101 Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi Uskonto ja kehitys Afrikassa yleensä ja Tansaniassa erityisesti Päivi Hasu,, FT 1. Uskonto kehitysajattelussa ja tutkimuksessa 2. Uskonto, kehityspolitiikka ja käytännöt - Kirkot, uskonnolliset kansalaisjärjestöt ja kehitys 3. Uskonto ja kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit - Kristilliset kirkot Afrikassa yleistä -Kirkot ja demokratisoituminen - Helluntailaiskarismaattisuus Afrikassa Menestyksen teologia Henkivalloista vapautuminen - Tansanialaisia esimerkkejä Aikaisemmin opittua (Koponen) Kehitysmaatutkimuksen tehtäviä: 1. Tuottaa kehitysmaita koskevaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään ja selittämään kehitysongelmia 2. Tarkastelee developmentalismia kriittisesti Developmentalistinen kompleksi: diskurssit, toimintatavat, instituutiot ja rakenteet, jotka ovat kasvaneet kehityksen käsitteen ympärille (avunantajat, myös kirkot, Maailmanpankki, kehitysmaatutkimus jne.) Uskonto ja kehitys: tieteellinen keskustelu, kehitysavun käytänteet ja kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit 1
1. Uskonto kehitysajattelussa ja tutkimuksessa - uskonto ollut näkymätön sekä kehitysteorioissa että -politiikassa ja käytänteissä viime aikoihin asti - Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (1904) - modernin kapitalismin synnyn taustalla protestanttinen (Calvinismi) etiikka ja moraali - askeettinen elämä pelastuksen kannalta välttämättömiä - askeettisuus tässä maailmassa ja taloudellinen toimeliaisuus tuottivat ylijäämää ja investointeja - rationaalinen maailmankuva ja uskonnollisuuden / taikauskon häviäminen modernisaation myötä sekularisaatio - modernisaatioteoria vallalla 1950-1980-luku - talouskasvu oli kehityksen ja modernisaation mittari - modernisaatio ja sekularisaatio: moderni rationaalisuus korvaa uskonnollisen maailmankuvan - uskonnollisuus oli kehityksen este - tämä tapahtuisi modernisaation ja kehityksen myötä ennen pitkää kaikkialla - sekularisaatio Euroopassa mutta ei esim. Amerikassa --> Eurooppa on maailmanlaajuisesti poikkeus - valtion / politiikan ja kirkon / uskonnon erottaminen toisistaan Euroopassa perinne - "uskonto on yksityisasia" 2
- 1980 World Development -lehden erikoisnumero "Religion and Development - Kehitysteorioiden painopiste siirtyi vähitellen talouskasvusta köyhyyden vähentämiseen (Koponen) - Nobelisti, taloustieteilijä Amartya Sen: tulot ja talouskasvu eivät ole riittävä kehityksen indikaattori arvopohjainen teoria inhimillisestä kehityksestä (human development) kehityksen perustuttava ihmisten omille arvoille - inhimillinen kehitys seurausta niistä ihmisten arvokkaina pitämistä asioista, joita he kykenevät tekemään (capability) ---> uskonnollinen maailmankuva vaikuttaa näihin arvoihin (Sen ei tosin juurikaan tutkinut) Mitä sitten tapahtui? - maailmapolitiikka ja -historia osoittivat sekularisaatioteorian heikon selitysvoiman: - Iranin vallankumous ja Ajatollah Khomeini 1979 - Kristillisen oikeiston nousu Yhdysvalloissa - 11 syyskuuta 2001 - tapahtumat kyseenalaistivat uskonnon merkityksen vähenemisen - nyt nähtävissä: - poliittisen islamin nousu - uskonnon merkityksen yleinen lisääntyminen ihmisten elämässä (herätysliikkeet ja evankelikaalinen kristillisyys) 3
