VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TYÖNUMERO: E27372 LOHJAN KAUPUNKI LOHJAN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Muutoslista ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS 28.01.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS 31.12.2014 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 1 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET... 9 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET... 15 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 15 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 15 6 KEHITTÄMISTARPEET... 19 B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET... 20 7 NYKYTILA... 20 8 KEHITYSENNUSTEET... 31 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE... 33 9 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN 33 10 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 33 11 SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 36 12 TIIVISTELMÄ... 37 Liitteet: Kartat: Liite 1 Kehittämistoimenpiteet 2015-2020 Liite 2 Haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostot Kartta 101 Yleiskartta, mk 1:80 000 Kartta 102-108 Aluekartat, mk 1:20 000 Sweco Ympäristö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku www.sweco.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5

1 JOHDANTO Lohjan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2021 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kunnat liittyivät Lohjan kaupunkiin vuoden 2013 alusta. Tähän kehittämissuunnitelmaan on päivitetty entisten Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Lohjan kaupungin edellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on vuodelta 2011, Karjalohjan kunnan vuodelta 2010 ja Nummi-Pusulan vuodelta 2011. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toimintaalueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Lohjan kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet aluejohtaja Antti Ryynänen ja suunnittelija Maiju Hannuksela. Lohjan kaupungista suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet vesihuoltopäällikkö Jorma Lehtonen, käyttöpäällikkö Liisa Anttila, katupäällikkö Seppo Lötjönen, ympäristöpäällikkö Risto Murto, johtava ympäristötarkastaja Auli Kokkonen ja yleiskaavoittaja Iiris Koivula. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Lohjan kaupunki. Lohja sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Naapurikuntia ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti. Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin 1.1.2009 ja Karjalohjan sekä Nummi-Pusulan kunnat 1.1.2013. Lohja kuuluu Uudenmaan liiton ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 1109,73 km 2, josta maapinta-alaa on 939,14 km 2 ja vesipinta-alaa 170,59 km 2. Vesipinta-ala on kokonaisuudessaan makeaa vettä. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, sijaitsee suurelta osaltaan Lohjan kaupungin alueella. 1 (39)

2.1 Väestö ja elinkeinot Lohjan kaupungissa oli vuoden 2014 joulukuussa 47 662 asukasta. Viime vuosina väestönkasvua on ollut noin 1 % vuodessa. Väestömäärän kehitys vuodesta 1985 eteenpäin on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Lohjan väestömäärän kehitys vuosina 1985-2014 (Tilastokeskus). Taulukossa on mukana entisen Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kuntien alueet. 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2014 Lohja 39 754 41 632 42 499 43 786 45 361 47 341 47 662 Asuntokuntien määrä vuonna 2013 oli 21 664 kappaletta, eli keskimäärin 2,2 henkeä/asuntokunta. Kesämökkejä oli 8 414 kappaletta. Yli puolet Lohjan työpaikoista on palvelualalla. Teollisuuden osuus on noin viidesosa. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Lohjan elinkeinorakenne vuonna 2011. Taulukossa on mukana entisen Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kunnan alueet. Elinkeinorakenne 2011 Työlliset % Maa-, metsä- ja kalatalous 443 2,1 Teollisuus 4 083 19,1 Rakentaminen 2 071 9,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 634 17,0 Kuljetus ja varastointi 1 004 4,7 Informaatio ja viestintä, tiet. ja tekn. toiminta, hall. toiminta 2 817 13,2 Rahoitus, vakuutus- ja kiinteistötoiminta 564 2,6 Koulutus, julkinen hallinto 2 156 10,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 3 445 16,2 Muut palvelut 843 4,0 Toimiala tuntematon 265 1,2 Yhteensä 21 325 100 2.2 Väestöennusteet Lohjan väestömäärän oletetaan lisääntyvän vuoteen 2021. Lohjan kaupunki on laatinut kaksi skenaariota väestöennusteelle. Tavoiteskenaario sekä nopean kasvun skenaario on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Lohjan väestöennuste vuoteen 2021. Skenaario 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Tavoite 47 662 49 010 49 514 50 027 50 560 51 110 51 673 52 265 Nopea kasvu 47 662 49 529 50 233 50 962 51 717 52 520 53 358 54 226 2 (39)

2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 2.3.1 Maakuntakaavoitus Uudellamaalla maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Uudenmaan liitossa on käynnistetty maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavan laadinta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tutkitaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristöseurauksia ja jotka edellyttävät molemminpuolista yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Uudenmaan maakuntakaavan uudistus käynnistettiin vuoden 2011 alussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämisen jälkeen. Vireillä olevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää neljä pääteema, jotka ovat alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupankäynnin palveluverkon suunnittelu niin, että se muodostaa osan alue- ja yhteiskuntarakenteesta sekä kylien ja haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaaminen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 30.10.2014. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava koskee Blombackenin jätevedenpuhdistamoa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan joulukuussa 2012. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava valmistelu on käynnistynyt. Kaava valmistellaan kolmen vuoden aikana koko Uudenmaan alueelle. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat elinkeino ja innovaatiotoiminnan, logistiikan, tuulivoiman, viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen osalta. 2.3.2 Yleiskaavoitus Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne liikenteen, taajamien, kylien ja työpaikka-alueiden sekä maa- ja metsätalouden, virkistys- ja suojelutarpeiden suhteen. Osayleiskaavoissa tarkastellaan alueiden kehittämistä kunnan osa-alueella. Lohjan kaupungissa on voimassa seuraavat yleiskaavat: - Nummi-Pusulan itäosien osayleiskaava, hyväksytty v. 2011, tullut voimaan v. 2013, oikeusvaikutteinen - Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaava, hyväksytty v. 2007 tullut voimaan v. 2009, oikeusvaikutteinen - Särkijärven osayleiskaava, hyväksytty 2008, oikeusvaikutteinen - Karnaisten osayleiskaava, hyväksytty 2007, oikeusvaikutteinen - Härjänvatsan osayleiskaava, hyväksytty 2005, oikeusvaikutteinen 3 (39)

