Keski- ja Pohjois-Karjalohjan kyläsuunnitelma Keski-Karjalohjan kyläyhdistys ry. Pohjois-Karjalohjan kyläyhdistys ry. 1
Sisällys YHTEENVETO 4 Hiukka kyläsuunnitelmast 4 Karjalohjalaisuudesta 4 Jatkossa.. 5 Historia pähkinänkuoressa 5 Keskeisiä luonto- ja ympäristöhavaintoja 6 PALVELUISTA 7 Koulu 7 Päivähoito ja eskari 8 Terkka ja sossu 8 Infra 8 Turvallisuus 9 Yrittäminen ja työnteko 9 Asuminen 10 Loppulause 11 Keski - ja pohjois - Karjalohjan kyläyhdistykset Julkaisun taitto ja ulkoasu: Lohjan kylät ry/läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote, 1. painos Kannen kuva Janne Kommonen 2
Keski- ja Pohjois-Karjalohjan kyläyhdistysten yhteinen kyläsuunnitelma 3
YHTEENVETO Koulun säilyminen elinvoimaisena, merkitsee riittävää väestöpohjaa elinvoimaiselle Karjalohjalle. Keski- ja pohjois- Karjalohjan kyläsuunnitelman keskeisimmät asiat ovat lähellä asukkaita olevien peruspalveluiden, joita meille ovat: päivähoito, koulu, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja infra. Tärkeää ovat luotettava sähkönsaanti, hyvät tietoliikenneyhteydet ja toimiva tieverkosto. Näiden perusedellytysten avulla voimme kehittää Karjalohjasta houkuttelevan kohteen monipuolisille, luoville asukkaille ja yrittäjille, jotka hakeutuvat alueelle toteuttamaan arvojensa mukaista elämää. Karjalohjalla 14.12.2014 Keski-Karjalohjan kyläyhdistys ry. Pohjois-Karjalohjan kyläyhdistys ry. Hiukka kyläsuunnitelmast Siin kyselys ihmiset oliva suht koht tyytyväissii tääl olemiseens. Pal ol kaikelaist huanooki ja ronklaamist, muttei simmottas, et kaik olsiva ollu samaa miält, yks haukku yht ja toine toist. Ol siäl nii pal hyvääki, mist ihmise olva tyytyväissii. Olsiva usjammakki karlohjalaise saanee vastat, mut hyvä näinki. Reilust toist sattaa vastas, sataviiskymmentneljä kaikkines, vastausrosenteist ei mee osat sanoo mitää, yli tuhat saatelappuu jaettii ympärs Karlohjaa ja netis viäl nii monel, ku vaa kekattii. Karjalohjalaisuudesta Karjalohjalaiset ovat itsenäisiä ja itsepäisiä ihmisiä. Täällä on tehty asioita oman pään mukaan ja joskus myös esivaltaa uhmaten vähintäänkin harmaan alueen kautta. Karjalohjalaiset koostuvat ruotsinkielisistä, hämäläisistä ja varsinaissuomalaisista. Tähän, kun lisättiin Karjalan siirtolaisia ja viime vuosikymmeninä uudisasukkaiksi tulleita helsinkiläisiä, steiner-väkeä 4 Meit on tääl kaikkinens kol kyläyhristyst tääl Karlohjal. Pohjonen ja keskinen yhristivä voimans, laiskuuttans varmaa, no ei kummiskaa, kyl mee meinattii, et yks suunnitelma pisaa näi piänel porukal ja nii yhristykse päättivä tehra tän yhres. Sit o kans semmone Lohjan kylät nimine yhristys ja siäl on simmone hankekoortinaattori Jenna, kuon sit kans jelpannu meit ton kyselyn kans, hää osas hommans ja hänelt mee ollaa saatu toist tuhat kopjoo, kaunis kiitos niist ja kaikest muust avust kans. Mee sit kans tiätyst kyseltii Karlohja ihmisilt kaikelaissii asjoi. Ja o iha turha nee kylil puhuva, et karlohjalaise, seniorikkaa varsin, eivä osaisis nettii, siäl ne melkje kaik vastasiva netis, piän porukka vastas paperil, mee sit siirrettii neekki verkkoo, siit sit saatii kattella kaik ne vastaukse kui vaa halutti ja Jenna tulost niit meijä haluje peräst. Mee sit sortteerattii niit semmottans ainaskii, et vakituuseen tääl asuva otettii eriksee ja mökkiläise eriksee, hauskast niit ol melkje yht mont kumpastaki. Aikalail samal taval ne vastasiva, siin voi hiukka takan olla se, et nii monel ova juure tääl, vaik