Etelä-Suomi Päätös Nro 191/2010/4 Dnro ESAVI/243/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJAT Syväsalmen ruoppaus, Asikkala Helmi Hedberg ym. HAKEMUS MERKINTÄ Helmi Hedberg (Sammakkoranta RN:o 10:245), Matti Haaksivuori (Hikiniitty RN:o 10:260), Asikkala), Veijo Haaksivuori (Haukkavuori RN:o 10:259), Varpu Haaksivuori (Huokaus RN:o 30:25), Anne ja Raimo Skottman (Honkarinne RN:o 30:35), Osmo ja Annikki Silvasti (Mäntyniemi RN:o 30:31), Teuvo Niutasen oikeudenomistajat (Syväri RN:o 30:32), UPJ Kymmene Oyj (Reposalo RN:o 30:33), Janne ja Katri Kilpi (Syväjärvi RN:o 10:27), Kaija Wallenius (Kesäkumpu RN:o 5:63), Tuula Nykopp (Suonsyrjä RN:o 5:65), Margetta ja Terho Masko, Paula ja Marko Yli-Ketola (Saarikko RN:o 5:49), Terttu Airo (Saarikkoniemi RN:o 5:57), Sirkka Leimuvaara ja Veikko Leimuvaaran oikeudenomistajat (Töyrylä RN:o 10:120), Martti Jokinen (Salmi RN:o 10:302), Kirsi Rajakari (Kesäniemi RN:o 10:97), Pasi ja Marjut Aaltonen (Muurahaisenmäki RN:o 10:300), Joona Laukkanen (Koivuranta RN:o 10:150), Marita ja Jari Pelli (Toivonrinne RN:o 10:151), Sirpa Mikkonen (Marjomäki RN:o 10:315) ja Jukka Sievänen (Kaikupohja RN:o 10:179), joiden kiinteistöt sijaitsevat Asikkalan kunnan Urajärven kylässä, ovat Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 23.12.2009 toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa Syväsalmen ruoppaukseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Asikkalan kunnassa. Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.1.2010 siirtänyt asian hallintolain nojalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 SUUNNITELMA Hankkeen taustaa Vesistön yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on parantaa Syväjärven ja Lokonlahden yhdistävän Syväsalmen ja Syväjärven vedenlaatua ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä estää Syväsalmen jatkuva umpeenkasvu. Syväsalmi on matala ja lähes kokonaan vesikasvillisuuden valtaama alue. Salmea on kunnostettu 2000-luvun alussa kolmena kesänä koneellisella vesikasvien niitolla, mutta tästä ei ole juuri ollut hyötyä salmen tilan parantamisessa. Veden heikkoon virtaukseen vaikuttaa oleellisesti myös vuonna 1976 pengertäen ja pieniaukkoisella teräsrummulla toteutettu Syväsalmen yli kulkeva silta. Silta on hyvin ruostunut ja varsin heikkokuntoinen. Tiehallinnon tarkoituksena on käyttää siltaa vielä noin 10 vuoden ajan. Siltarummun mennessä aikanaan vaihtoon Tiehallinto on ilmoittanut ottavansa huomioon ympäristölupaviranomaisten näkemyksen silta-aukon suurentamistarpeesta, jotta veden luontaiselle vaihtuvuudelle saataisiin nykyistä paremmat edellytykset. Syväjärven ja Syväsalmen kiinteistönomistajien keskuudessa on yleisesti keskusteltu alueen ruoppaustarpeesta pidemmän aikaa ja yhteisesti päädytty hakemaan lupaa vesialueen kunnostamiseen. Hämeen ympäristökeskus on tutustunut kohteeseen ja todennut hankkeella olevan selkeät perusteet ja todellinen tarve ruoppaus- ja kunnostustöille. Ruopattava vesialue kuuluu Urajärven osakunnalle kuuluvaan yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Osakaskunta on kokouksessaan 24.3.2010 ottanut myönteisen kannan Syväsalmen ruoppaushankkeeseen. Syväsalmi on osa Ruotsalaisen vesistöä, joka sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14) ja tarkemmin Ruotsalaisen lähialueella (14.141). Ruotsalaisen lähialueen pinta-ala on 273 km 2 ja järvisyys 30 %. Syväsalmen pinta-ala on noin 2 ha. Päijänne laskee Kalkkistenkosken kautta Ruotsalaiseen, josta vedet virtaavat Jyrängönkosken läpi Konniveteen ja edelleen Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Ruotsalaista säännöstellään Vuolenkosken voimalaitoksen ja padon avulla. Säännöstelyn lupaehtojen mukaan vedenkorkeuden yläraja on NN+77,65 m. Varsinaista alarajaa ei ole määrätty. Ruotsalaisen tunnuslukuja: Pinta-ala 80 km 2 Rantaviivan pituus 337 km Tilavuus 0,86 km 3 Keskisyvyys 11 m Suurin syvyys 55 m Teoreettinen viipymä 40 vrk
3 Ruoppaus- ja kunnostustyöt Vedenlaatu Syväsalmen uoma ruopataan salmen ylittävän tien molemmin puolin noin 300 m:n matkalta 10 m leveäksi. Uoman keskisyvyydeksi tulee noin 2 m. Uoma kaivetaan noin 50 m:n matkalta järven selälle päin "trumpettimaisesti" leveneväksi, jolloin sekä Syväjärven että Lokonlahden puolelta puhaltavat tuulet tehostavat veden vaihtuvuutta uomassa jossain määrin. Ruopattava uoma kaivetaan luonnollista, poikkileikkaukseltaan u-pohjaista uomaa mukaillen niin, että uoman syvin kohta sijaitsee uoman keskellä. Pinta-alaltaan noin 3 000 m 2 olevan ruoppausalueen pohja on kivennäismaata, jonka pinnalla on runsaasti pehmeää pohjasedimenttiä ja kasvien juurakoita. Ruoppaustyön yhteydessä poistetaan Syväsalmen Syväjärven puolelta tierummun lähistöllä olevat kolme laakamallista kiveä niin, että salmen pienveneliikennöinti samalla helpottuu. Kivet siirretään läjitysmaiden mukana läjityspaikoille. Ruoppaustyö ajoitetaan marraskuulle, jolloin vesien virkistyskäyttö on alhaisimmillaan. Ruoppaus tehdään kelluvalla ruoppaajalla. Massat nostetaan proomuun, jolla ne siirretään rantaan sovituille kuljetuspaikoille ja siirretään edelleen pitkäpuomi-kaivinkoneella dumpperin kyytiin toimitettavaksi eri läjityspaikkoihin. Ruoppauksen yhteydessä massojen kuljetusalue kiinteistön Töyrylä RN:o 10:120 edessä puhdistetaan vesikasveista ja syvätään noin 1,5 m:n syvyiseksi, jotta ruoppausproomu pääsee pitkäpuomikoneen ulottuville massojen siirtämiseksi. Ruoppausmassoja arvioidaan kertyvän noin 2 800 m 3. Massat läjitetään hakijoiden omistamille kiinteistöille Salmi RN:o 10:302, Muurahaisenmäki RN:o 10:300, Marjomäki RN:o 10:315 ja Reposalo RN:o 30:33 sekä Matti Tuomisen omistamalle kiinteistölle Syväsalmi. Ruoppauksen jälkeen työnaikaiset kulkureitit maastossa siistitään, kulkuluiskat poistetaan ja tieosuudet korjataan. Läjityspaikat maisemoidaan kuuden kuukauden kuluttua ruoppaustöiden jälkeen. Eteläisen Päijänteen ja Ruotsalalaisen vedenlaatu on vesistöjen laatuluokituksen (2000 2003) mukaan erinomainen. Laatuluokitus perustuu kuitenkin lähinnä selkävesien