- Lohjanharjun osayleiskaava, hyväksytty v. 2002, oikeusvaikutteinen - Munkkaan jätekeskuksen osayleiskaava, hyväksytty v.1999, oikeusvaikutteinen - Karjalohjan kirkonkylän osayleiskaava, vahvistettu 1980, päivitetty 1995 - Lehmijärven ja Lieviön osayleiskaavat, hyväksytty v. 1993 - Lohjan kunnan yleiskaava, hyväksytty v. 1992 - Gunnarlan osayleiskaava, vahvistettu v. 1992 - Lohjansaaren ja Karstun osayleiskaavat, hyväksytty v. 1990 - Lohjanharjun osayleiskaava, vahvistettu ympäristöministeriössä v. 1988, oikeusvaikutteinen - Pappilankorven osayleiskaava, hyväksytty v. 1988 - Ojamon yleiskaava, hyväksytty v. 1986 - Sammatin pohjoisosien yleiskaava, oikeusvaikutteinen Lohjan taajamaosayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Kaava on hyväksytty 2013, mutta ei ole tullut toistaiseksi voimaan valituksista johtuen. Lisäksi vireillä ovat seuraavat osayleiskaavat: - Paloniemen alueen osayleiskaava - Lieviö-Pauni maaseutu-alueiden osayleiskaava - Lehmijärvi-Pulli osayleiskaava - Nummi-Saukkola osayleiskaava (ml. Tavola) 2.3.3 Asemakaavoitus 4 (39) Yksityiskohtaisia kaavoja eli asemakaavoja laaditaan alueille, joille rakennetaan uutta taajamaa, joko asuntoja tai työpaikkoja. Ranta-alueille maanomistajat voivat laatia rantaasemakaavoja. Kaavoitusohjelma (Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunta 20.1.2015) vuosille 2015-2017 asemakaavoituksen osalta sisältää seuraavat uudet asemakaavat ja asemakaavan muutokset sekä vireillä olevat kaavat, joita jatketaan. Karjalohja: Lohja: - Karjalohja, tievarauksen poistaminen, ak-muutos - Ojamo (Citymarket) - Haikarin ranta-alue - Hiidensalmi, ranta-alue - Suojeluskuntatalo (ja Åsvalla) - Lohjan asema, Venteläntie - Vivamo - Länsi-Louhenkatu - Porla - Roution koulu, kaavamuutos

- Rajavartiostonkatu - Perttilä - Hiidensalmi, itäosat - Suninhaka - Mäntylän päiväkodin tontti - Vappula - Keski-Lohja (Saajos) - Kisakuja - Pappilankorpi - Immula, Orthex - Mäntynummen lämpö - Paloniemi, asuntomessualue - Nummentaustan koulun alue Lohjan keskusta: - Nahkurintori - Keskusta, ranta-alue - Paikkarinkatu (Keksitehdas) - Nahkurinraitti - Hiidensalmi, Taimisto ja Tennari - Karstunraitti - Suurlohjankatu - Karstuntien kiertoliittymä Nummi: - Oinolan koulun ympäristö - Saukkolan taajaman eteläinen asemakaava ja muutos - Nummen kevyen liikenteen väylä - Nummen kunnantalo ja terveysasema Sammatti: - Sammatti, Lohilammentie 2.3.4 Pohjavesialueet Lohjan kaupungin alueella sijaitsee yhteensä 29 luokiteltua pohjavesialuetta. I-luokan pohjavesialueita on 15 (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 66 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 25 410 m 3 /d. IIluokan alueita on 14 (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Lohjan alueella ei sijaitse III-luokan pohjavesialueita. Osalle pohjavesialueista on laadittu suojelusuunnitelma. Pohjavesialueet on esitetty liitekartoilla 101-108. Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty seuraavassa taulukossa. 5 (39)