asuvakki muual. Karjalohjalaiset arvot: Suvaitsevaisuus, muista ja muiden asioista huolehtiminen, itsepäisyys omista oikeuksistamme sekä rohkeus valita oma tie. ja vähän muitakin, niin syntyi nykykarjalohjalaisuus. Karjalohjalaiset ovat hyvin suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia, erilaisiin ihmisiin me totuimme 1950 luvulta lähtien Pipolan toiminnan vaikutuksesta ja nykyisten perhehoitokotien oli helppo sijoittua karjalohjalaiseen ilmapiiriin. Unkalla ja kaupassa kaikki jonottavat tasa-arvoisesti ja kiltisti, yrittäjät, mökkiläiset, duunarit, työttömät, johtajat, sairaat ja terveet niin ja tietenkin myös paikalle sattuvat presidentit. Kaikki he saavat ja tulevat saamaan tasan tarkkaan saman palvelun. Jos karjalohjalaisella on huolia, omia tai naapurin, niitä puretaan yhteistuumin Salen pihalla tai Unkan lähiymmärtämön pöydissä. Me puutumme toistemme asioihin, olemme kärryillä kaikesta ja olemme aina oikeassa, yleensä muut ovat väärässä. Ketään emme jätä, me huolehdimme toisistammekin.
Karjalohjalainen visio: Täällä on koti entistä useammalle keskellä upeaa, puhdasta luontoa, lähellä metropolia, ihmismäisessä yhteisössä sekä ympäristössä, joka on huolehtivainen kylä; kasvaa, olla, elää, yrittää ja tehdä työtä. Nykykarjalohjalaisuus on hieno sekoitus vanhaa ja uutta maa- ja metsätaloutta liitännäis-elinkeinoineen, luovaa yrittäjyyttä, kulttuuria ja runsasta yhdistystoimintaa. Kulttuurilla on iso osa karjalohjalaisuudessa täällä asuvien ja lomailevien eri sortin taiteilijoiden myötä. Kivikirkossa järjestetyt konsertit levittävät tehokkaasti positiivista Karjalohja kuvaa. Me karjalohjalaiset olemme ne kaikista aktiivisimmat yhdistystoiminnoissa ja oikeastaan kaikessa. teen, syventävät Karjalohjan maalais-imagoa. Se sisältää aistirikkaan ja hitaan, ripauksella nykyaikaa ryyditetyn maaseudun elämäntavan, josta moderni perhe löytää uuden elämän riittävän läheltä sykkivää ja nopeaa pääkaupunkiseutua tai Lohjan keskustaa. Muut lohjalaiset kokevat Karjalohjan arvokkaaksi ja omakseen. Historia pähkinänkuoressa Keski- ja PohjoisKarjalohjan aluetta leimaa metsien keskellä sijaitseva vanha asutus ja viljelysmaisema vesistöjen äärellä. Me teemme paljon; itse, rohkeasti, itseämme isompiakin asioita. Jatkossa.. Karjalohja on edelleen turvallinen kotipaikka kaikenlaisille ihmisille. Ekologiset ja kestävät arvot yhdistettynä suvaitsevaisuuteen ja innovatiivisuu- Kivikautisen Suomusjärven kulttuurin vaikutuspiiriin kuuluvalta seudulta on tehty runsaasti kivi- ja rautakautisia löytöjä. Varhaisin asutus sijoittui Lohjanjärven rannalle ja sen lähituntumaan Ilmoniemeen, Lohjantaipa-leeseen, Pellonkylään ja Tallaaseen. Esimerkiksi Enäjärven rannalle syntyneen Mustlahden kylän viisi kantatilaa mainitaan jo keskiaikaisissa veroluetteloissa. Muut kylät syntyivät vähitellen myöhemmin. Aikoinaan vesireitit yhdistivät kyliä, talvella kuljettiin jääteitä pitkin. Vetojuhtina käytettiin härkiä vielä 1930-luvulla. Runkotiestö on rakentunut kuninkaanvallan aikana reilut pari sataa vuotta sitten. Kirkonkylä on kehittynyt alueen pääkeskuksek5