2. Uskonto, kehityspolitiikka ja käytännöt - modernisaatioteoriat: kehityspolitiikan tavoitteena luoda edellytykset talouskasvulle - 1980-luvulta lähtien uus-liberaali talouspolitiikka ja rakennesopeutusohjelmat esim. Afrikassa --> valtion roolin väheneminen - kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen roolin kasvaminen palvelujen tarjoajina - samalla uskontotaustaisten organisaatioiden roolin voimakas nousu - ottivat valtion tehtäviä hoitaakseen - Maailmanpankin johtaja James Wolfensohn ja Canterburyn arkkipiispa Lordi Carey - World Faiths Development Dialogue 1998 - Maailmanpankin projekti Voices of the Poor -projekti: uskonto ja uskonnolliset organisaatiot ovat köyhien elämässä olennaisia hyvinvoinnin kannalta Uskonnollistaustaiset kansalaisjärjestöt ja kehitys Donorien kritiikki hallitusten korruptiota vastaan 1980-luvulla tärkeimmät avustajatahot muuttivat apupolitiikkaa NGO:n kasvu sekä määrällisesti että budjeteissa mitattuna FBO Faith Based Organization Suuria esim. World Vision, Caritas, Christian Aid Donorit tavallisesti avustaneet valtavirtakirkkoja, nykyisin myös muita Arvio: FBO:t nyt suuremmassa roolissa kuin sekuläärit NGO:t Maailmanpankki: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kirkot ja uskonnolliset organisaatiot vastaavat yli 50%.sta terveys- ja koulutuspalveluista Osittain seurausta talousreformien seurauksista 4
Suomen ulkoministeriön kumppanuusohjelma Uskonnolliset organisaatiot: Kirkon Ulkomaanapu http://www.kua.fi/en/about_us/?id=295 Suomen Lähetysseura http://www.mission.fi/in_english/ Suomen World Vision http://www.worldvision.fi/ Fida International http://fida-en.eyhdistys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=etusivu Frikyrklig samverkan http://www.frikyrkligsamverkan.fi/ 3. Uskonto ja kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit 5
Kristinusko Afrikassa Kristinusko maailmassa ennuste 2025 6
Kolme aaltoa : Kirkot ja demokratisoituminen 1. Itsenäistymisen aika Afrikassa 1960-luvulla 2. Siirtyminen demokraattiseen monipuoluejärjestelmään 1990- luvulla 3. Kolmas kausi debatit 1990-2000 luvuilla - perustuslain muuttaminen valtakausien jatkamiseksi Kirkot ja demokratisoituminen 1. Itsenäistymisen aika Afrikassa 1960-luvulla - Rajallinen rooli itsenäistymisessä - Yleinen käsitys: kirkkojen rooli olisi vähäisempi itsenäisessä Afrikassa - Moniin maihin sotilashallinto tai yksipuoluejärjestelmä - Öljykriisi, taloustaantuma 1970-luvulla - Kirkoista vaihtoehtoinen yhteiskunnallinen vaikuttaja 7
Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä... Idi Amin, Uganda Jean Bédel Bokassa (I), Emperor of the Central African Empire (autokraattinen monarkia) lisää muistoja afrikkalainen kleptokratia Relatives and associates of Mr Moi siphoned off more than 1bn of government money Mobutu Sese Seko, Zaire / Democratic Republic of Congo Third on the world ranking list (by Transparency International) of self enriching leaders 8
2. Siirtyminen demokraattiseen monipuoluejärjestelmään - Siirtyminen monipuoluedemokratiaan 1980-luvun lopulta lähtien - Rakennesopeutusohjelmien ja muiden talousuudistusten seuraamukset - Demokratiavaatimuksia sekä ulkoapäin donoreilta että kotimaiselta kansalaisyhteiskunnalta, myös kirkoilta -Kirkkojen ja uskonnollisten johtajien ambivalentti rooli: kirkot organisaatioina olleet osin riippuvaisia suhteista valtaa pitäviin - Kirkot ryhtyivät välittäjiksi hallitusten ja kansalaisten välillä ja tukivat demokratiavaatimuksia 3. Kolmas kausi debatit Yritykset muuttaa perustuslakia jotta se sallisi useamman kuin kaksi virkakautta presidentille 1990-luvun puolivälissä kirkot osallistuivat yhteiskunnalliseen keskusteluun Sekä katoliset että anglikaaniset piispat Etelä-Afrikassa kirkolla merkittävä rooli apartheidin purkamisessa Evankelikaaliset kirkot usein poliittisesti yleensä vähemmän aktiivisia 9