tilaan. Yleisesti ottaen matalien, rehevien lahtien ja salmien vedenlaatu voi selkävesiin verrattuna poiketa heikompaan suuntaan johtuen muun muassa veden huonosta vaihtumisesta. Ruoppauskohteen alueelta ja lähivesiltä vedenlaatua on selvitetty Syväjärvestä, Syväsalmesta, Lokonlahdelta ja Ruotsalaisen puolelta Haavistonselältä. Lokonlahdella on korkeammat fosforipitoisuudet kuin Syväjärvessä. Syväjärvi Lokonlahden vesialue on suojainen ja poikkeaa selvästi Haavis-
Vesikasvillisuus tonselän karusta vedestä. Veden väriarvot ja COD-arvot ovat hyvin samankaltaisia Syväjärvessä, Syväsalmessa ja Lokonlahdella, joten ei ole pelkoa, että vesi muuttuu pysyvästi ruskeammaksi tai sameammaksi ruoppauksen jälkeen. Hämeen ympäristökeskus on selvittänyt Syväsalmen vesikasvillisuutta maastokäynnillä 20.10.2009. Salmen kokonaispintalasta noin 2 ha:sta on vesikasvillisuuden peitossa noin 90 %. Kasvillisuus koostuu yleisistä lajeista eikä uhanalaisia kasvilajeja havaittu. Ruopattavalla salmen osalla vesikasvillisuudessa on selkeä vyöhykkeisyys. Rannan alueella matalassa vedessä esiintyvät ilmaversoiset päälajinaan järviruoko (Pharagmites australis), paikoin järvikorte (Equisetum fluviatile) ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Siellä täällä kasvaa saratuppaita (Carex sp.) Ruovikon ulkoreunalla esiintyy monin paikoin piurua (Schlochloa festucacea), joka on melko harvinainen laji. Ilmaversovyöhykettä seuraavat harvahkona vyöhykkeenä kelluslehtiset kuten ulpukka (Nuphar lutea), vesitatar (Persicaria amphibia), uistinvita (Potamogeton natans) ja lumme (Nymphaea alba ssp candida). Näiden jälkeen uoman syvimmällä kohdalla esiintyvät uposkasvit kuten ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum) ja uposmuodossa kasvavat palpakot (Sparganium sp.) Palpakkojen versot kasvavat paikoin tiiviinä mattomaisina kasvustoina peittäen uoman pohjan kokonaan. 4 Linnusto Syväjärven alueella on havaittu heinäsorsia, taveja, silkkiuikkuja ja telkkiä sekä satunnaisesti rantavikloja. Alueella arvioidaan pesivän 2 3 vesilintuparia joka kesä. Vesistön käyttö Syväsalmeen kohdistuu virkistyskäyttöpaineita lähialueen 22 lomakiinteistöstä ja yhdestä vakituisesta asuinkiinteistöstä. Salmea ei nykytilassaan voi juurikaan käyttää veneilyyn. Syväsalmi voisi toimia pienveneilijöiden reittinä Syväjärveltä Ruotsalaiselle, mikäli uoma avattaisiin kulkukelpoiseksi. Lisäksi kalakanta voisi monipuolistua. Tarkkailu Kaavoitus Ruoppauksen vaikutuksia vedenlaatuun seurataan vesinäytteiden avulla. Näytteitä otetaan Syväjärvestä, Syväsalmesta, Lokonlahdelta ja Ruotsalaisen puolelta Haavistonselältä kerran noin 4 6 viikkoa ruoppauksen jälkeen. Näytteitä verrataan ennen ruoppausta otettujen vesinäytteiden tuloksiin. Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava (11.3.2008), jossa ei ole esitetty aluevarauksia suunnittelualueelle. Valmisteilla on Ruotsalaisen rantaosayleiskaava, johon on luonnosvaiheessa merkitty suunnittelualueen rannat maa- ja metsätalousalueeksi rantavyöhykkeellä (M-1).
