian erityyppiset ydinvoimalaitokset) - nykyisin käytössä olevien VVER ja PWR tyyppisten laitosten turvallisuuspiirteissä ei ole olennaisia eroja 16

Käytössä olevien VVER laitosten historiasta (2) Teholtaan suuremmat VVER-1000 laitokset suunniteltiin 1980- luvun alussa, mutta useimpien laitosten rakentaminen saatiin valmiiksi vasta Tshernobylin onnettomuuden (1986) jälkeen toisen sukupolven VVER-1000 laitosten viimeisen edustajan (Rostov 4) rakentaminen alkoi 2010, arvioitu käynnistyminen on 6/2017. Uudet kolmannen sukupolven VVER-1000 laitokset edustavat edelliseen sukupolveen perustuvaa evoluutiota varsinainen sähköntuotantojärjestelmä on lähes identtinen vanhojen laitosten kanssa turvajärjestelmät sekä rakennusten arkkitehtuuri ja suojaus ulkoisia tapahtumia vastaan on uudistettu 17

Käytössä olevien VVER laitosten historiasta (3) VVER-1000 laitosten turvallisuushistoria on moitteeton eikä merkittäviä turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia ole ollut Ensimmäisinä vuosina VVER-1000 laitosten käyttöä haittasivat usein toistuvat häiriöt, koska säätölaitteet eivät olleet luotettavia. Automaatiojärjestelmät ja eräät mekaaniset säätölaitteet on vaihdettu kokonaan uusiin laitosten luotettavan käytön varmistamiseksi. Modernisointien jälkeen on häiriöiden esiintyminen vähentynyt tasolle, joka on vertailukelpoinen muiden maiden hyvin toimivien laitosten kanssa. Luotettava ja stabiili käyttö on eduksi myös turvalllisuudelle, kun onnettomuuksien mahdollisina alkulähteinä esiintyviä häiriöitä on hyvin harvoin. 18

Uusien VVER laitosten aikakausi (1) Turvallisuusvaatimukset uusille ydinvoimalaitoksille Ensimmäinen kokoelma turvallisuusvaatimuksia julkaistiin Neuvostoliitossa 1988 ja vaatimukset uudistettiin 1997 - Turvallisuusvaatimukset noudattivat linjauksia, joita oli kehitetty IAEAn pääjohtajan perustamassa alan arvostetuimpien asiantuntijoiden ryhmässä (INSAG) vuodesta 1986 alkaen. Vuosina 1988-1996 julkaistut INSAG raportit, joiden laadinnassa venäläisillä asiantuntijoilla oli vahva panos, perustuivat alan uusimpiin innovaatioihin ja olivat merkittävästi edellä IAEA:n turvallisuusstandardeja ja sen ajan kansallisia vaatimuksia. Venäläiset turvallisuusvaatimukset antoivat jo 1990-luvulla tukevan perustan uuden sukupolven VVER-tyyppisten ydinvoimalaitosten suunnittelulle. 19

Uusien VVER laitosten aikakausi (2) Uudentyyppisten VVER-1000 laitosten suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelu alkoi noin vuonna 1990 yhteistyössä Imatran Voiman kanssa, tavoitteena rakentaa Loviisaan uusi ydinvoimalaitos. - Eduskunta pysäytti hankkeen syyskuussa 1993. Samaa konseptia kehitettiin edelleen yhteistyönä Kiinan markkinoille; IAEA:n asiantuntijaryhmä antoi konseptista hyvin positiivisen arvion vuonna 1995 ja Kiina tilasi laitoksen vuonna 1997. Ensimmäiset kaksi uuden polven VVER-1000 laitosta rakennettiin Kiinaan, jossa ne ovat toimineet kiinalaisten mukaan erinomaisesti vuodesta 2007 alkaen. Kaksi uutta samanlaista on rakenteilla. Toinen pari uusia VVER-1000 laitoksia on rakennettu Intiaan. Niistä ensimmäinen tuotti sähköä ensi kerran 2013 ja toisen reaktori käynnistettiin runsas kuukausi sitten pienelle koekäyttöteholle. 20

Uusien VVER laitosten aikakausi (3) VVER-1200 (AES-2006) laitosten suunnittelu ja rakentaminen VVER-1200 laitoksen suunnittelu alkoi vuoden 2000 jälkeen ja valmistui 2006. Laitos edustaa turvallisuusratkaisuiltaan alan uusinta kehitystä maailmassa. VVER-1200 laitoksen suunnittelussa hyödynnettiin kokemuksia Kiinaan ja Intiaan valmistuneiden laitosten rakentamisesta. Hanhikivi-ehdotus 21