si, jossa nykyisin ovat kaikki palvelut. Kyliltä ovat kuolleet koulut ja kaupat. Vielä 1960 luvulla kunnassa oli viisi koulua ja yhdeksän kauppaa parille tuhannelle asukkaalle. Kappelikirkko on ollut Lohjanjärven tuntumassa pappilan maisemissa vuoden 1450 tienoilla. Nykyinen lasikirkko on Karjalohjan viides (tuomiokapitulin päätöksellä kirkoksi vihitty lasikirkko ei enää ole kirkko). Kivikirkon kaikki puuosat tuhoutuivat salaman iskusta syttyneessä tulipalossa syyskuussa 1970, mutta rakennettiin, osoituksena karjalohjalaisesta itseään isommasta työstä ja onnistumisesta seurakuntalaisten yhteisin ponnistuksin uudelleen. Museovirasto on nimennyt Karjalohjalta kirkonkylän ja Nummijärven kyläyhteisöt valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi, Pappilan pihapiiri on suojeltu kohde. Keskeisiä luonto- ja ympäristöhavaintoja "Salpausselän pohjoispuolella on Karjalohjan pitäjä, seutu, joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä 6 ja hiekkaisia harjuja. Tämä muutoin kova ja ankara Suomen luonto on heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin. Täällä ei ole koskaan hallaa. Täällä menestyvät monet jalompien hedelmäpuiden lajit ja harvinaiset kasvit: kasvi- ja eläinkunta näyttää täällä rehoittavan kauniimpana kuin muualla maassamme." Sakari Topelius "Maamme kirja. Topeliuksen kuvaus hehkuttaa alueen luontoa, eikä suotta. Karjalohjan pinta-alasta noin neljännes on vesistöä. Järvien helmi on Pukkilanharjun pohjoispuolella välkehtivä kirkasvetinen Puujärvi. Lohjanjärven ympäristön kalkkipitoinen maaperä tekee alueesta rehevän. Alueella on runsaasti pieniä järviä ja lampia, joiden vesi on humuspitoisena tummempaa, kuitenkin puhdasta. Lohjanjärven ja Puujärven välissä on pitkä harju, toinen Salpausselkä lounais-koillissuunnassa, korkeimmillaan kirkonkylässä. Harju leimaa Karjalohjan keskustan maisemaa. Ensimmäiset kesäasukkaat viihtyivät kirkonkylän alueella. Nykyisin vapaa-ajan asuntoja on ympäri Karjalohjaa. Luonto on merkittävä peruste lomalaisille, kasvistomme on runsas ja monimuotoinen. Uudenlainen ajankäyttö sekä nykytekniikka haastavat kehittämään uusia Kuvas keskel,kirkon takan oleval pellol o raktorin munii. Janne Kommonen
muotoja vapaa-ajan asumiselle, joista esimerkkinä käy Mummon Mökkikylä, se on uusi malli asua maalla asunto-osakeyhtiössä. Useat vesiensuojeluyhdistykset (mukana Suomen vanhin vesiensuojeluyhdistys vuodelta 1967) ja vielä useammat osakas- ja kalastuskunnat hoitavat talkootyönä vesistöjen ja kalaston kuntoa sekä seuraavat vesien tilaa yhteistyössä viranomaisten kanssa. Vaikka olemmekin ihan lähellä, tunnin ajomatkan päässä, pääkaupunkiseutua, tarjoaa rehevä, monipuolinen luontomme kauneutta, hiljaisuutta, mielen lähilataamoa. PALVELUISTA Koulu Oman, tunnustetusti erinomaisen aktiivisen alakoulun säilyttämiseen kiteytyy Karjalohjan tulevaisuus. Koulumme selkeitä etuja on hyvä sijainti, terve rakennus sekä pihapiirissä olevat liikuntahalli ja urheilukenttä. Koulusta on mahdollista kehittää vetovoimainen erikoistumiseen ja teemoihin keskittyvä peruskoulu. Yläkoulun kohdalla yhteistyö sammattilaisten kanssa saattaisi olla karjalohjalaisia alueella pidättävä tekijä. Koulun, kodin, kuraattoritoiminnan perhetyön ja paikallisen nuorisotoimen sekä eri yhdistysten lasten ja nuorten tukemiseksi ja hyväksi tekemä sau- Peruspalvelut ovat välittömästi ihmisen elämänlaatuun vaikuttavia palveluita; päivähoito, koulu, terkka, sossu, infra, turvallisuus. Peruspalveluiden turvaaminen lähipalveluina, toteutuu riittävällä peruspalveluiden tarpeella, jotka syntyvät riittävästä määrästä kaiken ikäisistä karjalohjalaisista. TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA: Yhteistyötä eri tahojen ja uusien monipuolisten projektien kehitystä jatketaan. 7