Globaali helluntailaisuus Afrikassa Yleistä - Helluntailaisuuden kolme aaltoa - Yleistä Afrikasta Opilliset piirteet - Menestyksen teologia - Demonit ja henkivalloista vapautuminen Tansanialaisia tapausesimerkkejä Mitä on helluntailais-karismaattisuus? Osa laajempaa evankelikaalisen kristillisyyden kenttää Pyhän Hengen voima ja armolahjat: kielillä puhuminen, rukousparantaminen, profetointi Raamatun auktoriteetti Henkilökohtainen kääntymys 10
Helluntailaisuuden kolme aaltoa 1) Ensimmäinen aalto: Azusa Streetin herätysliike Los Angelesissa 1906 2) Toinen aalto 1960-luvulla herätysliike protestanttisten ja katolisen kirkon sisällä 3) Kolmas aalto1980:lta lähtien itsenäiset karismaattisen kirkot Asuza Street 11
Helluntailais-karismaattisuus maailmalla http://pewforum.org/christian/evangelical-protestant-churches/spirit-and-power.aspx Helluntailaisuus ja karismaattisuus Afrikassa 12
Maakohtaisia arvioita Afrikasta Yli 20% väestöstä Nigeria, Ghana, Zimbabwe, Etelä-Afrikka, Congo-Zaire, Kenia, Angola, Sambia ja Uganda 10% - 20% Congo-Brazzaville Brazzaville, Keski-Afrikan tasavalta, Malawi, Rwanda, Burundi, Liberia ja Mosambik Alle 10%: Tansania, Norsunluurannikko, Burkina Faso, Etiopia, Kamerun, Madagascar ja Sudan Yleisiä piirteitä Protestanttisen kristillisyyden nopeimmin kasvava muoto maailmanlaajuisesti Sekä kaupungit että maaseutu nouseva keskiluokka ja köyhät Selittäviä tekijöitä: globalisaation aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset, uskonnon merkitys selviytymiskeinona, verkostojen ja solidaarisuuden merkitys Ei yleensä liity aktiiviseen poliittiseen toimintaan vaikka jotkut johtajista kannattavat Kristillisyyden yleinen karismatisoituminen vaikuttaa myös vakiintuneiden kirkkokuntien sisällä 13
yleisiä piirteitä Pyhä Henki ja sen armolahjat: kielillä puhuminen, rukousparantaminen ja profetointi Siteiden katkaiseminen menneeseen elämään haastaa patriarkaaliset ja ikään perustuvat sosiaaliset hierarkiat Ydinperheen ja yksilöllisyyden korostuminen yhteisöllisyyden sijaan Helluntailais-karismaattiset hyveet - työ, itsekuri jne. liitetty usein länsimaiseen varhaismoderniin aikaan ja Protestanttiseen etiikkaan Vetoaa ihmisryhmiin, jotka näkevät mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun, vapauteen, omaan edistykseen jne. 1. Menestyksen teologia Being poor is a sin when God promises prosperity Prosperity gospel tai health and wealth gospel Tosiuskovalla oikeus terveyteen ja vaurauteen ja se saavutettavissa tässä elämässä uskoa tunnustamalla Kääntäen: köyhyys ja menestyksen puute ovat uskon vähyyden indikaattoreita Saaminen edellyttää antamista Jumalalle kirkkojen ja pastoreiden varainhankintaa Jos haluat rikastua nopeasti perusta oma kirkko 14