Taulukko 2.4 Lohjan alueella kokonaan sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto 15.1.2015). Pohjavesialue Luokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m 3 /d] Pukkilanharju I 2,25 600 Härjänvatsa I 4,06 1 300 Mäntylä I 0,3 90 Hietainen I 0,66 180 Outamo I Brotorp I 70 Tytyri/Lohjanharju I Lohjanharju I 8,65 3 500 Lohjanharju I 23,02 7 500 Vivamo I 1,42 160 Ikkala I 1,77 250 Mykämäki I 4,33 1 200 Keräkankare I 11,07 7 000 Pojannonharju I 2,83 1 260 Sammatti I 5,86 2 300 Yhteensä I-luokka 66 25 410 Pyrkylännummi II 0,92 290 Linhamarinharju II 2,66 950 Halkiovahannummi II 1,36 280 Kirkniemi II 2,27 750 Vesipekka II 2,15 400 Saukkola II 3,04 800 Nummiahde II 3,05 1 030 Kaljakuru II 1,06 390 Hunsaa II 1,37 250 Heijala II 1,49 300 Nummimetsä II 1,46 530 Kotanummi II 1 290 Rankkulannummi II 1,89 670 Käkihuhta II 1 160 Yhteensä II-luokka 25 7 090 KAIKKI YHT: 91 32 500 Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin on lisätty uusi pohjavesien rajaamista ja luokittelua sekä suojelusuunnitelmia koskeva luku. Jatkossakin ELYkeskukset luokittelevat pohjavesialueet vedenhankintaan soveltuvuuden perusteella 1- luokkaan (tärkeät pohjavesialueet) ja 2-luokkaan (vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet). Uusi luokittelu korvaa nykyiset I ja II -luokat, joihin kuuluvia alueita tarkastellaan 6 (39)

uudelleen niiden sijoittamiseksi uusiin luokkiin. Nykyisin käytössä oleva luokka III, eli muut pohjavesialueet, poistetaan kokonaan tai luokitellaan 1 tai 2 -luokkaan riippuen siitä, soveltuuko alue vedenhankintaan. Lakimuutos tuli voimaan 1.2.2015 ja luokitusten tarkistaminen pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. 2.3.5 Natura-alueet Lohjan kaupungin alueella sijaitsee 15 Natura 2000 verkostoon kuuluvaa kohdetta. Natura-alueet on esitetty liitekartoilla 101-108. Yhteenveto Natura-alueista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.5 Lohjan Natura-alueet (Valtion ympäristöhallinto). Natura-alue Sijaintikunta Pinta-ala [ha] Peruste Haukkamäki Lohja, Somero 23 SCI Hyyppärän harjualue Salo, Somero, Lohja 2 468 SCI Kalkkimäki ja Laukmäki Lohja 67 SCI Karkali, Suuriniemi ja Mailan alueet Lohja 120 SCI Karstunlahden metsä ja kalliot Lohja 34 SCI Kiskonjoen latvavedet Salo, Raasepori, Lohja 56 SCI Lakimäen metsä Lohja 50 SCI Lohjanharju ja Ojamonkangas Lohja 272 SCI Lohjanjärven alueet Lohja, Raasepori 213 SCI Nummi-Pusulan lintuvedet Lohja 423 SPA, SCI Pikkujärvi Lohja 87 SPA, SCI Puujärvi Lohja 694 SCI Tulijärvi-Makubergen Raasepori, Lohja 47 SCI Vaanilanlahti Lohja 68 SPA, SCI Åkärr, Strykmossen ja Pytberg Lohja, Siuntio 73 SCI SCI = (Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA = (Special Protection Area) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. 2.3.6 Vesistöt Lohjan kaupungin kokonaispinta-alasta 171 m 2 eli n. 15 % on vesistöä. Pääosa Lohjasta kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen. Muut vesistöalueet ovat Kiskonjoen-Perniön, Kokemäenjoen ja Siuntionjoen vesistöalueet. Kuntaliitosten jälkeen Lohja on merkittävää järvialuetta. Lohjalla on yli 110 suurempaa järveä tai lampea sekä muutamia merkittäviä jokia. Suurimmat tai muuten merkittävimmät järvet ovat Uudenmaan suurin järvi Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Hormajärvi, Lehmijärvi, Enäjärvi, Puujärvi, Pitkäjärvi, Valkerpyy ja Pusulanjärvi. Merkittävimmät joet ovat Pusulanjoki, Nummenjoki, Someronjoki ja Siuntionjoen latvaosat. Monille järville on perustettu järven suojeluyhdistys. Seuraavassa kuvassa on esitetty Lohjan pintavesien ekologinen luokitus vuonna 2013. 7 (39)

Kuva 1. Ote Uudenmaan pintavesien ekologinen tila 2013 kartasta (Uudenmaan ELYkeskus). Lisätietoja Lohjan vesistöistä saa: www.vesientila.fi. 8 (39)

3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Taulukko 3.1 Kunnan vesihuoltopalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat Tavoitetila Strategia Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Käytetään parhaita, teknistaloudellisesti hyödynnettäviä, raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet) Vedenhankinta ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan ennakoivalla kunnossapidolla ja saneerauksella Jäteveden viemäröinti ja käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä 9 (39)

3.2 Vesihuollon painopisteet ja periaatteet lähitulevaisuudessa 3.2.1 Painopisteet 10 (39) Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen saneeraus Ensimmäinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Verkoston riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia erityisesti. 2. Haja-asutuksen jätevesihuolto Toinen painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016 asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoja hajaasutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. Hajaasutusalueiden vesihuoltoa edistetään vesiosuuskuntien voimin. 3. Vedenhankinnan varmuuden lisääminen Kolmas painopiste on vedenhankinnan varmuuden lisääminen. Varmuutta lisätään vedenhankintakapasiteettia lisäämällä sekä rakentamalla yhdysvesijohtoja. Syöttövesijohtojen saneerauksesta huolehditaan. 3.2.2 Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin. 3.2.3 Vesihuoltoverkoston laajentamisen periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kaupungin vesi- ja viemärilaitos laajentaa vesihuoltoverkostoaan uusien asemakaava-alueiden rakentuessa.