Venäjällä on kotimarkkinoillaan Kiinan jälkeen laajin ydinvoiman rakennusohjelma Venäjän ydinvoimalaitokset Kuola (4) Leningrad 1 (4) Leningrad 2 (2) Kalinin (4) Belojarsk (2) Smolensk (3) Kursk (4) Baltia (1) Balakovo (4) Novovoronesh 1 (3) Novovoronesh 2 (2) Rostov 1-3 (3) Rostov 4 (1) Novovoronesh II/1 tuotti ensimmäisen kerran sähköä elokuun alussa ja on nyt pienellä teholla koekäytössä Bilibino (4) Venäjän ydinvoimalaitokset Käytössä 35 Rakenteilla 6 Suunnitteilla 2030 mennessä 24 Rakenteilla olevat Laitosyksikkö Tyyppi Baltia 1 VVER-1200 Leningrad II/1 VVER-1200 Leningrad II/2 VVER-1200 Novovoronesh II/1 VVER-1200 Novovoronesh II/2 VVER-1200 Rostov 4 VVER-1000 22

Hanhikiven voimalaitoksen turvallisuutta koskevat vaatimukset Tärkeimmät Venäjän uusiin laitoksiin sovellettavat turvallisuusvaatimukset päivitettiin viiden vuoden valmistelun jälkeen vuoden 2016 alussa. Uudet vaatimukset - kattavat kaikki vuonna 2012 uusitun vastaavan IAEA:n standardin vaatimukset - ottavat huomioon opit Fukushiman onnettomuudesta Uudet vaatimukset ovat varsin yhdenmukaiset suomalaisten vuonna 2013 päivitettyjen vaatimusten kanssa. Hanhikiven laitos on suunniteltu suomalaiset vuoden 2013 vaatimukset täyttäväksi. 23

Yleiset periaatteet ydinvoimalaitosten turvallisuuden varmistamisessa Tärkein turvallisuustavoite ydinvoimalaitosten suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on, että radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön on estetty erittäin suurella varmuudella. Riittävä ja välttämätön ehto tämän turvallisuustavoitteen toteuttamiselle on huolehtiminen kolmesta perustavaa laatua olevasta turvallisuustoiminnosta. 24

VVER-1200 laitoksen turvallisuuden varmistaminen Kolmesta perustavaa laatua olevasta turvallisuustoiminnosta huolehtiminen on ollut johtava tavoite VVER-1200 laitoksen suunnittelussa 1. Reaktorin reaktiivisuuden hallinta [petti Tshernobylissä] estetään hallitsematon reaktorin tehon kasvu varmistetaan tarvittaessa reaktorin nopea pysäytys, 2. Poistetaan jälkilämpö rajattomaan lämpönieluun [petti Fukushimassa] pysäytetyn reaktorin jäähdytys käytetyn polttoaineen jäähdytys 3. Radioaktiivisten aineiden pidättäminen laitoksen sisälle [petti Tshernobylissä ja Fukushimassa] estetään suuret päästöt ympäristöön myös vakavimmissa onnettomuuksissa 25

VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (1) Kaikista perustavaa laatua olevista turvallisuustoiminnoista pystytään huolehtimaan kahdella aivan erilaisella tavalla: 1. Aktiivisilla turvallisuusjärjestelmillä, joista kunkin luotettavuus ja toiminta on varmistettu usealla samanlaisella rinnakkaisella osajärjestelmällä ja useilla erilaisilla sähkölähteillä; 2. Passiivisilla turvallisuusjärjestelmillä, jotka toimivat painovoimalla eivätkä tarvitse ulkoista käyttövoimaa. 26

VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (2) Kaikki painevesireaktorit (VVER ja PWR) voidaan pysäyttää katkaisemalla virta sähkömagneeteilta, jotka kannattelevat säätösauvoja reaktorisydämen yläpuolella reaktorin toimiessa. Painovoima aiheuttaa säätösauvojen putoamisen reaktorisydämen sisään ja ketjureaktion pysähtymisen. VVER-1200 reaktorin erityispiirre verrattuna muihin painevesireaktoreihin on, että säätösauvojen pudottua reaktoriin ne estävät ketjureaktion uudelleen käynnistymisen, vaikka jäähdytysveden lämpötila laskisi pienemmäksi kuin 100 C. Muissa painevesireaktoreissa reaktorin pysäytettynä pitäminen vaatii booriliuoksen syöttöä jäähdytysveteen lämpötilan laskiessa. 27

VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (3) VVER-1200 laitoksella on moninkertainen (4 x 50%) järjestelmä, joka käynnistyy automaattisesti vaadittaessa nopeaa reaktorin pysäytystä ja lisää suurella teholla väkevää booriliuosta jäähdytysveteen. Booriluoksen syöttö on niin tehokasta, että reaktori pysähtyisi kaikissa odotettavissa olevissa häiriötilanteissa ennen kuin ydinpolttoaineen lämpötila nousisi tasolle, joka rikkoisi polttoaineen. Muissa painevesireaktoreissa vastaavaa järjestelmää ei ole suunniteltu yhtä tehokkaaksi. 28

VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (4) VVER-1200 laitoksen alkuperäinen suunnitteluperuste on, että kaasutiiviin reaktorisuojarakennuksen tulee kestää kaikki ne kuormat, jotka voisivat syntyä vakavan reaktorionnettomuuden seurauksena. Tämä estää merkittävät radioaktiiviset päästöt ympäristöön jopa reaktorin sulamisen jälkeen. Kokeellista työtä VVER-1200 laitoksen suojarakennusta suojaavien järjestelmien tehokkuuden osoittamiseksi on tehty OECD/Nuclear Energy Agency n tutkimusohjelmissa, joissa venäläisillä tutkijoilla on ollut keskeinen rooli. 29

VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (5) VVER-1200 laitoksen reaktorisuojarakennuksen suojaamiseksi kehitetty strategia jopa mahdollisen reaktorin sulamisen jälkeen perustuu siihen, että - kaikki fysikaaliset ilmiöt, jotka voisivat vaarantaa suojarakennuksen eheyden otetaan huomioon; - kunkin ilmiön varalle suunnitellaan juuri siihen tarkoitukseen soveltuva turvallisuusjärjestelmä; - suojarakennusta reaktorin sulamisen jälkeen suojaavat järjestelmät ovat täysin erillisiä ja riippumattomia muista voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmistä. 30

VVER-1200 laitoksen turvallisuusarkkitehtuuri (1) Arkkitehtuurilla varmennetaan, että ulkoiset ja sisäiset uhkatekijät eivät voi samanaikaisesti vaarantaa kaikkia rinnakkaisia ja erilaisia järjestelmiä, jotka on suunniteltu suorittamaan samaa turvallisuustoimintoa. Turvallisuusarkkitehtuurin pääperiaate on samaa turvallisuustoimintoa varten suunniteltujen järjestelmien sijoittaminen kauas toisistaan tai niihen erottaminen ja suojaaminen vahvoilla rakenteilla. 31

VVER-1200 laitoksen turvallisuusarkkitehtuuri (2) Turvallisuusarkkitehtuurilla suojaudutaan monentyyppisiä uhkia vastaan: suuren lentokoneen törmäys voimakas maanjäristys tulvat laitoksen ulkopuolella ja sisällä tulipalot äärimmäiset sääilmiöt: lämpötilat, tuulet, jäätymisilmiöt 32

VVER-1200 laitoksen turvallisuuden varmistaminen Fukushiman onnettomuuden valossa Kaikissa rakenteilla olevissa VVER-1200 laitoksissa on jo valmiina turvallisuuspiirteet, jotka on nähty tarpeellisiksi Fukushiman onnettomuuden jälkeen: jälkilämmön poisto ilman sähkövirtaa, jälkilämmön poisto ei ole vain yhden rajattoman lämpönielun varassa (meri, joki, jäähdytystorni,...) järjestelmät, jotka on erityisesti tarkoitettu varmistamaan reaktoria ympäröivän kaasutiiviin suojarakennuksen eheys, vaikka reaktorin sydän sulaisi Sydänsieppari 33

Yhteenveto Tshernobyl oli Venäjän ydinturvallisuuden kannalta käänteentekevä tapahtuma. Venäläisillä asiantuntijoilla on ollut vuoden 1986 jälkeen asenne, jonka perustana on tavoite: ei koskaan enää toista samanlaista onnettomuutta. Voimayhtiön talouden kohennuttua pystyttiin noin vuodesta 2000 alkaen toteuttamaan 1990-luvulla tehdyt suunnitelmat merkittävistä turvallisuutta parantavista investoinneista. Vanhoihin laitoksiin tehdyt parannukset ovat antaneet kokemusta VVER-1200 laitoksen suunnitteluun. VVER-1200 laitosten suunnittelu ja toteutus perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja alan tiukimpiin turvallisuusvaatimuksiin. 34