Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen
Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,2milj. ha Yleiset vesialueet 3,4 milj. ha Yhteensä 12,6 milj. ha Metsämaan omistus Suomessa Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat 2
KMO kulttuuriperintöinventointi 2010-2015 taustaa Kansallinen Metsäohjelma 2015 mukaan valtion metsien kulttuuriperintö tulee inventoida vuoteen 2015 mennessä. Metsähallitus käynnisti vuonna 2010 kuusivuotisen konsernihankkeen tavoitteen toteuttamiseksi (2010-2015) Inventoitava pinta-ala metsätalouden mailla on noin 4 miljoonaa ha, kustannukset noin 4 miljoonaa euroa. Suojelualueilla inventoitavaa on noin 1,2 miljoonaa ha, niiden inventointi etenee hitaammin. Sisältää metsätalousmaat ja 10 prosenttia kitu- ja joutomaista. Inventoinnin maastokattavuus on Lapissa noin 4 prosenttia, muissa osissa Suomea noin 8 prosenttia. Kyseessä on Suomen suurin kulttuuriperintöinventointiprojekti kautta aikojen 3
Kulttuuriperintö Metsähallitusta velvoittaa ja kannustaa Muinaismuisto-, rakennusperintö- sekä maankäyttö- ja rakennuslaki Metsäsertifiointi Tietoisuus maankäytön historiasta, kohteiden suojelu Mahdollisuus virkistyskäytölle, matkailulle, opetukselle Ei pelkkiä kustannuksia, vaan myös kustannustehokkuutta nyt ja tulevaisuudessa, kun tiedetään missä suojeltavat kohteet sijaitsevat ja miten ne huomioidaan kaikissa metsän käytön vaiheissa Viestinnälliset mahdollisuudet 4
KMO kulttuuriperintöinventointihankkeen organisaatio Metsähallituksen konsernihanke, joka sijoittuu metsätalouden Kestävä kehitys toimintoon Hankkeella viisi alueittaista erikoissuunnittelijaa(arkeologia), joista yksi toimii myös projektipäällikkönä 5
Ennen kenttätöitä - esityöt Neljä miljoonaa hehtaaria metsää on laaja alue käveltäksi Photo Jouni Taivainen Tärkeää seuloa kaikki ennakkotieto alueista Henkilökunnan ja paikallisten ihmisten haastattelut Tietokannat(Metsähallitus, Museovirasto ) Vanhat kartat, peruskartat ilmakuvat, laserkeilausaineisto Kirjallisuus Kuva Maija Lehikoinen 6
Havainnot maastotietokoneen kartoille (Kuhmo 2013) Kartta Hanna Kelola-Mäkeläinen Punainen: kuviolla tervahauta, violetti: kuviolla sotahist. kohde, sininen kolmio: mj-rek. kohde, violetti pallo: tervahauta 7
Kenttätyöt Paikkatiedon ja tekstimuotoisen tiedon tallennus Maastotietokoneilla (Panasonic CF-U1) Valokuvaus digikameralla Kuva: Aleksi Pienimäki 8
Kenttätyöt Kenttätyöryhmä koostuu arkeologista, metsurista ja harjoittelijasta. Paikallinen metsuri tuntee alueen, kulkureitit ja ihmiset. Ryhmä etsii ja dokumentoi kohteita kivikaudelta noin 1960 luvulle (arkeologiset kohteet ja rakennukset) Tavoitteena saada alueen kulttuuri-perinnöstä hyvä ja kattava yleiskuva Projektin myötä metsurit ja suunnittelijat oppivat tuntemaan oman alueensa tyypillisen kulttuuriperinnön Kuva Riikka Mustonen 9
Esimerkkejä kenttätyöstä Kuvat: Jouni Taivainen Kruununtorppa Evolla 1870 luvun metsätalouskartassa 10