- Haja-asutusalueella vesihuoltoverkostoa rakennetaan perustettavien vesiyhtymien voimin. - Laajentaminen tapahtuu vesiosuuskuntien omassa aikataulussa. - Kaupunki tukee osuuskuntia maksamalla avustusta rakentamiseen. - Haja-asutusalueilla kiinteistöt voivat liittyä myös vesi- ja viemärilaitoksen runkoverkostoihin (yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit). - Siirtolinjojen varrella olevilla toiminta-alueilla erityisesti uudet kiinteistöt on liitettävä yhdysvesijohtoon ja siirtoviemäriin. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2016 mennessä. Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Vesihuoltoverkostojen toteutussuunnittelussa huomioidaan alueella mahdollisesti sijaitsevat pohjavesialueet, Natura 2000 -verkostoon kuuluvat kohteet, luonnonsuojelualueet ja - ohjelmat sekä muinaismuistot ja muut arvokkaat kohteet. 3.3 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.3.1 Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko kyseisen laitoksen toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 3.3.2 Osuuskuntien tukemisen periaatteet Lohjan kaupunki myöntää avustusta vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella olevan asutuksen, käytännössä haja-asutusalueiden, vesihuollon toteuttamiseen. Avustusperiaatteet ovat seuraavat: - Avustus myönnetään rekisteröidylle vesiosuuskunnalle, -yhtiölle tai muulle oikeushenkilönä pidettävälle yhteisölle. - Avustusta maksetaan 15 % hyväksytyistä toteutuskustannuksista, kuitenkin enintään 15 % hyväksytystä kustannusarviosta. 11 (39)

12 (39) - Hyväksyttyihin kustannuksiin sisältyy niiden linjojen rakennuskustannukset, jotka sopimuksen mukaan vastaanotetaan luovutustilanteessa kaupungin omaisuudeksi ja kunnossapitoon. Tämä siis tarkoittaa runkolinjoja kaikkine rakenteineen sekä sivuhaaroja niin pitkälle kuin liittyjiä on tai myöhemmin tulee olemaan enemmän kuin yksi. - Hyväksyttyihin kustannuksiin luetaan myös toteutussuunnittelu urakkatarjouspyyntöasiakirjojen laatimisineen, palkatun valvojan ja/tai projektijohtajan palkkauskustannukset sekä tilinpitokustannukset. Liittyjän kirjanpidon tulee hoitaa ammattitaitoinen kirjanpitäjä. - Liittyjä teettää rakennussuunnitelmat urakkatarjouspyyntöineen ammattitaitoisella suunnittelijalla samoin kun rakennusaikaisen valvonnankin. - Suunnittelijan laatimassa kustannusarviossa tulee erotella hankkeen avustuksen piiriin luettavat kustannukset ja muut kustannukset. Toteutuskustannukset tulee erotella urakkatarjouksessa (urakkatarjouskaavakkeessa) sekä taloudellisen loppuselvityksen yhteydessä. - Hankkeen ylivalvojana toimii kaupunki, jonka hyväksyntää edellytetään suunnittelijoiden ja urakoitsijan ja tavarantoimittajien suhteen sekä urakan vastaanottotarkastuksessa. - Liittyjän ja liittyjän osakkaiden tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen yleisiä toimitusehtoja, jonka sisältöiset ehdot on liitettävä osakkaiden liittymissopimuksiin. - Lohjan vesi- ja viemärilaitos ei peri liittyjältä liittymismaksua. - Kaupunki myy käyttövettä ja vastaanottaa jäteveden liittymiskohdassa, joka on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen (asemakaava-alueen) rajalla. Vesi- ja jätevesi laskutetaan liittyjältä vesimittarin lukemien perusteella. Vesi- ja jätevesimaksu sekä mittarivuokra peritään kulloinkin voimassa olevan vesi- ja viemärilaitoksen taksan mukaisesti. - Liittyjä vastaa osakkaidensa laskutuksesta oman hinnastonsa mukaisesti. - Liittyjä hankkii kaikki rakentamisessa tarvittavat luvat ja tekee niistä sopimukset. - Liittyjä vastaa omistamansa verkoston ja laitteiden kunnossapidosta. - Mikäli liittyjä vaihtaa omistajaa tämä sopimus siirtyy uudelle omistajalle samoilla ehdoilla. Omistajavaihdoksesta on ilmoitettava kaupungille välittömästi. Siinä tapauksessa, että osuuskunta on halukas luovuttamaan koko yleisen vesi- ja viemärijohtoverkostonsa siihen kuuluvine laitteineen Lohjan kaupungin omistukseen ja hallintaan voi Lohjan kaupunki niin halutessaan suostua ottamaan luovutuksen vastaan seuraavilla ehdoilla: - Osuuskunnan koko käyttöomaisuus luovutetaan yhtäaikaisesti Lohjan kaupungille velattomana ja rasitteista vapaana