5 Suojelualueet Hankkeen vaikutukset LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ruopattavalla alueella tai sen lähialueilla ei ole suojelualueita, merkintöjä uhanalaisista lajeista eikä muitakaan ruoppausta rajoittavia luontoarvoja. Kunnostustyöt tehdään niin, ettei vesiluonnolle aiheuteta merkittävää haittaa. Syväsalmen uoman avaaminen parantaa veden vaihtumista sekä itse Syväsalmessa että Syväjärvessä. Veden laatu paranee, vesi kirkastuu ja veden ruskeahko väri voi muuttua hiukan vaaleammaksi. Ruoppaus palauttaa Syväjärven ja Ruotsalaisen välisen pienveneiden kulkuväylän. Ruoppauksen jälkeen Syväjärven kalakannan uskokotaan jossain määrin monipuolistuvan. Alueen kiinteistöjen arvo nousee. Ruoppauksesta aiheutuu työnaikaista veden samentumista ja veden kiintoainepitoisuus lisääntyy. Tilanne normalisoituu muutamassa viikossa. Pienimuotoinen ruoppaus ei aiheuta merkittävää haittaa vesialueelle. Kun ruoppaus tehdään virkistyskäyttökauden ulkopuolella, haittaa ei aiheudu myöskään salmen tai läheisten vesialueiden virkistyskäytölle. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7, ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Asikkalan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 12.7.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tarkasteltu Ruotsalainen on hyvässä tilassa oleva järvi, jolla on runsaasti matalia vesialueita, joita haittaa umpeenkasvu. Syväjärvi ja Syväsalmi ovat hyvä esimerkki tällaisesta vesialueesta. Ruoppaushanke parantaa veden vaihtumista Syväjärven ja Lokonlahden välillä. Hanke tukee vesienhoitosuunnitelman tavoitteita ja osaltaan ylläpitää Ruotsalaisen hyvää tilaa. Työ tulee toteuttaa virkistyskäyttökauden ulkopuolella (1.10. 30.4.). Muuten lupa hakemuksen mukaiselle toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on katsonut, että hanke ei sanottavasti lisää kalojen kulkua tai kala-
talouden edellytyksiä hankealueella. Syväsalmen heikko virtaus ja ahdas tierumpu heikentävät hankkeen tavoitteiden toteutumista. Suurin hyöty koitunee veneilylle. Hankkeella ei kuitenkaan ole merkittäviä kalataloudellisia haittavaikutuksia, joten lupa voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. Tarvittaessa vesistön samentumista on rajoitettava suodatinkankaalla tai muulla sopivalla tavalla. 3) AA, BB ja CC (Antola RN:o 3:9, Asikkala, Urajärvi) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Näin laajamittainen ruoppaus vaarantaa alueen eläimistön ja kasvillisuuden monimuotoisuuden sekä tuo entistä enemmän humuspitoista vettä ja lietettä Lokalahteen ja siitä myös pidemmälle mm. Hopeaselälle. Ruoppaushankkeen puuhamiesten päämääränä on saada Syväjärven kiinteistöilleen korkeampi arvo ja mahdollisuus ostaa tulevaisuudessa yhä isompia veneitä ja näin ollen entisestään pilata rauhaisa lintujen pesimäalue. Muistuttajat ovat vaatineet, että Syväsalmi on ennemminkin palautettava mahdollisimman luonnolliseen tilaan eli ennen rumpusillan rakentamista 1976 paikalla oli vain oja, jota pitkin humuspitoiset vedet Syväjärvestä pääsivät virtaamaan vain vähin määrin Lokolahteen. Suunnitellulla ruoppausalueella ei ole tehty mitään todellista tutkimusta eläimistöstä eikä kasvillisuudessa. Hakemuksessa mainittiin kuitenkin jopa niinkin harvinainen laji kuin piuru, mikä on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi putkilokasviksi. Härkälintujen pesimisestä alueella ei ollut lainkaan mainintaa. Härkälinnut ovat jo vuosikymmeniä pesineet Syväsalmessa, tällä ruoppaushankkeella vaarannettaisiin niiden lisäksi myös usean muun lintulajin pesimäalueet. Alueella ei ole myöskään tehty kunnollista tutkimusta alueen vesistön kunnon kehityksestä pidemmällä aikavälillä. Mitä esimerkiksi on vaikuttanut tynnyrisillan rakentaminen ojan paikalle. Miten tämä on vaikuttanut Lokolahden vesistöön? Ja miten vaikuttaisi vielä isomman aukon tekeminen Lokolahden vesistön kuntoon. Yritetäänkö