Vanha kulkureitti Taivalkosken Kaakkurisuolla Poppius 1862 11
Sillanjäännös maastossa paikallistettuna paikassa Kuva: Jouni Taivainen 12
Turpeen alta paljastettua siltarakennetta suolla Kuva: Jouni Taivainen 13
Tervahauta vinovalovarjokuvakartalla (laserkeilaus aineisto), myös laskuaukko erottuu Kuvat: Hans-Peter Schulz Tervahauta maastossa, Taivalkoski, Hietasenkangas 14
Liistekatiskan jäännös Lopen Iso Melkuttimessa Kuva Jouni Taivainen 15
Jälkityöt, raportointi Inventointitiedot MH:n Reiska- ja SutiGis tietojärjestelmiin Kohdetiedot heti kaikkien käytössä Varmistaa kohteiden säilymisen ja huomioon ottamisen kaikissa metsien käyttöön liittyvissä vaiheissa Tiedot Museovirastoon ja muinaisjäännösrekisteriin 16
Kulttuuriperintökoulutus henkilökunnalle yhteistyössä Museoviraston kanssa Kuvat: Jouni Taivainen Työpäivän mittaiseen koulutukseen sisältyy teoriaa ja maastoretki. (Muinaismuistolaki, metsien kulttuuriperintö ja sen huomioiminen metsätaloudessa, oman alueen tyypillisten kohteiden tunnistaminen) 17
Tuloksia 2010-2012 Inventoidut alueet (metsätalous) 2010 violetti 2011 punainen 2012 keltainen Inventoitu noin 2 milj. ha Kartoitettu noin 5200 kohdetta (kymmeniä tuhansia rakenteita)
Kohdejakauma 2010-2012 104 1625 Muinaisjäännökset 31 % Muu kulttuuriperintö 67 % Rak. Kp 2 % 3531 19
Pohjanmaan alue Ennen inventointia Tunnettiin 161 muinaisjäännöstä (siniset täplät) Kartta: Hans- Peter Schulz Metsähallituksen maat Vihreällä värillä 20
Pohjanmaan alue Inventoinnissa löydettiin 463 uutta muinaisjäännöstä (punaiset täplät) Kartta: Hans- Peter Schulz Muinaisjäännösten lukumäärä lähes Nelinkertaistui Muinaisjäännöksiä inventoinnin jälkeen yhteensä 624 21
Pohjanmaan alue Lisäksi inventoinnissa kartoitettiin 562 muuta kulttuuriperintökohdetta (keltaiset täplät) Kartta: Hans- Peter Schulz Inventoinnin jälkeen Pohjanmaan alueelta tunnetaan yhteensä 1186 kohdetta Tunnettujen kohteiden lukumäärä seitsenkertaistui 22
Käsivarren erämaa-alueen inventointi 2012 Ennen inventointia tunnettiin viisi muinaisjäännöskohdetta Inventoinnin jälkeen 73 mj kohdetta 26 muuta kp-kohdetta Kohteiden lukumäärä 20-kertaistui Inventointiaika 1 kk maastokattavuus n. 2 % Kartta: Pirjo Rautiainen 23
Kohteiden löytötavat 2011 (Tiedot kerätty noin 800 000 ha:n inventoinneista, noin 2000 kartoitettua kohdetta) 1. Uusi löytö 2. Haastattelu 3. MH-tietojärj. 4. Mj-rekisteri 5. Hist. kartta 6. Peruskartta 7. Muu arkistol. 24
Kohdetiheys/1000 ha alueittain 2010-2012 25
Vuodet 2013-2015 Metsätalousmaita inventoidaan vielä noin 1,8 miljoonaa hehtaaria Kohteita löytynee vielä noin 5000 kpl. Niistä muinaismuistolain mukaisia kohteita lienee noin 1500-2000 kpl Vuosittain maastossa kymmenen inventointiryhmää Budjetti noin 700 000 euroa/vuosi ( = noin euro/ha) Vuonna 2015 metsätalouden maat inventoitu (n. 4 milj. ha) Kohteita lienee tuolloin kartoitettu kaikkiaan noin 10 000 kpl, yksittäisiä rakenteita yli 100 000 kpl. 26
Työ jatkuu uudet löydöt odottavat Kuva: Aleksi Pienimäki 27