- Lohjan kaupunki tekee osuuskunnan vesi- ja viemärijohtoverkostoon liittyneiden osakkaiden kanssa uudet liittymissopimukset ilman tästä aiheutuvaa lisäliittymismaksua sillä perusteella, että osakkaat ovat suorittaneen liittymismaksun osuuskunnalle liittyessään osuuskunnan vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Liittymissopimukseen sovelletaan samoja liittymissopimuksen ehtoja kuin Lohjan kaupungin vesilaitoksen muissa liittymissopimuksissa. - Luovutus koskee osuuskunnan yleistä vesi- ja viemärijohtoverkostoa jonka ulkopuolelle jäävät kiinteistökohtaiset liittymät. Liittymäpiste määritellään vastaavaa periaatetta noudattaen kuin Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen muissa liittymissopimuksissa. - Jokaisen liittyjän kanssa tehdään erillinen sopimus, jossa on huomioitu tapauskohtaisesti hankkeen erityisvaatimukset. Sopimuksen hyväksyy tekninen lautakunta. - Avustushakemus on jätettävä teknilliselle lautakunnalle ennen töiden aloittamista siten, että avustuksen määrärahasta on kaupunginvaltuuston päätös ennen hankkeen aloittamista. - Kaupunki voi myöntää takauksen hankkeeseen tarvittavalle lainoitukselle, mikäli avustukselle asetetut ehdot täyttyvät. Takauksen käsittelyä varten tulee jättää erillinen hakemus ja takauksesta tehdään erillinen päätös. 3.3.3 Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. 13 (39)

Vesihuoltoavustusta myönnetään vain vakituisen asutuksen osalta. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii yleensä rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. 3.4 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin selvitetään. Verkkojen laajentamista edistetään siellä missä se osoittautuu järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollista alueen kehittämisen. 3.5 Alueellinen yhteistyö Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. 14 (39)

A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Lohjalla asutus on sijoittunut pääosin Lohjan keskustaajamaan, Virkkalaan, Ventelään, Routioon, Muijalaan, Sammattiin, Karjalohjan kirkonkylään, Nummeen, Pusulaan ja Saukkolaan. 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Lohjalla kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella sijaitsee useita kyliä ja asutuskeskittymiä. 5.1 Vesiyhtymät Kaupungin alueella toimii vesiosuuskuntia, jotka hoitavat veden jakelun ja viemäröinnin osakaskiinteistöilleen. Suurin osa osuuskunnista on liittynyt kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Neljällä osuuskunnan on oma vedenottamo (Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala ja Leppäkorpi). Lohjan alueella toimivat osuuskunnat on esitetty seuraavassa. Verkoston toteuttaneita vesiosuuskuntia ovat: - Hiittisten kylän vesiosuuskunta 22 kiinteistöä - Kotniemen vesiosuuskunta 12 kiinteistöä - Länsihorman vesihuolto-osuuskunta 29 kiinteistöä - Mäntylän vesiosuuskunta 12 kiinteistöä - Sammatin Myllykylän vesiosuuskunta 26 kiinteistöä Toteutusvaiheessa olevia vesiosuuskuntia ovat: - Kittiskosken vesiosuuskunta 5 kiinteistöä - Pappilanmäen vesihuolto-osuuskunta 5 kiinteistöä - Niemenkylän vesiosuuskunta - Karstu-Lahdennummen vesiosuuskunta Nummen, Saukkolan ja Pusulan alueella verkoston toteuttaneita vesiosuuskuntia ovat: - Hyönölän vesiosuuskunta 75 kiinteistöä - Hyönölän jätevesiosuuskunta 39 kiinteistöä - Hyrkkölän vesiosuuskunta 53 kiinteistöä 15 (39)

- Ikkalan vesiosuuskunta 10 kiinteistöä - Leppäkorven vesiosuuskunta - Härkäjoen vesiosuuskunta 130 kiinteistöä - Hieran vesiosuuskunta 18 kiinteistöä - Marttila-Hattula-Hauhula 15 kiinteistöä - Töllin jätevesiosuuskunta 56 kiinteistöä - Saparomäen vesiosuuskunta 7 kiinteistöä - Heijalan vesiosuuskunta 9 kiinteistöä - Röhkölän vesiosuuskunta 7 kiinteistöä Toteutusvaiheessa olevia/toimintansa aloittavia vesiosuuskuntia ovat: - Hyvelä-Jättölän vesiosuuskunta 8 kiinteistöä - Pappilanmäen vesihuolto-osuuskunta 5 kiinteistöä Karjalohjan alueella ei toimi vesiosuuskuntia. 5.2 Talousvesi Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luontaisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Etelä-Lohjalla sijaitsevalla Teutarin alueella on kiinteistökohtaisissa kaivoissa tavattu paikoitellen korkeita radonpitoisuuksia ja veden käyttö talousvetenä on vaatinut suodattimien käyttöä. Karjalohjalla on havaittu laatuongelmia happamuuden, radon- tai kloridipitoisuuden sekä bakteerien vuoksi. Osassa kaivoissa on ollut ongelmia myös veden riittävyyden kanssa. 16 (39)

5.3 Jätevedet Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (209/2011) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetus on tullut voimaan 15.3.2011. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 15.3.2011 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 15.3.2011, siirtymäaika on viisi vuotta asetuksen voimaantulosta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 15.3.2016. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: - kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; - kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; - kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa 9.3.2011 täyttäneet 68 vuotta. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkoston rakentamiseen hajaasutusalueella. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinne- 17 (39)