ruopattavalla väylällä saada Syväjärven lietteitä siirtymään Lokolahteen? Vesinäytteitä olisi pitänyt ottaa useammasta kohdasta ja ne pitää hoitaa puolueettoman tahon toimesta. Hakemuksessa on mainittu, että Syväsalmea olisi niitetty kolmena kesänä 2000-luvulla. Tämä ei pidä paikkaansa sillä olemme viettäneet jokaisen kesän 2000-luvulla kiinteistöllämme ja salmea on niitetty vain kerran sinä aikana. Ruoppaushankkeessa on suunniteltu ruopattavan 300 metriä pitkä matka, jonka leveys olisi 10 metriä ja syvyys 2 metriä, ruoppausmassoja tästä syntyisi valtavat 2800 kuutiota. Rumpusilta väylän keskellä on kuitenkin vain alle 3 metriä leveä, joten sillan molemmille puolille jäisi ruopattua aluetta yli 3,5 metriä. Ihmettelemmekin mitä mieltä tällaisessa luonnonraiskauksessa on? Ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa veden äärellä oleville tonteille. Onko tästäkään tehty kunnon tutkimusta pääsevätkö valumavedet takaisin järveen? 6
7 Hakemuksessa on väitetty, että lähinaapuruston mielipiteitä on kartoitettu syksyllä 2009 ja kaikki ovat tukeneet toimenpidettä. Esimerkiksi Antolan kiinteistönomistajilta ei keneltäkään ole kysytty mielipidettä hankkeesta. Syväjärveläiset ovat sijoittamassa 580 euroa / kiinteistö hankkeeseen. Heille sijoitus on pieni ja muistuttajat ymmärtävät hyvin, että he haluavat kiinteistöilleen paremman arvon. Heitä ei näytä kiinnostavan se miten käy Lokolahden kiinteistöjen arvolle, jos ruoppaus ei onnistukkaan kuten on suunniteltu ja Lokolahden vesistön kunto heikkenee pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi. Kun luontoa lähdetään näin massiivisesti muokkaamaan, on vaarana, että siitä voi aiheutua arvaamattomia haittavaikutuksia kuten veden pysyvää samentumista ja ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen. Syväjärveläiset eivät tiedosta olevansa hankkeesta vastuussa. Kuka korvaa, jos muistuttajien talousveden otto järvestä estyy, Lokolahden virkistysarvo laskee ja Lokolahden kiinteistöjen arvo laskee? Lähes kaikki Lokolahtelaiset vastustavat ruoppaushanketta. Myös ne Hopeaselkäläiset, joille muistuttajat ovat hankkeesta kertoneet, ovat sitä vastustaneet. Muuten heille ei hankkeesta ole informoitu. Luontoa ei voi ajatella vain ihmisten virkistyskäytön kannalta, alueella on käymässä vähiin lintujen pesimäpaikat. Syväjärveläiset ovat ostaneet tonttinsa / kiinteistönsä tietäen, että yhteys isompiin vesialueisiin on rajallinen. Nyt he haluavat laajamittaisella luonnon raiskausprojektilla saada paremman tuoton sijoittamalleen rahalle, Lokolahtelaisten kustannuksella. 4) DD (Lokko RN:o 5:94, Asikkala, Urajärvi), EE (Kiviniemi RN:o 5:74, Asikkala, Urajärvi) ja FF (Rajarinne RN:o 5:61, Asikkala, Urajärvi) ovat vaatineet, että Lokonlahden vedenlaadun lisätutkimuksia. Lahdesta on otettava 3 4 vesinäytettä ennen ja jälkeen ruoppauksen. Näytteen paikan valitsee Lokonlahden edustaja, joka on myös mukana näytteen otossa. Muistuttajat ovat vaatineet kirjallisen luettelon vastuuhenkilöistä, jos hanke vaurioittaa Lokonlahden vedenlaatua ja ekotilaa. HAKIJOIDEN SELITYS AA, BB ja CC:n muistutuksesta hakijat ovat todenneet muun ohessa, että hankealueella ei ole todettu merkittävää harvinaisten kasvien lajiesiintymää eikä alueella pesi uhanalaisia vesilintulajeja. Syvälahden ja Lokonlahden vedenlaadussa ei ole havaittu merkittävää ladullista eroa. Muistutuksessa mainittu Hopeaselkä sijaitsee ruoppauskohteesta usean kilometrin päässä. Ruoppauksen ansiosta veden vapaa vaihtuvuus lisääntyy ja vesitieyhteys säilyy. Syväsalmen alueella on tehty vesikasvillisuuden niittoa kolmena eri kesänä 2000-luvulla, joihin on saatu mm. EU-rahoitusta. Vesikasvillisuuden niitto kuuluu myös ruoppauksen jälkeiseen jatkohoitoon, mikäli siihen on tarvetta. Ruoppauksen jälkeen vesi selkeytyy parissa viikossa. Läjityspaikat ovat asianmukaisen matkan päässä rannasta. Massat maisemoidaan asianmukaisesti.