Menestyksen teologia Afrikassa Laajalle levinnyt oppi helluntailais-karismaattisissa kirkoissa Kaikupohja afrikkalaisessa maailmankatsomuksessa: uskonnon yhteys aineelliseen hyvinvointiin Tutkimukset: Vanhat itsenäiset afrikkalaiset kirkot auttoivat ihmisiä selviytymään imperialistisen kapitalismin kanssa Nykyinen helluntailais-karismaattisuus auttaa tulemaan toimeen uusliberalistisen talouden seuraamusten kanssa Ensimmäisen aallon helluntailaisuudella yhtymäkohtia Max Weberin protestanttiseen etiikkaan Kolmannen aallon helluntailais-karismaattisuus on arvopohjaltaan ja opeiltaan toisenlainen 2. Demonit ja henkivalloista vapautuminen Jatkuva hengellinen sodankäynti maailmassa ja ihmisen elämässä hyvien ja saatanallisten voimien välillä Terveys ja menestys vaarassa Saatanan tekosia Henkivalloista vapautumisen rituaalit ja rukoukset Afrikassa usko henkiin ja noituuteen yleistä helluntailais- karismaattisuus istuu hyvin afrikkalaiseen maailmankuvaan Tärkeää: helluntailais-karismaattisuus leviää tehokkaasti koska se suhtautuu vakavasti paikalliseen maailmankuvaan paikalliset kategoriat säilyvät samalla kun niistä sanoudutaan irti ONGELMA: epäonnen ja köyhyyden selittäminen henkivalloilla poistaa inhimillisen vastuun ja rakenteellisten syiden roolin 15
Efatha Ministry http://www.efathaministry.org MENSA OTABIL http://www.centralgospel.com/?&phpsessid=a02260c25c74650d0c44ca11e778379a 16
GLORY OF CHRIST CHURCH TANZANIA http://www.ufufuonauzimaministries.org http://www.youtube.com/watch?v=_4mapfiij74&feature=channel KIRJALLISUUTTA Belshaw, D., R. Calderisi and C. Sugden (eds). 2001. Faith in Development: Partnership between the World Bank and the Churches of Africa.. Washington: World Bank. Berger, J. 2003. Religious Nongovernmental Organizations: An Exploratory Analysis. Voluntas 14(1), 15-39. Bornstein, E. 2005. The Spirit of Development: Protestant NGOs, Morality and Economics in Zimbabwe. Stanford: Stanford University Press. Clarke, G. 2006. Faith Matters: Faith-based Organizations, Civil Society and International Development. J. Int. Devel. 18(6), 835-848. 848. Clarke, G. and M. Jennings (eds.). 2008. Development, Civil Society and Faith-Based Organizations: Bridging the Sacred and the Secular.. Basingstoke: Palgrave. Deneulin, S. and M. Bano. 2009. Religion in Development: Rewriting the Secular Script.. London: Zed. Deneulin, S. and C. Rakodi, 2010. Revisiting Religion: Development Studies Thirty Years On. World Dev. 39(1), 45-54. 54. Haynes, J. 2007. Religion and Development: Conflict or Cooperation?? Basingstoke: Palgrave Macmillan. Marshall, K. 2001. Development and Religion: A Different Lens on Development Debates. Peabody J. Educ. 7 6 (3-4), 339 375. 375. Marshall, K. and R. Marsh, (eds). 2003. Millennium Challenges for Development and Faith Institutions. Washington: World Bank. Marshall, K. and M. Van Saanen. 2007.Development and Faith: Where Mind, Heart and Soul Work Together.. Washington: World Bank. Rakodi, C. 2007. Understanding the Roles of Religions in Development: The Approach of the RaD Programme.. Birmingham: Religions and Development Research Programme WP 9. www.rad.bham.ac.uk. Ter Haar, G. and S. Ellis. 2006. The Role of Religion in Development: Towards a New Relationship between the European Union and Africa. Europ. J. Devel. Res. 18(3), 351-367. 367. Tyndale, W. 2003. Idealism and Practicality: The Role of Religion in Development. Development 46(4), 22 28. 28. Ver Beek, K.A. 2000. Spirituality: A Development Taboo. Dev. Pract. 10 (1), 31 43. Weber, M. 2002[1930]. The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism., Oxford: Blackwell. Woodberry, R. D. 2006. The Economic Consequences of Pentecostal Belief. Society 44(1), 29-35. 17