18 (39) kuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Erityisesti rantavyöhykkeiden loma-asunnoissa voi lisäksi tulla kyseeseen vaihtoehtoiset jätevedenkäsittelyratkaisut (esim. kompostikäymälä). Lohjan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on säädetty jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Jätevesien käsittelyyn on annettu määräykset jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla asemakaava-alueilla, pohjavesialueilla, rantavyöhykkeillä, saaristossa ja muilla alueilla. Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla asemakaava-alueilla pois lukien rantaasemakaavat on vesikäymäläjätevedet johdettava tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön. Alueelta on liityttävä jätevesiviemäriverkostoon kaikkien jätevesien osalta kahden vuoden kuluessa sen tultua mahdolliseksi. Pohjavesialueilla (I ja II -luokan pohjavesialueet) jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Kaikki jätevedet on kerättävä tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan käsitellä tiiviissä jätevedenkäsittelyjärjestelmässä ja johtaa sen jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa kiinteistöllä myös sellaiseen paikkaan, josta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisriskiä, jos se on tontin olosuhteista johtuen perustellusti mahdollista. Vesistöjen rantavyöhykkeillä (keskimäärin 100 m päässä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) ja saaristossa vesikäymälän rakentaminen on kielletty kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä. Muilla alueilla jätevedet tulee käsitellä vähintään kolmiosaisella saostussäiliöllä ja jäteveden maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon siten, että niiden haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevesiä, voi saostussäiliö olla kaksiosainen. Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa säädettyjä suojaetäisyyksiä talousvesikaivojen, vesistöjen, tontin rajan tai ojan sekä pohjavesitason yläpuolisen suojakerroksen osalta. Lomarakennusten ja erillisten saunarakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, voidaan tulevat vähäiset pesuvedet (kantovesi), imeyttää 30 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin loma- tai saunarakennus. Jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategia on laadittu vuosiksi 2014-2021 ja sen tarkoituksena on ohjata ja tukea alueen kuntien päätöksentekoa, ohjeistusta ja valvontaa haja-asutuksen jätevesiä koskien. Strategiaa toteutetaan hankkeilla, joita koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

5.4 Lietteet Haja-asutusalueilla syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen ja Peltoniemen jätevedenpuhdistamoilla sekä Haarjärven ja Karjalohjan sakokaivolietteen vastaanottoasemilla. 5.5 Toimintavarmuus Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6 KEHITTÄMISTARPEET 6.1 Talousvesi Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 Jätevedet Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksista. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Lohjalla sijaitsee useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on hyväksytty. Jos kaupungin vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteessä 2 ja kartoilla 101-108 on esitetty verkoston tarvealueet. 6.3 Lietteet Haja-asutusalueilla syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa on kehitetty rakentamalla lietteiden vastaanottoasemat siirtoviemäreiden varsille Sammattiin ja Karjalohjalle. 19 (39)

B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 7 NYKYTILA 7.1 Organisaatiot ja hallinto Lohjan vesihuollosta vastaa kaupungin vesi- ja viemärilaitos, jonka tehtävänä on veden hankinta, veden ja jäteveden johtaminen ja jätevesien puhdistaminen. Vesi- ja viemärilaitos on oma tulosyksikkönsä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kunnallistekniikan tulosalueen alla. Tulosyksikön johtamisesta vastaa vesihuoltopäällikkö. 7.2 Vedenhankinta ja jakelu 7.2.1 Vedenhankinta Lohjalla vedenhankintaan käytetään pohjavettä. Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksella on käytössään 11 pohjavedenottamoa. Kuusi ottamoa on poistettu käytöstä, joista kolme toimii tarpeen vaatiessa varaottamoina. Vedenottamoilla on vesioikeuden lupa vedenottoon. Käytössä olevien ottamoiden lupamäärä on yhteensä 15 800 m 3 /d. Vuonna 2014 vedenottomäärä oli keskimäärin 8 616 m 3 /d. Lohjan vedenottamot on esitetty liitteenä olevilla kartoilla 101-108. Yhteenveto ottamoista on esitetty seuraavassa taulukossa. 20 (39)