8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Jokaiselta ruoppausalueen kiinteistön omistajalta on kysytty kirjallista mielipidettä henkilökohtaisella kirjatulla kirjeellä. Lisäksi sitä ennen alueen kiinteistönomistajia on tavattu henkilökohtaisesti. Syyskuussa 2009 on tavattu kiinteistön Antola RN:o 3:9 rannassa AA. Myöhemmässä vaiheessa kiinteistönomistajia on tiedotettu kirjeitse hankkeen etenemisestä. Kevään 2010 aikana Urajärven jakokunta hyväksyi ruoppaushankkeen yksimielisesti. Ruoppaushankkeelle ei ole mahdollista ottaa vastuuvakuutusta. Ruoppausurakoitsijalla on työnaikaisen vahinkojen varalle oma vastuuvakuutuksensa. Ympäristöviranomainen myöntää luvan ruoppaukselle oman arviointinsa perusteella. DD ja EE:n sekä FF:n muistutuksesta hakija on todennut, että vesinäytteitä otetaan se määrä, joka on riittävä dokumentoimaan vedenlaatu ennen ja jälkeen ruoppauksen ja joka kattaa kummallakin ruoppauskerralla vastaavat näytteenottopaikat. Näytteet ottaa riippumaton analyysiyritys Ramboll Analytics Oy. Jokaisella Lokonlahden kiinteistönomistajalla on halutessaan mahdollisuus omalla kustannuksellaan pitempiaikaiseen vedenlaadun selvittämiseen. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helmi Hedbergille, Matti Haaksivuorelle, Veijo Haaksivuorelle, Varpu Haaksivuorelle, Anne ja Raimo Skottmanille, Osmo ja Annikki Silvastille, Teuvo Niutasen oikeudenomistajille, UPJ Kymmene Oyj:lle, Janne ja Katri Kilvelle, Kaija Walleniukselle, Tuula Nykoppille, Margetta ja Terho Maskolle, Paula ja Marko Yli-Ketolalle, Terttu Airolle, Sirkka Leimuvaaralle ja Veikko Leimuvaaran oikeudenomistajille, Martti Jokiselle, Kirsi Rajakarille, Pasi ja Marjut Aaltoselle, Joona Laukkaselle, Marita ja Jari Pellille, Sirpa Mikkoselle sekä Jukka Sieväselle Syväsalmen ruoppaukseen Urajärven osakaskunnan yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Asikkalan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lupamääräykset 1) Ruoppaustyötä ei saa tehdä 1.5. 31.9 välisenä aikana. 2) Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. 3) Ruoppausmassat on läjitettävä maalle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesistöön. 4) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.
5) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 6) Ruoppauksen vaikutusta vedenlaatuun on tarkkailtava hakemuksen kohdan 5.4 mukaisesti. Ruoppaustyön aikana on vähintään kaksi kertaa piirrettävä karttapohjalle silmämääräisesti havaittava samentunut alue. Havainnot on tehtävä kummallakin puolella Syväsalmen rumpua työn aikana. 7) Työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvara vastuualueelle sekä Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvara vastuualueelle sekä Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9 Perustelut Ruoppaaminen on tarpeen Syväsalmen ja Syväjärven vedenlaadun parantamiseksi ja virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi. Hanke ei ole Päijät-Hämeen maakuntakaavan eikä valmisteilla olevan Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan vastainen. Hakijoilla on vesialueen omistajan Urajärven osakaskunnan myönteinen kanta ruoppaamiseen. Pääosa ruoppausmassoista läjitetään hakijoiden kiinteistöille. Ruoppauksesta aiheutuu veden samentumista. Samentumisen seurauksena veteen vapautuu pohjan kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Hanke aiheuttaa vähäistä haittaa virkistyskäytölle, kaloille, pohjaeläimille sekä linnuille. Virkistyskäytölle aiheutuvaa haittaa vähentää lupamääräyksen 1) määräys. Vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja paikallisia ja ne rajoittuvat työalueelle. Hanke tukee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita ja osaltaan ylläpitää Ruotsalaisen hyvää tilaa. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä saatavaan vahinkoon, haittaa tai muuhun edunmenetykseen. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11a sekä 16 luvun 23 a
10 Muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto ottaa muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Luvan hylkäämistä koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa päätöksen perusteluihin. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, jonka massamäärä on alle 4 000 m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 770 euroa. Päätös Raimo Skottman ym. Martinlähteentie 17 05840 HYVINKÄÄ Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Asikkalan kunta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköisesti) Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-272-04.09-2010 mukaan
11 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Asikkalan kunnan kaupungin ilmoitustauluilla.
12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/tv
LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.11.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.