Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus
Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen Tykköön itäpuolelle ja kartasta kaksi alueella kuvatut kohteet. Kartta 1 Tuulivoimapuiston sijoittuminen Tykkööseen nähden Kartta 2 Kuvatut kohteet. 2
Maisema Tykköön kylän maisema on rikkonaista talousmetsien ja pienialaisten peltojen värittämää lievästi kumpuilevaa maalaismaisemaa. Harvaan asutun kylän tilakeskukset sijoittuvat suojaisiin paikkoihin metsäisille saarekkeille. Maiseman ominaispiirteet muodostuvat kumpuilevista metsäsaarekkeista ja pienialaisista näkymistä. Tykköönjärven alueella avautuu avonainen maisema-alue järvilaaksoon. Maasto laskeutuu loivasti kohti järveä, jota ympäröivät maatalouskäytössä olevat pellot. Järven itäpuolelle sijoittuu Lähteenmäen tilakeskus ja länsipuolelle Tykköön talon tilakeskus. Jämijärven ympäristössä sijaitsee Jämijärven kunnan vanhimmat kulttuurihistorialliset ympäristöt, rakennukset ja viljelykulttuuria edustavat maisema-alueet, jossa sijaitsee maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu maisema-alue. Kuva 1 Tynkynperältä. Kuvassa Jämijärven pohjoispuolelle tyypillistä maisemaa: metsäsaarekkeiden ja pienialaisten peltoaukeiden vaihtelua 3
Kuva 2 Tykköönjärven eteläpuolelta. Tykköön alueella kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus on suhteellisen nuorta. Rakennuskanta koostuu pääasiassa 1900-luvulla rakennetuista taloista sekä maatalousrakennuksista. Vanhempaa rakennuskantaa edustavat satunnaiset piharakennukset, jotka ovat päässeet monin paikoin huonoon kuntoon ja sijaitsevat usean uudemman rakennuksen muodostamassa ryhmässä. Kuva 3 Tykköönjärven pohjoispuolelta. 4
Tykköönjärven järvilaaksossa avautuu pienialainen peltomaisema. Suhteessa Jämijärven ympäristössä sijaitseviin maisema-alueisiin on Tykköönjärven ympäristössä syntyvä maisema suppea. Maisema-alue kuvastaa paikallista vanhaa metsälaidun- ja maatalouskulttuuria. Kuva 4 Tykköönjärven kaakonpuoleista rantaa. Tykköönjärven länsipuolella sijaitsee Tykköön talo, joka on vuodelta 1748 peräisin oleva maatila, jota on kunnostettu. Talon päädyssä on vuosiluku 1866. Tilan piharakennusten takaa avautuu näkymä Tykköönjärvelle. Kuva 5 Tykköön talo. 5
Kuva 6 Tupila. Kuva 7 Lähteenmäki. 6
Kansakoulutoiminta aloitettiin Jämijärvellä vuonna 1887. Vuonna 1935 kylällä aloitettiin oma alakansakoulun. Uuden koulurakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1954. Uudesta koulurakennuksesta tehtiin kivitalo, jonka tiloihin myös kunnan kansalaiskoulutoiminta keskitettiin. Koulu sijoittuu suojaisaan metsäsaarekkeeseen. Kuva 8 Tykköön koulu. Tykköönjärven pohjoispuolella sijaitsee 1920-luvun tyyliä edustava entinen asuinrakennus. Rakennus sijoittuu Tykköönjärven pohjoispuolen peltoja rajaavan metsäsaarekkeen pohjoispuolelle. Kuva 9 Talo sijoittuu metsäsaarekkeen lomaan. 7
Tykköön kylämaisema suhteessa Ratiperän tuulivoima-alueeseen. Tykköönjärvi sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Tykköön alueen metsäisyyden ja kumpuilevan maaston vuoksi maisemalliset vaikutukset rajoittuvat pääasiassa Tykköönjärven länsipuolelle. Tykköönjärven länsipuolella on säilynyt yksi tilakokonaisuus Kantin talo. Tykköönjärven länsipuolelle syntyvää näkymää on havainnollistettu kuvasovitteella (Kuva 10). Tuulivoimalat luovat maisemaan yhtenäisen elementin puistoalueena. Kuvasovitteesta voidaan todeta, että järven takaiseen maisemaan sijoittuvien voimaloiden dominanssi on jo vähentynyt. Tykköönjärven itärannalla sijaitsee pienialainen paikallista maatalouskulttuuria edustava maisema-alue. Tuulivoimaloista ei synny näkymää tähän kohteeseen peitteisyydestä johtuen. Katselmuksen perusteella tuulivoimapuistosta syntyviä maisemallisia vaikutuksia ei voida pitää merkittävinä. Kuva 10 Kuvasovite Tykköönjärven luoteisrannalta itään. 8