maton yhteistyö, on hyvin onnistunut esimerkki karjalohjalaisesta tavasta tehdä itse ja saavuttaa erinomaisia tuloksia. Yläkouluun siirryttäessä nykyisellä järjestelmällä äärialueiden perheille tulee kohtuuttomia matkakustannuksia ja -aikoja, lasten joutuessa odottamaan ja kiertämään pitempiä matkoja järven ympäri julkisten kulkuyhteyksien puutteen vuoksi sekä ylittämättömän koulupiirirajojen takia. Näin niissäkin tapauksissa, joissa toista kautta kuljettaessa koulu olisi lähempänä ja näin kuljetusmatka ja -aika lyhyempi. ESITYKSEMME: Esitämme, että Lohja luopuu koulupiirirajoista ja koko Lohja muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Tämä mahdollistaisi oppilaiden inhimillisemmän sijoittumisen lähempänä kotia oleviin kouluihin ja kuljetusten tehokkaamman järjestämisen. Terveyskeskus tuottaa palveluita siellä asioivien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi Kotolan ja Tupalan palvelutalojen asukkaille sekä hoitaa kouluterveydenhuollon. Terveyskeskuksen merkitys on Karjalohjan asukkaille tärkeydessään kouluun verrattavissa oleva palvelu. Sen tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat lapsiperheet sekä seniorikansalaiset. Vanhustenhuolto ja palvelu ovat sosiaalipalveluiden meille tärkeimmät osa-alueet. Pidämme hyvin myönteisenä Tupalaan rakennettavien intervallihuoneiden toteutusta, uskomme sen olevan osa pitkäntähtäimen myönteistä vanhuspolitiikkaa Lohjalla ja erityisesti Karjalohjalla. Terveys- ja vanhuspalveluiden merkitys asukkaille on korvaamaton ja niiden toteutuksen suunnittelussa tulee arvioida suunnitelmien ja päätösten vaikutus yhteiskunnan kokonais-taloudellisuuteen. Nykyinen lääkärin vastaanottopäivien määrää, kaksi ja puoli päivää viikossa, tuntuu kyläkyselymme ja keskusteluiden perusteella olevan kohtuullinen, jonojen purkamista toivotaan tapahtuvan aiemmin, kuin vasta jonotusajan ylittäessä neljä viikkoa. Sosiaalipalveluiden sijainti ja tavoitettavuus Lohjalla on karjalohjalaisille asiakkaille harvojen joukkoliikennevuorojen takia hankalaa. Paikallinen kotihoito on asiakkaiden mukaan tyydyttävä. 8 Päivähoito ja eskari Päiväkodissa ja eskarissa lasten määrä nykyisellä henkilökuntamitoituksella mitattuna on lähes maksimissaan. Lasten vanhemmat ja henkilökunta kokevat päiväkotinsa hyvänä hoito- ja työpaikkana. Eskarissa on tällä haavaa viisitoista lasta, joka on tyydyttävä määrä, ajatellen heitä tulevina ekaluokkalaisina. Jos vuosittain syntyvä ikäluokka on 10-15 lasta, se määrä riittää hyvin täyttämään Lohjan nykyisen oppilasmäärävaatimuksen koulun säilyttämiseksi. Terkka ja sossu Infra ESITYKSEMME: Esitämme sosiaalitoimen asiakkaille lähiasioinnin mahdollistavaa videoneuvottelupalvelua suoraan asiakkaan omasta laitteesta sekä rinnalle yhteyttä palvelupisteestä, josta rakennustarkastajan videotapaaminen on toteutettu. Karjalohjan kilpailukyvyn edellytykset asumiseen ja yrittämisen tulee olla kunnossa. Tärkeimpiä ovat toimivat energia-, tietoliikenne- ja tieyhteydet sekä joustavasti toimiva kaava- ja lupapolitiikka. Nykyisin kaikki mainitut yhteydet ovat enemmän tai vähemmän haasteellisia sekä asukkaan että työn tekemisen kannalta. Yhteyksien tulee toimia ajasta ja paikasta riippumattomasti. Sähköverkon ongelmana ovat sähkökatkojen lisäksi sähkölaitteisiin tuhoisasti vaikuttavat suuret jännitteen vaihtelut. Näiden kunnasta riippumattomien liikenneyhteyksien kuntoon saattamiseen tarvitaan kunnan aktiivista panosta palveluiden tuottajien hoputtamiseksi.