Taulukko 7.1 Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vedenottamot. Lupamäärä Vedenottamo Pohjavesialue [m 3 /d] Ottomäärä 2014 [m 3 /d] Käsittely Karjalohja: Pukkilanharju Pukkilanharju Ei käytössä Kaliumhydroksidialkalointi Laivaranta Pukkilanharju Varaottamo Sooda-alkalointi Hakonen Pukkilanharju Ei käytössä Ei käsittelyä Lohja: Kaivola Lohjanharju 1 200 896 Ei käsittelyä Myllylampi Lohjanharju 2 000 1 344 Ei käsittelyä Moisio Lohjanharju 1 000 392 Pappilankorpi Lohjanharju 1 800 283 Porla Lohjanharju 800 293 Ei käsittelyä Tytyrin kaivos Lohjanharju 3 300 1 786 Ei käsittelyä Uusniitty Lohjanharju 300 176 Ei käsittelyä Lempola Lohjanharju 1 400 1 007 Ei käsittelyä Takaharju Lohjanharju 1 200 740 Ei käsittelyä Lehmijärvi Lohjanharju 2 000 1 111 Ei käsittelyä Pusula: Kylmälähde Keräkankare 800 587 Alkalointi, UV Nummi: Vesipekka Vesipekka Varaottamo Sammatti: Ilmastustorni, hiekkasuodatus, hapetus KmnO 4 :llä Ilmastustorni, hiekkasuodatus, hapetus KmnO4:llä Kukkusnummi Sammatti Varaottamo ph:n säätö lipeällä Kirkonkylä Sammatti Ei käytössä ph:n säätö lipeällä Yhteensä 15 800 8 616 Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoilta vesi johdetaan käsiteltäväksi Tytyrin vesilaitokselle. Kylmälähteen vedenottamon raakavesi pumpataan suoraan Keräkankareen käsittelylaitokselle, jossa raakavesi käsitellään vuonna 2007 valmistuneessa kalkkikivialkalointilaitoksessa. Verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-valolla. Muilta ottamoilta vesi pumpataan suoraan vesijohtoverkostoon. Tytyrin kaivos käyttää kalliopohjavettä. Sammattiin vesi syötetään Lohjan ja Nummen suunnista. Sammatin Kukkusnummen ja Kirkonkylän vedenottamot eivät ole käytössä. Kukkusnummen vedenottamo toimii varavedenottamona, josta vettä pumpataan kerran viikossa maastoon. Karjalohjan vedenottamot on poistettu käytössä. 21 (39)

Nummen Vesipekan ottamolta on mahdollista saada poikkeustilanteessa keitettävää vettä, sillä ottamon laitteistoa ei ole purettu. Bonne Juomat Oy:llä on oma vesilaitos, joka on kaupungin valvonnassa. Vedenkulutus on n. 125 m 3 /d. Lisäksi Brotorpin ottamo, Palelukoti Jokelan ottamo ja Outamon vastaanottokodin ottamo ovat yksityisiä vedenottamoita. 7.2.2 Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt n. 8 000 kiinteistöä eli n. n. 40 000 asukasta vuonna 2014. Vuonna 2014 vesijohtoverkostoon pumpattiin vettä yhteensä keskimäärin 8 616 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus oli 25 %. Tavoitteellinen laskuttamattoman veden taso on alle 10 %. Lohjan vedenkulutustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.2 Lohjan vedenkulutustiedot. 2010 2014 Ominaisvedenkulutus l/as d 221 215 Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d 6 978 8 616 Laskutettu vesi m 3 /d 5 982 6 441 Laskuttamaton vesi m 3 /d 996 2 176 Laskuttamaton vesi % 14 25 Suurimmat vedenkuluttajat ovat: - Cembrit Oy 5 000 12 000 m 3 /a - Constructor Finland Oy 6 000 18 500 m 3 /a - Metsäliitto Osuuskunta/Finnforest 20 000 30 000 m 3 /a - Mondi Lohja Oy/Lohjan lämpölaitos 10 000 50 000 m 3 /a - Mondi Lohja Oy/Tehdasalue 10 000 30 000 m 3 /a - Rudus Oy Ab 7 000 13 500 m 3 /a Vesijohtoverkoston pituus on n. 550 km. Kanta-Lohjan verkosto koostuu neljästä eri painepiiristä, jotka ovat Etelä-Lohja, Keski-Lohja, Pohjois-Lohja sekä Sammatti. Verkostossa on kolme ylävesisäiliötä. Pohjois-Lohjan vesijohtoverkosto on jaettu neljään jakelualueeseen; Nummi, Pusula, Saukkola ja Ikkala. Nummen jakelualueeseen kuuluu Nummen taajaman alue ja Hieran vesiosuuskunnan alue. Saukkolan jakelualueeseen kuuluu Saukkolan taajaman alue, Tavolan alue sekä Härkäjoen vesiosuuskunnan alue. Pusulan jakelualueeseen kuuluu Pusulan taajaman alue, Marttilan, Töllin, Saparomäen, Heijalan ja Jakolan vesiosuuskunnat. Nummen ja Pusulan jakelualueet muodostavat Pusulan ja Huhdin ylävesisäiliöiden 22 (39)

painepiirit. Ikkalan verkosto on muista erillään ja siitä on yhteys Karkkilan kunnan vesijohtoverkostoon. Ikkalan verkostossa on alavesisäiliö. Karjalohjan verkoston ylävesisäiliö (250 m 3 ) on poistettu käytöstä. Vesisäiliöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.3 Lohjan vesisäiliöt. Säiliö Vedenpinta Säiliötilavuus [m 3 ] Ikkalan alavesisäiliö Virkkalan vesitorni 700 Keskustan vesitorni 500 Aseman vesitorni 1 000 Pusulan vesitorni HW +94,7, MW +92,6 150 Huhdin vesitorni HW +109, MW +108,7 500 7.2.3 Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa varaottamoista ja -yhteyksistä. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään varmuusluokka II. Suurin osa Lohjan vedenottamoista sijaitsee Lohjanharjun pohjavesialueella. Pohjavesialue ei kuitenkaan ole yhtenäinen, vaan koostuu useasta erillisestä pohjavesialueesta. Käytössä on useita pohjavedenottamoita. Pohjois-Lohjan alueella on käytössä yksi vedenottamo sekä varavedenottamot Nummessa ja Sammatissa. Karjalohjan kaikki vedenottamot on poistettu käytöstä, mutta Laivarannan ottamo toimii varaottamona. Lisäksi alueelliset vesihuoltolinjat turvaavat vedenhankintaa. Ikkalan kylässä on oma pohjavedenottamo sekä vesijohtoyhteys Ø 110 Karkkilan verkostoon. Lohjan ja Sammatin pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma vuonna 2011. Nummen, Pusulan ja Karjalohjan pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmia. Lohjalla ja Vihdillä on olemassa keskinäinen häiriötilanteiden vesihuoltoyhteistyösopimus. Lohjan kaupungilla on olemassa vesilaitosten häiriösuunnitelma sekä poikkeusolojen valmiussuunnitelma. 23 (39)