Voittamalla olemassa olevat liikenteiden haasteet, Karjalohja sijoittuu muiden Lohjan alueiden rinnalle tasavertaisena kylänä. Turvallisuus TOIMENPIDE-EHDOTUS: Alueen yrittäjät selvittävät mahdolliset vaihtoehdot nopeiden kiinteiden tietoliikenneyhteyksien saamiseksi alueelle. Selvitetään sähkönjakelun toimittajan kanssa mahdollisuus saada ydinalueiden sähkönjakelun runkoverkko maakaapelointiin esim. tietoliikennekaapeloinnin yhteydessä. Karjalohjan vahvuuksia on täällä asuvien moniosaajien monimuotoinen yritystoiminta. Lähipalveluita tuottavien työllistäjien lisäksi asukkailta löytyy käden taitojen, kulttuuripalveluiden ja -sisällön, sekä muiden luovien sekä teknologia-alojen kansainvälisen tason osaamista. Uusi, syntyvä yritystoiminta perustuu suurelta osin immateriaalisiin tuotteisiin tai verkon kautta tuotettaviin ja hankittaviin palveluihin ja tuotteisiin. Näiden yrittäjien toiminnan mahdollistaminen on Karjalohjan alueellisen tulevan kehityksen yksi peruspilareista. Pystymme tarjoamaan uusille asukkaille, työntekijöille ja yrittäjille turvallisen elinympäristön, jonne yritystoiminnan voi perustaa myös kestävän kehityksen periaatteilla ja ekologisia arvoja korostaen. Me koemme Karjalohjan turvallisena paikkana kasvaa, olla, elää, yrittää ja tehdä työtä. Karjalohjan VPK länsi - Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana tarvitsee jatkuvuuden takaamiseksi koulun tapaan nuorisojaostoonsa lapsia ja nuoria kasvamaan tuleviksi vapaapalokuntalaisiksi. Liikenneturvallisuus perustuu liikenneverkon vilkkaimmilta osin valtion ylläpitoon ja valvontaan, johon kuntalaisilla ja kunnalla on suhteellisen vähän vaikutusmahdollisuuksia. Henkilöturvallisuus Karjalohjalla on varsin hyvä, pienuus on tässä voimaa, kaikki tuntevat kaikki, ja kun mikään tapahtuma ei jää salaisuudeksi, kynnys vakavaan hölmöilyyn on korkea. Omaisuuteen kohdistuvat riskit lisääntyvät samalla tavalla kuin koko eteläisen Suomen kohdalla. Yhteisössämme pidetään huolta toisistamme. Monet alueemme yhdistykset ovat osana perheiden arkea. Yrittäminen ja työnteko Karjalohja on yrittäjäystävällinen, vastaanottavainen ja täällä on myönteinen ilmapiiri hyvinkin erilaisille yrittäjille sekä itsensä työllistäjille. TOIMENPIDE-EHDOTUS: Uusien yrittäjien sijoittumista ja aloittamista helpottaakseen, on muutama Karjalohjalla toimiva yrittäjä lupautunut auttamaan heitä mm. verkostoitumisessa paikallisten tahojen kanssa. Perinteiset maaseutuelinkeinot ovat Karjalohjalla vähentyneet jo melko varhaisessa vaiheessa. Monet edelleen toimivista maatiloista ovat laajentaneet perinteistä yrittäjyyttään liitännäiselinkeinoilla, kuten matkailu-, mökkitalkkari- tai koneurakointi- ja rakentamispalveluihin. (Hesarin kuukausiliite 6.12.2014: Rautiaisen biisoneita laaja artikkeli otsikolla "Tässäkö tulee uusi Nokia".) Puutarha-alan tuotantoyrityksiä, vihannes- ja taimituotantoa, Karjalohjalle on syntynyt muutamia. Topeliuksen sanoin Karjalohja on erinomainen kylä hyödyntää hedelmällistä maaperää sekä ilmastoa mitä erilaisimmilla viljelymuodoilla, paljon täällä jo on, mutta esimerkiksi avomaavihannesten perheviljelylle on kasvava lähiruokatilaus. Karjalohjasta voi kasvaa laadukkaan ja puhtaan lähiruoan tunnettu tuotantoalue, sillä lähiruoan kysyntä näyttää kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Paikalliselle vihannestuotannolle on olemassa valmis markkinointikanava paikallisen vihannesviljely-yrittäjän toimesta. Aluetta tulee markkinoida puhtaan tuotannon ja lähiruoan kotiseutuna täällä jo toimivien monien luomuviljelijöiden rinnalla. 9
10 Toimenpide-ehdotus: Uusia yrittäjiä haemme verkostojen ja alan kansallisten organisaatioiden avulla. Hoivapalveluiden kehittämisessä on myös potentiaalia yhteistyöhön alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Omenaviljely on kehittynyttä ja siellä viljelijät ovat kehittäneet kaikkien eduksi toimivan markki-nointiyhteistyön.haluamme Karjalohjasta tunnetun lähiruoan tuotantoalueen alueella jo toimivien luomuviljelijöiden rinnalle ja lisäämällä mahdollisuuksia potentiaalisille avomaavihannesten perheviljelyyrityksille. Perheryhmäkoti- ja palvelutaloasumisesta on jo hyvä ja toimiva vuosikymmenien kokemus. Kaiken ikäisille kohderyhmille tarkoitetulla palvelutalo-/ hoitokotiasumisen on Karjalohjan vastaanottavaisen ilmapiirin vuoksi helppoa asettua ja verkostoitua paikkakunnalle. (Lainsäädäntöä ollaan kiristämässä, varsinkin hoidettaessa lapsia HS 26.11.) Etsimme hoivapalveluyrittäjiä alueelle sekä ikääntyvien yrittäjien toiminnan jatkajiksi, että uusien yritysten käynnistäjiksi. Näille yrittäjille sopivia toimitiloja on tiedossa eri tahoilla, yhdistyksillä, paikallisilla yrittäjillä. Suoritetussa kyläkyselyssä mainittujen perhe- ja senioriasumisen perheyksiköiden lisäksi löytyy asukkailta valmiutta ottaa vastaan maahanmuuttajia ja jopa päihderiippuvaisten kuntoutuksen vastaanottamiselle löytyy kannatusta. Toimenpide-ehdotus: Alueen matkailupalveluita tarjoavien yrittäjien yhteistoiminnan edistäminen ja yhteistyö esim. Päiväkummun, Länsi-Uudenmaan Lumo - matkailun, Lohjan matkailupalveluiden ja markkinoinnin kanssa. Karjalohjan suurin yksittäinen työllistäjä on Kylpylähotelli Päiväkumpu, joka on merkittävä matkailupalveluiden tuottaja koko Lohjan alueella. Vapaa-ajan asukkaiden runsaus kertoo Karjalohjan vetovoimasta. Matkailuelinkeinon kehittämiseen Karjalohjalla on suuri mahdollisuus. Elämyspalveluiden tuottamiseen alueeltamme löytyy paljon osaamista ja mahdollisia kohteita. Olemassa olevien ja syntyvien uusien palveluiden yhdistäminen Lumo - brändin alle sekä uusien palvelutuotteiden kehittäminen yhdessä Päiväkummun ja muiden Lohjan matkailutoimijoiden kanssa, voi tehdä Karjalohjan seudusta halutun matkailukohteen. Karjalohjalla on kymmeniä paikallisia yrityksiä, jotka työllistävät