7.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely 7.3.1 Jätevesien viemäröinti Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen viemäriverkostoon on liittynyt n. 8 000 kiinteistöä eli n. n. 40 000 asukasta vuonna 2014. Ikkalan alueen jätevedet johdetaan Karkkilan viemäriverkostoon. Lohjan jätevedenpuhdistamoille johdettu jätevesimäärä vuonna 2014 oli keskimäärin 11 092 m 3 /d. Laskutetun jäteveden osuus oli 48 %. Tavoitetaso on alle 30 %. Lohjan jätevesimäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.4 Lohjan jätevesimäärät. Yksikkö 2010 2014 Ominaisjätevesimäärä l/as d 329 277 Käsitelty jätevesi m 3 /d 10 383 11 092 Pitkäniemi m 3 /d 7 860 8 827 Peltoniemi m 3 /d 2 380 2 265 Sammatti m 3 /d 143 - Laskutettu jätevesi m 3 /d 5 606 5 782 Laskuttamaton jätevesi m 3 /d 4 777 5 310 Laskuttamaton jätevesi % 46 48 24 (39) Jätevesiviemäriverkoston pituus on n. 540 km, josta viettoviemäriä on n. 313 km ja paineviemäriä n. 227 km. Viemäriverkostoa saneerataan keskimäärin muutaman kilometrin vuosivauhtia. 7.3.2 Jätevesien käsittely Lohjan kaupungin jätevedet käsitellään kahdessa jätevedenpuhdistamossa, jotka ovat Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamot. Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lohjan kaupungin pohjoisen, läntisen ja keskusta-alueiden jätevedet. Kesästä 2013 alkaen puhdistamolle johdettiin myös Sammatin, Karjalohjan ja Nummen, Pusulan ja Saukkolan jätevedet ja kyseisten alueiden puhdistamoiden toiminta lakkautettiin. Puhdistamo on vuonna 1975 valmistunut mekaanis-kemiallinen puhdistamo, jota on vuonna 1983 täydennetty aktiivilieteyksiköllä ja ferrisulfaatin syötöllä sekä lietesiilolla. Vuonna 1996 puhdistamoa on täydennetty jälkiselkeytyksen polymeerin syöttölaitteistolla. Vuonna 2008 typenpoistoa on tehostettu ottamalla metanoli käyttöön. Puhdistamon esikäsittelyn saneeraus ja sakokaivolietteen vastaanotto on toteutettu vuonna 2011.

Pitkäniemen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Keskimääräinen virtaama Q kesk 15 000 m 3 /d BHK 7 2 400 kg/d Fosfori 105 kg/d Puhdistamo käsittää seuraavat toiminnot: - tulopumppaamo - mittauskanava - välppäys - lipeän syöttö - ilmastettu hiekanerotus, V=150 m 3 - esiselkeytys, A=800 m 2, V=2 800 m 3 - ilmastus, V = 2 x 1 259 m 3, yhteensä V = 2 400 m 3 - jälkiselkeytys A = 2 x 575 m 2, yhteensä A= 1 150 m 2 - tiivistämö A = 150 m 2 - koneellinen kuivaus lingolla - ferrisulfaatin liuotusallas ja syöttölaitteet - metanolin syöttö ilmastuksen anox-vaiheeseen - polymeerin syöttö jälkiselkeytykseen Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 2013 keskimäärin 8 300 m 3 /d. Vuorokauden maksimivirtaama oli n. 20 300 m 3 /d huhtikuussa. Jätevesimäärä vuodesta 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.5 Pitkäniemen puhdistamon jätevesimäärä vuosina 2009-2013. 2009 2010 2011 2012 2013 Käsitelty jätevesi vrk-maksimi m 3 /d 14 025 / 04 24 501 / 04 24 321 / 04 18 802 / 03 20 303 / 04 kk-maksimi m 3 /d 9 840 / 04 15 583 / 04 14 260 / 12 11 536 / 04 12 106 / 11 keskiarvo m 3 /d 7 680 7 860 8 270 9 010 8 300 kk-min. m 3 /d 6 504 / 07 5 834 / 02 6 012 / 01 6 935 / 08 6 175 / 03 Ohijuoksutus vuosikeskiarvo m 3 /d 0 3,76 1,64 0 7,23 vedenkulutus m 3 /d 5 300 5 450 5 900 5 482 5 450 mitoitusarvo m 3 /d Puhdistamon mitoitusvesimäärä on noin 15 000 Taulukon merkintä esim. / 04 tarkoittaa huhtikuuta. Vuonna 2013 ohijuoksutusta tapahtui kahtena vuorokautena ajoittuen marras- ja joulukuulle. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus on esitetty seuraavassa taulukossa. 25 (39)