yrittäjänsä ja/tai hänen lisäkseen muutamia työntekijöitä sekä toisaalta on palveluyrityksiä, joiden asiakaskunta pääosin on muualla Lohjalla tai kauempana. Karjalohjalle on nykyisten yritysten rinnalle mahdollista houkutella itsensä ja/tai perheensä työllistäviä ihmisiä, mikroyrityksiä auttamaan osaltaan koko Lohjan työllisyysasteen nostamisessa. Haluamme luoda alueestamme uusia asukkaita ja yrittäjiä houkuttelevan sosiaalisen yhteisön, jossa kaikki voivat toimia omien arvojensa mukaisesti. Asuminen Karjalohjalla on enimmillään ollut yli 2400 ja alimmillaan 1100 ja nykyisin Karjalohjan alueella asuu noin 1500 asukasta, joista runsaat 1200 pohjois- ja keski - Karjalohjan kyläyhdistysten kohdealueella. Yhteiskunnalliset rakennemuutokset ovat olleet väestömuutosten taustalla. Vapaa-ajan asukkaiden ansiosta asukasmäärä kesäaikana on jopa nelinkertainen. Karjalohjan nykyinen asutus on pääosin sijoittunut nauhamaisena pääteidemme varteen. Uskomme Karjalohjan tulevan asutuksen lisäyksen sijoittuvan ja kasvavan Puujärven ja Lohjanjärven väliin Härjänvatsasta Teilinummelle. Tämän alueen ulkopuolella tulee pääsääntöisesti olemaan maa- ja metsätalousyrittämistä liitännäiselinkeinoineen sekä vapaa-ajanasutusta. Perinteisesti Karjalohjalla on ollut oma tupa ja oma lupa. Näin se on pääosin edelleen. Asutaan omakotitalossa, nykyisin jonkin verran näissä on myös vuokralla asuvia. Asuntotilanne Karjalohjalla on osittain haastava. Kunnallisia vuokra-asuntoja on määrällisesti reservissä, mutta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, johtuen tarjolla olevien asuntojen
puutteista. Omakotitalojen myynnin kohdalla tarjonta ylittää tämän hetkisen kysynnän. Arvostamme korkealle Karjalohjalla tehtävää nuorisotyötä ja Katulamppua nuorisotilana, joka on hyvä paikka nuorison kokoontumiselle ja toivomme hartaasti toiminnan jatkuvuutta. Lohjan kaupungin kasvusuunnitelmaksi valittiin vaihtoehto, jossa kaavoituksella mahdollistetaan 400 asukkaan lisäys Karjalohjalle. Toimenpide-ehdotuksia: Ylläpidetään Seurojentalon, kirjaston sekä Kulttuurivintin kulttuuritarjontaa paikallisten toimijoiden toimesta yhdessä Lohjan muiden toimijoiden kanssa. Kirkkokonserttien säilyttäminen korkeatasoisina tuo huomattavaa tunnettuutta Karjalohjalle. Puujärvipäiviä tulee laajentaa Karjalohja 400v -viikonlopun tapaiseksi monipuoliseksi tapahtumaksi, jolla on merkittävä rooli sosiaalisena tapahtumana Karjalohjan kesässä. Loppulause: Kun Karjalohjan kyläyhdistykset, aluetoimikunta, yhdistykset, yksityiset karjalohjalaiset, niin vakituiset kuin vapaa-aikaiset yhdistävät henkiset voimavaransa Karjalohjan kehittämiseksi, olemme nähdäksemme oikealla tiellä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Tähän toivomme Lohjan päätöksentekijöiden tukea. 11
Karjalohjan kylä iltavalaistuksessa Janne Kommonen Lisätietoja voit pyytää Karjalohjan aluetoimikunnalta: klaluetoimikunta@gmail.com 12